#AvoinJournalismi

Avoimen juttuprojektin speksit ovat toisessa ketjussa. Tähän ketjuun kerätään aihe-ehdotuksia ja keskustellaan niistä.

Mitä tietotekniikkaan liittyvää asiaa mediassa pitäisi juuri nyt käsitellä? Mistä tietotekniikkapäättäjät eivät ole perillä? Mistä sinä itse haluaisit lukea?

@J1one miten olisi paketti avoimuudesta, sosiaalisesta mediasta, crowdsourcingsta jne.yms. vähän samaan tyyliin kuin M&M:n tuoreimmassa numerossa, enempi ict/ohjelmistoalan vinkkelistä (vaikka olihan siinäkin Nokia vahvasti mukana).

@J1one @jal Soveltamisesimerkki jossain "takapajuisessa" casessa olisi kiva. En tiedä vielä mikä, mutta siis jotain joka kertoo, ettei tää oo vaan hömpötystä tai vain "kerrotaan käsitteistömme omin menetelmin" -juttu.

Avoimen tiedottamisen tärkeydestä ja tietotekniikan sekä verkostojen ja tietotekniikan tarjoamista ratkaisuista siihen. Esim. yritykset tiedottavat hankkeistaan tänä päivänä vielä lehdistötiedotteilla ja samojen tiedotteiden esittämisellä nettisivuillaan. Myös asiakaslehtiä tuotetaan joko paperisena ja jonkin verran myös e-maililla toimitettavana versiona. Lukeekohan noita joku? Hyvä lehdistötiedote tuottaa toki lehtijuttuja, mutta riittääkö se? Jutussa olisi hyvä pohtia myös julkisen hallinon tuottaman tiedon saatavuutta ja teknologian sekä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia siihen.

Minusta olisi hienoa, jos juttu käsittelisi jotain tietotekniikkaa sivuavaa ilmiötä, mutta ei mielellään sosiaalista mediaa / kansalaisjournalismia / osallistamista. Tällä tavalla emme "kirjoittaisi itsestämme". Menetelmä ja aihe pysyisivät paremmin erillään.

Yksi idea voisi olla valita kaksi casea, jotka kirjoitetaan auki, voisi olla joitain innovaatiojunapähkinöitä joita käsiteltiin. Näiden kautta jos saisi jopa visualisoitua, miten täysin eri lähtökohdista löytyy yllättävän paljon yhtymäkohtia. Tekstin lisäksi noista voisi tuottaa vaikkapa mindmapit, jotka yhdistyvät ainakin joidenkin teknologialiistosten kohdalta (=johtaa samanlaisiin teknologisiin alustoihin, palveluihin tms), parhaimmillaan analogioita löytyy myös itse asian puolelta.

Jos tähän proggikseen haluaa tuoda materiaalia innovaatiojunasta, niin se kannattaa purkaa näissä ketjuissa auki, koska oletettavasti monet tähän osallistuvat (esim. allekirjoittanut) eivät olleet kyydissä.

@touqo NIin kannattaa ;-) Varmaankin jokin noista videoiduista sessioista, esim. tämä, tämä tai tämä.

Tänks @Ile noi auttoi heti asiaa! Eli tulkitsenko oikein, että ensimmäinen ”tämä” on Sosiaalinen media metsäpolitiikan välineenä ja kolmas ”tämä” on uudet liikeideat startupeille? Mutta entä tuo toinen, asialistoihin liittyvä? Siinä oli käytännössä vain linkki videoon. Sieltä varmaan selviäisi, mutta voitko avata sen lauseella tai kahdella myös tähän? Tack!

@touqo Tulkitsit oikein. Joo, toi 2. on ketju jonka avasin sorsastusta varten: Puretaan auki sinne ;-)
Se on @lindstrom:in hienosti editoima, vain 10 minuuttia, kannattaa katsoa. Perusidis: Kuinka yhteiskunnallisen päätöksenteko saataisiin helpommin ymmärrettäväksi tavalliselle kansalaiselle.

@Ile jep kannattaakin purkaa sinne. Tässä vaiheessa tähän ketjuun riittää tuo otsikkotaso, eli juuri mitä kirjoitit tuossa perusidis-virkkeessä. Juu katsotaan ehdottomasti tuo klippi.

@J1one @jal @troppone @Kayraranta @touqo @Ile
Minusta pitäisi herättää suomalaiset huomaamaan, miten pahasti olemme pudonneet tietoyhteiskuntakehityksen kelkasta. Kirjoitin aiheesta juuri blogiini. Innovaatiojuna toimisi siinä yhtenä esimerkkinä, miten asioita voi tehdä uudella tavalla.

Tällaiselle jutulle olisi tilausta, koska moni edelleen kuvittelee Suomen olevan jollakin tavalla kehityksen huippua, mikä ei pidä paikkansa. Illuusio pitää rikkoa, jotta jotain tapahtuisi. EVA:n tuoreessa raportissa viitatut tietoyhteiskuntavertailut osoittavat Suomen tilanteen selvästi: eräässäkin vertailussa Suomi oli 43. sijalla yhdessä Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa.

Keskeisenä teemana jutussa voisi olla, mitä uusi toimintatapoja ja taitoja tietoyhteiskunnan toinen vaihe tarkoittaa. Sosiaalisen median palvelut ovat siinä vain välineitä. Ei mitään tähtitiedettä, vaan tosiaan kansantajuisella tavalla konkreettisin pienin esimerkein - joista yksi myös jutun itsensä teko.

Hyvää pähkintää @hponka! Tämä juttu olisi konkreettinen osoitus siitä, että asioita tehdään uudella tavalla, ei pelkästään puhuta niistä. Tämä todistaa SoMen kaltaisia juttuja hienosti sanottuna performatiivisesti, toimintojen kautta. Olisi joka tapauksessa hyvä, jos itse käsiteltävä aihe olisi jotain kansantajuista.

@touqo Jutun kiinnostava jännite voisi syntyä siitä, että kerrotaan, miten tehtiin ennen (tai jätettiin tekemättä), ja miten voidaan tehdä uusien mahdollisuuksien avulla. Eli uusi vs. vanha ajattelu.

@hponka uuden ja vanhan tavan vertailu on ehdottoman tärkeää ja dokumentoinnin arvoista. Olisiko se kuitenkin enemmän sen jutuntekoprosessia käsittelevän "kainalojutun" asiaa, minkä @J1one mainitsee tässä avausqaikussa: http://www.qaiku.com/channels/show/Av...

@j1one

Yksi mahdollinen asia, jota sivuttiin @mitro n vetämässä Sytyke-pähkinässäkin, olisi pilviteknologian vaikutus suomalaisiin yrityksiin.

Pilvi-infrastruktuuriin ei ole käsittääkseni/tietääkseni investoinut vielä kukaan Suomessa. Tuon pohjalle pystytään rakentamaan kuitenkin erittäin kilpailukykyisiä web hosting -ratkaisuja, joilla sekä suorituskyvyllisesti että palvelullisesti pystytään tarjoamaan tehokkaampi ja edullisempi ratkaisu kuin nykyisillä suomalaisilla web hosting operaattoreilla.

Kun käsitys tästä kasvaa, tulee koko toimialalla olemaan lähes mahdotonta selvitä.

Esimerkkinä pieni vertailu web hostingin suhteen:

Nebula vs. Mediatemple

Palvelu - N Webhotel Pro (edullisin)/N Exclusive (kallein)/M Grid-Service(Halvin)

Hinta/kk - 15€/119€/20$
Kanta/kk - 9€/-/-
Spamfilter/kk - 5€/5€/-
Antivirus/kk - 10€/10€/-
Yhteensä/kk - 49€/134€/20$

Levytila - 2Gt/40Gt/100Gt
Liikenne - 50Gt/150Gt/1Tt
Mailiboksit - 50/50/1000
Domainit - 1/1/100

1-click install - ei/ei/wordpress, drupal, zencart
Hallinta - Nebulalla perusjutut netissä, muut aspal kautta/ Mediatemplellä kaikki netissä

Ja tästä sitten eteenpäin... ;-)

@saarikko Heittona hintavertailuihin: Kuinka moni tiesi, että Googlelta voi ostaa spämmifiltteröinni ja virustorjunnan yrityksen sähköpostiin, pilvipalveluna? Helppo asennus, koskapa vain DNS:n MX-record pitää kääntää tulemaan heidän kauttaan. Hinta: 1 eur / käyttäjä / vuosi.

Minulle tulee mieleen jutun jakaminen (jopa taitollisesti) kansantajuiseen ja tekniseen osaan. Kansantajuisessa puhutaan selkokieltä. Teknisessä versiossa analysoidaan ilmiöitä, mäppäillään niitä teknologioihin ja pohditaan, mitä teknologisella puolella tehdään nyt ja mitä pitäisi tehdä. Esim. datan avaaminen, taksonomiat/ontologiat yms. tärkeä. Jos se olisi vielä kirjoitettu niin, että teknisempi kaveri voi aloittaa lukemisen siitä puolistkosta, saa viitteitä ilmiöiden kautta siihen kansantajuiseen artikkeliin ja innostuu lukemaan myös sen.

Jos aloitetaan teknisemmästä osasta, niin vähemmän tekniset henkilöt, kuten minä, eivä lue sitä.

@Ile 10+ tuosta jakamisesta! Tekniikka ei ole kaikille itsestäänselvyys.

Innovaatiojunassa toteutui @touqo performatiivinen "käytäntöön vieminen". iJunailun @hponka (iTraining) avoimuus alkaa dokumentoinnista. Kaikki vaiheet tehdään näkyviksi ja myös ne, jotka eivät olleet mukana tai osallistuneet osioihin voivat astua aihepiirin sisälle tekstien, videoiden tai kuvien kautta. Urheilussa urheilijat ovat sankareita, mutta teknologiapuolella sankarin roolin nostetaan gadgetit, laitteet ja järjestelmät. iJunassa vekottimien käyttäjät nousivat @Ile @saarikko urheilijoiden tavoin sankareiksi.

Innostuneiden Ihmisten Innovoima näkyi ja tuntui kaikissa ryhmäsessioissa. Kokonaisvaltainen yhdessä tekemisen feelinki näkyi kaikesta ensimetreiltä. Jokainen joutui organisoimaan itselleen suunvuoron. Ihmisten aloitteellisuus ja hyperaktiivisuus jalkaannutti innovaationprosessin. Pähkinöiden avaaminen käynnistyi junassa, ideat dokumentoitiin ja timantiksi hiominen voi jatkua kunnes ideat, aihiot ja puolivalmisteet ovat valmiita. Lisäksi "ProSumeristi" voimme ottaa mukaan käyttäjät ja kuluttajat, joita tietenkin jokainen meistä simuloi yhdellä äännellä.

Pilviteknologiat ja -palvelut ovat erittäin hyvä aihe! Mites joku kansanomaisempi aspekti siihen, esim. käyttäjien tietoturvapelot? Tällä tavalla taklattaisiin myös @Herra:n kuvaamia lukijoita (joita tosin TiVillä saattaa olla vähemmistö).

Pisteet pilviteknologian avaamiselle. @touqo

Hosting-palvelut ovat ehkä vähiten "pilvipalveluita". Tutuimpia pilvipalveluita lienevät blogit, wikit, gmail, projektinhallintaohjelmat ja muut sosiaalisen median palvelut. Idea on siinä, että palvelu sijaitsee netissä ja sen saa välittömästi rekisteröimällä/ostamalla käyttöön. Ohjelman asennusta tai omaa hostingia ei tarvita. Yritys maksaa vain siitä, mitä käyttää.

On totta, että tällaisia palveluita tarjoavia firmoja on Suomessa vielä hyvin vähän. Sen sijaan jos puhutaan pilvipalveluiden käytöstä yrityksissä, niin puhutaan pitkälti sosiaalisen median palveluiden käyttöönotosta - pilvipalvelut kun tyypillisesti ovat juuri niitä.

Googlatessa osui silmiin Logican tiedote 14.1.: "Logica Live Connections sisältää kattavan joukon Web 2.0 -työvälineitä, kuten blogit, wikit, aktiviteetit, kirjanmerkit ja henkilöprofiilit." Tietääkö joku tästä jotain enemmän?

Edit: TIVI:stä löytyi ennestään pilvipalveluiden luokittelu by Forrester.

Kannatusta aiheelle pilviteknologia. Itseäni kiinnotaisi myös juttu paperiaikakauden loppumisesta ja sen aiheuttamista muutoksista tai kokonaisvaltaisemmin fyysisten tuotteiden kulutustottumusten muutoksesta sähkoisten tuotteiden kuluttamiseen ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöömme.

Korjaan itseäni sen verran, että hosting-palvelut, jotka tarjoavat 1-click-install-ohjelmia (esim. Installatronin kautta), menevät Forresterin pilvipalveluiden 3. luokkaan.

Mun mielestä pilvipalvelut EIVÄT ole hyvä jutun idea. Silloin keskitytään taas ohjelmiin, eikä tärkeämpään eli miten niitä käytetään: millaisia toimintapoja ja taitoja ne edellyttävät. Ohjelmista on tarpeeksi tietoa tarjolla muutenkin.

@hponka olisko pilvipalvelujen käytön edellyttämät toimintatavat ja taidot hyvä aihe? Mielestäni kyllä, sekä henkilö-, että yritystasolla.

@touqo Jep, olisi! :-)

@hponka ja muut.

Itseäni tarkentaen sen verran, että näen tämän asian ennekaikkea liiketoiminnallisena muutoksena, joka johtaa usean firman bisneksen loppumista ja seuraavaksi aiheuttaa ongelmia "kansallisen tiedon" tietoturvan kanssa.

Tuon näkyvissä olevan muutoksen seuraukset ovat sellainen asia, jota voisi avata myös selkokielisesti tai bisnesmielessä.

Tähän samaan kasaan voi hyvin sijoittaa myös kaikki yrityksen some-alustoilla käyttänät palvelut, jotka varmasti tullaan haluamaan osittain omaan haltuun, esim. Wordpressit ja drupalit, sähkäpostit, kustomsovellukset jne.

@saarikko ja muut: voisiko kuvitella kansallisia pilvipalveluja? - Eikös moni Wordpress- ja Drupal -sisältö tuossa mielessä olekin jo omassa hallussa?

Tässä muutama lisäehdotus pohdittavaksi aihevalintaan:

Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) sovelluskohteet

Netti & maksulliset sisällöt

Kontekstitietoiset palvelut

Sähköiset lukulaitteet

Ja kuten yllä mainittuihin pilvipalveluihin, myös näihin sitten voi valita jonkin tietyn tulokulman (käytettävyys, liiketoimintamallit, teknologiat, ym.)

Tärkeintä olisi, että aihe kiinnostaisi jutun tekijöitä. Lukijoiden kiinnostusta voidaan pitää mukavana bonuksena.

Mitä asiaa sinä haluaisit prosessoida ja/tai nostaa julkisuuteen?

Ping ainakin @apoikola ja @totoroki, joiden kanssa asiasta puhuttiin piip-junassa.

Niin, olisin tosiaan arvellut mm. @apoikola :n ja @pe3 :n esittävän täällä aiheeksi avointa dataa. Olisin kyllä +1:nnut.

Oliskohan @jal tuolla possella nyt kädet täynnä sitä Somus-hommaa? No, nyt on ainakin pingattu tänne. Avoin data olis muuten eri hyvä aihe!

@touqo aivan, ja kaipaisi julkisuutta enemmän kuin moni muu jo mainittu aihe, joilla sitä kyllä piisaa hypeksi asti...

Ja vielä: mikäpä Tivin historian ensimmäiksen avoimen jutun aiheeksi sopisikaan paremmin kuin nimenomaan avoin data.

Suomalaisen Ict:n täytyy kehittää jotain aivan muuta tässä nimettyjä teknolgioita ja lyhenteitä hyödyntäen. Meidän reursseilla vain omaperäiset omtuisuudet näkevät gobaalitalouden päivänvalon. Suomi on alle promillen maaimasta ja meidän pitää keksiä, mitä olennaista tuossa promillessa on. Pystymme korkeintaan soveltamaan ja hyödyntämään muiden kehittämiä perusjuttuja. Eikä siinä ole mitään hävettävää.

@J1one Lyhyesti ja tylsästi. Toistan itseäni, mutta tietoyhteiskunnan palvelujen kehittäminen ja kulttuurimuutos ovat turhia, jos infra ei toimi. Kaistaa, kaistaa kaikkialle, myös kaikkiin juniin ja vaunuihin. Kyllä hymy hyytyi taajamajunassa, kun yhteydet vietiin. Perusinfra pitää olla kunnossa ja siihen on investoitava, jotta voimme luottaa palveluiden saatavuuteen erityisesti siksi, että ne yhä enenevässä määrin ovat pilvessä. Infra on tukiranka. Sen varmistaminen ja suojaaminen on prioriteetti nro 1. Eihän 3G toimi edes kaikkialla Stadin keskustassa! Rakenna nyt sitten epäluotettavan infran päälle esim. paikkatietoon perustuvia palveluja tai edistä etätyötä tai osallistumista. Not.

Koimme konkreettisesti mitä tapahtui ryhmässä kun irtauduimme infrasta.

Kannuksesta :)

@Kitti Aivan oikein: arkiset asiat kuntoon! Olemme palvelujen kehitysmaa ja teknologioiden protottyyppi. Ict on mulkattava toimivaki perusihimisille. Kaikki muu on sitä pitkään jankutettua hightechiä ja osaamista, joka ei kiinnosta ketään

Jep, nyt ehdin lukea threadin läpi, @jal arvasi kyllä oikein, että avoin datahan se mulla on mielessä :)

Olisi itseasiassa ihan perhanan mielenkiintoista @hponka n ja @touqo n linjavetojen mukaisesti siitäkin pohtin nimenomaan sitä, miten se palvelee yhteiskuntaa ja maailman kansalaisten hyvinvointia, eli oottaa se harppaus, että mitäs sitten, kun kaikki data jo kohta on avointa, ettei mene vain sille väline-tekniikka-infra puolelle.

Muuten vaan mietin, että mitäs, jos selvitettäs tietotekniikan ja junien yhteenliittymät ja villeimmät innovaatiota maailmalta?

Ja @Kitti n viestistä tuli mieleen tuo etätyö, että voisiko siitä kirjottaa jotain, mikä murtaisi laiturinnokka/rokulipäivämielikuvaa?

@apoikola Avoin data liittyy oleellisesti siihen, millaisia kaupallisia sovelluksia voidaan kehittää. Jos hallinnon tietopankit olisivat avoimia ja tukisivat avoimia rajapintoja, niin yritykset voisivat käyttää niiden dataa raaka-aineinaan omissa kaupallisissa palveluissaan. Tällä hetkellä hallinto myy dataansa maksuperustelain perusteella. Tämä ajatus on peräisin jo lainaamastani EVA:n raportista, josta referaatti täällä.

Kansallisessa mielessä tuolla siis mahdollistettaisiin ja tuettaisiin niiden kovasti kaivattujen palveluiden kehitystä ja liiketoimintaa. Yhä useampi löytäisi itselleen mieluisia palveluita - näiden jo olemassa olevien lisäksi.

Tämä kaikki johtaa siihen, että ihmisten on hallittava uusia toimintatapoja ja taitoja. Kaikki esitetyt aiheet kietoutuvat yhteen. :-)

@Kitti Infra on tärkeää, mutta kyllä siihen tosiaan on kiinnitetty liikaa huomiota, kun muut asiat ovat sitten yhteiskunnan tasolla unohtuneet tai johtaneet vain lyhytaikaisiin, tehottomiin ja kokonaisuuden tasolla koordinoimattomiin hankkeisiin. Rahan hukkausta ja visiottomuutta. Teknologian kehityksellä ei elä, jos teknologialla "ei tee mitään".

Vielä ajatusta jatkaen: hyvässä jutussa tulee esille monta näkökulmaa ja niiden kriittinen tarkastelu. Eli juttu voisi koostua esim. seuraavista osista:
* Avoin data auki
* Avoimen datan haasteet (maksuperustelaki, tekijänoikeudet, jne.)
* Millaisia palveluita esimerkiksi voitaisiin kehittää
* Millaisia uusia liiketoiminta- (ja muita) mahdollisuuksia on tarjolla
* Miten uudet palvelut (ml. some) muuttavat ihmisten toimintatapoja ja esim. kansalaisuuden käsitettä
* Mitä muita uusia taitoja ihmiset tarvitset toimiessaan avoimesti nettiympäristöissä

Tästä löytyisi keskustelussa mukana olleille useampi aihe, josta tarttua kiinni. Kaikkien ei tarvitse kirjoittaa kaikesta, voidaan tehdä työnjakoa, kontribuoida kaikki koko tuotosta ja samalla oppia lisää. Ja lukija saa mielenkiintoisella tavalla tehdyn mielenkiintoisen artikkelin. :-)

@hponka kiitos hyvästä blogauksesta, luin sen eilen. Jäin miettimään tuota infra vs. infran hyödyntäminen ajattelua. Kyllä Suomi varmaan pitkässä juoksussa on pärjännyt nimenomaan ihmisten kouluttamisella ja hyvään perusinfraan panostamalla, mutta jotenkin tässä tekniikkapuolella näin ei ole käynyt, vaan infrapanostukset ovat olleet voimakkaita saavutettuihin hyötyihin nähden.

Avoimessa datassa maksuperustelaki jäätää, mutta paljon olisi voitu tehdä siitäkin laista huolimatta. Suomen tietovarannot ovat todella laadukkaasti ylläpidetyt ja kroonisesti vajaakäytetyt. Kaikenlisäksi tahtoa avaamiseenkin monissa paikoin on, mutta ei riittävää ymmärrystä, usein tehdään ensin se "hieno" portaali ja sitten ajatellaan, että meidän datahan on jo kaikkien saatavilla sieltä portaalista!? Jos artikkelia lähdetään kirjoittamaan, niin haasteena on kuvata koneellinen saavutettavuus täysin epäteknisesti ja inspiroivasti.

Journalistisena metodina aiheesta riippumatta voisi olla hajautettujen haastatteluiden tekeminen. Normikiireessähän journalisti aina joutuu tasapainottelemaan aikataulun ja syventymisen välillä, eikä kovin monia kiinnostavia liidejä ehditä kontaktoida. Nyt jos aihe kiinnostaa kirjoittajia, niin omasta kiinnostuksestaan useampi ihminen saattaisi esim. ottaa yhteyttä kotimaisiin ja kansainvälisiin guruihin. Kunhan vaan koordinoidaan, ettei useampi kontaktoi samaa.

@apoikola avoin data ja rajapinnat voisi kuvata parhaiten kuvana. Eli db:t, rajapinnat ja mashupit/kaupall. palvelut, jotka niitä hyödyntävät ja ketjun viimeisenä osana kuluttajat.

Mulla muuten sattuu olemaan yksi naurettava esimerkki maksuperustelaista. Ei saatu elokuva-arkistosta paria talvisodan videopätkää ilmaiseksi tai edes toimituskuluilla opiskeluprojektiin, vaan siitä olisi pitänyt maksaa ja edes alennuksen antaminen olisi kuulemma vääristänyt alan kilpailua. :S

Suomi ei ole ollut missään infrassa aiemminkaan edelläkävijän roolissa. Toki nyt on valtatiet ja rautatiet ja sähköverkko, mutta ei niitä ole ensimmäisten joukossa tehty. Pilvi-infran kanssa on enemmän kiire, koska olemassaolevia, vanhan mallin, toimijoita on ja niille voi käydä hassusti. Verkkoinfraa, hostausta ja kaikkea tätä on ylläpidetty alusta alkaen yritysvoimin. Ei ole olemassa valtion hostausta tai valtion ADSL-liittymiä. Soneran kuparien takaisinkelaaminen oli hyvä esimerkki julkisen sektorin kyvyttömyydessä taistella kuluttajan edun puolesta ja on mielenkiintoista nähdä, mitä kuluttajille käy, jos jokin verkko-operaattori kippaa, kun saman toimijan yrityshostaus pitää pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Avoin data on hyvä hyvä aihe, ja erityisesti noin kun @apoikola eritteli, mitä sitten -näkökulmasta. Jee. Tästä tulee hYvä artikkeli.

@apoikola +1 tuolle journalistisen metodin ajatukselle. - Yrittelin joskus eräässä edellisessä työelämässäni viritellä ideointiin ja asiantuntija- yms. ad hoc -vieraiden käyttämiseen sopivaa ympäristöä, joka tukee myös avointa ideointia ja tiimikirjoittamista (oli muuten tämä), mutta en saanut silloin toimitusorganisaatiota innostumaan ajatukseen/kehittelyyn. Mutta siitä on jo vuosia, ehkä nyt ollaan valmiimpia. Ja etten sanoisi: avoimempia.

Alkaako meillä olemaan paketti valmis?

@hponka Tuosta infra-aiheesta? ;-)

Tulkitsenko oikein, että avoin data, pilvi ja infra ovat tässä vaiheessa kolme eniten kannatusta saanutta aihepiiriä?

@saarikko No ei. Infrassa ei taida olla kokonaisen jutun aiheeksi.

Kannatan avointa dataa, sen mahdollisuuksia ja mitä siitä seuraa ihmisille: esittämäni lista pari viestiä ylempänä.

@hponka avoin data on sinällään ihan jees, mutta en näe, että se on jotain mitä innovaatiojuna varsinaisesti konkretisoi. Oon edelleenkin sitä mieltä, että se yhteisön itseorganisoituvuus on ehkä se arvokkain pala kakkua, mitä innovaatiojunasta jäi käteen (toki työryhmien, tehtävien ja pähkinöiden sekä Oulu-käyntien ohella), ainakin allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti, noin konkreettisena esimerkkinä.

Se on sitten toinen juttu, että onko se tivin näkökulmasta läheskään niin mielenkiintoinen aihe kuin avoin data, joka siis vallan hyvä aihe sekin.

Mun täytyy sanoa, että niin hienosti kuin se menikin, niin ei innojunan organisoituminen erityisen erikoiselta tuntunut.

Siinä oli mielestäni ihan sama kaava kuin normaalisti silloin, kun joukko ihmisiä löytää jonkin yhteisen kiinnoistuksen kohteen ja haluaa alkaa toteuttaa sitä. Aluksi lähes kaikki heittelevät näkemyksiään ja lopulta aktiivisimmat ja/tai kyvykkäimmät ja/tai motivoituneimmat ottavat vastuun ja alkavat johtaa ja toteuttaa.

Nyt ei perustettu organisaatiota eikä nimetty johtajia, mutta eihän sellaista tehdä kaveripiirin tempauksissa muutenkaan. Nyt kyseessä oli toki suhteellisen iso piiri ja organisoituminen tehtiin lähinnä netissä, mutta siltikään prosessin luonne ei mielestäni ratkaisevasti poikkea normaalista ryhmäytymisestä ja aktivoitumisesta.

@lindstrom mielestäni yhteisön itseorganisoituvuus ja innojunahenki on se, millä kirjoitetaan, mutta ei jutun aihe, eli että mistä kirjoitetaan (paitsi, ehkä pienen kainalojutun).

@J1one olen kyllä sitä mieltä, että oli innojunan itseorganisoitumisessa jotain erityistä, sinänsä ei ehkä päällisin puolin eroa kaveriporukan tempauksista, mutta, kun kyseessä nimenomaan ei ole entuudesta toisilleen tuttu kaveriporukka, niin se teki jutusta erityisen. Se osoitti, että nettivälitteisesti voi syntyä sellaista ihmisten välistä luottamusta, jonka avulla voidaan asioita organisoida ja ennenkaikkea, joka loi hyvän pohjan keskusteluille junassa ja Oulussa. Tietenkin jotkut aktivoituivat näkyvämmin, kuin toiset, mutta tekemiset jakautuivat kuitenkin mielestäni reippaasti laajemmalle, kuin yleensä, kun organisoidaan näin iso tapahtuma.

Jutunaiheista, @J1one taisi luvata organisoida jonninlaisen äänestyksen alkavaksi tänään. Periaatteessa voi repästä niinkin, että alkuun on pari juttuaihiota, joista katsotaan, miten ne lähtevät vetämäään... näin syntyi aikanaan #somus tutkimussuunnitelma Suomen Akatemialle.

@apoikola Ehkä organisoitumisessa oli erityistä vastuun kannon jakautuminen ja laajuus. Jokainen organisoi itse toimenkuvansa ja toteutti omaan mielenkiinnon alueelle ja ehtimisen säätelemää juttua. Pähkinät olivat tärkeitä, koska ne tarjosivat selkeän oppimis- tai ongelmanratkaisutehtävän. Avoin innostuminen ja motivoituminen osoitti kyllä oikeaksi aikuisten päiväkoti vertauksen. Tarvitaan paljon keskinäistä luottamusta, että ihmiset heittäytyvät tekemiseen. Joukkohurmosta oli ilmassa. Jokin psyykkinen nyrjähdys, ehkä odotettua suurempi onnistumisen kokemus. Myytti hiljaisista ja muhjottavista suomalaisista murtui jälleen kerran. Eihän siellä saanut suunvuoroa, jollei pitänyt suuta auki kuin kala rannalla. Niin tiukalla oli puheenvuoron saaminen. Jatkuva videointi ja kuvaaminen ei vaivannut ketään. Normiviidakkoa ei ehtinyt syntyä.

@lindstorm @apoikola innojuna ja itseorganisoituminen liittyy Tivin avoimeen juttuun käsittääkseni vain kokeilun käynnistymisen katalyyttina. Ehkä @J1one jopa mainitsee asian jo varsinaisessa innojunajutussaan...

@apoikola +1, itseorganisoituminen sopii tähän paremmin metodina kuin aiheena.

Aiheehdotus: "people centric web" - eli verkkon teknologiat, palveluvalikoima, käyttötottumukset, instituutioiden some-presenssi jne. tukee yhä vahvemmin yksilöiden toimijuutta. Tähän samaan littyy pilvipalvelut ja open data. Transaktiokustannukset vähenee, kitka vähenee. Yksittäinen ihminen voi saada yhä pienemmin riskein ja yhä ketterämmin asioita tapahtumaan.

Tausta-aineistoksi The Web At A New Crossroads. Sopivasti rajattuna tämän aiheen käsittelyyn voitaisiin tuoda innovaatiojunalaisten henkilökohtaista kokemuspohjaa, mutta ei kirjoitettaisi itsestä, vaan analysoitaisiin neutraalimmin toimintaympäristön dynamiikan kehitystä.

Olisko intoa kokeilla Mixed Ink:iä tässä hommassa. @apoikola tietää vehkeestä enemmän.

Yhdessä tekeminen oli mun mielestä se juttu; se on uutta prosessia ja (avointa) dataa uudella tavalla yhdistettynä synnyttäen uutta toimintakulttuuria. Siilojen ja eri osaamisalueiden yhdistely onnistui 'intohimottamossamme' loistavasti, tästä riittää materiaalia useaan lehtijuttuun, liiiketoimintasuunnitelmaan, väitöskirjaan ja miksei hallitusohjelmaankin, jotain uutta ja kestävää syntyy tältä pohjalta.

@lindstorm Ei lisättävää innojunan roolista tässä TiVin jutussa. :-)

Keskustelua on suhteellisen helppo synnyttää ja kiinnostuneet löytävät paikalle, mutta useimmiten se jääkin siihen. Innojunan yksi erityinen saavutus oli jo se, että ihmiset veivät junan perille asti. Päätöksen tekeminen ja siihen sitoutuminen ovat vaikeita vapaassa yhteistyössä. Keinot siihen täytyy aina löytää.

Samahan näkyy myös tässä TiVin jutun aiheen päättämisessä. Ehdotan, että @J1one aloittajana kerää ensiksi listan ehdotetuista aiheista, eli "ehdokkaat", jonka jälkeen porukka voi tarkistaa, että kaikki halutut ehdotukset ovat mukana, ja lopuksi äänestetään. Toinen (ei välttämättä huonompi) vaihtoehto on, että @J1one aloittajana tekee jonkunlaisen yhdistelmän juttuun tulevista aiheista, eli tekee päätöksen muiden puolesta.

Kirjoittamisen suhteen on aika sama, päätetäänkö kirjoittajat vai tehdäänkö se kaikille avoimella työkalulla. Molemmissa tapauksissa lopputuloksen kuitenkin ratkaisee se, kuka todella on aktiivinen. Lähes aina tarvitaan lopuksi yksi henkilö toimittamaan teksti lehteen vietävään muotoon, eli toimittaja.

@hponka komppaan sitä, että sanoista tekoihin on aina vaikeampi päästä, vaatii kätilöintiä ja benevolenttia diktatuuria, eli yhteisön silmissä luottamuksen saaneet henkilöt saavat tehdä päätöksiä yhteisön puolesta, kunhan se tapahtuu avoimesti ja reilusti. Jos päätökset ovat vääriä, niin saataa karma kärsiä :)

Toinen, mikä auttaa ihan valtavasti on yhteiset artefaktit, joissa keskustelusta muokataan jotain uutta. Junan ilmoittautumista varten yhdessä Etherpadissä muokattiin puolen vuoden keskusteluista pienet kiteymätekstit www.collect.fi sivulle, se yhteistoiminta muutti pitkän keskustelun astetta konkreettisemmaksi artefaktiksi.

@pe3 ja @hyvaelama ehdotukset +1. Kovasti kierretään samoja aiheita vähän eri termeillä.

Mutta uutta työkalua en ehkä lähtisi tässä casessa kokeilemaan.

Ihan varmuuden vuoksi: En halunnut mitenkään vähätellä junaporukan organisoitumista, oli hienoa, miten tuollainen saatiin ilman, että kellään oli mitään ennalta määriteltyjä velvoitteita.

@apoikola Tapaus tosiaan osoitti, miten nettivälitteisesti voi syntyä ihmisten välistä luottamusta ja energiaa, jolla saadaan aikaiseksi varsin monipuolinen ja laaja tapahtuma. Netissä ei ehkä ole aiemmin syntynyt (suomenkielellä) mitään vastaavan kokoluokan asiaa, mutta ihmettelisin, jos pienempiä ei olisi. Siinä mielessä en nähnyt asiassa mitään täydellisen ainutlaatuista.

Ja se, että netin välityksellä voi syntyä samanlaisia sosiaalisia ilmiöitä kuin ilman nettiä ei mielestäni ole erityisen kiinnostavaa. Mut ei haittaa jos muista on. :)

Palaan pian jutun aihevalintaan...

@J1one: Netissä on syntynyt isompaakin. Itse olen ainakin seurannut sensuurimielenosoituksen organisoitumista wikissä ja ircissä - mukana oli satoja ihmisiä ja Porkkanamafian toimintaa - siinä yhteistyö on rakenteeltaan solumaisempaa ja vähemmän webiin näkyvää.

Mä muuten teen väitöskirjaa tästä aiheesta - eli nettiorganisoitumisesta.

EDIT: mielenkiintoinen suomalainen case on myös http://www.sahkoautot.fi/ suosittelen myös vilkaisemaan viime syksyisen OPEN-minikonffan aiheen kuvailua: http://opensymposium.net/2009/call-fo...

Kootut ehdotukset Tivin avoimen jutun aiheeksi:

1. @Kayraranta Yritysten avoin tiedottaminen verkossa ja sen välineet
2. @Ile Innovaatiojunassa ratkottujen tehtävien tuloksia ja niiden yhteisiä piirteitä
3. @hponka Miten Suomi takaisin Tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen?
4. @saarikko @touqo Pilviteknologian vaikutus suomalaisyrityksiin; pilvipalvelujen edellyttämät toimintatavat ja taidot
5. @Kitti Tietotekniikan perusinfra kuntoon Suomessa!
6. @jal @apoikola Miten avoin data voisi palvella yhteiskuntaa?
7. @pe3 Ihmiskeskeinen web (person centric web)

Korjatkaa, jos oli tiivistänyt jonkun väärin. Täydentäkää, jos jotain olennaista unohtui. Jätin pois muutamia ehdotuksia, jotka eivät herättäneet yhtään kommenttia. @lindstorm in mainitsemasta Innojunan itseorganisoitumisesta on huomisessa Tivissä muutama sana, joten otetaan se mieluummin menetelmäksi kuten @poikola sanoi.

Mikä yllämainituista aiheista olisi sellainen, että saisimme vähintään muutaman hengen porukan työstämään sitä? Päätetään tämän viikon aikana.

@pe3 Siis kuten arvelinkin, samantyyppistä organisoitumista on tapahtunut ennenkin. Missä vaiheessa tutkimuksesi on, pystytkö jo luonnehtimaan sitä, miten olennaisesti erilaista netissä organisoituminen on perinteisempiin menetelmiin verrattuna?

Avoin data +1. Siihen liitty veronmaksajien rahoilleen saama vastine, demokratian avoimuus sekä myös uudet bisnes-/palvelumallit.

Pilvipalveluista mietin, että onko ne kuluttajan näkökulmasta jo vanha juttu? Useimpien ensikontakti netin käyttöönhän on ollut webmail, eli pääsy verkossa omaan dataan nettipäätteltä kuin nettipäätteeltä, eikä se pilvipalvelujen lupaus ole siitä juuri miksikään muuttunut. Sovellusten määrä ja eleganssi tietty kasvaa ajan myötä.

Innojunailuja sinänsä ei kannatta tähän sotkea mitenkään.

@J1one: Okei - tosi tiivistetysti. Digitaaliseen ulottuvuuteen tukeutuva toiminta rakentuu mikrokontribuutioiden varaan. Se mahdollistaa osallistumisen pitkän hännän. Perinteinen kokouspohjainen yhteistyö leikkaa osallistumisesta pitkän hännän pois. Digitaalisen ulottuvuuden avulla autonomiset nomadiset toimijat voivat yhdistää resurssejaan toimiakseen alueella, johon instituutiot eivät kanavoi voimavaroja.

Avoin data +1 myös multa.

@j1one hyvä tiivistys. Noista löytyy montakin hyvää aihetta! Plussaan kaikkia, mutta veikkaan, että avoin data houkuttelee eniten kirjoitusaktiivisuutta.

@touqo: ois ajankohtanenki: data.gov.uk qaikussa

Aika tiukka artikkelin aihe olis myöskin kiteyttää mikä meidän suomalaisten tulokulma avoimeen dataan vois olla. Jenkeillä on liberaali public domainiin julkaisemisen perinteensä, Briteillä Tim Berners-Lee ja semantic web kytköksensä. Mitä ainutlaatuista meillä on? Ja mitä voimme sillä globaalissa kentässä tehdä?

Avoin data johtaa. Muiden aiheiden kannattajien kannattaa älähtää nyt nopeasti, jos toiveissa on kääntää tämän laivan suuntaa.

Tässä ketjussa on jo hyviä tarkennuksia ja näkökulmia muun muassa avoin data -aiheeseen. Avataan niille uusi ketju sitten, kun aihe on lyöty lukkoon.

avoin data +1

muut aiheet seuraavissa osissa Tivin avoimen journalismin juttusarjassa

Avoin data+
Olihan tuo mukana omassakin ehdotuksessani julkisen hallinnon tietojen saatavuutta koskien.

Ehkä mulla on väärä käsitys nyt siitä mitä täällä tarkoitetaan innovaatiojunasta kertovassa artikkelissa avoimella datalla. Ehkä se korjaantuu sitten kun luen artikkelin :)

Mutta @hyvaelama:n kommentti +1, hyvin sanottu ja komppaan täysillä.

@pe3 olis loistavaa, jos saatais tämän avoin-data-teeman kansallisen tarkastelun verrokeiksi jotain muitakin! TimBL lienee kuitenkin hyvin jenkkiläistynyt, siellähän se on Cernin jälkeen käytännössä vaikuttanut. Mä osaan tarvittaessa tuoda soppaan semwebin peruspilarit, koska edellisessä elämässä pähkin sitä melkein 10v. Jos sille (teknologia/tekoäly-) tielle ajaudutaan siis. Itseäni kyllä tossa avoimessa datassa eniten kiinnostaa liiketoiminnalliset implikaatiot, Chris Andersonin Freen etc. hengessä.

... toki päivitettyä tietoa semanttisesta webistä saadaan pyytämällä esim. Viljasen Kim messiin.

Avoin data kelpaa - aika iso mahdollisuus myös tietyhteiskuntakehityksen eteenpäin viemisessä. :-)

@touqo avoimen datan kansallisen tarkastelun verrokkeja näyttää löytyvän mm. #dataopas -kanavan diigo-linkeistä. Ja keskustelujen mukaan TBL vaikuttaa data.gov.uk -kuvioissa... (ai jaa, @pe3 olikin jo ottanut esiin:-)

Tivin avoimen jutun aiheeksi on täten valittu avoin data.

Aiheeseen liittyviä pointteja (poimittu tästä ketjusta):

• hallinon tuottaman tiedon saatavuus, avoimen tiedottamisen tärkeys; tekniikan ja verkostojen tarjoamat ratkaisut @Kayraranta
• avoin data kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta (ettei jää vain teknologiaksi) @apoikola
• miten data saadaan auki, mikä sitä estää @hponka
• millaisia kaupallisia sovelluksia avoimen datan pohjalta voidaan kehittää @hponka
• mitä taitoja uudet avoimeen dataan perustuvat palvelut edellyttävät ja miten palvelut muuttavat ihmisten toimintatapoja @hponka
• mikä meidän suomalaisten tulokulma avoimeen dataan voisi olla @pe3

• Wired-lehti kertoo, kuinka Yhdysvallat aikoo avata valtion dataa: And Data for All: Why Obama's Geeky New CIO Wants to Put All Gov't Info Online
• Obaman CIO:n aiempi avoimuus-tempaus: Apps for democracy ja tiivistelmä suomeksi
• Wikipedian englanninkielinen artikkeli: Open data
• muita?

Avoin data - hyvä aihe!

@J1one Hienoa, sain näkökulmani läpi! ;-) Muutenkin hyvä aihesetti.

Mitäs sitten?

@touqo toi Free pitäs varmaan lukea tai kuunnella, niinkuin qaikussa aikanaan: http://teroheiskanen.net/2009/08/26/f...

Linkiksi Guardian on kunnostautunut avoimen datan puffaamisessa ja journalimin teossa siitä: http://www.guardian.co.uk/news/databl...

No missäs ruvetaan ihmettelemään?

täähän on mielenkiintoista

Seuraavaksi pitää kirkastaa aiheesta varsinainen juttuidea. Avasin sille uuden ketjun.

Ainakin tämä vaihe kannattaa vielä tehdä Qaikussa.