#Aamua

@visualradio Olin koiran kanssa ulkona. Täälläkin on paljon lunta ja jopa pakkasta suhteellisen paljon täällä meren rannalla.
Koira inspiroituu ainakin. Se pyörii, kiereskelee jokaisessa paksummassa lumimassassa ja heiluttaa hulluna häntäänsä. Ihmiset, ainakin koiranulkoiluttajat ja muutama sauvakävelijjä, olivat aika hyväntuulisia.
Näin se on kun lumi on vielä tosi valkoista ja pakkanen ei ole liian kova eikä tuule hurjasti. Viime viikonloppuna kastuimme likomäräksi vesisateessa ja kaikki murjotttivat :-)

Huomenta. Perjantaista alkaen olen ollut kotosalla ja parannellut ilmeisesti flunssan tapaista. Ilmenee päänsärkynä, nivelsärkynä ja kurkun aristuksena. Viimeksi torstai-iltana ulkona ollessa aivastutti. Lääkkeenä on ollut vain lepoa, mehua ja aspiriinia. Eilen käväisin ulkona roskia viemässä. Huomenna alkaa jääkaappi olemaan sen verran tyhjä, että on pakko lähteä ostoksille.

Inspiroitumisesta. Ulkona oli mittarin mukaan - 20 C. Etsin ratkaisua sille, miten pieniä tai näkymättömiä asioita, tapahtumia ja ilmiöitä voi kuvailla ja kuvata värikkäästi. Kuinka tuon esille sellaista, jota ei ole.

Huomenta. Kurkkasin jo aiemmin Qaikuun, mutta @visualradio n aloitusrepliikki oli niin paha, että pakenin. Kuinka tuoda esiin sellaista, jota ei ole, on kai toisin sanottuna "kuinka synnytän uutta."

Anna lisää vinkkejä. Mitä on tulollaan? Mitä tuolla ulkona on?

Inspiroidumme? Ehkä sit kun kevään merkkejä alkaa näkyä. Nyt aika menee hengissä pysytellessä.

Huomenta. Tänään on pakko rakentaa pari PowerPointia - taisi viime talvena tulla sen verran yliannostusta, että tuntuu edelleen tahmealta.

Pakkasta vajaat kymmenen - tuuli on kinostanut lumen niin, että paikoitellen näkyy paljas maa ja paikoitellen on vartti lunta.

Tänäänkö se Jaiku sammutetaan?

Huomenta. Katsotaanpa paikallissäästä, paljonko ulkona on pakkasta.

Inspiroidun - mitä se nyt sitten loppujen lopuksi tarkoittaakaan - lähinnä ehkä kai lukemalla.

@jaanahuhta Hyvä vinkki sinulta "sellaista mitä ei ole" eli jotain uutta. Halusin haastaa ajatteluamme käsittämättömän suuntaan. Ymmärtämättömyyden rajamaille. Haluan katsoa pimeyteen ja liikkua tyhjyydessä. Yhtenä ideana oli astua itsensä ulkopuolelle ja katsoa tyhjästä olevaa ja yrittää ymmärtää oikein pieniä asioita ja muutoksia. Persoonalliuuden jakaminen sivupersoonan avulla. Tehkää full scale ihmiskoe kotisohvallanne. Skitsoqaikuharjoitus ;)

@visualradio kun nyt tuon lukemisen itse tulin gallupiisi tyrkänneeksi, niin https://twitter.com/#!/raesmaa/status...

Näkyyköhän muuten muille tuossa minun replyni @raesmaa:lle...

Kokeilin Safarilla, eikä näy. En saanut Twitterin käyttöliittymällä enää oman replyni urlia eli suoraa linkkiä siihen. Se reply oli kuvallinen vain tekstillä, että Gazzaniga parhaillaan luvun alla, ja kuvana tuo: http://twitpic.com/87ih5k . - Puute Twitterin käyttöliittymässä siis todennettu.

Eli siis mm. Gazzanigan mukaan se "itse" on aikamoista aivotoimintaa "pimeässä ja tyhjässä"... ja vasemman aivolohkon "interpreter" sitten rakentelee siitä kaikesta tarinoita...

Twitteriä tutkittuani: ei olekaan moista puutetta, käyttölittymä vain on muuttunut: Detailsilla saa lisätietoja:

https://twitter.com/#!/jarmolahti/sta...

@jal Samoilla jäljillä. Kirjaa en ole lukenut, mutta syynä inspiroitumisharjoittelulle on hermoston sähköisten impulssien liikkeet hermoradoilla osana kliinisen neurofysiologian some-hanketta. Aivotutkija Bergströminkin kanssa käymiäni eeg-laitehankintoja mietin. Sain viikko takaperin Kliinisen Neurofysiologian ry kirjan, jonka kirjoittajana emeritusprof. Heikki Lang Tyksistä. Siksi tällaisia päässäni pyöritän.

Haluaisin kirjoittaa, miltä kipu näyttää, kuvailla hermoratatasolla rannekanavaoireyhtymää, tenniskyynärpäätä, tartuntavoiman hiipumista, yöllistä tuskaa, kun käsi puutuu, työkyvttömyyden kehitystä hermoratojen pinnalla pomppien; tuoreesti ja uudella tavalla. Ahdistusta, kipu ja tuskaa niin, että erityisalan ihmisten lisäksi myös maallikot innostuvat hyvon kapeasta tutkimuskentästä, diagnostiikasta ja hoidosta.

@visualradio mikä/millainen on "kliinisen neurofysiologian some-hanke" - näkyykö siitä jälkiä somessa?

Näkyy blogeissani, mutta tarkoituksena viedä Fb ja LI asiantuntijakeskusteluina, joissa abatan teeman businesta (globaali) ja diagnostiikkaa. Laitan blogilinkit pc:ltä kohta.

@jal Tässä on linkki suomenkieliseen blogiin, ja linkeistä edelleen EN ja Se blogeihin, jotka käsittelevät RKO=rannekanavaoireyhtymää.

5.1.2012 Julkaisuvapaa: Mediracerin hermotutkimuslaitteeseen lisää käsivaivojen diagnostisia tutkimusmahdollisuuksia – sulcus ulnaris oireyhtymä (Ulnar Neuropathy at the Elbow=UNE)

Tällä hetkellä Mediracer NCS -järjestelmän avulla voidaan tutkia potilaita, joilla epäillään rannekanavaoireyhtymää. Mediracer NCS -järjestelmä tarjoaa perusterveydenhuollolle mahdollisuuden potilaiden kokonaisdiagnostiikkaan ja tähän liittyen myös huomattavat kustannussäästöt.

“Rannekanavaoireyhtymää esiintyy 3-5% väestöstä ja on esitetty arvioita, että jopa 15% väestöstä pitäisi tutkia tämän vaivan vuoksi. Rannekanavaoireyhtymä esiintyy yleensä 45-60 vuoden iässä. Mediracer NCS tarjoaa nopean ja luotettavan neurofysiologisen arvion potilaan tilasta. Erityisen ylpeitä olemme mahdollisuudesta tarjota erikoislääkärin lausunnot terveyskeskuksiin jopa minuuteissa ainutlaatuisen lausuntopalvelumme kautta. Tällä tavoin potilaat voidaan hoitaa lähellä kotiaan ja päästään huomattaviin kustannussäästöihin (tutkimukset, matkat, sairauslomat)” Lesonen jatkaa.

PS: CEO Veijo Lesonen on Veikko Lesonsen veli. Veikon tunnette varmasti JOT-Automation omistajana ja Head Invest sijoitusrahaston omistajana. Mediracer-hermoratojen diagnostiikkalaitteella on maailmanlaajuiset markkinat (NCS = nerve conductivity http://point-of-care.blogspot.com/

@visualradio Kuulen ensi kertaa tästä oireyhtymästä. Minkälaista hoitoa siihen on kehitetty? Onko se perinnöllinen? Onko sinulla henkilökohtaista tuntumaa tähän sairauteen, esim. jollakin tutulla? Tällä hetkellä kärsin osin samanlaisista oireista, vaikkakin vain onnettomuuden seurauksena.

Oikean käden keskisormen ojennus on siinä määrin vajaa, etten saa kämmentä kunnolla auki, vaan se on aina kuppimaisessa koukussa. Puristusvoimat ovat heikot (Mehukattipurkin korkki avattava vasemmalla) ja esim. pitkän lenkin aikana sormet puutuvat. Aineenvaihdunta ei ole terveen käden tasolla. Koukistuspuoli jämähtää ja hirttää kiinni, jos en jatkuvasti venytä rystysten kohdalta niin, että tuntuu ja kunnolla.

Fysioterapeuttini uskoo, että joudun uudestaan operoitavaksi, että tässä kämmenen päällä olevassa jänteessä on vikaa. Kaikki ääriasennot tuottavat kipua, ja niitä on pakko hakea, jotta liikeradat eivät kutistuisi entisestään. Kivun tunne on kovin outo - mietin, pystynkö itsekään kuvailemaan sitä... kuin sormen sisässä olevat metallit taipuisivat liikuttaessani sormia, ja ne samalla hinkkaavat ihoon, luuhun, jänteisiin. Metallia siellä toki onkin, mutten voi uskoa, että kipu johtuisi siitä. Yleensä tuntuu "vain" siltä, kuin käsi olisi viikkotolkulla liikkumatta ja alkaisin sitä väkisin taivuttaa.

En osaa edes sanoa, onko kaikki tunne kipua. Kun fysioterapeutti venyttää ja painelee, se on nautinnollista, vaikka sattuukin. Olen tullut riippuvaiseksi venyttelystä: venyttelemättömyys aiheuttaa ahdistusta. Se on kai osin päänsisäistä pelkoa käden toimintakyvyn menetyksestä.

Päätetyö sujuu nihkeästi. Käsi jäykistyy, jos en muista välillä jumpata. Kynähommiin musta ei tällä hetkellä ole.

Alan olla pelottavan tottunut tähän vajavaisuuteeni. Työpaikan liikunnanohjaaja piti mulle puhuttelun ja sanoi, että se on laitettava parempaan kuntoon, koska ikääntymisen myötä alkaa tulla sitten lisää eri tahtiin rajoitteita. Keskisormi on ikävin sormi, koska se vetää mukaansa muut hämähäkinseittimäisen hermoston avulla. Muut sormet jäykistyvät mukana. Miesten nakkikioskimurtumat (=nimetön+pikkurilli) paranevat nopeammin ja paremmin.

@jaanahuhta Vastaan maallikkona, vaikka kirjoitan aiheesta lääkäreiden, neurofysyioligien ja ortopedien puheenvuoroja muokaten. RKO on yleinen naisilla ja miehillä, jotka tekevät yhäjaksoista kättä ja rannetta rasittavaa työtä: käsityöammatit, teollisuuden vaihetyö, terveydenhuolto, konekirjoitustyötä tekevät. Tietotekniikan ylikäyttö saatta myös aiheuttaa RKO:n viittaavia oireita. Rannekanavan leikkaus on parantava toimenpide, mutta sitä edeltää hermoratatutkimus neurologilla. Mediracer valmistaa kämmenen kokoista laitetta vaihtoehtona jääkaapin kokoisille ENMG-laitteille. NCS alentaa tutkimuskynnystä, koska tutkimus on edullisempi.

Muistan kaatumisesi ja käden loukkaantumisen ja en osaa erottaa, liittyvätkä oireesi nimenomaan leikkauksen jälkeiseen jäykkyyteen.

Ehdotan, että kyselet ortopedilta / neurologilta, epäilevätkö RKO:ta tai onko kyseessä käden loukkaantuminen ja leikkauksen jälkeinen toipuminen.

Käsi, ranne, sormet, hermot, lihakset, luusto yhdessä muodostavat delikaatin kokonaisuuden, jonka merkityksen ymmärtää vasta, kun auton avaimet eivät pysy kädessä, jos yöllä pakottaa ja tuntuu siltä, että on muurahaisia kädessä. Puristusvoima katoaa... Tuloksena saattaa olla pitkäaikainen jonotus tutkimuksiin ja leikkaushoitoon.

Jaana, minä nyt vain availen tätä juttua ja ehdotan yksityiskohtaisempaa keskustelua lääkäreiden kanssa. Voit ilmeisesti tukeuta työterveyshuollon asiantuntijalääkäreihin.

Omakohtaisena kokemuksena tunnistan "hiirikäden" kipeytymisen liiallaisen kirjoittamisen takia, mutta olen oppinut rytmittämään atk-työtäni aikaisempaa paremmin.

Muistelen, että @ubiq olisi maininnut Qaikussa jotain käden kipeytymisestä.

@visualradio Mulla on kyse pelkästään onnettomuuden ja sen jälkeisen operaation aiheuttamasta "tilasta". Käden hienomotoriikka on arvaamatonta: kun sitä mennään sorkkimaan kirurgisesti, niin lopputulosta ei voi tietää. Ainakin toipumiseen menee aikaa ja se kysyy kärsivällisyyttä.

Voisiko ENMG-laitteesta voisi olla hyötyä myös olkahermopunosvaurion yhteydessä? Tiedän, että niitä tutkitaan ENMG:llä.
Tällainen Erbin pareesina tunnetumpi vamma on mulle RKO:ta tutumpi keissi. Omalla tyttärelläni on keskivaikea erbi, joka on operoitu kahteen kertaan. Alunperin tällainen hermovaurio johtuu vaikeasta tai ennemminkin vauvalle väkivaltaisesta synnytyksestä, josta ei kuitenkaan nyt tässä tän enempää.

@visualradio Ja juu, olen "hoidossa". 25.1. Seuraava kirurgin kontrolli Töölössä, jota jännitän kovasti. Olen tehnyt valtavasti töitä: saanut lähes taipumattoman koukistuksen siihen pisteeseen, että 30 astetta uupuu. Olisin luottavainen, jos ojennus olisi edennyt edes vähän. But no.

@jaanahuhta Yritän vastata kieli keskellä suuta, etten joudu "valelääkäri- ja puoskarikategoriaan". Korostan, ettei näistä asioista voi etänä sanoa mitään ja kompetenssini riittää korkeintaan odotushuonearvailujen tasolle.

Tunnen alan asiantuntijoita vuosikymmenien takaa ja uskon, että etelässä on tarjolla laadukasta tutkimusta ja hoitoa. Toisin on Kainuussa, jossa lienee nytkin lukuisista lääkäreistä uupelo. Erikoislääkärit tulevat vain keikalle.

Oletan, että loukkaantumisesi jälkeinen toipuminen vie enemmän aikaa kuin toivoisit ja jotenkin tunnistan sinussa myös kilpailuhenkisen perfektionistin, joka vaatii itseltään paljon, ehkä liikaakin.

Kansanviisaus: aika parantaa haavat.

Kysymykseesi "olkahermopunosvaurion" ENMG-tutkimuksesta totean, että tutkimuksia ei kannata pelätä ja hoitoon hakeutuminen (leikkaus, terapia jne) on jo puoli voittoa. Sairauden myöntäminen tai tiedostaminen on oiva askel eteenpäin ja kohti parantumista.

YLEISTÄN: Ihmisen ongelmana on, ettei millään tahdo hyväksyä vajavaisuuttaan, vaikka meistä kaiksita löytyy valuvikoja ja iän myötä ne paljastuvat, vaikka kuinka yrittäisi leikkiä tervettä.

Sellainen yleishavainto minulla on, että lääkäreiden ja hoitopalveluihin tukeutuvat paranevat nopeammin kuin esimerkiksi kaikki ne / me "äijät", joita ei saa terveyskeskukseen muuta kuin paareilla kantaen tai viimeisessä hädässä puupaa-autolla.

Näistä asioista on mielestäni syytä / viisasta keskustella: some sopii tarkoitukseen hyvin. Sairauden / vajavaisuuden tunnustaminen tekee kipeää ja tutkimuskynnystä kannattaa madaltaa. Kyllähän me automme viemme hoitoon heti, kun outoa kolinaa kuulemme.

Tätä kirjoittaessani etäännyin itseni sivupersoonaksi ja osoittelin itseäni: pidä hyvää huolta itsestäsi, koska muuten olet vaivojesi vanki. Valittaminen kannattaa!

@visualradio kiitos vastauksestasi blogissa:-)

Onko juttua viety myös "oikeampaan" someen - taisit Facebookin ja LinkendInin mainitakin?

@jaanahuhta Tämä kirjoitus oululaisessa Kalevassa on kuuden vuoden takainen. Perusasiat ovat samoja. Uuden terveysteknologian kehittäminen vie vuosia. Mediracer on yleistynyt tutkimusvälineenä: se madaltaa tutkimukseenmenokynnystä. ENMG tutkimus on kalliimpi ja monipuolisempi. Mediracerin edut ovat terveystaloudelliset, kun tutkittavana on suuret joukot esimerkiksi työterveyshuollossa. ENMG-tutkimuksen hinta on useita satoja euroja. Mediracerilla rajatumpi tutkimus huomattavasti pienemmällä rahalla. Tutkimusmetodien vastakkainasttelusta ei ole kysymys: Mediracer soveltuu suurten joukkotarkastusten tekemiseen ja on tietenkin edullisempi myös yksittäiselle potilaalle.

Mediracer Oy

Vuonna 2008 kirjoitin blogissani "tuntematon potilas" näin: "Kärsitkö käden tai molempien käsien puutumisesta, kipuilusta, yöllisistä heräämisistä käsi turtana tai käden kömpelyydestä? Rannekanavaoireyhtymään sopivia oireita esiintyy jopa 15%:lla väestöstä. 3-5%:lla voidaan ENMG-tutkimuksen perusteella varmistaa rannekanavaoireyhtymä. Oireyhtymä on yleisin työikäisellä väestöllä; 84% tautitapauksista on ikäryhmässä 25-64 -vuotiaat ja naisilla lähes puolta yleisempänä kuin miehillä (1,8 :1,0)." http://www.kaleva.fi/uutiset/kasivaivoihin-kiinni-...

@jal Ei vielä, valmistelemme sitä.

@visualradio @jaanahuhta tässä muuten Macrowikinomicsissa hehkutettu http://www.patientslikeme.com/

@visualradio Juu, keskivaikean asteinen erbi on harvinainen. Näissä keisseissä yleensä otetaan järeät aseet esiin heti alkuun. Tosin tässäkin suhteessa ollaan eri asemassa eri alueilla, esim. oma kauhukokemukseni oli Vaasan keskussairaalasta, jossa koko hoito ja informointi oli olematonta. HUS-alueella on turvallisinta sairastua tai synnyttää.

Joka tapauksessa on tullut tutuksi jo kohta 12 vuoden aikana käden motoriikka, termistö, tutkimukset ja kirurgiakin. Viimeisimpänä omakohtaisesti.

@visualradio Ihan perinteinen jännetuppitulehdus se oli, kolmas kerta, toisaalta olen onnistunut välttämäänkin useamman :) Ammattitauti kuten tenniskyynärpää.

@jaanahuhta ja @jal Klikkaa mua voitti Venloja. Tämän aamun qaikussa on keskusteltu monimutkaisia. Tämä osoittaa, että some taipuu deittaamisesta käsivaovojen pohdintaan.

Jäin miettimään vastausta @visualradio n kysymykseen, mistä inspiroidun. Tämän viikonlopun perusteella voin sanoa, että ainakin työn tai tehtävän etenemisestä. Kun homma sujuu, siitä inspiroituu.

Siivosimme ns. työhuonettamme, josta purettiin pätkä kirjahyllyä. Alun takkuinen eteneminen vaihtui jos ei nyt flow:hun, niin hyvään fiilikseen, josta ammensin kahtena päivänä. Jokainen roskispussi ja paperikassi sekä kierrätykseen menevä tavara, joka kannettiin pois, antoi lisää virtaa.

@jaanahuhta On nähty alueellinen ero hoidossa, vieläpä käsivammassa. Sisko teloi pari vuotta sitten kätensä kaatuessaan portaissa. Tampereella ensiavussa suunnittelivat leikkausta, mutta kotikonnuilla JKL:ssä todettiin, että menee kipsillä. Matkalla TRE-JKL ei tehty mitään, mikä olisi tilannetta muuttanut. Tietenkään ei jälkikäteen voi olla varma, millainen käsi nyt olisi, jos olisi leikattu, mutta ihan kunnossa se ei nyt ole. Näitä juttuja kun kuulee, tulee mieleen, että tässä maassa voisi olla vain yksi sairaanhoitopiiri, että kaikki saisivat tarvitsemansa hoidon riippumatta siitä, missä asuvat. Parempi vaikka matkustaa hoitoa saamaan kuin jäädä kokonaan ilman.