#AvoinJournalismi

Nyt pitäisi kirkastaa avoin data -jutun idea. (Katso aiemmat ketjut: juttuprojektin speksit ja aiheen valinta.)

1. Miten rajaisimme jutun aiheen avoin data?

2. Miten käsittelisimme aihetta (lähetysmistapa, jutun muoto)?

Ping @apoikola @touqo @Kayraranta @pe3 @jal @troppone @saarikko @hponka @Ile jne.

Niin kuin taisin toisaalla jo sanoakin, minua kiinnostaa eniten se, miten avoimen datan avulla/päälle voisi tehdä liiketoimintaa.

Äskeinen kommenttini oli siis kohtaan 1. Kohtaa 2. pitää vähän tuumiskella.

Realismi alkaa tunkea päälle: "rajaus" :-) -- Miten "avoin journalismi ja @J1one tulivat esille aamutv:ssä (kuten olen ymmärtänyt qaikujen perusteella tulleen)?

@touqo sama juttu. Olkoonkin, että eipä oo ehtiny kelailla asiaa :( Kiva nähdä saako pari Apps4Dem -osallistujaa bisnestä aikaiseksi!

@touqo eli miten aikaansaadaan tarjontaa, jolle on todellista kysyntää. Kunhan vain on sitä avointa dataa.

@jal jotain tonne päin. Tää nyt menee jo vähän seuraavaan vaiheeseen (siihen, että tämä liiketoimintafokus olisi valittu), mutta menköön. Eli voitaisiin miettiä joko helpompaa keissiä eli sitä, että yksityiset toimijat tekevät julkishallinnon ja kansalaisten jakaman avoimen datan päälle voittoa tuottavia palveluita. Tässä lähestymistavassa voitaisiin vaikka esitellä avointa dataa hyödyntäviä palveluita.

Tai sitten voitaisiin mähkiä sitä hankalampaa kuviota eli sellaista, jossa myös firmat jakaisivat dataa ilmaiseksi (vs. että pelkästään kuluttavat sitä). Täähän just peilaa Chris Andersonin Freetä ja, no, nettiä yleisestikin. Ilmaiseksi dataa/infoa jakavan firman tulee tehdä liiketoimintansa jotain toista kautta.

@jal Pirkka Aunolako mainitsi tästä aamu-tv:ssä? Ilmeisesti: http://yle.fi/uutiset/ohjelmat/aamu-t...

@touqo liiketoimintafokus nimenomaan Tivissä voisi olla hyvä myös ajamaan avoimen datan saataville saattamista: kehittämään paineita myös it-yrityksiltä julkishallinnolle antamaan verorahoin tuotettu data tuottamaan uutta liiketoimintaa, alv- ja muita verotuottoja (sen lisäksi, että kansa saa nopeammin tietoa ja palveluita).

@J1one @touqo @jal Aika oleellinen kysymys tuo kysyntä. Minusta se on kehittymässä parhaillaan - ja kovaa vauhtia. Vuoden 2010 suuri muutos on, että yritykset alkavat hyödyntää sosiaalista mediaa toden teolla. Sähköisiä asiointipalveluita käytetään jo paljon, esim. nettipankit, Kela, kunnalliset palvelut jne. Facebook, blogit, keskustelupalstat, yms. ovat suosittuja. Eli tietty kynnys verkossa toimimiselle on paljolti jo ylitetty. Kysyntää löytyy, jos palvelu tarjoaa jotakin enemmän, paremmin, nopeammin jne. kuin aiemmat tavat toimia. Toisaalta avoimen datan palveluista monet olisivat täysin uusia. Houkutusta löytynee sellaisenaankin, mutta markkinointia tarvitaan, kun uutta tehdään tunnetuksi.

Pelkkä avoin data tarkoittaa suomeksi sanottuna avoimia tietopankkeja, hakupalveluja. Yhteisöllisyys-aspekti on vielä asia erikseen, ja luulisin, että tässä on tarkoitus tavoitella myös sitä? Eli avointa dataa + käyttäjien yhdessä luoma lisäarvo datalle.

@touqo @hponka ja työkalujahan mm. mashupien rakentamiseen kaiketi alkaa löytyä avoimesta koodista aina isojen pelureiden (IBM jne.) järeisiin paketteihin. Eli kun avointa dataa vain on saatavilla, työkaluja sitä käyttävien palvelujen rakentamiseenkin löytyy.

@jal Valmiit työkalut ovat hyvä pointti. Niitä voisi hieman promota artikkelissa ihan parilla esimerkillä, mitä täysin ilmaisillakin vehkeillä saa tehtyä.

Unohtamatta myöskään Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailua: http://www.suomi.fi/suomifi/laatuaver...

Sivulla on myös listattu avoimia julkisia datavirtoja, jotka ovat käytössä jo nyt.

@apoikola, ehtiikö opengov.fi avautua? Ois samalla loistavaa mainosta sille!

Paukun raportti lähtee avoimuuden visosta - kansallisesta tahtotilasta, jossa (julkisen) tiedon avoimuus mahdollistaa uudet palvelut ja yhdistää kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja mahdollistajan roolissa olevan hallinnon kehittämisen samalle generatiiviselle platformille. case fillarikanava, virtual alabama etc.
Generatiivinen oiskohan se jatkuvasti uudistuva ???

Rajausehdotelmia...

Datan mukaan, eli kuten
@touqo ehdotti, niin voidaan rajata koskemaan julkishallinnon dataa tai ajatella koko suurempaa kuviota, missä myös yritykset ja yksittäisetkin ihmiset voivat tuottaa, jalostaa ja käyttää dataa.

Avoimen datan hyötyjen mukaan
Itse hahmotan julkishallinnon avoimen hyödyt karkeasti (ilman prioriteettijärjestystä): demokraattiset hyödyt (läpinäkyvyys ja informoidut päätökset), (kansan)taloudelliset hyödyt (innovaatiot ja uusi datasta syntyvä liiketoiminta + datan hyödyntäminen olemassaolevan liiketoiminnan parantamiseen) ja hallinnon tehokkuus (järjestelmien yhteentoimivuus, smart government)

Tulokulmaehdotelmia...

Visonäärisyyden aste
Pragmaattisesti voidaan puhua siitä, mitä maailmalla tapahtuu tänään, millaisia sovelluksia, datakatalogeja, työkaluja, kilpailuja, liiketoimintaa yms on. Tai sitten voidaan ottaa valitsemamme suuruinen etukeno maalailla mahdollisuuksia tulevaisuudessa, jossa esim. Tim Berners-Leen visio avoimesta linkitetystä datasta on totta, mitä se tarkoittaisi?

@hponka n mainitsema yhteisöllisyys tai ekosysteemisyys, missä monet toimijat luovat yhdessä lisärvoa on mielestäni tulokulma enemmänkin kuin rajaus.. ehkä? Tässä on ihan mielenkiintoista, miten esim. Twitter on API:llaan saanut luotua ekosysteemin, mikä vanhvasti tukee Twitterin toimintaa. Voisiko hallinnon puolella tapahtua vastaavaa? Sitten on myös crowdsourcing-kela, että avoimen datan laatua voidaan parantaa yhdessä, monet toimijat voivat rikastaa ja täydentää sitä, etc.

Aiemmissa ketjuissa heiluneet pilvipalvelut ja semanttiset webit taas voisivat liittyä teknisempänä tulokulmana avoimeen dataan.

hullu idea... houkutellaan jokunen koodaustaitoinen qaikun propellipää protoilemaan jotai jollain avoimella datalla ja dokumentoidaan + taustoitetaan kokeilu.... joo helppohan se on huudella, kun en itse osaa riittävästi koodata :/

Ehkä off-topic, koska en ole seurannut alusta asti sitä, mistä tässä puhutte, mutta: tänään minua muistutettiin taas tästä huimasta tilastollisesta vuosikirjasta (via mymarkup@twitter). Pohjalla ei siis ole julkishallinnon tuottamaa avointa dataa vaan henkilökohtaista. Sitkeä ja omaperäinen koonti-, mankelointi- ja visualisointiprosessi, eikö vain?

Minua viehättää ajatus siitä, että se mitä Minäksi kutsutaan, tulee havainnollistetuksi näin persoonallisella tavalla, ilman että mennään varsinaisesti henkilökohtaisuuksiin. Ja tämä tässä on tietysti vain yksi renderöinti monien mahdollisten joukossa. Ja vaikka kyse on yhdestä ihmisestä, siitä ei ole eteenpäin montaakaan lenkkiä ennen kuin ollaan yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden äärellä.

Liiketoimintamahdollisuuksina näen tuon prosessiputken eri vaiheet: koonti, koodaus, muokkaus, visualisointi.

Wau @tts pikaisen vilkaisun perusteella todella mielenkiintoisen näköinen efortti. Vähän kuin justin.tv mutta eri kanavassa ja ehkä vähän systemaattisemmin tehty. Minusta tosiaan julkishallinnon avaama data on vain yksi lähde muiden (yksilöt, yhteisöt, firmat) joukossa, siksi tämä on ehdottoman relevanttia. Tervetuloa mukaan pähkäilemään tätä juttua!

Pari ääripäätä avoimen datan aiheuttamasta tunnetilasta.
1. Case: VR, HSL aikataulutiedot
-Jotta pystyttäisiin mahdollistamaan uuden tyyppiset multimodal reittiopaat pitäsi kaikki mahdollinen liikenteen aikataulutieto saada vapaaseen käyttöön
-Ehdottoman kannatettavaa
2. Case: Energialaitos ja asuntokohtainen energiankulutus
-Tällaistakin on ehdotettu
-Kiinnostaa ainakin mainostavia yrityksiä ja uteliaita
-Tiedon vapauttamisessa yksityisyyden suoja on kuitenkin oleellinen.
-Verotiedot on avoimet mutta se ei tarkoita että kaikki muu yksilödata pitäisi antaa vapaaksi riistaksi
-Suhtaudun erittäin varauksellisesti.

Minusta olisi hyvä jos artikkelissa olisi pohdintaa datatyypeistä mitä kannattaa vapauttaa ja mitä ei? Mitä yleisiä suuntaviivoja voi vetää? Esim tuo case 2 voi olla jotain sellaista mitä ette ole edes ehdottamassa mutta mikä ainakin minulle tulee dystopiana heti mieleen kun asiasta kuulen. Datan käytössä on tällä hetkellä yksi dominatti pelaaja. Kannattaa pohtia kuinka homma hoidetaan niin että datalla voi tehdä liiketoimintaa vastuullisesti ja onko mitään mahdollisuutta auttaa siinä että se liiketoiminta syntyisi tänne eikä piilaaksoon.

Datan avaamisen tasapuolisuus on myös tärkeä näkökulma

Eilinen Kauppalehti kirjoitti:
EU:n maataloustuet julki netissä
Maaseutuvirasto julkisti tiistaina EU:n maataloustuet varainhoito- vuodelta 2009 internethakupal- velussaan. Tiedot löytyvät Ma- vin hakupalvelusta. Suomalaisten sivujen osoite on www.ma-
vi.fi/rekisteritiedot. STT

Kyseiseltä sivulta pysyy nimeltä hakemaan kuka maanviljelijä on saanut tukea ja minkä verran. Onko vastaava palvelu olemassa yrityksille, kaikille, jotka jonkinlaista yhteiskunnallista tukea ovat saaneet?

Eilen lääkäreiden nettirekisteriajatus aiheutti myös vastustusta

Tavoista tarkistaa lääkäreiden pätevyys on syntynyt kiista tietosuojasta. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) ehdotus laillistettujen eläinlääkärien avoimesta nettirekisteristä sai tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion pillastumaan: ammatin harjoittaminen kuuluu yksityisyyden suojan piiriin, ja netissä julkaistu nimilista olisi hyvän tiedonhallintatavan vastaista.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%...
Ihmettelinkin kun lääkärien pätevyydestä alkoi keskustelu että miksi rekisteri pitää avata kaikille kansalaisille. Eikö riitä että rekrytoiva yritys saa tiedon tarkastaa ja uutta terveydenhuoltoalaa perustavan on osoitettava viranomaisille tarvittavat dokumentit.

Kaikenkaikkiaan koko avoimen datan ajatukselle pystyy hankkimaan paremmin kannttajia jos pystyy esittämään sen miten yksityisyyden suojaa ei heikennetä.

@jounikj tuosta aikaisemmasta kommentistasi ja sen case 2:sta: Yksi mielenkiintoinen avoimen datan liiketoimintaa sivuava kehitysjuonne on se, josko ihmiset alkaisivat rahaa tai etuisuuksia vastaan jakamaan yksityistä dataansa. Voisin kuvitella esimerkiksi itse kertovani energiankulutuksestani, jos saisin siitä jotain alennusta tai muuta hyvää. Avoimen datan kohdalla keskeistä on myös avoimuus toiseen suuntaan, eli se, että datan jakaja saa tiedon siitä, mitkä toimijat hänen datojaan käyttävät ja mihin asioihin. Voi olla käytännössä hankala toteuttaa/todentaa, mutta periaatteen pitäisi ainakin olla tuon suuntainen.

Kiitos taas hyvistä pointeista. Osa niistä on ollut yksityiskohtia, jotka kannattaa ottaa huomioon myöhemmissä vaiheissa. Tässä vaiheessa olisi ennen kaikkea tarkoitus kiteyttää jutun pääidea, eli mistä näkökulmasta lähestymme avointa dataa ja minkälaisen muodon jutulle haluamme.

Tivin puolesta erittäin hyvä näkökulma aiheeseen olisi sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet, kuten ainakin @touqo ehdotti.

Juttuidea olisi hyvä muotoilla parin lauseen tiivistelmäksi, koska sellaisen muotoileminen selventää ja täsmentää ideaa ja lopputulos toimii hyvänä johtotähtenä juttua tehdessä.

Idea: Julkisten tietojen tarjoaminen verkossa avoimien rajapintojen kautta avaisi X-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

• Aihe: julkisen datan avaaminen
• Näkökulma: X-tyyppisten yritysten tarpeet uuden bisneksen luomiseksi (X:llä haen jonkinlaista tarkennusta siihen, minkätyyppisistä yrityksistä puhutaan)
• Muoto: ?

Kommentteja?

(@poikola:n idea avoin data -kokeilusta olisi todella houkutteleva, mutta sitä ei liene mahdollista toteuttaa tämän juttuprojektin aikataulussa (valmis 26.2.). Vai olisiko, mitä sanoo @eholmila?)

@J1one ja muut, case ihan yritys/yrittäjä -tarkkuudella olisi varmaan hyvä; joko esimerkki onnistumisesta - tai sitten epäonnistumisesta (esim. siten, että sitä avointa dataa vain ei ole käytettävissä, vaikka pitäisi. Kuten esim. jossain muussa maassa on ja bisnestä on tehty). - Löytyykö caseja? Tai ylipäätään sellaista yrittäjää/yrityksen edustajaa, joka aikuisten oikeasti on avoimen datan kanssa puuhastellut?

Linkkivinkki http://news.forumvirium.fi/node/375

Liiketoimintakelassa voisi pyrkiä avaamaan muna-kanaongelmaa, eli kun ei ole avointa dataa, niin ei ole paljoa datan päälle tehtyä liiketoimintaa ja kun ei ole olemassaolevia showcaseja, niin tulkitaan, että datalle ei ole kysyntää ja motiivi avaamiseen on vähäinen... Aika harvoin varmaan virastoihin kävellään valmiin liiketoimintasuunnitelman kanssa sanomaan, että avatkaapas, niin me teemme bisnestä.

Kysyntä on todennäköisesti latenttia... ennen Google mapsia karttadatojen kanssa työskentely oli erittäi spesiaaliammattikunnan heiniä ja sillä alalla pyöriviä firmoja vähän ja kartta-aineistojen kysyntä kohtalaista. Nyt kuka tahansa pätevä koodari voi iltapuhteena kokeilla jotain karttapohjaisen palvelun tekemistä ja joistain voi tulla relevantti osa liiketoimintaa.

Sama ilmiö pitäisi tapahtua muillekin dataseteille.

Ja @jounikj :lle dystopiat on ihan hyvä työkalu. On kuitenkin valtavan paljon arvokasta ja käyttökelpoista dataa, mikä ei millään tavalla uhkaa yksityisyydensuojaa. Energiatiedoissakin, jos se annetaan esim. kiinteistökohtaisesti ja rajoitetaan, että talot, joissa on vähemmän kuin x asukasta eivät kuulu listalle ilman, niin ongelmaa ei kaiketi ole, mutta hyötynä voidaan esim arvioida asuntoa ostettaessa energialaskun suuruutta ja vertailla eri rakennustekniikoita keskenään.

@touqo itseään koskeva data pitäisi olla koneluettavasti saatavilla, jotta voisin esim. syöttää plussakorttini keräämän datan systeemiin, joka kertoisi minua hyödyttävää statistiikkaa ruokaostoksistani (hinnat, terveellisyys, ekologisuus... mikä ketäkin kiinnostaa). Kai sitä omaa dataansa voisi sitten etuja vastaan eteenpäinkin kaupitella.

@apoikola jep dataa pitää pystyä jakamaan automaattisesti (esim. ostotiedot, lokaatio, energiankulutus) tai jos sitä jaetaan manuaalisesti, niin korvauksen pitää olla suurempi.

Yksi osa avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista voisi olla optimointimahdollisuuksien tunnistaminen. Esimerkkinä: Ruotsissa on pohdittu kuinka paljon rahallisesti voitaisiin säästää yhteiskunnan tasolla, jos talojen ilmastointia ja lämmitystä optimoitaisiin ilmaisen ja avoimen säädatan avulla. Selkeät optimointimahdollisuudet synnyttävät tuotteistamismahdollisuuksia.

Tykkään tosta sää-esimerkistä siksikin, että se laajentaa avoimen datan näkökulmaa kuluttaja-web-palveluita laajemmaksi.

@J1one @touqo @jal Minulla on Jyri Engerström "buzzin"-päässä -- Perustin privaryhmän buzziin jossa on nyt vain minä ja Jyri + hän kuittasi OK:n haastattelulle. Kuulemma joku muukin on ollut yhteydessä häneen, joten olisi hyvä synkronoida ja hoitaa vaikka haastattelu kimpassa Buzz-threadissä?

@Ile @J1one @touqo olen vähän sivussa nyt - miten liittyy avoimeen dataan?

@jal Riippuu kysymyksistä ;-) Jossain oli idea, että tehdään muutama haastattelu ja sellaista siis..

@ile tosi hieno homma. Itse olen nyt viikon hiihtolomalla ja tosi huonosti koneen ääressä (tämäkin viesti tulee kännystä). Mutta siis, koita saada Jyristä irti erityisesti firmanäkökulma datan avaamiseen. Mikä esim. Googlessa on se strategia, jolla he dataa avaamalla pystyvät tekemään hyvää liiketoimintaa (kuten aivan ilmeisesti pystyvät!). Tämän jälkeen, jos paukkuja vielä riittää, kysele myös yksilötasosta. Miksi yksittäinen taatelintallaaja jakaisi tietoa itsestään? Uskon, että Jyrillä olisi hyvää näkemystä myös tähän. Julkishallinto kannattaa tässä jättää taustalle - sitä settiä meille tulee muistakin lähteistä paljon.

@Ile, tarkoittikohan Jyri toimittajaamme @ahmulaattori a, joka oli ollut yhteyksissä toisen jutun tiimoilta? Vai onko joku muu täältä tavoitellut Jyriä? *

Oli miten oli, kannattaa kysellä @touqo n mainitsemista aiheista. Jutusta puuttuu toistaiseksi nimenomaan bisnesnäkökulmaa. Lisäisin @touqo n pointteihin vielä jotain aloittelevan yrityksen näkökulmasta: Minkätyyppiä bisnesmalleja dataan avaaminen voisi tarjota? Miten aloittelevan yrittäjän kannattaisi edetä tai mihin kiinnittää huomiota liikeideaa miettiessään? (Ja miksei samat asiat myös olemassaolevan yrityksen näkökulmasta.)

Voitko @Ile liittää meikäläisen Buzz-ketjuun (etunimi.sukunimi@gmail)? Ja kutsu mielellään mukaan muitakin!

Jutun jatkotyöstäminen kannattaa muuten hoitaa tuoreemmassa Liiketoimintaa avoimella datalla -jutun rakenne (ja jatkotyöstäminen) -ketjussa.

/* Jos otatte yhteyttä johonkin tämän aiheen tiimoilta, niin kannattaa kertoa lyhyesti jutun erikoinen toteutustapa ja että et ole varsinaisesti Tivin toimittaja, mutta toimit kuitenkin lehden valtuuttamana. Meikäläisen yhteystiedot kannattaa myös antaa: etunimi.sukunimi@talentum.fi.

Jyri tosiaan ystävällisesti jutteli mm. somesta yritysten näkökulmasta ja (avoimien) standardien merkityksestä. Aihe avoin data jäi tarkoituksella korkkaamatta :)

@J1one eri hyvä täydennys. Jaiku jos joku oli aloitteleva yritys, joka toimi avoimen datan ympärillä.