#AvoinJournalismi

Kameli on komitean suunnittelema hevonen

näkemyksellisyys

@Ile hankala mitata? @touqo kirjoitusprosessin vai tulosten vai kenties molempien vertailemiseksi?

@jal @Ile ainakin näkökulmien monipuolisuus on mitattavissa. Jos perinteisessä jutussa on yksi kirjoittaja ja yhteisöllisessä vaikka 20, niin periaatteessa yhteisöllisessä on 20-kertainen määrä näkökulmia.

@jal sekä prosessi, että tulokset.

@touqo noin, jos ajatellaan kirjoittajan pystyvän vain yhteen näkökulmaan ja että jokaisella on asioihin kuitenkin erilainen näkökulma:-).

@jal siksi laitoinkin periaatteessa. :-)

Yksi mittari voisi olla hommaan käytetty aika. Sekä kalenteriaika että työtunnit yhteensä. Veikkaan, että yhteisökirjoittamisella on hyvin hankalaa päästä pienempään kokonaistyöaikaan kuin perinteisellä.

Siksi laitoin näkemyksellisyys, en näkökulmaisuus. Toki yksittäinen toimittaja saa lisättyä näkemyksellisyyttä haastattelemalla ja tulkitsemalla... Absoluuttimittaukseen tuo prosessissa mukana olleiden henkilöiden määrä lienee hyvä mittari. Mitkä olisi eri roolit, joiden määrää kannattaisi laskea?

@Ile journalistiseen käsittelytapaan kuuluu periaatteessa ;-) useampia näkökulmia lähtökohtaisesti. @touqo käytetty aika: viittaan Tivin avoimen jutun purkusäikeessä esittämääni pika-arvioon.

Mutta niin tai näin, hyvä että Tivissäkin harjoitellaan yhteisöllistäkin kirjoittamista ennen paperilaivojen polttamista:-)

Mutta mulla tuli mieleen myös itseohjautuvuus ja dynaamisuus. Lopputulosten näkökulmasta voisi juttua mitata per heti sisällönanalyysin kautta, prosessia taas argumentaatiorakenteen ja perusteluiden kautta. VAikuttavuuden mittaaminen on sitten toinen juttu...

@sarliosi hyviä pointteja itseohjautuvuus ja dynaamisuus. Aika kvalitatiivisia, tosin. Voisiko niitä saada jonkinlaisiin asteikkoihin...?

Entä mitä tarkoitat vaikuttavuudella? Ainakin tämän uuden menetelmän luulisi lisäävän jotain vaikuttavuuden osa-alueita, kuten viraaliefektiä (tekemiseen osallistuvien tarve tiedottaa asiasta omissa verkostoissaan).

@touqo: voihan laadullisista sisältötekijöistä rakentaa luokkia, joihin havaintoja sitten koodataan. vastaavasti koodaamalla argumenttien ja perusteluiden sisällöt ja rakentamalla niistä edelleen päättelyketjuja päästään kiinni vaikka siihen, onko yhteisen kirjoittamisen "kollektiivinen ajattelu" missä määrin monipuolisempaa (näkökulmien määrä) kuin perinteisen. tai että rakentuvatko lopputulokset eritavalla kuin perinteisessä kirjoittamisessa (esim. iteraatiokierrosten määrä, argumenttien kumoamisten määrä jne). eikö tietotekniseltä puolelta löydy tällaiseen analyysiin vaikka mitä välineitä, itseohjautuvat kartat ja neuroverkot jne ? ps. nyt on pakkko myöntää oma asiantuntemattomuus tällaisista välineistä ja menetelmistä.

toi mainitsemasi viraaliefekti on varmasti hyvä vaikuttavuusmittauksen kohde. ajattelin tässä yhteydessä vaikuttavuudella kaikkia niitä tahdottuja tai tahtomattomia seurauksia, joita ko. kollektiivisella kirjoittamisella on.

@touqo, kiinnostava kysymys. Sanoisin, että parhaiten ainakin lopputuoksen arviointiin sopisivat kvalitatiivisemmat menetelmät kuten @sarliosi ehdotti.

@J1one @sarliosi kvalitatiivisella arvioinnilla voi ja kannattaakin lähteä liikkeelle, mutta veikkaan, että tällaisen toiminnan mahdollisesti yleistyessä aletaan ensin kehittää, sitten vaatia, kvantitatiivisiakin mittareita.