#AvoinJournalismi

• Mitä avoin data on, mitä sillä tässä jutussa tarkoitetaan?
• Mitä teknisiä ratkaisuja avoimen datan tuottaminen ja hyödyntäminen edellyttää?
• Minkälaisia toimintatapoja avoimen datan tuottaminen ja hyödyntäminen edellyttää?
• Esimerkkejä avoimesta datan hyödyntämisestä käytännössä: data.gov, data.gov.uk, Vivek Kundran aikaansaannokset Washingtonin kaupungin CIO:na, mitä muita?
• Miten suomalaisyritys voisi hyötyä avoimesta datasta? (Tämähän on koko jutun pääpointti.)

Kerään tähän muiden aiemmissa ketjuissa esittämiä asioita:

• (it)-yrityksiltä painetta julkishallinnolle antamaan verorahoin tuotettu data tuottamaan uutta liiketoimintaa @jal
• olemassaolevat avointa dataa hyödyntävät työkalut @jal @hponka
• kaiken pohjalle kansallinen tahtotila, jossa tiedon avoimuus mahdollistaa uudet palvelut ja yhdistää kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja mahdollistajan roolissa olevan hallinnon: Paukun raportti @hyvaelama
• miten datan avaamisella voidaan lisätä tasapuolisuutta ja/tai taata se @jounikj
• ihmisten yksityisen datan jakaminen (tämä voi mennä jo liian kauas jutun fokuksesta) @touqo
• case ihan yritys/yrittäjä -tarkkuudella; joko esimerkki onnistumisesta tai epäonnistumisesta @jal
• muna-kana-ongelma (tämä on jutun kannalta iso ja tärkeä asia) @apoikola
• avoimen datan käyttö erilaiseen optimointiin @pe3

Loin myös EtherPad-dokumentin, johon voi alkaa kirjoitella jutun elementtejä: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt

@J1one ja omat kommentit dokuun valmiiksi lainausmerkkeihin", sanoo titteli N.N. :-)

• case? ympäristötiedon markkinapaikka EnviTori

@j1one: EnviTori näyttää todella mielenkiintoiselta. Kyseessä ei ole pelkästään "tori" (=keskitetty paikka) vaan myös "pilvi"(=hajautettu malli). Katsotaan jos saisin täältä jotain lisätietoa asiasta.

@saarikko hienoa, jos saisit jotain ylös. Laita vaikka suoraan EtherPadiin: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt

@j1one Täällä ei näköjään workshopata tuosta aiheesta. Yritän ottaa videohaastattelun tuon ryhmän vetäjältä Bambuseriin jossain välissä.

@j1one Saatiin haastattelu videolle, @jal tallensi muutaman minuutin InnoTori-aiheisen jutustelun.

@J1one @saarikko EnviTori mutta kuitenkin.

@jal @saarikko Eiku litteroimaan sitä tänne: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt

Jutun nettiversiossa voidaan käyttä videota, mutta printissa se ei vielä onnistu. :(

@jal EnviTori, tottakai!

Hanskaatko sinä litterointia vai miten työstetään?

@J1one @saarikko litterointi on niin viime vuosituhatta. Lyhytlinkit. Tivin omat tottakai kun on lyhyt domain-nimikin.

@jal @j1one www.tivi.fi/tivit ? ;D

@jal Printtijuttu ei oikein toimi pelkkinä linkkeinä...

Forum Viriumin vetämä Helsinki Region Infoshare kuuluu ehdottomasti tähän juttuun. Ville Meloni voi kertoa enemmän. Kuka lähtee selvittämään?

Nyt vasta tajusin, että toi EnviTori on mun entisten työkavereiden vetämä juttu. Jos halutaan jututtaa niitä, niin hoitunee.

Oho vau avoin juttu alkaa crowdsourcaantua. Mahtia.

Olin kolmatta kertaa Tivit-kokouksessa. Ensin Finlandia-talossa (se oli joku SHOK) vuosi takaperin, viime vuoden marraskuussa Messukeskuksessa ja kolmas kerta Innopoliksessa ja Espoossa. Taustat ovat erittäin hienot, suuryrityksiä vilisee tuki- ja taustajoukoissa. Miten se eroaa perinteisistä tusinaprojekteista? En vielä tiedä, koska Tivit etsii itseään ja määrittelee tavoitteitaan. Innopoliksessa keskusteltiin jo melkein maanläheisistä asioista, vuosi takaperin oltiin kansallisissa makrotason unelmissa. Realismi tunkeutuu projektin arkeen ja se tekee varmasti hyvää, mutta FLEXIBLE SERVICES on ehkä vielä seuraavan mutkan takana. Hei, mä en kritisoi, yritän vain selventää itselleni, miten projektimaailma elää. Mutta, miten Suomi pääsisi kiinni sellaisiin asioihin, joita muut eivät ole ratkoneet aikoja sitten. Toivoisin jotain paljon täsmällisempää. Tätä yleisten "hienoilta kuulostavien" asioiden pohdintaa Suomessa tehdään tuhansissa projekteissa. Jotkut ovat maakuntatasoa, jotkut eivät toimi edes oman kylän ulkopuolella. Millä tasolla Tivit taapertaa? Mille tasolle sen pitäisi pyrkiä? Asia ei kuulu minulle, mutta Suomi tarvitsee jotain aivan uutta. Tivitin taustayhteisöissä on osaamista, hiljaista sellaista tuhansia ja tuhansia työvuosia, mutta uuden osaamista, onko sitä?

@J1one @apoikola lienee tässä juttuhankkeessa aktiivisesti mukanaolleista ollut eniten Helsingin kaupungin kanssa tekemisissä pelkästään Fillarikanavankin tiimoilta.

@J1one ja @jal Ville Melonin kanssa ollaan ihan säännöllisesti yhteydessä... olen tätä jutun kehittymistä seurannut viimeaikoina hyvin ohuen langan varassa, mutta voin ottaa kyllä Villeen yhteyttä ja houkutella vaikka Skypeen/qaikuun ryhmähaastateltavaksi.

ihmisten yksityisen datan jakaminen (tämä voi mennä jo liian kauas jutun fokuksesta) @touqo

Tuosta ylläolevasta @laril tuli Skypelankoja pitkin eilen minulle ja @pe3 :lle

"Tervehdys avoimen tiedon evankelistat! Kuulin alkuviikosta Yrjö Bensonin esityksen tulevista avoimeen dataan liittyvistä lakimuutoksista. Siitä tulikin mieleeni, onkohan ollut keskustelua myös muusta kuin viranomaistiedosta, ts. esimerkiksi luottoyhtiöiden tai kauppaketjujen järjestelmiin tallentuvasta tiedosta? Tällaisia tietoja hyödyntävistä palveluista on maailmalla pilotteja, mutta ongelmana on juuri tämän tiedon saatavuus ja se, että tiedon kerääjät panttaavat tätä dataa omana omaisuutenaan."

Minua kiinnostaa suuresti kyllä julkisen datan ohella myös se, miten Amazon ja Twitter ovat onnistuneet luomaan ekosysteemin API:ensa ympärille. Miten tämä voisi tosiaankin toimia yksityishenkilön tasollakin tyyliin, jos minulla olisi mahdollisuus saada oma s-etukorttidata, kirjastodata, niin millaisia bisneslogiikoita siitä syntyisi...

Vaihtoehtoja:
A) Annan datani, jollekin, joka on kiinnostunut datastani ja saan vastineeksi palvelua

B) Annan datani palveluun, joka kertoo minulle jotain datani perusteella... jos kertomus on mielenkiintoinen (kuten Balancion.com), niin voisin maksaa siitä.

Avoimen datan iPhone-aplikaatiot on ehkä pientä businestä, mutta oon satavarma, että esim. tämän "New Yorkin puut" aplikaation tekijä voi saada jotain ropoja koodaustyöstään

http://www.treesnearyou.com/

@apoikola just noin ja erittäin mielenkiintoinen aihe! Tuossa vuodenvaihteen tienoilla kun pohdittiin kolleegan kanssa nykyhetken ja lähitulevaisuuden trendejä, kuten jokaisen itseään kunnioittavan digitaalisen alan konsultin kuuluu ;-) , totesimme yhdeksi "yksityisten tietojen jakamisen erilaisia etuja vastaan". Molemmat esittämäsi vaihtoehdot, A ja B, ovat hyviä. Itse asiassa todennäköisintä on, että ne toteutuvat samaan aikaan. Annan tietoani jollekin, joka on kiinnostunut siitä ja saan palvelua. Todennäköisesti tämä palvelu on juuri omaan dataani ja mahdollisesti muiden (kaltaisteni) dataan perustuvaa. Ajattele vaikka Amazonin kirjasuosituksia.

Täällä muuten tuo trendi ja neljä muutakin kuvattuna hieman pidemmin.

Aamun Hesarissa oli muuten juttua aiheeseen liittyen, mm. @pe3 haastattelussa. Tuo juttu keskittyi erityisesti Tilannehuone-nimiseen palveluun ja viranomaistiedon jakamiseen. Eikä se juurikaan ottanut kantaa liiketoimintaan (paitsi että mainittiin tällaisen toiminnan mahdollistavan uutta liiketoimintaa). Joilta löytyy digilehtitunnukset, voivat tutustua kirjoitukseen täällä.

@touqo ko. Hesarin juttu menee avoimeen dataan casekärjellä ja -painolla. kannattaa varmaan Tivin jutussa keskittyä sekä bisnekseen että työkaluihin joiden avulla sitä voi tehdä...

Varmaan tämän jutun kannalta kaikki esimerkit, joissa raha liikkuu muutenkin kuin mainostuloina, ovat kiinnostavia. Hilmappi näyttää hankintatiedot kartalla ja helpottaa niiden käsittelyä - kuukausimaksua vastaan. ReittiGPS-iPhone-ohjelma tuo kehittäjälleen vähän rahaa, vaikkei kultakaivos olekaan - pelkästään Helsingin markkinoille kehitettynä.

Dataopaaseemme liittyen toivomme @apoikola:n kanssa, että suomalaisille firmoille tarjottaisiin nyt ajoissa mahdollisuus kytkeytyä data-virtoihin ja opetella niiden hyödyntämistä, että olemme valmiita kun sovellukset, palvelut, konsultointi jne. alkavat todella liikkua yli rajojen.

Äh, Hesari tosiaan ehti ennen meitä.

Jäin itse kaipaamaan jutusta Tilannehuoneen tarkempaa bisnemallia ja hyötyjä käyttäjille. Palvelu on jutun mukaan "plussan puolella", mutta veikkaan kyllä, että siihen tulokseen ei ole laskettu tekijöiden palkkaa. Käyttäjillekin palvelusta lienee enemmänkin hupia kuin varsinaista hyötyä. Hieno homma joka tapauksessa!

Olen samaa mieltä @pe3:n kanssa, Tivin jutun kannalta muunlaiset bisnesmallit ovat kiinnostavampia.

Maksaako joku Hilmapista? Löytyvähthän hanketiedot nytkin helposti ja ilman maksuja.
@pe3

Juttuun pitäisi vähitellen alkaa tuottaa tekstiä, jotta saisimme lehteen muutakin kuin ranskalaisia viivoja ja linkkejä.

Painotetaan liiketoimintanäkökulmaa ja esitellään kunnolla myös teknistä puolta.

Ehdottaisin, että alkaisimme nyt kirjoittaa Etherpadiin alla olevista kokonaisuuksista.

1. Mitä tarkoittaa avoin data?
2. Julkisen datan avaamisen historiaa (ulkomailta)
3. Miten avoin data voisi luoda uutta liiketoimintaa?
4. Case 1
5. Case 2
6. Avoimen datan tekniset edellytykset
7. Yksityisen datan avaaminen

Ainakin kohdat 6 ja 7 kannattanee sijoittaa erillisiksi "kainalojutuiksi", vaikka kohdasta 6 pitääkin kertoa jotain jo kohdassa 1. Ykköskohdassa pitää myös puhua toimintatavoista. Myös kohta 2 on mahdollista sijoittaa erilliseen kainaloon, mutta mieluiten upottaisin sen päätarinaan. Tässä vaiheessa kaikkia kohtia voidaan (on kai pakko) kirjoittaa erikseen.

Kohta 7 kannattaa mielestäni ehdottomasti ottaa mukaan, koska se tuo asiaan erittäin kiinnostavan uuden kulman.

@Kayranta: en tiedä maksaako, mutta Hilmappi Premium on ainakin hinnoiteltu maksamaan 280€/vuosi tai 29€/kuukausi.

Ilmaiset toiminnot:
* Kohteiden selaus kategorioittain
* Ilmoitusten aikarajaus

Maksulliset toiminnot:
* Kohteiden merkkaus luetuksi

* Luettujen piilottaminen

* Kohteiden merkkaus suosikeiksi

* Omat merkinnät kohteisiin

* Sähköposti-ilmoitukset halutessa

* Kohteet RSS-syötteenä

Pitäisköhän jonku haastatella Gemiloa?

Ovathan samoin Reittioppaankin tiedot ilmaisesti netistä haettavissa. Asiakas maksaa palvelun/aplikaation lisäarvosta.

ps. kylläpä qaiku näyttää bulletit oudosti

Heitän tähän merta edemmäs kalaan -esimerkin Venäjältä, jossa kaukolämpöverkkojen hävikit ovat 60 % verrattuna Suomen 10 %. Jos nämä hot-spotit olisivat verkossa teknologiatoimittajien nähtävissä, vaikkapa visuaalisesti saatavissa, olisi energia-alan yrityksillä helpompaa tarttua "vuotoihin". Kartoitukset, energiatehokkuusanalyysit, vuotokohtien määrittelyt on joka tapauksessa tehtävä. Tehdään tästä yhdessä venäläisten kanssa avoin karttatietojärjestelmä ja sitten ratkaisun toimittajat pääsevät tarjouksia ja ratkaisuja laatimaan. Siellä on myös tarvetta noin 50 000 hajautetun energian tuotannon laitokselle (1-10 MW). Kartta, budjetti ja aikataulu helpottaisi operaation toteuttamista. Työmaata kunnossapidossa, energiatehokkuuden lisäämisessä ja uudisrakentamisessa riittää kymmeniksi vuosiksi. Energiatehokkuuden lisääminen mahdollistaisi öljyn j kaasun viennin lisäämisen. Suomalaisilla olisi teknistä osaamista, mutta näin ison elefantin syömiseen tarvittaisiin jonkinlainen makupalasuositus, jonka mieluusti näkisin visuaalisena, karttapohjaisena ja vaikka tähtiluokituksella KUUMA VIILEE KYLMÄ. Kuumat nostettaisiin investointipyramidin huipulle. Lisäisin myös näytön RAHOITUKSESTA.

Alla oleva ilmoituksen jälkeen on tehtävä miljoonasti jalkatyötä ennen kuin kohteet löytyvät. Tietoa varmasti on, kun prosenteistakin pystytään puhumaan ja investointitarpeetkin tiedetään. Kolkyt miljardia olisi ihan siisti diili.

”Energiansäästöön käytetään Venäjällä 30 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä. Hyvät suomalaisyritykset, kutsun teitä näille markkinoille, jotka ovat hyvin suuret ja hyvin maksukykyiset”, ministeri Sergei I. Shmatko maanitteli viime viikolla kaksipäiväisen Suomi-vierailun yhteydessä.

PS: vastaavanlaisia tarpeita on myös Suomessa, mutta tuossa olisi haastetta muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.

@J1one: Olis kyllä kiva osallistua, mutta juuri nyt on vaikea suuresti kontribuoida. Tuotan juuri pää sauhuten tekstiä samasta asiasta toiseen julkaisuun.

Mitä sovelluksia Reittioppaan päälle on rakennettu? Saisko niistä sellaisen casen tuohon juttuun, jonka lukijat tunnistais (laajaan käyttöön levinnyt Reittiopas), mutta jossa ois uutta ITC-ammattilaisillekin (tuntemattomammat palvelut sen pohjalta)?

roiskin pikaisesti etherpadiin: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt

@J1one ei se Hesari ennen meitä ehtinyt. Osittain samasta aiheesta kirjoittivat, joo, mutta kaiketi aika eri metodilla. @pe3 kaikki kontribuutiot tervetulleita!

@Suviko Minä tiedän Reittioppaasta seuraavat:

• iPhonen reittiopas-softa
• Joku Qaikulainen on tehnyt S60:lle jotain (en enää muista kuka, mutta pyyteli betaan käyttäjiä syksyllä)
• Mulla on iPhonessa joitain kokeluja mapsin päällä (toistaiseksi vasta HKL:n livedataa ratikat/bussit, mutta reittioppaan apeja olen jo alustavasti testaillut ja pyytänyt niihin parannuksia)
• Mulla on iPhonessa myös agement reality-testejä, joilla pysäkkiaikataulut saisi livevideon päälle ;-)

http://www.kaupunkifillari.fi/?p=745

@J1one @touqo admineina voisitte lisätä tuonne kanavakuvaukseen sen etherpad-osoitteen, ettei tarvitse säikeitä penkoa sen löytääkseen.

Hienoa, että tekstiä alkaa syntyä! Kiitos ainakin @pe3 ja @Ile! Haastepuoli oli erittäin olennainen lisäys!

Tässä vaiheessa kannattaa heitellä tekstiä ilman paineita. Tärkeintä on, että saamme materiaalia työstettäväksi.

Juttuaihion osoite on nyt lisätty kanavakuvaukseen, @jal.

(Maksullisessa) Hesarissa taas aihetta sivuava juttu, tällä kertaa sosiaalisesta yrittäjyydestä. Tuo sosiaalinen yrittäjyys on tässä yksi mainitsemisen arvoinen aihe (datan jakaminen vailla voiton tavoittelua), mutta mielestäni sitä ei kannata ottaa keskiöön.

EDIT se juttu löytyi sittenkin, jostain Sanomalehti Viikko -juttusarjasta: http://www.hs.fi/juttusarja/sanomaleh...

(OT sieltä löytyi myös SoMea, ts. sen käyttöä journalismissa, kritisoiva juttu ).

@touqo ei mielestäni linkkaamasi juttu kritisoinut somen käyttöä journalismissa, vaan yksinkertaisesti somea journalististen tuotteiden "korvikkeena".

Törmäsin Twitterissä tommoseen: Why Wikipedia beats Wikinews as a collaborative journalism project. Hyvää läppää siitä kuinka yhteinen käsitys rakenteesta helpottaa kimppakirjoittamista.

Mitenhän kirjoittamista sais aktivoitua. Tais mennä vähän rönsyilystä tukkoon. Siitä tuli mieleen, että Qaikussa on ikuisuuden puhuttu MixedInc:in kokeilemisesta kimpassa. Voisko tää olla se testiproggis? Tsekatkaa esittelyvideo.

Tällainen ajankohtaisuus aiheeseen liittyen: http://www.qaiku.com/go/5q6u/
(eli @JyrkiKasvi kertoo: "Avaamassa Kuntaliiton paikkatietoseminaaria: sanomana avoin paikkatieto!")

Lisäsin etherpadiin kommentteja ja lainauksia täältä: http://etherpad.com/1ZhkMBaSUo

@pe3 Mun mielestä yhteisöllinen työskentely tyrehtyy usein siihen, että osallistujat eivät uskalla muokata toisten lisäämiä tekstejä. Pelätään että loukataan toisia, jos vähän parannellaan tai ollaan eri mieltä asiasta. Sitä IMO tuo värikoodaus edistää aika pahasti. Yksilön tuotos taistelee yhteisön tuotosta vastaan. Ilman värikoodausta (vrt. wikit) olisi pienempi kynnys muokata koko tekstiä.

Rautalangasta: unohtakaa ne värikoodaukset ja muokatkaa koko tekstiä! Vaikka koko teksti kerralla uusiksi, jos siltä tuntuu. Kukaan ei omista siellä mitään: kaikki on yhteistä.

@hponka iso +1.

@hponka kiitos ja iso +1 - värikoodit veke tosta jutusta!

@touqo @pe3 Värikoodit lähti :-)

Reittiopas-dataa hyödyntää myös Hubi.

Kiitos taas kaikille. Olen itse ollut kiinni muissa asioissa viime päivät, mutta nyt paneudun tähän.

@hponka, värien poisto oli hyvä ajatus (ja teko).

Etherpadissa on nyt juttuun sopivia asioita sekä paljon metatekstiä tai keskustelua jutun tekemisestä/sisällöstä. Mitenköhän ihmeessä saisimme sen muuntumaan sujuvasanaiseksi jutuksi?

Jutun rakennekin pitäisi saada päätettyä. Aloitin aiheelle oman ketjun

Pitäisiköhän luoda peräti toinen Etherpad-dokumentti, johon ei kirjoitettaisi ollenkaan metaa (muualle kuin chat-ruutuun)?

Pingelispongelis @hponka @touqo @jal @priio @apoikola @pe3 @Ile @Kayraranta @saarikko @visualradio

Sivukommentti vielä tuohon värien poistoon. Näen sen nimittäin vähän toisella tavalla.

Olin jo ihan ajatellut kirjoittaa jonkun lauseen tuonne juttuun, mutta kun värit olivat poissa, runosuoni katkesi heti. Oma teksti olisi pompannut sieltä ihan liian räikeästi esiin, jotta olisinkaan uskaltanut enää kirjoittaa mitään nopeasti. Ja jos värit olisi poistanut siitäkin, niin kukaan ei olisi huomannut muutosta.

Kaiken lisäksi yksivärinen teksti on nyt niin tylsä, etten oikeastaan jaksa sitä edes lukea. Värillisestä olisi voinut silmäillä jotain juttuja innokkaammin. Ehkä olen nirso tai laiska, mutta huomasinpa kuitenkin, että pienet asiat vaikuttavat aika paljon omaan käyttäytymiseen.

@priio harmi että koit asian noin. Itse koin asian täsmälleen kuten @hponka ja @touqo, eli en olisi arvannut mennä muuttamaan toisen tekstiä kuin todella painavin perustein. Nyt teksti näyttää toki harmaammalta, mutta ilman värikoodeja se tuntuu yhteisemmältä.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten verkkoryhmätyön parhaat käytännöt eivät ole mitenkään itsestäänselvät. Toivottavasti opimme niistäkin jotain tämän prosessin myötä.

Kirjoitan jutun yhteyteen kokemuksiani jutuntekoprosessista. Sen pohjalta voidaan sitten jatkaa keskustelua. (Ja tietysti myös vaikka heti tässä.)

@J1one: en tosiaan osallistunut kirjoittamiseen siinä vaiheessa, kun värit olivat paikallaan, joten oletukseni sen helpommuudesta oli sinällään teoreettinen.. Ehkä olette ihan oikeassa.

Varmaankin olennainen ero on siinä, onko tarkoitus a) keskustella ja kommentoida, vai b) kirjoittaa yhtenäistä tekstiä. Ensimmäiseen sopivat värit, jälkimmäiseen kenties mustavalko paremmin. Toinen olennainen ero on siinä, työstetäänkö tekstiä yhtä aikaa vai erikseen, ja onko käytössä puheyhteys vai ei. Samaan aikaan paikalla ollessa voi myös toisen tekstiä helpommin muokata, kun tietää, että kyseinen henkilö voi korjata sen halutessaan takaisin, jos olikin itse vain tulkinnut väärin.

Nämäkin osittain teoreettisia olettamuksia, vaikka Somuksen puitteissa aika monenlaisia malleja onkin jo kokeiltu. Ja tämän keskustelun kannalta toki aika lailla sivuseikka. ;)

Kaiken kaikkiaan on siis helpompaa keskittyä epäolennaisuuksiin sen sijaan, että tarttuisi itse aiheeseen ja osallistuisi yhteisen hyvän eteen..? Hmm. Toivottavasti avoimen datan hyödyntämisen/toteuttamisen kanssa ei tapahdu samaa ilmiötä, että teeman ympärillä on hauskaa pyöriä ja kevyesti osallistua keskusteluun, mutta sormien saveen työntäminen ei innosta.

@priio ja @J1one nämä teidän viimeiset kommentit on muuten erittäin validia pohdintaa! Tasapainoillaan akselilla "uskallus kajota toisten tuotoksiin" vs. "usean kirjoittajan tuottaman sisällön luettavuus". Tavallaanhan tässä on samasta asiasta kysymys kuin MS Wordin track changes. Toisaalta kyseessä on laajempikin aihe nettiin tuotetusta sisällöstä, sen "omistajuudesta" ja tämän omistamisen vaikutuksesta muiden toimintoihin. Ehkä oman #AvoinJournalismi -artikkelin aihe? :-)

@priio Kiitos näkökulmasi esiin tuomisesta. Minusta tämä havainnollistaa vain sitä, että työkalu ohjaa käyttäjien toimintaa - sekä hyvässä että pahassa. Etherpadissakin on siis puutteensa yhteisöllisen työskentelyn kannalta.

Kirjoitit @priio lähes samanaikaisesti saman, mitä @saarikko sanoi mulle asken puhelimessa:

Toivottavasti avoimen datan hyödyntämisen/toteuttamisen kanssa ei tapahdu samaa ilmiötä, että teeman ympärillä on hauskaa pyöriä ja kevyesti osallistua keskusteluun, mutta sormien saveen työntäminen ei innosta.

Tämä on kyllä tuhannen taalan kysymys tässä ja kaikessa muussa vapaaehtoistoiminnassa (ja monessa muussakin toiminnassa). Kuka tekee raa'an toteutuksen?

(Tämän jutun osalta en ole vielä päättänyt, mitä teen jos juttu ei näytä valmiilta deadline-hetkellä. Väännänkö sen itse luettavaan kuntoon yön aikana vai jätänkö matskun sellaiseksi kuin se täällä muodostuu ja kuvitan jutun näihin ketjuihin osallistuneiden naamoilla. ;-)

@J1one ehkä voi kyseenalaistaa sitäkin, ovatko ne paperilehtien sivuilla ilmestyvät juttutyypit/sapluunat/konseptit jotenkin ilman muuta ja joka suhteessa "parempia" tai "oikeampia" kuin sanotaan nyt vaikka #AvoinJournalismi -juttu(kokonaisuus). (Huolimatta siitä, mikä siitä tulokseksi saadaan.)

-- Toivottavasti joku on esittänyt tätä @J1one:n hanketta Innovaatiojournalismin Seuran Innovaatiokide 2010 -ehdokkaaksi; eilen Finjon kokouksessa YLEssä asia nousi mieleen mutta ilmoittamisaika oli päättynyt jo tammikuun lopussa. Menee siihen innovaatiojournalismin toiseen kategoriaan, "innovaatiot journalismissa".

@J1one Parvet tykkää kommentoida ja keskustella, mutta se varsinainen työ jää jonkun yksilön harteille. Eli vahva arvaukseni on, että joudut viimeisenä iltana puurtamaan aika tavalla, pahoittelen... (Mutta eikös sulle siitä maksettukin? ;) )

@priio @J1one @jal @saarikko Avoin keskustelu perustuu hetkelliseen tajunnanvirtaan, mutta artikkelin muokkaaminen on sitä journalismia, joka lankeaa lähteitä kokoavan toimittajan tehtäväksi. Sama ilmiö näkyy projektityössä. Keskusteluun osallistutaan, mutta hankesuunnitelmat ovat lopulta 1 - muutama tehtävänä. Lehtiartikkelin ongelmana on myös formaatti. Jutun kirjoittajan on rajattavaa kuvat, kuvatekstit, noudatettava, miten monta sanaa tai merkkiä jutussa saa olla. Avoin innovointi sopii minkä tahansa valmisteluun, mutta sitten tarvitaan AUTEUR, joka vetää hommaan tietämäänsä tai haluamaansa formaattiin. Vaihtoehtona lukijoilla on seurata tätä BUZZia ja siitä sitten selvän ottaa. Ehkä journalismi ei ole vielä KUALLU.

PS: Jossain "luovan toiminnan vaiheessa" tapahtuu myös sitä, että jengi ottaa totaalisen vastuun kokonaisuudesta. Se nähtiin innovaatiojunassa, mutta nykimällä sekin lähti liikkeelle. Se hetki koittaa jossain vaiheessa. Valokuvaajat tunnistavat sen OIKEAN HETKEN.

Laajassa #AvoinJournalismi ssa se varsinainen "tulos" (lehtijuttu) on kapea näyte koko prosessista, siihen osallistuneita kiinnostaa lähinnä mihin ja kenties miksi joku tai jotkut ovat päätyneet juuri tuohon kulmaan, tuollaisiin painotuksiin ja rajauksiin.

@priio joo kyllä maksetaan, mutta palkamaksu loppui noin tunti sitten...

@jal jos ja kun tavoitteena on tuottaa lukijalle mahdollisimman antoisa tuotos, niin siihen eivät pelkät kommentit ja keskustelut riitä. Ne ovat antoisia keskusteluun osallistuneille, mutta esimerkiksi Qaiku-ketjun lukeminen jälkikäteen ei kyllä ollenkaan pärjää hyvin tehdylle jutulle. Kaikkein huonoimmille jutuille pärjää tietysti puhelinluettelokin.

@visualradio ja @priio olen toki henkisesti valmistautunut muokkaamaan jutun luettavaan kuntoon, mutta en ajatellut mainostaa sitä hirvittävästi etukäteen tai muutenkaan korostaa omaa rooliani, jotta homma tehtäisiin mahdollisimman yhteisöllisesti.

Haluaisin uskoa, että keskustelun muokkaamista voisi tehdä joku muukin kuin "oikea" toimittaja tai projektin päävastuullinen. Mitään periaatteellista estettähän sille ei ole, mutta käytännössä [valitse omasi:] kiire, laiskuus, pelko, riittämättömyyden tunne ja sen sellaiset rajoittavat tätä vastuunottoa.

Vielä en ole luopunut toivosta, että valmistakin tekstiä tulisi. :)

@J1one Nyt mä keksin sen sanan, joka viittasi valokuvaukseen: RATKAISEVA HETKI (olikohan oikein). Se syntyy jokaisessa onnistuneessa projektissa, mutta sitä ei ole helppo ennakoida. Ehkä se vain tapahtuu: syntyy FLOW ja sit se juttu on siinä. Ehkä se joskus edellyttää poisoppimistakin entisistä käytännöistä ja malleista. @jal on alun pitäen kommentoinut, että "se juttuhan on täällä" ja sinä @J1one sanoit näin: "Väännänkö sen itse luettavaan kuntoon yön aikana vai jätänkö matskun sellaiseksi kuin se täällä muodostuu ja kuvitan jutun näihin ketjuihin osallistuneiden naamoilla. ;-)" Se viisaus on ehkä tuossa. Joudut ehkä luopumaan omasta toimittajanroolista ja päästämään "tajunnanvirtaa" lehteen. Vaikea päätös. Mitä sanoo päätoimittaja? Salliiko innovoinnin.

• Kuvitan jutun ketjun naamoilla (selittää, miksi Facebook on menestys MINÄ-aikakaudella)

@visualradio Keskeneräinen tajunnanvirta voi ehkä toimia jossain nykytaiteessa, mutta nyt ollaan tekemässä tavallista aikakauslehteä tavallisille lukijoille.

Nyt sinä johdat, sinulla on deadline. Me muut olemme tuulella käyviä propellipäitä, jotka tekee mitä huvittaa. Tässäkin saattaa olla joku pointti.

Juu kyllä siinä on. :) Lehteä ei esimerkiksi saada painoon, jos jutut eivät tule ajoissa.

@J1one, tarkoitinkin laajaa avointa journalismia:-). (Viimeisimmät kommenttini oli vähän provokatiivisestikin tarkoitettu saman tien vielä tätäkin enemmän kyseenalaistamaan tai haastamaan perinteistä lehtijuttuajattelua ja -prosessia:-) - tottakai muutaman kymmenen vuoden toimittajakokemuksella tiedän perinteisen mallin peruskuviot ja speksit.

Hei, mä sain aseen. Deadline liityy painokoneen kapasiteettin. Jutut oltava valmiina tai Stop The Press! Verkossa painokone on aina valmiina, jos jotain mieleen juolahtaa. Traditio säätelee lehden ilmestymistä. Pakkotahtisuutta ei kyseenalaisteta, koska ansaintalogiikka on rytmin varassa. Verkossa ei ole mitään ansaintalogiikkaa. Nyt kaikki haukkovat henkeään. Some porukan täytyy olla hullua. Ja silti uskon, että tää hulluus avaa uutta uraa. Minulla ei ole oikeaa vastausta, mutta tiedän kysymyksen.

@jal Olen samaa mieltä siitä, että joitakin "perinteisen journalismin" käytäntöjä kannattaa kyseenalaistaa. Eivätkä paperille painetut jutut ole välttämättä millään tavalla parempia kuin harrastelijoiden verkkoon tuottamat.

Avoimia, yhteisöllisiä ja amatöörimäisiä piirteitä sisältävän journalismin mahdollisuuksia ja heikkouksia:

• laajempi ymmärrys asiasta (enemmän tekijöitä -> enemmän näkökulmia ja enemmän taustatyötä)
• innostuksen tuoma ylimääräinen energia
• prosessin suurempi läpinäkyvyys
• vapaus vanhoista konventiosta
• epävarma lopputulos
• vastuukysymykset

@J1one @visualradio +1 eli peukkua kummankin edelliseen qaikuun:-). Ja tästä sitten uusi säie - mutta miten? Ja niin, että keskustelun eheys säilyy (ping @eholmila )

@jal @J1one @eholmila Se uusi "painokone" on Google Buzz. Erilaisia heidelbergjä on ollut tarjolla pitkän aikaa, mutta Googlen "Don't be evil" tulee järkyttämään Avoimen Journalismin perusteita. Painokonetta ei enää tarvita - paitsi perinteisen printin lukijoille (joka laskee kuin lehmän häntä). Printti katoaa ja hiipuu hitaasti. Kaikki lehdet eivät ole vielä edes teholla (medikalisointia). Hyperpaikalliset printit säilyvät varmaan kymmeniä vuosia. Olen varmaan puolet elämäni leivästä ansainnut metsäteollisuuden kautta ja suhteeni paperiin on yhä lämmin. Mutta sille ei voi mitään, että nyt ollaan "viimeisellä rannalla". En halua muuntaa tätä keskustelua "juupas-eipäs" puheenvuoroksi paperijournalismin puolesta tai vastaan. Olen seurannut Kauppalehden kehitystä (digi / paperi) useita vuosia ja ennustan sekä sen digille että paperille lopun alkua. KL on alan vanhoillisimpia. Uusi Suomi yrittää herättää perussuomalaista porvarillista t-paita-keskustelua, mutta Suomi24 tuntee kansakunnan pulssin paremmin. Tämä keskustelu ehkä sai alkunsa innovaatiojunasta ja siksi venytän kuminauhaan äärimmilleen, katkeamispisteeseen. @J1one on rohkeasti heittäytynyt virran vietäväksi ja nyt on mahdollisuus strategisten muutosten tekemiseen. Yksi juttu ei perinteistä mediaa muuta, mutta olemme hyvin lähellä LOPULLISTA RATKAISUA (Aatu puhui Endlösungista). Viikonloppuna mikään ei ole erityisen vakavaa ja meilläkin illallinen valmistuu uunissa. Pidetään huolta toisistamme ;)

@visualradio näinhän tuo menee, mutta ehkä noin kymmeniä vuosia hitaammin kuin miltä nyt viiksikarvoissa tuntuu:-)

@jal Loppu on lähellä! He-he-he