#AvoinJournalismi

Vaikuttaa siltä, että e-lukimet ovat pian täällä. Teen tämän viikon aikana Tietoviikkoon jutun, jossa aion käsitellä lukuhärpättiemien tarjontaa ja tilannetta Suomessa.

Tällä kertaa ei ole mahdollista toteuttaa yhtä avointa hässääkkää kuin viimeksi, mutta kokeillaan kevyempää mallia. Kyselen aluksi toiveita ja jutun alkaessa hahmottua myös kommentteja yms. palautetta. Juttu julkaistaan printtilehden lisäksi tietysti myös verkossa.

• Mitä aiheesta pitäisi mielestäsi kirjoittaa?
• Mitä e-lukulaitteita Suomesta tällä hetkellä saa?
• Mikä olisi sopiva suomenkielinen nimi e-lukulaitteelle?

• Onko sinulla lukulaitetta?
• Aiotko hankkia sellaisen?
• Minkälaiseen käyttöön?
• Mitä haluaisit lukea laitteella?

@J1one Toivottavasti eri valmistajan lukulaitteet ovat yhteensopivia eri medioiden kanssa. Pahin tilannehan olisi, jos mediataloilla on jokaisella oma lukulaite, esim. Talentumin lehdille oma ja Sanoman lehdille oma. Varmasti hankaloittaisi sähköisten lehtien tilaamista ja uutiset luettasiin ilmaiseksi netistä kuten nyt.

Voisin hyvinkin korvata paperiset lehdet lukulaiteversioilla. Mahdollisuudet elävöittää perintenen lehti videolla ja muulla multimedia-aineistolla on kiinnostava. Mikäs sen mukavampaa kuin saada esim. Hesarin näköisversio lukulaitteeseen ja lisänä tosiaan ne liikkuvat kuvat ym.

@J1one Ainakin haluan tietää mitä mietitään aiheen parissa pähkivässä toimialan hankkeessa.

Kyselin vetäjiltä mikä laite kannattaisi hankkia mutta en saanut riittäviä vastauksia.

(En kyllä #qaikusourcing issakaan:-)

Onko joku lainannut lukulaitetta kirjastosta? Ainakin Espoon kirjastoista pitäisi saada BeBook-merkkisiä laitteita: http://www.espoo.fi/default.asp?path=...

Huvittavaa muuten, että sähköisiä kirjoja ei Espoon kirjastoista ainakaan tuon jutun perusteella saa.

Nämä sivut kannattaa tsekata, jos haluaa perehtyä aiheeseen: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjafo...

Ihan peruskäyttö/hankintakysymyksiä tulisi mieleen, en tiedä kuuluuko juttusi skooppiin?

a) mitä laitteita olemassa?
b) miten niihin saa sisältöä? (onhan enemmän kuin yksi kauppa)?
c) mitä sitten kun laite menee rikki -> sisällön omistajuus?
d) muistiinpanot , ovatko kirjan "sisässä" (eli kun laite uppoaa veteen meneekö muistiinpanot")
e) käyttö eri valoisuusolosuhteissa ulkona, sisällä, kestävyys?
f) akun kesto?

Jos maailma olisi täydellinen , tai olisi aikaa, niin haluaisin nykyiseen laitteeseeni (S60) olisi appsin jolla voisi lukea kirjoja, esim. gutenbergistä. Ei uutta laitetta enää.

@J1one, kiinnostaisi aika paljon tietää mitä alan toimijat eli talentumin vanavedessä alma, sanoma & co miettivät aiheesta ja millaisia projekteja ja yhdessä vai erikseen on käynnissä. Ehkä myöskin kirjakaupan/kustantajien aikomuksia ekirjojen osalta olisi hauska kuulla.

Nämä tietenkin saattavat olla aika pitkälti hyshys-kamaa, joten saattanee olla turhakin toivo. Sen lisäksi voisi olla hauska nähdä jonkinlainen tiivis yhteenveto suomessa saatavissa olevista laitteista ja siitä mikä niiden käyttöarvo on ts. mitä sisältöjä on helposti saatavilla.

@J1one Kuulisin mielelläni millaista suomalaista bisnestä näihin liittyen on olemassa tai tuloillaan. Olen törmännyt noin yhteen kirjakauppaan (elibris.fi) ja siinä se. En tosin ole kovin aktiivisesti etsinyt.

Itseni on hankala nähdä iPadia e-kirjamarkkinoilla. Se on kuitenkin tablet-tietokone. Minulle e-kirjalukijan merkittävä ominaisuus on se näyttötekniikka, joka on kertaluokkia mielyttävämpi lukea useissa paikoissa.

Omaa laitettani (iRex DR1000S) ole käyttänyt lähinnä pdf-muitoisten tieteellisten artikkelien yms. lukemiseen, mihin se soveltuukin hyvin. Sen suurin ongelma on hitaus varsinkin isoilla ja graafisilla dokumenteilla. Esim kokonaisilla kirjoilla varsinkin, jos ne ovat kuvitettuja. Näihin ongelmiin tablet-tietokone saattaisi olla ratkaisu, mutta sitten tulee akun kesto ja paino kyllä herkästi vastaan.

@bergie Sinähän hankit iPadin sieltä jenkeistä. Mitkä on olleet kokemukset?

Kiitos kommenteista!

@eholmila hankkeita on tosiaan tarkoitus jollain tasolla avata. Osa projekteista on kuitenkin niin keskeneräisiä tai salaisia, ettei tietoja ole saatavilla tai ainakaan kukaan ei kerro niistä oma nimellään. Nyt kannattaa kuitenkin vuotaa tietonsa anonyymisti sähköpostilla osoitteeseen jouni piste junkkaala ättä talentum.fi ;)

Mistä ja miksi olet iRex DR1000S:n ostanut, @jiivonen?

Olisi myös kiva tietää muiden lukulaitekokemuksista.

• Miksi hankit?
• Miten käytät?
• Mihin olet tyytyväinen ja mihin et?
• Mitä ostat seuraavaksi?

@J1one Suoraan valmistajan verkkokaupasta. Iso näyttö (lähes aidon A4:n luettavuus alkuperäisellä taitolla) ja natiivi pdf-tuki olivat tärkeimmät syyt. Lisää on jossain täällä Qaikussa...

Kirjoitan aiheesta marginaalista. Paikallinen lehti uskoo iPadiin, vaikka käyttäjiä on satamäärin korkeintaan kahden vuoden kuluttua. iPad on erinomainen markkinointikikka kehä 3 sisällä toimiville mediataloille.

Käytännön ja arjen lukukokemusmerkitystä lukulaitteella ei vielä ole. Teknisesti iPad on huima edistysaske 2015 finlandiassa. Arvostan Applea, näen potentiaalin, mutta sillä ei ole marginaalissa minkäänlaista arvoa.

Samalla tulen todistaakseni, että suomalainen ict on täysin "out of date". Suomi asemoituu 1990-luvun osaajaksi ja siksi kirjoitan näitä rivejä surillisillesesti.

Lukulaitteet kiinnostaa, mutta en ole varma innostunko sähköisten kirjojen lukijaksi. Pitäis päästä pari kirjaa lukemaan niin voisi saada paremmin tuntumaa e-kirjoihin kuin mainosmiesten hehkutuksesta.

Mielestän laitteella pitäisi pystyä tekemään muutakin lukea kirjoja tai lehtiä. I-Pad näyttänee tietä tässä ja muut seuraavat nopeasti perässä ja ohittavatkin tämän ekan. Kindle lienee vielä pelissä mukana, vaikkei näykkään otsikoissa?

Tässä jutun alustavaa runkoa:

• E-kirjat tulevat Suomeen tämän vuoden aikana (syitä, todisteita & huhuja)
  
  • miksi vasta nyt?
  • kustantajat
  • kirjakauppa
  • operaattorit
  • yritys X
• Lehdet?
• Arvoketjun jokaisessa kohdassa on vaikeuksia
  
  • kirjailijan oikeudet & osuus tuloista
  • kustantantajan oikeudet & osuus + hinnoittelu
  • kauppa: missä muodossa ja mille laitteelle, hinnoittelu
  - muna-kana-ongelmaa

• laitteiden ominaisuuksia
• tiedostomuodoista ja drm:stä

Tässä kohtaa kun sähkökirja on vielä vähemmistö/kuriositeetti verrattuna printtiin, lähtisin tuossa haarukoimaan sellaisia aihealueita/sovelluskohteita, joihin tämä sopii parhaiten. Eli mitkä ovat ne ekat sovelluskohteet, joiden avulla sähkökirja lyö läpi. Täällä povasin, että lastenkirjat ja faktakirjat esm toimivat lukutaitoisille suunnattua fiktiokirjallisuutta paremmin. Samaan tapaan minusta aikakauslehdet toimivat sanomalehtia paremmin, koska ne ovat visuaalisempia.

Puhutaanko tossa jutussa kuinka paljon siitä, mitä kaikkia uudenlaisia ominaisuuksia nuo lukulaitteet tuovat perinteisten selailutapojen rinnalle? (esim. wired-demo jne.) Ja niihin liittyen juuri noista @touqo :n mainitsemista erityisen potentiaalisista käyttötarkoituksista voisi tosiaan mainita jotain.

@J1one Minkälaisia sovelluksia lukulaitteisiin on saatavilla, miten kuluttaja esim. pystyy sitä päivittämään (vrt. digiboxin ohjelmistopäivitykset)? Pystyykö lukulaite esim. lukemaan ääneen sokeille? Löytyykö (auringon)valolla ladattavia (kuten esim. laskimet) vai tarvitaanko aina sähkö (ajattelen matkailukäyttöä tässä)?

iPad organisoituu mielessäni projektivientiä tukevaksi CD-romppuksi, jonka voi antaa big-deal asiakkaalle sisältölatauksella. Otan esimerkkinä E18 moottoritien rakentamissuunnitelma Koskenkylä - Kotka, joka koostuu 29 A4 Mercantile kansiosta. Kaiken tuon, CADit, elokuvat, videot, 3D mallinnukset ja panoraamavisualisoinnit voinee tunkea padiin ja hakutoiminnoilla pystyy nostamaan pikaisesti esille tärkeitä juttuja työmaakokouksissa. Lisäksi padi kommunikoi taustalla toimivien tietäjien kanssa. Kuvittelen, että ydinvoimalahankekin mahtuisi tommoiseen vehkeeseen.

• bioenergialaitoksen elämänkaari
• tuulivoimalan rakennusprojektin koko case multimediana
• paperikoneita, high-techiä, big-deal paketteja

Mulla on Amazon Kindle, se pieni versio. En ole itse sillä lukenut, mutta kolleega on enemmänkin. Kontrasti on vaan liian pieni, vaatii enemmän valoa kuin perinteinen kirja. Näyttö/käyttö on myös pikkuisen liian hidas minun makuun. Toisaalta on ikävää, että laite on täysin suljettu. Isompaan Kindleen kai saa helpommin omaa sisältöä, mutta se ei silti käy edes PDF-readeriksi, koska se ei osaa sivuttaa siältöä eikä toisaalta näyttää yhtä A4:sta kerrallaan (tämä tieto perustuu podcastista kuultuun - En siis ole itse tätä kokeillut)

iPadia en ole päässyt kokeilemaan, mutta PDF-readerina sen pitäisi olla toimiva.
Se on hienoa, että Apple on sallinut Kindle-appsin siihen, joten sitä kautta kaikki Amazon-tarjonta on luettavissa.

Monen lukulaitteen sekakäyttö on kiva ominaisuus. Esim. Kindle osaa tallentaa paikan, johon olet päässyt. Voi jatkaa lukemista iPhonen Kindle-appsilla ja se tietää, missä olet. Kun menet autoon, Kindle osaa puhua kirjaa ja kun olet taas kotona, siellä oleva laite jatkaa tekstinä siitä, mihin puhuttu osuus päätyi.

Sosiaalisen lukemisen sovellukset olisi kivoja: Kuka kaverisi on lukenut kirjan? Kuka lukee parhaillaan? Livechatti toisen lukijan kanssa, yhteisten merkintöjen tekeminen, merkintöjen tagitus aihealueisiin, sisällön selaus tagien/omien merkintöjen kautta...

Applen iAd-konsepti voisi tuoda mainokset mukavalla tavalla osaksi aikakauslehtiä: Mainokset eivät ole päällekäyviä vaan pieniä bannereita, jotka voidaan kohdentaa ja asiakas voi avata sen "isoksi" halutessaan. Itse mainos voi olla rikas, interaktiivinen ja elämyksellinen. Tämä on siis iPhone OS4:aan tullut uusi konsepti, joka on varmasti mukana myös syksyllä iPadissa.

Jäi eilen mieleen muhimaan @Ile:n sosiaalisen lukemisen sovellukset. Tuohonhan ei sinänsä tarvita lukulaitetta, vaikka hauska lisä sen toimintoihin olisikin. Onkos meillä muuten täällä Qaikussa jo virtuaalista lukupiiriä - sitähän tuo @Ile:n visio oikeastaan tarkoittaa?

@SannaE, muistelen, että @RNS:llä ja kumppaneilla oli lukupiiri Jaikussa. Onkohan sillä mitään jatkoa täällä?

Kyllä Qaikussa joku lukupiiri oli, olisiko @tair ollut mukana? Jokin netissä oleva palvelu, jossa voi lukea kirjaa yhdessä...

Eräs idea eKirjoille: Jos koulussa jaettaisiinkin kirjojen sijaan eKirja. Oppikirjat jaeltaisiin siihen, mutta myös harjoitukset tehtäisiin siihen. Harjoitukset voisivat olla jokaiselle oppilaalle yksilöityjä ja koneellisesti tarkastettavia. Näin opettaja voisi nähdä, kuka on tehnyt tehtävät ja kuka ei. Chatti/opettajalta kysyminen toisi lisäarvoa: Jos on vaikeuksia ymmärtää jokin asia tai tehtävä, opettajalta voisi kysyä lisätietoa.

Tällaisesta konseptista tulisi ihan uudenlainen business myös koodareille, jotka tuottaisi sovelluksia eri oppiaineiden "tehtävämoottoreiksi".

Esim. TKK:lla on pyörinyt jo varmaan 10 vuotta kurssi, jossa jokaiselle generoidaan yksilölliset tehtävät ja ne myös tarkistetaan koneellisesti. Sama idea siis skaalattaisiin niin, että oppimisalustana toimisi eKirja.

@Ile, oikein muistettu, kyse oli readcloud-kokeilusta

@Ile Tykkään tosta koulujen eKirja-ajatuksesta! Oppikirjat on paperintuhlausta ja joissakin aineissa vanhentuneita jo ilmestyessään.

Luin juuri muutaman tunnin ajan lennolla Neal Stephensonin Quicksilveria iPadilla. Homma toimii, tosin siina on aika paljon samaa kuin leffateatterien 3D-laseissa - ekat 10min tekniikka tuntuu olevan tiella, sitten olet jo tarinassa sisalla

Kuten @visualradio mainitsi mahdollistaa iPadin kaltainen laite multimediallisen ja interaktiivisen sisallon kytkemisen luontevasti osaksi e-kirjakokemusta. Malliesimerkki tasta lienee alkuaineita kasitteleva Elements http://boingboing.net/2010/04/01/the-elements-for-...

@bergie oletko lukenut kirjoja Kindlellä tai muulla sähköisen paperin/musteen laitteella? Jos, niin miten vertaisit iPadin lcd-näyttöön?

Enpä ehtinyt tänäänkään kirjoittaa juttua yhtään. Hyviä ideoita @touqo ja @Kusti ja muut. Juttu pitää pykäistä huomenna puolessa päivässä, joten taitaa tulla aika lyhyt. Enkä pysty paljon tätä sorsastusta hyödyntämään nyt. Mutta aihehan on kiinnostava ja nyt niin ajankohtainenkin, että pitää palata siihen.

Sain muuten juttuun vahingossa yhden uutisenkin (uusi toimija alalle), vaikka tarkoitus oli tehdä taustoittava tilannekatsaus.

Kuultua: Steve Gibson on podcasteissaan käsitellyt eInk-laitteita lähtien Sonyn laitteista. Hän on lukenut paljon sekä Kindlellä että sen DX-versiolla. Hän vaihtoi nyt iPadiin, lukee sillä mielummin, koska kontrasti on parempi ja reunapehmennetyt fontit kuulemma toimii. Tosin lukusoftana on Kindle appsi, koska Amazonin kirjatarjonta on parempi ja lukusoftana se hakkaa iBooksin vai mikä se ipadissa onkaan.

@Ile aika huvittavaa, jos paras käyttömukavuus tosiaan saadaan tuollaisella yhdistelmällä. Odotettavissa on siis parempia sovelluksia ja laitteita.

Pixel Qi:n näyttö on jonkinlainen eInkin ja lcd:n välimuoto.

Tietoa Kindlen fonteista.

Onkos kaikki Suomessa ihmisten jo käpistelemät iPadit jenkkilästä itse tai kaverien tuomia? Vai saako laitetta tilatuksi jostain nettikaupoista Suomeen? Tietoa, kokemuksia?

Katos @J1one täältä aika yksityiskohtaista analyysiä e-kirjojen luettavuudesta.

@touqo jep, tuo oli pirun hyvä teksti. http://gizmodo.com/5522341/how-to-fix-todays-ebook...

Sorry missasin sorsastuskauden (terveisiä Istanbulista). Tullut hieman seurailtua noita työn (kirjastosetä) ym. mielenkiinnon vuoksi.

Minäkin toivoisin, että eKirja voisi olla oppilaille käpälään annettava oppimispaketti, jossa materiaalit ja noita lisämetodeja joita @Ile tuolla yllä heitteli. Mutta. Kaiken sen voi tehdä helpommalla, halvemmalla ja paremmin jos käyttäjän laitteena on tietokone (lue: selain+netti+ruutu+näppis). Jos kaiken tuon tekstiä rikastavan lisäkilkkeen jättää veke ja ekirja näyttäytyy vain fyysisen kirjan korvikkeena, niin sitten ok. Mutta oikeesti, oikea tietokone on niin paljon parempaa, monipuolisempaa ja olemassaolevampaa kuin vastaavien ominaisuuksien kehittäminen ekirjalle.

Mutta tästä tullaankin asian ytimeen: ekirja on tietokone. Amazon julkaisi (-see?) Kindlelle sovelluskehitysympäristön. Nookiln alla on Android. iPad pöyrittää appseja. Ne ovat siis tietskoja (eli ohjelmoitavissa). Jengi käyttää Kindleä sähköpostin lukuun, siinä on hardwarenäppiskin.

Ekirja voi korvata sen fyysisen kirjan. Mutta muuhun se ei pysty. Jos se yrittää, sen on alettava olemaan tietokone.

@mace Hyvin sanottu. Minun mindsetissä eKirja on tosiaan tietokone, jossa nuo appsit on must.

@visualradio Tuossa on asiaa. Esiladatuilla sisällöillä iPadin kaltaiset laitteet saavat aivan eri luonteen. Niin kuin esiladatuilla iPodeillakin oli jotain 3-4 vuotta sitten. Kiinnostavimmat käyttötavat löytynevät vasta kun sekä kuluttajat että yritykset ovat laitteita pyöritelleet muutaman kuukauden, ja sovelluskirjasto kasvanut.

Voihan olla että Apple lanseeraa eri kokoisia iPadeja jotka sopisivat vähän eri tarkoituksiin. Pienempi takin taskuun ja isommat vaikka mihin, korvaamaan vaikka tv:n.

@alfonso eikös sen taskukokoisen iPadin nimi ole iPod Touch?

Kyllä, mutta ajattelin että joku voisi tarvita vielä tuohon välikoon. Sitten on tietysti vielä Samsung jolla on paljonkin kokemusta erikokoisista näytöistä. Ja iPadin kilpailijakin on kai valmiina.

Asensin eilen muuten iPadilleni Amazonin Kindle-sovelluksen. Vaikka käyttöliittymä häviää hieman iBooksille on siinä silti selkeitä etuja:

• Samat kirjat luettavissa monella päätelaitteella (Mac, iPad, iPhone, Kindle, ...) yhdellä ostamisella
• Amazon tukee useampia eri luottokortteja kuin Apple
• Laajempi valikoima
• Paikkasi kirjassa synkkautuu laitteiden välillä

Eipä oikeastaan kiinnosta e-lukulaitteet. Suoraan sanottuna ärsyttää suunnattomasti kaiken muuttaminen digitaaliseksi ja siten tehden olevinaan "helpommaksi ja kätevämmäksi". Roskaa sanon minä, tämä ei ruoki mitään mutta kuin kertakäyttökulttuuria. Albumeilta, jotka ovat kokonaisuuksia, poimitaan ne kaksi parasta biisiä ja ladataan ne internetistä. Aletaanko e-lukulaitteen myötä lukemaan myös kirjoista vain pari lukua? Siis ne, jotka sisältävät eniten seksiä ja väkivaltaa. Ihmistä, joka ei pysty lukemaan kirjaa alusta loppuun, sanotaan äidinkielen opettajani mukaan tunnevammaiseksi. Siihen on helppo yhtyä.

Suhtaudun e-lukulaitteeseen samoin kuin mp3-soittimiin. Ihan kiva korvike, mutta vain korvike, joka ei korvaa autenttista mediaa.

Päivänä, jona minulle esitellään levykokoelma ilman ainoatakaan fyysistä äänitettä tai kirjahylly ilman ainoatakaan painettua kirjaa, otan oikeudekseni pitää kyseistä henkilöä moukkana.

Moukka ilmoittautuu. Musaa ja leffoja en ole enää aikoihin keräillyt fyysisessä muodossa, se vaan on niin eilistä päivää. Poikkeuksena on tietty asian "harrastaminen", eli esim. LP-levyjen keräily ja digailu. CD-levyjen keräily taas on lähinnä typerää - samaa bittiä mutta hankalammassa muodossa. Kirjoja nyt on jokunen, mutta en näe mitään syytä kasata niitä hyllyyn keräämään pölyä. Mieluummin hankkiutuisin eroon nykyisistäkin. Kerran (tai ei kertaakaan) luettujen kirjojen määrä hyllyssä ei mun mielestä ihan hirveästi kerro ihmisen sivistystasosta.

:)

@TomiS jep, e-kirjojen lupaus on säästetyt hyllymetrit ja se että kaikki kirjani ovat koko ajan mukanani. Jälkimmäinen on reissuilla kiva juttu, ei tarvitse päättää pakatessa minkä kirjan haluaa lukea vaan voi valita lentokoneessa fiilispohjalta.

Kuten eräs sukulainen totesi: en maksa vuokraa kirjojen säilömisestä

Tänään räplännyt iPadia tunnin verran. Se on hyvä ekirja, sillä voi tehdä kaikkea muuta kuin lukea kirjoja. Kirjat on bore. Kivempia ampua avaruusmörköjä.

@TomiS @bergie Mikäli tiedon ja musiikin säilöminen kotona noin koville ottaa, niin ladatkaa kirjat, elokuvat ja musiikki näille taskukokoisille ihmelaitteillenne ja muuttakaa putkeen asumaan. Ei vie paljoa tilaa, on halpaa, ekologista ja varmasti yliylihuomista tätä päivää vaikka otettaisiin kesäaika huomioon.

@TomiS, itselleni musiikin ostaminen fyysisesti juontaa edelleen juurensa siitä, että esim. spotify ei tarjoa ainakaan toistaiseksi lähimainkaan kaikkien artistien tuotoksia, joita haluaisin kuunnella. Sitten kun riittävän kattava palvelu löytyy ja/tai on helppo täydentää samassa playerissa omaa "fyysistä" arkistoa edullisella vuokrasoitolla, niin asia voi muuttuua. Tällä hetkellä ei kuitenkaan olla, oman käytön näkökulmasta, vielä siellä.

Lisäksi oman soittojakauman ja albumien uushankinnan ollessa suht pientä, niin esim. Spotifyista maksettava 120e / vuosi ei tee sitä kannattavaksi kun vuosien aikana kertynyttä musiikkiarkistoani täydennetään pienemmällä summalla vuosittain. Ei paljoa pienemmällä, mutta kuitenkin :)

Cd:t toimivat myös backuppina, oikeastaan kaikki on importattu koneelle ja synkattu kännykkään, josta niitä myös enimmäkseen kuunnellaan. Kai tämä suhtautuminen on sitten aika hybridi.

Kirjoihin sen sijaan on edelleen aika vahva tunneside, tykkään paperin tunnusta ja tykkään kirjahyllyistä täynnä kirjoja. Jo kirjan valitseminen on paljon hauskempaa kirjahyllyn sisältöä läpikäydessä kuin search and findilla jonkun lukuun ottaminen.

Linkki sukua. http://www.hs.fi/juttusarja/aalto/art...

@mtarvainen yksiössä asuminen ei paljoa eroa mainitsemastasi tuubista :-) Tosiaankin tavoitteenani on että ne asiat jotka hoituvat näppärästi "ihmelaitteella" hoidetaan sellaisella eikä perinteisellä analogisella ratkaisulla.

Vielä en ole raaskinut heittää vanhoja CD:tä pois vaikka ovatkin olleet jo vuosi MP3:ina käytössä. Kirjat olen pääsääntöisesti roudannut jo toimiston loungekirjastoon.

@mtarvainen eikös sanatkin, olkoon sitten tekstiä tai äänteitä, ole vain keino ajatusten ilmaisemiseen. Mitä väliä keinolla/medialla on, olkoon sitten kirjaksi sidottu paperiläjä tai näyttö- ja muistiteknologiaa.

@eholmila Joo, oikeastaan mä en suhtaudu tähän asiaan kovin intohimoisesti. Totta on, että kirjan käli on aika kiva ja käsin kosketeltava monessakin lukemiseen liittyvän tapahtuman vaiheessa. Ja koetappa lukea iPadia auringonpaisteessa riippumatossa, ei ehkä onnistu. Toisaalta @bergie:n kommenttikin e-kirjojen eduista on täysin totta. Sama pätee äänitteisiin. Luulen, että sekä fyysisillä että sähköisillä on aika kivasti tilaa hengittää rinnakkain vielä pitkän aikaa ja jokainen saa suhtautua niihin justiinsa kuten huvittaa. Se, ettei mua nappaa kerätä CD-levyjä ei mitenkään rajoita muiden mahdollisuuksia tehdä sitä. Seuraava askel lienee, että ihan jo lähiaikoina fyysisen kirjan ostamalla saa sähköisen kylkiäisenä - näinhän se jo menee musa/leffa-puolella ainakin joissain tapauksissa.

Siitä ei ole kovin pitkä aika kun automatkalla Murmanskiin jouduttiin kuuntelemaan Nylon Beatia ja Matti Nykästä kun ne olivat ainoat CD:t jotka toinen kuskeista oli älynnyt ottaa mukaansa. Nyt kun koko musiikkikokoelma on mönkkärissä ei tuollaista ongelmaa yksinkertaisesti tule.

Ja kohta ollaan samassa tilanteessa kirjojen kanssa.

Missäköhän kohtaa tallennuskapasiteetti kasvaa niin että kaikki leffatkin saa mukaan? Vai korvaako Spotifymäinen "music on demand" sisällön hamstraamisen?

@jal Käyttäjäkokemus.

@mtarvainen musiikissa MP3:sten käyttökokemus hakkaa kaikki perinteiset vaihtoehdot. Mutta e-kirjoissa, kuten aiemmin mainitsin tulee "tekniikka tielle" muutamaksi minuutiksi alussa, vasta sitten pääset "tarinaan sisään".

Tosin tämä voi muuttua kun laite tulee tutummaksi.

@bergie musiikissa MP3:sten käyttökokemus hakkaa kaikki perinteiset vaihtoehdot.

Jätkät nyt ihan oikeesti.

Omalla kohdalla mp3 on viimeinen formaatti, jota lähtisin kotona kuuntelemaan. Onhan se tietty liikkuessa paras. CD on kliinisyydestään huolimatta ihan jees, mutta kokenut aikamoisen inflaation. Vinyylillä taas musiikki on käytännössä ikuista, saundeiltaan autenttista ja sen kerättävyys on ylivoimaista.

Subjektiivisia kokemuksiahan nämä kuitenkin on. Jokainen valitkoon omansa.

@mtarvainen en juurikaan kuuntele musiikkia kotona, paitsi bileissä jolloin Spotify on paras vaihtoehto. En myöskään omista kultaisia liittimiä stereoihini.

@bergie mp3 on aivovammaisen vaihtoehto oikealle musiikinkuuntelulle, käyttäisit edes jotain kunnollista tiedostomuotoa.

@natasha_l varmaan pätee niille jotka kykenevät kuulemaan eron

@bergie ei se nyt niin vaikeaa aina ole.

@mtarvainen ja mitä kaikkea käyttäjäkokemukseen ja millaisin (henkilökohtaisin) painoarvoin lasketaan...

@J1one :n juttua puffataan jo: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uuti... ?

Joo, @jal, juttu tulee tosiaan ulos huomenna. Verkossa ehkä jo tänään jos jaksan vielä kotona vääntää.

En valitettavasti ehtinyt tehdä juttua niin avoimesti kuin suunnittelin. Tähän ketjuun tuli kuitenkin mukavasti hyvää keskustelua, toivottavasti siitä oli iloa muillekin.

Julkaisin juuri jutun e-lukulaitteista ja sähköisistä kirjoista. Kommentteja? Säädetään juttua sitten niiden perusteella... Jutun uutiset on muuten piilotettu kakkossivulle.

Ei säädettävää. Hyvä katsaus siihen missä mennään.. eli jotain on selkeästi tapahtumassa. Saa nähdä, pääseekö iPadi sekoittamaan pakkaa.

Mielenkiintoista. Noitahan on sitten tulossa oikea suma kesän korvilla.

Sähkökirjamarkkinat sanaakaan en muista kovin usein nähneeni ;) Mutta e-kirja kuviot toteutuvat niin iskee jo kaiho oikeisiin kirjoihin. Mitenhän se vihreys menikään, oliko oikea kirja ekologisempi kuin e-kirja, hmmm.

@vimma Suma tullee syksymmällä, ensimmäinen laite ehkä kevätkaudella jos - siis jos - kaikki menee putkeen. Väittävät asiasta enemmän tietävät.

Viikonloppulainassa Kindle DX

@Ile - koeajon jälkeen kerropa kokemukset Kindle DX:stä - sen verran olen kuullut media-alan asiakkailtamme, että iPad on aiheuttanut Kindleä enemmän kuhinaa...

@J1one - kiitti hyvästä jutusta - ja samoin tästä jossa Tekes heittää lusikkansa soppaan...

@VesaAuvinen Joo kerron. Ajoin tänään myös iPadia, kyllå se vaan on hieno :-)

iPadissa on ideaa, koska se on tietokone. Kindle DX vaikuttaa muinaismuistolta, muttei niin paljon kuin iRex, Sonyt, BeBookit, Cybookit yms. Ne on niin... jotenki ysäri. Ei mitään ideaa muuta kuin se e-ink. Aivan hirveitä käytettävyydeltään ja käyttäjän pitää tietää aivan liikaa asioita.

Ei sillä, kyllähän jotain saattaisi tuollaiselta lueskella ja olen lueskellutkin. Monet laitteista ovat myös liian pieniä.

Meillä on noita duunissa kokeiltavana erilaisia, joten tullut hieman kopeloitua noita.

@mace Koko on näissä laitteissa todella ongelmallinen kysymys. Toisaalta olisi mukava, että laite olisi pieni ja kevyt ja olisi siten helposti mukana kuljetettava. Toisaalta kelvolliset akut tarvitsevat kokoa ja erityisesti näyttö. Jo aivan peruskirjakin tarvitsee kohtuullisen sivukoon, mutta sitten jos vielä sisällössä on jotain kuvitusta tms. tarvettava monimutkaisemmalle taitolle, niin johan näytön koon tarve kasvaa.

En ole itse päässyt vielä tulokseen, mikä olisi omasta mielestäni optimikoko. Tälläinen MacBook on sylissä aika ok kooltaan ja painoltaan, mutta ei tällä jaksa lukea A4-pystysivuille taitettuja pdf:iä, kun pitäisi saada näyttö kipattua pystyyn.

@jiivonen eivät oikeatkaan kirjat ole kovin pieniä ja kevyitä ;-)

@jiivonen joo pehmeäkantista pokkaria pienempi ei ekirjan ole syytä olla. Älykännykkä hoitaa sen kokoluokan, ja siinä on lähtökohtaisesti aina kunnon aktiivinen näyttö, verkkoyhteys, ohjelmoitavuus sekä puhelinliittymä jota voi velottaa (kuka muistaa vielä wapin lol). Kyllä se Kindle DX, iPad yms. koko on se enemmänkin oikea kuin ne pikkuruiset.

Mulla miniläppäri (jota voi lukea myös sivuasennossa (pystynäyttö ftw!!)) on palvellut paremmin kuin mikään kokeilemani ekirjan lukija. Syynä on pitkälti se, että tietskariin saa kaikkea kiinnostavaa luettavaa, ekirjan lukijaan juurikaan ei. Riippuu mitä lukee. Jos lukee tuoretta jenkkitietokirjallisuutta niin okei. Mutta ei korreloi meikän lukutottumusten kanssa riittävästi. Kustantajat: jumalauta nyt!

Mulla on vaan kirja, e-lukulaitteesta puuttuu se tuntu joka kirjan sivuja käännellessä on. Paperi siis.

Ja kirjan voin lainata kaverille. Hmmm, mutta toisaalta kaveripiirin yhteinen lukulaite, jossa olisi valikoima eri kirjoja ja jonka saisi vuoron perään lainaan olisi hyvä. Vai meneeköhän se taas jonkun kirjan/laitteen lisenssiehdon yli?

Muistutan vielä, että e-kirja-juttuani saa repostella. Virheitä, korjattavaa, täydennettävää? Toistaiseksi tulkitsen palautteen niin, että juttu oli täydellinen. ;)

@J1one, nopea kommentti: Löytyykö jutustasi linkkiä tänne Qaiku-keskusteluun? Itse moinen ei nopeasti sattunut silmään.

@J1one Usko jo, se oli täydellinen! ;-) Ihan oikeesti, tosi hyvä katsaus siihen, missä nyt mennään.

Omat Kindle DX-kokemukset pieneltä testirupeamalta (ping @VesaAuvinen ):

• Matta näyttö on hyvä, valot eivät heijastele
• Varsin miellyttävä silmille
• Englanninkielen puhesyna on ymmärrettävä, mutta ei niin hyvä että sitä kuuntelisi mielellään. Parepiakin on kuultu. Hätätapauksessa kuitenkin käyttökelpoinen
• Sanakirja on kiva
• Kontrasti ei ole kummoinenkaan. Fontti on ehkä hivenen isompaa kuin peruspokkarissa, joten kyllä tätä silti yhtä hämärässä lukee kuin normikirjaakin ilman lisävalaistusta

@touqo Hyvä huomio, lisään heti. @Ile :D

Arvelen Ilen tapaan, että lukulaitteet eivät vain ole tarpeeksi. Ei tarvitse kuin nähdä iPad telkkarissa, niin himmeä harmaanäyttö ei enää iske. Varsinkaan, jos se ei tottele eleitä yhtä luontevasti kuin iLaitteet.

En ole ikinä käyttänyt iPhonea (iPadista puhumattakaan), mutta kun sain yhden harmaan lukulaitteen käsiini, niin aloin automaattisesti hivellä sitä iElein. Niin hyvin kaverien käytössä ja videoilla nähtyjen iLaitteiden toiminta oli syöpynyt mieleen (ja niin luontevaa sellainen sormeilu on). Nappien painelu ja joystickin vääntäminen tuntui todella kömpelöltä, vaikka teen sitä oman nokialaisen kanssa jatkuvasti.

@Tuula rikkoo varmasti käyttöehtoja, mutta kaveriporukalle voisi ehkä olla yhteinen Amazon-tunnari. Silloin Kindle-opukset tulisivat kertaostolla koko porukalle.

Ars Technica pohdiskeli e-kirjapiratismin etiikkaa. Jos olet jo maksanut kirjasta kerran olisiko se oikein käydä lataamassa piraattilahdesta uudelle laitteelle? http://arstechnica.com/tech-policy/news/2010/04/fo...

Maailmassa on olemassa myös kirjallisuutta, mitä saa ja voi kopioida... Ei tule kaverille lainaamisesta tai kopioimisesta lisenssit eteen.

@mace Onko sun pikkuläppärissä siis nurinniskoin kääntyvä näyttö? Se olisi poikaa lukemisessa. Mulla oli moinen joitakin vuosia sitten ennen tätä Atom-aikaa. Ei silloin vielä potku ihan riittänyt. Mutta konsepti oli aika oikea. "FlyBook 3G Mininote A33iG-tri-b Silver Transmeta C" lukee Verkkokaupan tilausarkistossa elokuulta 2004.

@jiivonen eiku siis käännän kuvan 90° myötäpäivään ja laitteen vastaavasti vastapäivään. Käytän muutenkin usein läppärin kanssa ulkoista näyttöä, pystyasennossa sekin tietenkin!

Vaikeaa yrittää ottaa itsestään fotoa lukemassa :)

@jiivonen asuksella on malli T91 joka kääntyy tabletiksia ja jossa on kosketusnäyttö. Olisin hommannut sellaisen jos se olisi ollut olemassa kun olin ostamassa konetta n. vuos sitten. Siinäkin on kovalevyn tilalla SSD ja akunkestoa kai ihna kivasti. En tiedä miten hyvin Linux ja Ubuntu tukee ko. laitetta, kai ihan hyvin.

@mace Ah tuolla tavoin... Olen joskus kokeillut, mutta en pitänyt tarpeeksi. Muutenkin tulin miniläppäreistä takaisin ylöspäin tässä kevättalvella ja jotenkin tuntuu siltä, että takaisin paluuta ei ole.

@bergie @Tuula tuota yhteiskäyttämistä käsittelevä artikkeli tuli sattumalta vastaan International Herald Tribunessa, kts. pätkä 1 ja erityisesti pätkä 2 (kuvan yltä löytyy "all sizes" nappi, jonka takaa näkyy lukukelpoinen versio kuvasta.

@jiivonen kukin tyylillään; mä ennemmin kuolisin kuin vaihtaisin minilärpyttimen ns. oikeaan tietokoneeseen.

Erinomainen artikkeli New Yorkerissa: Publish or Perish – Can the iPad topple the Kindle, and save the book business?

Pari kiinnostavaa lainausta:

Publishers are asking the wrong questions. “The real competition here is not, in our view, between the hardcover book and the e-book,” he says. “TV, movies, Web browsing, video games are all competing for people’s valuable time."

“What Amazon really wanted to do was make the price of e-books so low that people would no longer buy hardcover books. Then the next shoe to drop would be to cut publishers out and go right to authors.”

No matter where consumers buy books, their belief that electronic media should cost less—that something you can’t hold simply isn’t worth as much money—will exert a powerful force. Asked about publishers’ efforts to raise prices, a skeptical literary agent said, “You can try to put on wings and defy gravity, but eventually you will be pulled down.”

Jutussa on kuvattu hyvin Amazonin, Applen ja Googlen erilaiset tavat lähestyä sähkökirjakauppaa. Mitä veikkaatte, kuka jättiläisistä voittaa?

@J1one Tein tiivistetyn play-by-play -katsauksen tästä verkostohaastattelusta - havaitsinko kaikki olennaiset käänteet?

http://tuhatsanaa.net/verkottunut_jou...