#AvoinJournalismi

Tivin avoimen jutun työotsikko voisi olla Liiketoimintaa avoimella datalla. Hiotaan se seksikkäämmäksi ihan lopuksi.

Jutun rakenne:

Voisimme aloittaa jutun esimerkiksi konkreettisesta tilanteesta, joko avoimen datan palvelua käyttävän tai tarvitsevan näkökulmasta tai sitten palvelun tuottajan näkökulmasta.

Kyseinen näkökulma voisi toimia myös jutun runkona siten, että edettäisin kyseisen tahon ajattelun tai toiminnan mukaisessa järjestyksessä.

• Veijo huomaa, että hän tarvitsisi palvelua X.
• Veijo "pohtii", mitä palvelun toteuttaminen edellyttäisi.
• Tullaan avoimen datan käsitteeseen, selvitetään ytimekkäästi mitä se tarkoittaa (myös teknisesti).
• Veijo alkaa suunnitella palvelua -> käydään läpi käytännön haasteita
• Esimerkkejä ulkomaisista ja suomalaisista caseista (sopivin välein)
• Veijo päätyy johonkin ja katsoo tulevaisuuteen (mm. voisivatko myös yritykset jakaa omaa dataansa?)

• Avoimen datan tekniikka
• Case (jota ei jostain syytä saatu upotettua tekstiin tai halutaan esitellä tarkemmin)
• Toinen näkökulma datan lähteeseen: Kuluttajat jakamassa omaa dataansa

Jos käytämme ylläolevaa rakennetta, niin pitäisi keksiä sellainen tarve/palvelu, joka olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä, todellinen tai ilmeisen tarpeellinen.

Parasta olisi, jos palvelu olisi jo olemassa tai tekeillä ja Veijo olisi todellinen henkilö. Itse asiassa tästä kannattaa lähteä, kerrotaan tarina jonkin olemassaolevan eikä kuvitteellisen kautta.

Mikä olisi paras (vähintään tekeillä oleva) palvelu havainnollistamaan avoimen datan ideaa/hyödyllisyyttä?

Minirepostelu: Voisiko tuossa, kun Veijo pohtii, mitä palvelun toteuttaminen edellyttäisi, tulla sellaiseen tulokseen, että tarvitaan avattua dataa eri puolilta. Karttadataa, kunnan palveluita, kaveripiirin sijaintidataa, yritysten avaamaa dataa (vaikka kampaamoiden tai elokuvateattereiden varaustilanteita), ym. Tämä siksi, että pidettäisiin koko ajan mukana muukin kuin julkishallinnollisen datan avaaminen.

@touqo erittäin hyvä pointti.

Aloin kuitenkin kyseenalaistaa esittämääni rakennetta. Se ei taida toimia näin avoimella toimintamallilla, koska tavoitteena oli rakentaa koherentti tarina.

Olisiko parempi sittenkin tehdä mosaiikkimainen kudelma, jossa olisi paljon erikokoisia fragmentteja? Ne voisi sitten yhdistää jonkinlaisella johdannolla sekä taitollisin keinoin.

Eli lehden aukeamalla olisi paljon erikokoisia laatikoita, joiden välillä olisi nuolia yms. kuvioita sekä pieniä käsin kirjoitettuja huomautuksia ja tarkennuksia auttamassa kokonaisuuden hahmottumista.

@J1one Tykkään tuosta kudelma-ajatuksesta. Kuvastaa mashup-ajatusta, jonka avoindata mahdollistaa.

@J1one @touqo @Ile Kudelma kuulostaa kauniilta. Käsityöläiset ja taiteilijat ovat yksilöitä, mutta joskus "ratkaisevalla hetkellä" hekin oivaltavat yhdessä tekemisen voiman. Olen nähnyt sen IRL monta kertaa. Silloin tuntuu hyvältä.

Tunne
Tieto
Tavoite
Tahto
Toiminta

Kello viiden (5) Teen formula

Juu kyllä tästä nyt lähdetään tekemään kudelmaa!

Tarkoitus on siis rakentaa juttu erikokokoisista palasista. Yhdistellään niistä sitten nuolilla ja muilla symboleilla sekä selventävillä teksteillä lehden aukeamalle kokonaisuus, jonka pitäisi kertoa vähintään mitä avoin data tarkoittaa, mitä sen hyödyntäminen edellyttää ja miten sen avulla voidaan synnyttää uuttaa liiketoimintaa. (Muita asianhaaroja löytyy täältä ja täältä.)

Loin tekstin tuottamista varten uuden EtherPad-dokumentin, koska vanhaan tuli enemmän keskustelua aiheesta kuin varsinaista tekstiä. Vanhan dokkarin matskuja voi ja kannattaa tietysti hyödyntää!

Joten eikun kirjoittamaan EtherPadiin omia tai lainattuja ajatuksia, faktoja ja tapausesimerkkejä! Ylimääräinen itsekriittisyys kannattaa unohtaa ja heittää hiomattomiakin ajatuksia, koska tekstiä kehitetään yhdessä eteenpäin. Tekstin värikoodit voi poistaa kirjoittamisen jälkeen, koska ilman värikoodausta on pienempi kynnys muokata "toisten" tekstiä eikä lopullissakaan artikkelissa ei ole tarkoitus eritellä osien kirjoittajia (kaikkien halukkaiden juttuun osallistuneiden nimi toki mainitaan).

Kun luot uuden fragmentin, kirjoita sille jokin otsikko ja lihavoi se.

@J1one et pingannut - @touqo @Ile @visualradio @apoikola @pe3 - pingatkaapas lisää:-)

AvoinJournalismi -prosessi lienee syytä miettiä ja kokeilla kunnolla vielä muutaman kerran ennen tuotteistusta:-)

Onkos @ubiq ollut mukana? @hponka ainakin. Niin, ja Ville Meloni näkyy eilen käyneen kirjoittamassa siihen edelliseen; lähetin hänelle kutsun ko. etherpadiin sen omalla kutsupulauttimella.

tehkää juttu fillarikanavasta se on mainio tarina ja sen sankarikin löytyy porukoista @apoikola

@hyvaelama tuu mukaan tekemään!

joo - kunhan pääsen kunnon koneelle, mut varoitus mä olen aika kaoottinen ja lukihäiriöinen ;-)

Kontribuoin taas ensi viikolla. Hitaasti hyvää tulee, eikä tää oo niin helppoa kuin vois luulla. Siksi ehdotin alunperin aiheeksi juuri näitä työskentelytapoja ja uusia taitoja. ;-)

Riipaisin pätkän tekstiä http://etherpad.com/Gyqg2xMcYW

prosessin koheesion lisäämiseskis voisi pitää yhden yhteistuokion, jolloin kynnelle kykenevät tulisivat samaan aikaan Etherpadiin... reaaliaikaisuus tuo vilkkautta lisää, olen takuuvarma!

@apoikola erittäin hyvä ehdotus. Ehdotelkaa tässä ketjussa sopivia ajankohtia tältä viikolta. Itselleni sopisi

• ke 17.2. 18-20
• to 18.2. 10-12 ja 17-21
• pe 19.2. 12-13 ja 16-17
• la 20.2. ja su 21.2. vähän hiihtoinnosta riippuen joskus iltapäivällä
  .

@jal Kiitos pingiavusta.

Olisi kiva saada juttuun kommentteja henkilöiltä, jotka ovat hallinnon datan tärkeimpiä vartijoita. Kenen takana data oikein on? Mitä mieltä he ovat avaamisesta; mitä voi/pitää avata? Mitkä ovat suurimmat esteet avaamiselle?

Ainakin @apoikola, @pe3 ja @ubiq osaavat varmasti nimetä näitä hallinnon avainhenkilöitä. Ja @hyvaelama tietty.

Kuka haluaisi haastatella? Ei tarvitsisi kysyä kuin 2-5 kysymystä, niin työmäärä olisi kaikille osapuolille kohtuullinen. Voin toki soitella itsekin, mutta olisi sitä hienompaa, mitä useampi olisi tätäkin osaa jutusta tekemässä.

(Saikos tämän viestin jotenkin näkymään myös #Journalismi -kanavalla? Tuleeko mieleen keitä vielä pitäisi pingata mukaan?

@jal kiitos kun pingasit meinasi hautautua. Raapustelu on aloitettu.

@J1one mitä veikkaat, voisiko noita saada haastateltavaksi tänne? Sehän olis optimitilanne, niin kaikki pääsisivät kyselemään. Toisaalta tässä(kin) saattaa aikataulu asettaa liian hankalat raamit.

@J1one Hyvä näin. Ilman deadlineja tulee harvoin valmista.

@touqo joo, ilman muuta tänne! Nyt vain muutama nimi kehiin, niin alan värväämään heti huomenna!

Itselleni tulee mieleen ensimmäisenä valtion it-johtaja Yrjö Benson. Mutta olisivatko ministeriön tietohallintojohtajat sopivampia? Tai jonkin viraston tai laitoksen it-pomo?

Kerkko Vanhanen HKL:stä/HSL:stä vois olla hyvä.

Yrjö Benson on tosi hyvä ---- mutta parasta dynamiikkaa saa kun laittaa vastaparit esim. jengeissä meillä hyvä keskustelu Kundran ja dept of justice CIOn, jolle siis raportoi CIA, FBI etc. välillä

@J1one Ainakin Yrjö Benson olisi hyvä.
Tuonne yhteen etherpadiin kirjailin tällaisia:

---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ---- 8< ----
Saisko tästä Yrjö Bensonin esityksestä jotain? Esim. tiedon kertakirjausperiaate 11:00:ssa
http://bambuser.com/channel/TIEKE/bro...
--> Nyt kun rajapintoja virastojen välillä ei ole tai jos on, niiden käytöstä veloitetaan, jokaisen intressissä on kopioida itselle samaa tietoa. Osaoptimointi johtaa siihen, että joka paikassa säästetään kustannuksia (=ei käytetä maksullisia rajapintoja vaan kopioitua tietoa omasta kannasta), mutta kokonaisuutena maksetaan enemmän.
Ratkaisuna olisi laki, joka kieltää tiedon kopioinnin ja muutetaan rajapinnat ilmaiseksi.
13:45 Toinen lakialoite: Julkinen raakadata annetaan veloituksetta liike-elämän käyttöön, siinä muodossa kuin se sattuu olemaan. Näin tulee suuri määrä pieniä ketteriä toimijoita, jotka rakentaa ketterästi uusia sovelluksia ja palveluita. Valtio saa alv 22%, ei muuta. On kansantalouden kokonaisetu, kun valtion tulot hivenen laskee, toimijoiden tulot nousee ja alv-tulojen myötä myös valtio hyötyy.

Päällekkäiset rekisterit maksaa nyt vähintään kymmeniä miljoonia vuodessa, 100 miljoonan raja saattaa mennä rikki.

@J1one ihan kokeilun, mutta myös työhygienian kannalta - kun satun olemaan myös free lance - olemme siis @apoikola @pe3 ja minä tekemässä #Dataopas :ta jos joku ei vielä satu tietämään ;)

@apoikola & @pe3 ovat haastatelleet tuntitolkulla, mutta pitää katsoa mitä sieltä voisi noukkia ettei mene roolit aivan sekaisin ;P Suomi on pieni maa.

Yksi aika hyvä haastateltava olisi esm Antti Eskola TEM:istä, on piipahtanut Qaikussakin ja saattaisi innostua osallistumaan tähänkin projektiin. Yrjö Benson voi olla hieman kiireinen, mutta kannattaa kokeilla maililla.

@ubiq joo, teidän jo nyt julki olevassa matskussanne olisi vaikka kuinka paljon tähän juttuun sopivaa kamaa. Mietinkin jo aihetta valittaessa, että näiden kahden projektin päällekkäisyys ei ole vain hyvä asia. Siksi en ole teitä kovin paljon pingaillutkaan. @apoikola a vähän enemmän, koska juteltiinkin tästä f2f iJunassa.

Jonkuhan pitäisi itse asiassa haastatella teitä! Jos tämä olisi tavallinen juttu, niin se varmaan perustuisi aika suurelta osin teidän haastatteluihinne...

@Ile tossa on julkishallinnolle aika selkeä business case avoimen datan puolesta: kustannussäästöt. Firmoille se voisi olla vaikka asiakassuhteen syventäminen ja yksilöille edut, tarjoukset ja parempi palvelu. Tuleeko mieleen muita näille osapuolille? Tuolta uudesta etherpadista puuttuu vielä tämä liiketoiminta-luku, jonka ainakin jossain vaiheessa piti olla jutun pihvi.

Jos myös firmapuolelta haluaa insider-näkemystä, niin voisi jututtaa jotakuta Googlelaista tai alumnia, vaikka Jyri Engeströmiä tai miksei Petri Kokkoakin?

@touqo Jees, esim. Googlen Buzzin tärkeä kilpailutekijä on olla alusta asti rajapinnoiltaan superavoin. Olemalla avoin voi kilpailla suljettuja järjestelmiä ja sellaisia yritykisä vastaan joiden businessmallin ytimessä on olla suljettu.

@ubiq @J1one joo ollaan me juostu haastattelemassa, mutta todella monet potentiaaliset kontaktoitvat ovat vielä kokematta. Varmaan on selkeää, että me emme osallistu tämän jutun puitteissa haastatteluiden tekemiseen.

Datan päällä istuu erinäisissä virastoissa loppupeleissä virastopäällikkö ja maksuperustelain pällä (alla tai vieressä) on valtion budjettioasasto.

@touqo @Ileehdottomasti lisää pontta busines-case ajattelulle. Jyriä haastattelimme joulukuussa kirjaa varten, mutta joku muu ex. tai nykyinen Googlelainen voisi olla hyvä (Streetview on ajankohtainen).

Yksi kuka voisi olla kiinnostava on Logican Mika Vuorio, joka on ollut mukana alusta asti reittioppaan kehitelleessä start-upissa, joka myytiin WM-datalle, joka myytiin Logicalle. Näin Mikan viimeviikolla HSL:n API workshopissa ja hän kertoi, kuinka he tekivät YTV:n aikatauluja läpikäyvän hämähäkin, koska heille "ei tullut mieleenkään edes kysyä, että saisiko dataa suoraan". Sittemmin YTV totesi, että reittiopashan on loistava idea, mutta ei sitä näin kannata tehdä!

Kirjoittelin vähän Fillarikanava casea avoimen datan näkökulmasta... siinä on ehkä olennaista se, että kansalaisetkin voivat tuottaa hallinnolle hyödyllistä dataa. Ja toinen pointti on, että jos hallinnon datat eivät ole käytettävissä, niin Fillarikanavan kaltaiset firmat käyttävät Googlea ja hallinnon datat happanevat käsiin.

ping @Samuel @Saarikko @Gnomet

Haastattelu/juttufragmentti-idea

Voisiko Digiroad tehdä paikkatietolahjoitukset OpenStreetmappiin. Käsittääkseni henki Liikennevirastossa on melko positiivinen. Voisi haastatella yhtä tyyppiä OpenStreetMap yhteisöstä ja toista Liikennevirastosta. Tällä tuplahaastattelulla saattaisi olla yhteiskuntaa muuttava vaikutus :)

ping @Bergie

@J1one kyse on vain hattuvalikoimasta ettei tue avoimen journalistisesti puffattua omaa duunia. Päähineiden kanssa on hyvä olla tarkkana, ainakin itseni: maanantaisin free lance, tiistaisin konsultti, keskiviikkoisin konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, torstaisin nettiaktiivi ja perjantaisin tutkija.

@ubiq ... ja viikonloppuisin? Ei vaan, minusta @J1one:n ajatus haastatella teitä ts. vähintäänkin sisällyttää dataopas tähän tarkasteluun on erittäin kannatettava. Eikä minusta tässä ole vaaraa, että nämä ovat liian päällekkäisiä juttuja. Tämä on lehtijuttu ja dataopas on, no, opas.

@touqo öisin ja viikonloppuisin edustan itseäni mitä se sitten onkaan. Alkaa nyt iltapäiväsessio JY:ssa, mutta laittelen joitain cr-journalismin pikku pointteja jossain vaiheessa. Ehkä keskeisin niistä on Sami Viitamäkeä (FLIRT) noudattaen fokus eli jutun tilaaja (tässä tapauksesssa @J1one) viime kädessä demokraattisesti päättää yksin suunnasta ja koordinoinnin tarpeesta.

Liiketoimintaa somella: Buzzissa mainostetaan nyt jo "Social Media Optimization" (ennen hakukoneoptimointia). Ilmeisesti Amerikan autotalleissa ja kellaritoimistoissa väkerretään opaskirjoja ja CD-romppuja, joilla pääsette kuusinumeroisiin tuloihin kuukaudessa (en nyt mainitse valuttaa), kun ostatte kirjan, 12 CD:tä ja osallistutte Las Vegasissa live-koulutukseen. Mikähän olisi sopiva hinta? 2 000 taalaan ensimmäisen portaan saavuttamiseksi. Miksi kukaan ei meillä tarjoa kuusinumeroisia ;) tulonlähteitä? Ei verkkotouhu ole ilmaista usalaisille. Miten ne jaksaa kiertää kaikki seminaarit ja kissanristiäiset? Muutama valovoimainen puhuja elää leveesti näillä markkinoilla.

PS: kun ansaintalogiikoista puhutaan niin oheispalvelut, seminaarit, kirjat, koulutus, valmennus, kongressit, hotellit ja lentoyhtiöt tekevät ainakin rahaa. #innovaatiojuna oli lumihankeen juuttunut yritys samaan suuntaan demokratiavaihteella. Mistä löytyisi kapitalistivetoinen sovelluslaajennus?

@J1one MMM:ssä on tekeillä laki, jossa säädetään metsävaratietojen avoimuudesta. Metsävaratieto on dataa, jota kerätään yksityismetsistä valtion varoin. Tieto tuodaan metsänomistajille tarjolle 2011 lopusta alkaen metsäkeskusten Metsään.fi -verkkopalvelun avulla. Metsänomistaja päättää, kenelle tämä data, joka on määritelty henkilötiedoksi, voidaan antaa edelleen. Ajatuksena on, että tämä piristäisi metsäpalvelujen markkinoita ja helpottaisi metsänomistajien asiointia. Metsänomistajia on Suomessa n. 800.000, kun mukaan lasketaan myös yhteisomistustilojen omistajat. Jos teema kiinnostaa, niin metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen lupautui haastateltavaksi ensi viikolla. Yhteystiedot saat haettua täältä: http://wwwb.mmm.fi/puhlu/ ja lisätietoja tästä muuten löytyy: http://www.metsakeskus.fi/web/fin/pal...

@J1one Ja vielä lisää tietoa Metsään.fi -palvelusta löytyy tästä tietojärjestelmän kilpailuttamisen dokumentista: http://www.tapio.fi/files/tapio/Kilpa...

Hei, miksei kukaan ole puhunut (tällä kanavalla) tästä valtion datan avausprojektista:

Työryhmät edistämään julkisen tiedon saatavuutta Vai onko se vain mennyt silmieni ohi? #Dataopas-kanavalla tuosta oli jotain mainintaa, mutta löysin sen vasta nyt.

Valtio on siis todenteolla avaamassa dataa. It-johtaja oli äsken puhelimessa erittäin optimistinen asian suhteen. Työtä on paljon, mutta ylitsepääsemättömiä esteitä ei ole näköpiirissä.

@J1one Tuo linkittämäni videopätkä käsittelee aihetta... (se, missä on saksien kuvia alussa, search "8<")

@Ile uh, no niin tietenkin. Mun ei yleensä tule katseltua tällaisissa asia-aiheissa videoita, koska samat jutut löytyvät usein litteroituna jostain ja teksti on nopeampi silmäillä läpi.

@TarjaO kiitos vinkistä!

INSPIRE-direktiivi on tästäkin keskustelusta jäänyt kovin pienelle huomioille. Viime vuonna annettiin laki ja asetus kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisesta. Näiden perusteella kymmeniä suomalaisia paikkatietoaineistoja tulee julkiseen käyttöön seuraavien vuosien aikana: metatiedot tänä vuonna, katselu- ja latauspalvelut vuosien 2011 ja 2012 aikana.

Alkuun voitte käydä tutustumassa INSPIRE pikaoppaseen: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/g... Se on tarkoitettu tässä vaiheessa tiedontuottajille (lue viranomaisille). Hyödyntämisestä on luvattu pikaopasta kevään aikana.

@J1one onko kyse samasta asiasta, josta Eero Hyvönen:

"Joo, olen ollut passiivinen sosiaalisessa mediassa, mutta vastapaiinoksi muuten yritetään olla aktiivisia.

Nyt ollaan pistämässä pystyyn valtiovarainministeriön, ValtIT:n ja liikenne ja viestintäministeriön kanssa korkean tason tilaisuutta "Avoin yhdistetty tieto Suomessa -- Open Linked Data in Finland" Aalto-yliopistossa pe 26.3. Ohjelma varmistuu viiikolla 9.

Eero Hyvönen, Professor, Research Director
Aalto University and University of Helsinki
Department of Media Technology
Semantic Computing Research Group"

Ping @digikim, saattaisit ehkä osata vastata @jal:n kysymykseen.

@J1one: Hyvösen (ei vielä julkaistu) tilaisuus ei ole sama projekti kuin mitä @pe3, @apoikola ja @ubiq, mutta samalla asialla ollaan ja yhteistyötä tehdään. Tilaisuus julkistetaan kunhan varmistuu esiintyjät.

Kiitos @touqo:lle pingistä.

Kiitti @digikim, linked data -projektikin on syytä mainita jutussa. Pystyisitkö sinä kirjoittamaan siitä 1-3 virkkeen tiivistelmän?

EtherPadissa kirjoitettavassa juttuluonnoksessa on nyt noin 16 000 merkkiä. Kirjoituksesta puuttuu kuitenkin vielä joitakin elementtejä, joita siihen mielestäni pitäisi saada. Vai mitä mieltä olette tästä suunnitelmasta?

Eli luonnoksesta pitäisi poistaa päällekkäisyyksiä ja tiivistää joitakin osia.

Jutun rakentaan takia osa asioista voidaan mielestäni esittää ransakalaisilla viivoillakin.

Ping @touqo @Ile @hponka @Kayraranta @apoikola @ubiq @pe3 @jal

@TarjaO kilpailutusdokkariin en nyt mennyt, mutta hanke kuulostaa mielenkiintoiselta... miten se läpäisee avoimuuden peukalotestin: "metsänomistajana annan kaikki metsistäni kerätyt tiedot vapaaseen käyttöön laittamalla vaan raksin johonkin ruutuun ja sen jälkeen lauantai-saunassa voin vinkittää koodaustaitoiselle serkkupojalle, että nyt voi suvun metsämaiden datoja käyttää oman metsänhoito-mashupin tekemiseen... lauantai-iltana serkku sitten käy jo downloadaamassa helposti löytyneet datat ja alkaa vähän käpistellä niiden käyttöä"

@apoikola Kyseessä on siis henkilötiedoiksi määriteltyä dataa. Sen avoimuuteen voi suhtautua samalla tavalla, kuin esim. verkkopankissa olevaan henkilökohtaiseen tietoon tileistä. Ei liene järkevää, että yhdellä rastituksella data siirtyisi kenen tahansa käytettäväksi nettiin. Vahinkoja sattuisi varmasti. Uutta avoimuutta on se, että kuka tahansa metsäpalveluja tarjoava voi pyytää käyttöoikeuksia verkkopalveluun, jolloin metsänomistaja voi antaa tälle oikeudet tilansa tietoihin. Metsävaratieto on perustietoa metsästä ja siitä voi esim. jalostaa metsänomistajan tavoitteiden mukaisen metsäsuunnitelman. Tällä hetkellä pienille yrittäjille tiedon saaminen on turhan vaikeaa, joten uusi verkkopalvelu virkistänee palvelutarjontaa. Linkittämäni kilpailutusdokumentti on lajissaan poikkeuksellisen selkeää luettavaa ja katsottavaa, joten kurkkaa vain sitäkin.

@TarjaO vilkaisin, on selkeä. Pikavilkaisulla arvioni on, että lisää varmasti datan käyttöä. Suljettu-avoin akselistolla päästään teknisessä saavutettavuudessa, maksuttomuudessa? ja varmaan löydettävyydessäkin hyvin avoimuus-skoreihin. Sen sijaan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmien suhteen avoimuutta ehkä voisi haluttaessa lisätä, en tiedä. Onko metsädatassa jotain sellaista, mikä ei ole henkilötietoa? Esim. jos omaistajan tiedot rajataan ulos?

Voisiko datan käytön sallia jollekin täysin yllättäville tahoille ja yllättäviin tarkoituksiin? "Toimija on käyttäjä, jonka työnantaja on liittynyt toimijapalveluun." tuntuisi rajaavan nyt homman vain yrityskäyttöön... perusteilla olevat innovatiiviset startupit tai metsäekologiasta kiinnostuneet tutkimusryhmätkö, saisivatko hekin dataa? Entä minä yksityisenä ihmisenä?

Jos vastaukset ylläoleviin ovat kieltäviä, niin se on ymmärrettävää. Tärkeintä on, että avoimuuden mahdollisuuksille uhrataan hetki mietintäaikaa, ettei tehdä suljetumpaa, kuin on tarpeen vain perinteitä noudattaen.

Kilpailudokkarissa oli hyvin kuvattu palvelut eli pinta, mutta itse data ja rajapinnat jäävät toimittajan huoleksi. Tässä on syytä huolehtia, että toimittaja osaa asiansa. Periaatteessa data ja rajapinnat voivat olla pidempi-ikäisiä, kuin palvelun käyttöliittymä tai edes käyttötarkoitukset.

Alan vähitellen poimia jutun valmiita osioita taittoon, mutta jätän ne näkyville myös EtherPadiin. Jos poimituissa pätkissä on mielestäsi muutettavaa, kommentoi tässä ketjussa tai meilaa meikäläiselle: jouni. junkkaala talentum. fi

Toistaiseksi olen poiminut vasta Yrjö Bensonin haastattelun. Sen lisäksi olisi hyvä saada 3-4 isompaa pätkää valmiiksi mahdollisimman pian. Koko jutun täydellisen ehdoton dealinehän on viikon päästä maanantaiaamuna 1.3. klo 9:00.

Hei sanokaas

• Mitä teknisiä säätöjä tyypillisesti (tai esimerkiksi) pitää tehdä, kun organisaatio haluaa avata datansa?
• Miten datalle saadaan hyödyntäjiä, kun se on kerran avattu?

@apoikola Täytyy tunnustaa, etten tiedä tilannetta siitä, miten ei-metsänomistajatietoon sidottua tietoa tullaan tarjoamaan. Palvelua rakennetaan kustannussyistä vaiheittain. Tiedonsiirtostandardi on kuitenkin tehty. @J1one Säädöistä: metsätiedolle oli välttämätöntä luoda standardi, koska esim. mänty ja kuusi on koodattu eri numeroille eri yritysten tietojärjestelmissä. Kun tulkkina toimiva standardi on luotu, se säästää rahaa ja vaivoja kaikissa tiedonliikutteluun osallistuvissa organisaatioissa.

"Metsätieto yhdenmukaiseksi Suomessa

Metsäorganisaatioiden välinen tiedonsiirto on saanut yhteisen standardin. Standardi kehitettiin laajassa hallinnon ja metsäalan yritysten yhteisprojektissa. Tiedonsiirron yhtenäistämisellä helpotetaan ja tehostetaan metsäalan organisaatioiden välistä tiedonkulkua. Standardi käsittää kuviokohtaisten metsävaratietojen sekä muun muassa uhanalaisten lajien esiintymisaluetietojen siirron.

Standardin lähtökohdaksi on otettu metsäkeskusten uuden metsävaratietojärjestelmän metsälliset tiedot ja niiden siirtäminen eri toimijoiden välillä. Standardi pohjautuu julkishallinnon xml-suositukseen ja sen koodistoa tullaan vielä päivittämään helmikuun aikana."

http://www.tapio.fi/lehdistotiedottee...

@J1One taittoleiska näytti oikein mainiolta. Teknisistä säädöistä varmaan @apoikola & @pe3 ja noista hyödyntäjistä kaikki heti ensimmäisen vastaantulevan vapaan aikaslotin puitteissa. Aika hektinen rutistus oppaan kanssa seuraavat 2vkoa.

@J1one @TarjaO Joo, hyvät standardit datalle on hyvä lähtökohta, mutta heitänpä tähän toisenkin suuntaisen ajatuksen. Standardin etsimiseen/määrittelyyn/speksaamiseen/toteutukseen menee helposti niin plajon aikaa ja rahaa, että hyvä data jää lojumaan.

Vaihtoehtona olisi vain julkaista data raakana ja tiedottaa sen olemassaolosta (missä?) ja olla valmiina jalsotamaan sitä tai parantamaan rajapintoja. Jos data on jollekin tärkeää, se tulee käyttöön ja palautteen perusteella voidaan toteuttaa tarvittavia rajapintoja. Näin ajatellen, olisiko järkevää jopa ilmoitella datan olemassaolosta ENNEN kun siihen on tehty ainuttakaan rajapintaa ja pohtia sen julkaisutapa yhdessä tarvitsijoiden kanssa? Näin julkaisuun liittyvä työmääräkin saataisiin pidettyä kohtuullisena.

@J1one mielenkiintoinen tuo pingauskysymys. Se on kuitenkin Qaikun kaltaisessa työkalussa välttämätöntä, jos taistellaan deadlineja vastaan kuten tässä. Itseäni pingaus ei ole ikinä haitannut, mutta toisaalta uskon olevani aika tolerantti tällaiselle.

@Ile hyvä pointti, tuo kannattaa laittaa pienenä äläyksenä juttuunkin.

Kommentoikaas muutkin tuota pingauskysymystä tai pingaan teitä uudestaan...

Asettelin @Ile:n ajatuksen EtherPadiin näin:

Perusteellisesti vai nopeasti?
Mitä yleisempiä standardeja tarjottava datan muoto ja sen rajapinnat noudattavat, sitä helpompaa datan hyödyntäminen on.

Mutta on onko standardin etsimiseen, määrittelyyn ja toteutukseen käytetty aika ja raha välttämätöntä? Hyvä data voi jäädä lojumaan tyhjän panttina, jos avaamisesta tehdään liian vaikeaa.

Kannattaa pohtia, voisiko datan vain julkaista sellaisenaan ja kertoa siitä sopiville tahoille. Jos data on jollekin tärkeää, se tulee käyttöön ja palautteen perusteella voidaan toteuttaa tarvittavia rajapintoja. Pohtimalla datan julkaisutapaa yhdessä tarvitsijoiden kanssa voitaisiin vähentää työmäärää ja varsinkin turha työtä.
--

Kommentteja? Juttuun tarvittaisiin muutenkin lisää tietoa teknisestä puolesta (ja bisnesnäkökulmasta)! Aikaa on enää pari päivää...

@J1one

Kirjastojen kannalta tilanne on se, että meillä on ollut standardit datamuodot (MARC) 60-luvulta sekä ohjelmointirajapinnat (z39.50 aka ISO 23950) 70-luvulta. Noista jälkimmäinen ei useinkaan ole ollut avoin, vaan rajattu IP-osoitteilla tms. Homma olisi erittäin helppoa avata, tarvitaan vaan päätös. Lisäksi varmaan load-balancing olisi syytä järjestää sekä mahdollisesti eristää ns. kansalaiskäytössä oleva tietokanta tuotantokäytössä olevasta jollain replikointimenetelmällä, varmuuden vuoksi.

Tuolla saataisi bibliografinen (eli mitä kirjoja tm. teoksia on olemassa, kuka ne on tehnyt, koska ne on julkaistu, mitä aiheita ne käsittelvät jne) tieto auki välittömästi. z39.50 ei ole hauska käyttää, mutta siihen on kyllä interfaceja esim. httpta varten (SRU ja SRW) sekä (avoimen lähdekoodin) kirjastot perlille, c:lle, javalle jne. Sama pätee MARC-datamuotoon. Eivät ole ongelma.

Suurempi ongelma ovat nidetason tiedot (okei kirjastojargonia). Tällä hetkellä on olemassa muutamia ns. screenscrapingiin perustuvia kikkareita, jotka ikäänkuin kiertävät sitä, ettei kirjastojärjestelmiin ole kunnollisia API-pintoja saatavilla (tosin sellaista on ehdoteltu ja joitain järjestelmätoimittajien virityksiä on kyllä olemassa). Ohjelmoitavuutta on siis rakenneltu sekä kirjastonhoitajien että järjestelmätoimittajien puolelta.

Käyttödataa ainakin suomalaiset kirjastot pelkäävät, sitä ei varmasti avata yksityisyydensuojan rikkoutumisen pelossa; emme edes itse saa/halua käyttää sitä. Sieltä saisi kyllä kaikkea herkullista sekä kansalaisia kiinnostavaa (no ei sinänsä olisi kovin kiinnostavaa, mutta voisi vertailla esim. uutisaiheiden tai vaikkapa asuinalueiden hintojen kanssa), mutta meitä kirjastolaisia sen datan saatavillaolo helpottaisi. No syy ei ole pelkästään omassa arkuudessa ja asiakkaiden tietosuojasta murehtimisessa, vaan järjestelmien tilastointiominaisuudet eivät ole ainakaan joissain paikoissa ole niin hyviä kuin haluttaisi (minä haluaisin).

Miten sitä voisi sitten hyödyntää? No ainakin kulttuurituotteiden markkinoita varmasti kiinnostaisi mitä tavaraa milläkin alueella kirjastoista liikkuu ja mitä ei. Niinku tutkimuskäytössä.

Kiitos pingailusta, en ole ollut Qaikun tai muidenkaan avoimeen dataan liittyvien juttujen äärellä vähään aikaan (pahoittelen huonouttani).

Kiitos yhden asiaan vahvasti liittyvän tahon näkökulmien oivasta avaamisesta, @mace!

@Ile @J1one Ymmärrän Ilen näkökulman, nopeus on joskus valttia. Mutta näkisin asian kuitenkin niin, että julkishallinnolla tulisi olla edistäjän ja mahdollistajan rooli, jonka yhtenä osana on standardien rakentaminen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun dataa liikutetaan usean organisaation arvoketjussa, esim. siis vaikka dataa puusta metsästä tehtaalle. Standardi on nykyajan infrastruktuuria. Sitähän Bensonkin painottaa, että pitäisi nähdä kokonaisratkaisujen taloudellisuus, eikä tehdä vain itselle sopivia yksittäisiä palveluja.

@J1one Pingaus on viesti siitä, että uskoo toisella olevan tarvittavaa tietoa. Pingaamattomuus on myös viesti.

@TarjaO @Ile Tämä ei selvästikään ole joko-tai-asetelma. Kattava standardinmukaisuus on ideaali, mutta reaalimaailmassa kannattaa joskus tehdä tyydyttävää vaikka priima himottaisikin.

@TarjaO Pingaamattomuus voi olla tarkoituksellinen viesti. Se voi myös kertoa näppihäiriöstä, hajamielisyydestä tai vaikkapa tietämättömyydestä. :)

@J1one Oikein tarkennettu tuo ping. Siksi onkin hienoa, että pingaus on julkinen, jolloin kaikki kiinnostuneet voivat kuitenkin osallistua. Sosiaalisessa mediassa monet rakentavat osaamisestaan brandia (miellän tämän positiivisesti). Kun on hyvä ja tunnustettu brandi, arvonantoa kuvastaa se, että pingataan usein.

Standardia voidaan rakentaa joukkovoiman avulla avoimesti verkossa.

@J1one Tim Berners-Lee sanoo TED Talkissaan: Yes, make a beautiful website, who am I to say "don't make a beautiful website"? Make a beautiful website, but first, give us the unadulterated data, we want the data. We want unadulterated data. OK, we have to ask for raw data now.

Sama juttu datan jakamisessa standardimuodossa. Vaikka TBL itse haluaisi kaiken datan olevan RDF-muotoista ja keskenään linkitettyä, tärkeintä on saada data jakoon siinä muodossa, jossa se nyt sattuu olemaan.

Datan voi laittaa ladattavaksi jollekin omalle www-palvelimelle, ja ilmoittaa sen olemassaolosta kansallisen datakatalogin kautta. (Saa nähdä, minkälainen tuo katalogi tulee olemaan. @apoikola lla on ainakin ajatuksia.)

Kun raakadata laitetaan jakoon, kannattaa samalla julkaista jonkinnäköinen yhteydenottotapa, jonka avulla datasta kiinnostuneet voivat kysyä siitä lisää. Toimiva tapa voi olla perustaa johonkin kyseistä datasettiä koskeva wiki. (Ehkä joku yleinen wiki saadaan datakatalogin reunaan sitten joskus...)

Tätä kautta datan standardiformaattia ja mahdollisia API-rajapintoja voidaan suunnitella yhdessä niistä kiinnostuneiden kanssa.

Siis ensin nopeasti (heti), sitten perusteellisesti.

Tekniset säädöt riippuvat datan luonteesta.

Esimerkiksi tilastokeskukselta voi ottaa mallia taulukkomuotoisen datan jakelusta. Heillä on www-sovellus, josta voi käyttöliittymän avulla valita näytettäviä tietoja ja siirtää ne itselleen eri muodoissa. (Ohjelmallinen hyödyntäminenkin on mahdollista, joskaan ei kovin helppoa.)

Jotkut tiedot voidaan paremmin julkaista Linked Data -tyyppisesti RDF-muodossa. Tätä kannattaa jo hiukan miettiä, vaikka teknologia on vielä nuorta ja sen hyödyntämismahdollisuudet ovat aika vähäisiä. Esimerkiksi data.gov.uk julkaisee datan Linked Datana.

Joidenkin tietojen julkaisemiseen soveltuu parhaiten ohjelmointirajapinta (API). Tällöin rakennetaan palvelu, jolta voidaan ohjelmallisesti pyytää tietoja eri parametreilla. Tällainen lähestymistapa soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa tietoa on paljon tai se päivittyy tiheästi. Palvelun voi toteuttaa esimerkiksi Qaikun APIn tapaan sekä JSON- että XML-muotoista tietoa käsittelevänä REST-palveluna. Fyysiseen sijaintiin liittyvä tieto kannattaa julkaista GeoRSS- tai mieluummin KML Network Link -muodossa, jolloin sitä on helppo hyödyntää karttapalveluissa.

Mikäli halutaan tietää, kuka tietoja käyttää ja mihin, voidaan luoda jonkinnäköinen helppo rekisteröitymismenettely, jolla kuka tahansa voi luoda itselleen API key -tyyppisen avaimen, jonka avulla dataan pääsee käsiksi. Tuon avaimen perusteella voidaan seurata, kuka oikeasti käyttää dataa (kutsuu palvelua) ja kuinka paljon. Rekisteröitymisestä tulee kuitenkin tehdä mahdollisimman helppoa. (Ks. esim. Google Maps API key.)

Mikäli datan jakamiseen käytettävän infran suorituskyky huolestuttaa, voi asettaa teknisiä rajoituksia (esim. vain tietty määrä kutsuja tietystä osoitteesta vuorokaudessa). Käyttöä seuraamalla voi arvioida kapasiteetin tarvetta ja mahdollisesti aloittaa keskustelut lisäresurssien rahoittamisesta yhdessä suurten käyttäjien kanssa. ("Maksa palvelun käytöstä, niin saat kutsua sitä rajattomasti.")

@J1one (Minua eivät ainakaan pingit häiritse. Ovat aina tervetulleita. Ehdin nykyään seurailemaan Qaikua aika harvakseltaan, ja Tutka on kätevä tapa tarkistaa, mitä mielenkiintoista on menossa...)

@Samuel Kiitos arvokkaasta kontribuutiosta! Juuri tällaisia kommentteja kaipailin.

@Samuel Linkitätkös vielä sen yhden saittisi, johon kirjailit mukavasti monia tähän liittyviä juttuja..

Tuli mieleen, että voisi olla kiva, jos joku taho voisi toimia avoimen datan brokerina. Tämä helpottaisi sekä datan julkaisua että datan käyttöä. Ideana siis, että datan omistajan ei tarvitsisi investoida netin reunalle tulevaan palvelininfraan ja kaistaan (+niiden varmistamiseen ja turvallisena pitämiseen). Hän voisi rekisteröidä oman datalähteensä tänne "datakeskukseen", joka sitten tarjoaisi sen kaikilla mahdollisilla palvelukutsumuodoilla eteenpäin. Datakeskukseen voisi viedä dataa joko pushina tai kertoa rajapinnan, jolla se saa haettua raakadatan itselleen.

Näin datan käyttökin helpottuisi, kun kutsumuodot olisi aina samanlaisia (esim. REST kaikilla mahdollisilla tulosjoukkomuodoilla). Tämä datakeskus huolehtisi myös datan cachetuksesta suojaten datan tarjoajaa liian suurelta kuormitukselta.

@j1one: Kiitos pyynnöstä. Valitettavasti en ole ehtinyt tekemään mitään, kun on ollut matalalentoa ja yhä jatkuu.

@kaikki, enää pari päivää aikaa kommentoida ja tuottaa tekstiä! Siirrän tekstit taittoon sunnuntaina 16:n jälkeen. Sitten enää korjaillaan selkeitä kirotusvirheitä yms.

@J1One,

Pakolliset hiihtelyt hieman hidastavat kommentointia. Mutta tässä pari kommenttia:

Ensin pitäisi julkaista tiedosta metatiedot (tietoa tiedosta). Joku mainitsikin datakataloogin. Paikkatietojen puolella on ollut vuosia paikkatietohakemisto, mutta tuo on nyt uudistuksen kohteena. Kaikesta julkisista tietovarannoista pitäisi olla metatiedot julkaistuna. IMHO. Metatietojen julkaisemisella ei vielä avata varsinaisia tietovarantoja. Metatietojen julkaiseminen voisi estää päällekkäisen tiedon keruun => säästyisi resursseja. Metatiedot voidaan tietysti kerätä "kansalliseen datakataloogiin", toisaalta hajautettu rakenne olisi parempi (isommat toimijat voisivat ylläpitää omia metatietohakemistoja ja pienemmät toimittaa tiedot jonnekin kansalliseen palveluun).

Varsinaisten tietovarantojen verkkopalvelut on sitten hieman monimutkaisempi asia. Paikkatietojen osalta standardit rajapinnat (WMS, WFS...) ovat jo olemassa.

Rajapintapalveluiden kaupallinen järjestäminen on myös aika suuri investointi: pitääkö kukin viranomainen velvoittaa järjestämään verkkorajapintapalvelu vai syntyykö Suomeen uutta liiketoimintaa tämän alueen ympärille? 24/7/360 -palvelun järjestäminen 99% käytettävyydellä joillekin viranomaisille suhteettoman kallis investointi.

Pidin kommentit nyt kovin lyhyinä, tarkemminkin asiaa voisi pohtia.

Kiitos @posiki, tärkeitä pointteja. Juttuun mahtuu yllättävän vähän tekstiä, joten lyhyenä on pakko pitää.

Coming next... Mitä avoimen datan kentällä tapahtuu seuraavaksi?

Ajattelin, että juttuun voisi olla hyödyllistä lisätä vaikkapa listamuodossa meneillään olevia avoimen datan projekteja, joita kannattaa seurata.

Mitä tästä listasta puuttuu?

• VM & LVM: Työryhmät edistämään julkisen tiedon saatavuutta
• VM, ValtIT, LVM: "Avoin yhdistetty tieto Suomessa -- Open Linked Data in Finland" Aalto-yliopistossa pe 26.3. [linkki?]
• Helsinki Region Infoshare
• @ubiq @apoikola @pe3: Dataopas, julkisen informaation avoimuuden kehittämistä ja avointa dataa käsittelevän opas ilmestyy helmikuun aikana

Dataoppaan jukistamistilaisuus 25.3. LVM:llä

Apps for Democracy Finland 2010, järjestäjänä verkkodemokratiaseura
http://etherpad.com/4meXfNuw6L

Sitten TEM on ehdottanut uudessa käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan kaikenlaista kivaa
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2382
http://www.tem.fi/files/26093/OSA_2_f...
kohta 4.1 Käyttäjäinnovaatioita julkisen sektorin tiedon avaamisella

Forum Viriumin vuosiseminaarin teema: Open up the city – open data, open design, open interfaces
http://www.forumvirium.fi/vuosisemina...

@apoikola onko tuolla 25.3. julkistamistilaisuudella jotain urlia?

@jal ei oo vielä, kunhan nyt saisi oppaan valmiiksi... :)

Hyvä, käytännöllinen pointti, @lle . Ehkä jopa brokerien verkosto? CSC edistää, nykyisen mandaattinsa mukaisesti, tieteen tuottaman datan avoimuutta. Siinä on jo yksi broker.

@J1one: Avointa dataa sivuten: hyvien käytäntöjen kehittämistä datan julkaisemiseen liittyen aktiivinen on myös Prof. Eero Hyvösen vetämä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo, Aalto-yliopistolla. http://www.seco.tkk.fi

Käynnissä tällä hetkellä useita projekteja, mm. FinnONTO (kansallinen semanttisen webin infrastruktuuri, vuodesta 2003- eri projekteja) sekä SUBI (jatkuvasti läsnäolevat semanttiset palvelut, esim. kulttuurimatkailijalle). Keskeisiä kehityskohteita ovat: 1) semanttisen tiedontuotannon menetelmät ja palvelut, 2) ontologiat ja skeemat, 3) semantiikkaa hyödyntävät sovellukset (esim. erilaiset semanttiset portaalit, kuten KulttuuriSampo, TerveSuomi, ym).

Kansainvälisiä tärkeimpiä hankkeita ovat mm. http://www.data.gov ja http://data.gov.uk

Tutkimuspuolella aktiivisia toimijoita on lueteltu mm. täällä: http://linkeddata.deri.ie/peers

Yksi avoimen datan mahdollisuuksita on arkipäiväistymisen: tässä mietitään Venäjän ja Itä-Euroopan suuntaan tapahtuvia avuauksia

• innovaatiojunassa nörttejä
• Saabissa bisnestaviksia
• erityisyydestä kohti tavista

@J1one @TarjaO Kiitos vain pingistä. Luin vähän myöhään. No eipä pingit häiritse, mutta huomatkaa, kaikki eivät ole aina paikalla. Ping voi toimia myös viikon viiveellä...

Juttu on nyt taittajalla. Vielä on mahdollista tehdä pieniä korjauksia tai minitäydennyksiä.

Ehtisitkö @touqo @Ile @jal @hponka @TarjaO @posiki @digikim @mace @Samuel @apoikola @ubiq @pe3 @hyvaelama lukea jutun EtherPadista ja kommentoida tarvittaessa joko tässä ketjussa tai sähköpostilla: jouni pist junkkaala talentum fi

Jutun karkea asettelu löytyy Google Docsista: https://docs.google.com/present/edit?id=0AXyeWiOUj2KhZGQ4bWZ4azZfNDE2Y3RxempiZHc

@j1one: "Semanttisen webin tutkimusryhmä" p.o. "Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo"

@J1one Siitähän tuli sujuva ja kannustava.

Luin myös läpi ja korjailin pari typoa. Mutta oikein kivalta näytti! Kappaleet ovat ehkä pikkaisen eri mittaisia eri luvuissa, mutta haitanneeko tuo?

@touqo Voitko lähettää korjaukset suoraan mulle?

EtherPadiin EI enää kannata tehdä korjauksia, vaan sähköpostittaa ne allekirjoittaneelle tai kertoa tässä ketjussa!

(Tai tietysti dokkariin voi tehdä muutoksia, mutta ne eivät päädy lehteen, jos et erikseen kerro asiasta meikäläiselle.)

Oijoi, mahdanko enää muistaa, katotaas läpi...

• naviaattori --> navigaattori
• Voisiko tiedon avaaminen esimerkiksi edistää hallinnon sisäisiä, tiedon kehittämiseen liittyviä projektia? --> Voisiko tiedon avaaminen esimerkiksi edistää hallinnon sisäisiä, tiedon kehittämiseen liittyviä, projekteja?

@J1one mahtavaa siinähän on meidän opas tiivistettynä :) Ihan mielenkiintoinen tämä prosessi on ollut, vaikka ei varmaan helpoimmasta päästä artikkelin kirjoitusta sinun kannaltasi. Toivottavasti ehdit reflektoida vaikka blogitekstin verran jossain, että miltä on tuntunut...

"Verkkodemokratiaseura järjestää Apps for Democracy Finland 2010 -kilpailun syksyllä"

-> (pointtina, että skaba käynnistyy keväällä ja huipentuu syksyllä)

"Verkkodemokratiaseura järjestää vuoden 2010 Apps for Democracy Finland -kilpailun, jonka palkinnot jaetaan MindTrek konferenssin yhteydessä 6-8.10 Tampereella"

@J1one

"Koosta datasta voidaan uudenlaisia palveluita. " --> "Koosta datalähteistä uudenlaisia palveluita."
"Parantaa datasi laatua avaamalla käyttäjille... " --> "Paranna datasi laatua avaamalla käyttäjille..."

@J1one mikä muuten @touqo :n erityisrooli hankkeessa on? (Saa @touqo itsekin vastata:-). Kiinnitti vain huomiota, että on kanavan toinen admin ja tuolla juttuleiskassakin näkyy toimituksen yhteenvedon toisena tekijänä.

@touqo = idean isä.

Kiitos korjauksista, @touqo @Ile @apoikola @digikim.

Juttuun tulee lyhyt kuvaus prosessista & huikan pohdintaa meikäläiseltä & @touqo:lta. Kirjoitan myös blogiini laajemman ja tarkemman arvion loppuviikosta.

Tämän päivän aikana tulleet korjaukset ehtivät jutun printtiversioon. Senkin jälkeen kannattaa korjailla & täydennellä, sillä jutusta tulee tietysti myös verkkoversio.

@J1one typosi(?) edellisessä kommentissa herätti ajatuksen. Pitäisikö joskus lähiviikkoina kerääntyä hommaan osallistuneiden kesken huikan ääreen jakamaan kokemuksia?

@J1one ahaa - itse olin käsityksessä, että idea olisi startannut #innovaatiojuna ssa.

@J1one @touqo huikkaa kannattaa aina pohtia:-)

@jal ei, me juteltiin tästä jo joskus viime syksynä, ellei peräti loppukesästä. Eksekuutio vaan vähän viivästyi.

@touqo tarkoitatko, että oletkin Idean-isä?

Tästä sais kyllä irti kaikenlaisia kieli- ja mielikuvia, mut... mites tuo huikkaehdotus? Juttu tulee tällä viikolla ulos, eikö? Ensi viikon olen reissussa, mutta viikosta 11 alkaen onnistuisi F2F-tapaaminen jossain pk-seudulla.

Viikko 11 sopii mulle hyvin. Minkä arkipäivänä tahansa viiden jälkeen.

Siinä tapauksessa ehdotus viikolta 11: torstai 18.3. klo 17. Missäs?

Yhdistetty avoin tieto Suomessa -- Linked Open Data in Finland
Perjantai 26.3.2010, Aalto-yliopisto, TUAS-talo, sali AS2, klo 9:00-12:15

Puhujina mm. Suvi Lindén, Mikael Jungner, Yrjö Benson, Ossi Kuittinen, Kristiina Pietikäinen.

Ilmoittaudu nyt: http://bit.ly/ci7MXq

Tilaisuus on ilmainen. Tervetuloa!

@apoikola @pe3 onko se dataoppaan julkistustilaisuus tämä vai edellisenä päivänä LVM:ssä?

@jal: Dataoppaalla on tietääkseni oma tilaisuus eli ei ole sama kuin tämä pe 26.3. -tilaisuus.

@jal edellisenä päivänä juu, ei olla vielä pressitiedotetta tehty, mutta kalenteriin voi laittaa... aamupäivä varmaankin :)

hei avoimet ihmiset, ottakaa kantaa tähän:
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2...

minä jo hieman huitaisin tuohon suuntaan facebook-kommentissani:
http://www.facebook.com/antti.oulasvi...

"datan tuhoajat vs datan avaajat" ;)

nojoo sori, tuo ketju ei ilmeisesti näy julkisesti. tässä copy-paste, joka siis on kommenttini tuohon digitoday linkkiin:

"minusta tämä ääneen sanomaton ajatus, että paha isoveli käyttäisi ko tietoja minua vastaan on aika kaukaa haettu.

paranoian lietsomisen sijaan meidän pitäisi miettiä mitä hyvää (ihmisille itselleen) teletunnistetiedoilla voitaisiin tehdä. avataan teletunnistetiedot kansalaisten itsensä katsoa ja käyttää miten haluavat. vaikka sitten tuhota (laillisen määräajan jälkeen), jos näin haluavat. minusta on ihan perseestä että en näe jostain palvelusta kenelle olen soittanut ja milloin, tai missä olen käyttänyt mobiili-facebookkia ja kuinka paljon.

jos data olisi läpinäkyvää, sen kylkeen voitaisiin helpommin rakentaa myös rajapintoja, joista näkee kuka sitä lukee. jos viranomainen nyt lukee minun tietojani, niin tästä lukemisesta tuskin jää mitää koneluettavaa lokia minnekään.

oikein toteutettuna siis viranomainen saisi rikolliset kiinni, mutta sama teknologia mahdollistaisi sen, että me valvomme viranomaista (ja muita ko tiedon käyttäjiä), niin ettei tätä tietoa käytetä väärällä tavalla meitä vastaan.

ja tuhoamisen sijaan ne tiedot pitäisi abstrahoida ja anonymisoida siten, ettei yksilöitä tai yksittäisiä henkilöitä tai transaktioita voida jäljittää. tämä anonymisoitu massatieto olisi melkoinen aarreaitta palvelukehitykselle ja tuleville tutkijapolville, myös esim yhteiskuntatieteille. miettikää jos meillä olisi jo muutaman vuoden kuluttua kattavaa dataa ja aikasarjoja massojen liikkeistä ja vuorovaikutuksesta.."

(edit: ping @pe3)