#COSS

Kysymys on julkishallinnon avointen datojen katalogien kansainvälisestä ketjusta. opengov.se on ruotsissa ja opengov.fi :tä tehdään Suomeen. Idea olisi, että tämä helminauha opengov-saitteja saataisiin mahdollisimman kattavaksi ja jokaisen maan implementoija voisi samalla parantaa itse pohjasoftaa ja hyödyttää kaikkia muitakin.

Katalogin olisi tarkoitus olla mahdollisimman devaajayhstävällinen paikka kerätä leedejä mahdollisista datalähteistä ja sitä kautta nopeuttaa julkisten datahanojen avautumista.

Tuntuu, että olen vähän heikoilla jäillä, kun en ole henkilökohtaisesti ollut mukana open-source proggiksissa, auttakaahan... vai onko idea kuolleena syntynyt?

aikanaan potkin Midgard-projektin käyntiin olematta itse ohjelmoija

Just tuota "ohjaajaa"/kokkiahan noissa usein tarvittaisiin. Näkisin vaihtoehdot, että a) joku olemassaoleva samansuuntainen softa "haltuun" ja lähtee sen pohjalta kehittämään tai b) aloittaa jonkun ihan uuden softan väännön.

@apoikola Ilman muuta on mahdollista. Ja tuo proggis kuulostaa enemmän web-palveluprojektilta kuin perinteiseltä softaprojektilta, joten sitä vähemmän ylläpitäjän tarvitsee olla koodari itse. Karl Fogelin kirja Producing Open Source Software - How to Run a Successful Free Software Project voi tarjota ajatuksia: http://producingoss.com/ (cc-by-sa 3.0). Itselläni kirjan läpikäynti on ollut työn alla jo pitkään, mutta vielä en ole tarkemmin kerennyt tutustumaan.

Kiitos kannustuksesta @bergie

@vimma www.opengov.se on kuulemma viikonlopun aikana pystytetty erittäin yksinkertainen Django-sovellus. Sen päälle voisi rakentaa, jos koodi on hyvää. Olen Peter Kranziin ollut yhteydessä ja lupasi laittaa sorsat jakoon... kysyi vain, että mitä lisenssiä toivotaan. Päällerakentamisen hyvänä puolena olisi, että olisi ainakin jo yhdessä maassa sitoutunut tekijä valmiiksi. Uuden rakentaminen voi olla teknisesti helpompaa, mutta silloin homma forkkautuu kahtia jo alkuunsa, ellei Peter halua sitten hylätä omaansa.

@smoinen, on totta, että homma on enemmän palvelun kasaamisessa, kuin softan kasaamisessa. Se, minkä uskoisin kiinnostavan kodaajia on, että tällä saisi löpöä eli dataa projekteihin. Open StreetMapin ympärillä pyörii paljon paikkatiedosta kiinnostuneita devaajia ja uskoisin, että jotkun avoimen maailman sielut olisivat kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon myös esim. tilastodatan, demokratiadatan jne. saamiseksi. Täytyypä tutustua kirjavinkkiin.

Olisi todella ihanaa saada joku opensource tekijä jumppaamaan vähän ajatuksen tasolla sitä, että miten kannattaa edetä, ettei tule möhlittyä alkumetreillä. Kirjaviisaus ei kuitenkaan korvaa omakohtaista kokemusta

eli siis jos tiedätte, kenelle kannattaa pingata itsenne lisäksi...
ping @Ile

@apoikola opengov-asioista varmaan pääsisi myös puhumaan ensi vuoden State of the Mapiin (OpenStreetMapin vuotuinen tapahtuma, paljon hyvää asiaa julkisesta datasta). Konferenssi muuten etsii parhaillaan paikkaa. Pitäisikö koittaa saada tuo Suomeen? Näkisivät kerrankin kunnon karttoja ;-)

@smoinen Kiitos kirjavinkistä
@bergie Loistava idea yrittää saada tapahtuma Suomeen

Pätkä tajunnanvirtaa:
@apoikola Kätilöinti: Oleellista ei ole osata koodata vaan saada sopiva porukka innostumaan. Se, onko jo jotain koodia pohjalla vai ei ole mielestäni kovinkaan oleellinen juttu, toki se voi avittaa alkuun.

Tarvitaan joku, joka ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja osaa myös dokumentoida/kommunikoida osallisille se. Eli tylsästi sanottuna kevyt vaatimusmäärittely ja sitten tekemään.

Toki jos on tosi kokenut monitaiturikoodari voi syntyä heti hienoa ja hyvää ihan vain koodaamalla - Aivoissa nämä ongelman ymmärtämis/määrittely/totetus vain soljuvat sujuvasti oikeaan suuntaan. Heti jos tekijöitä tulee lisää, pitää osata myös kommunikoida.

Toki myös totetusarkkitehtuuripäätökset on merkittäviä. Hyvällä arkkitehtuurilla voi minimoida koodaamisen/koodin määrän. Olen itse joskus tehnyt ratkaisun 2000 rivillä koodia, mutta taustalla oli villi idea. Joku toinen olisi koodannut 100 000 riviä koodia jota kukaan ei enää saisi ylläpidettyä. Tämä siis esimerkkinä arkkitehtuuriratkaisujen merkittävyydestä. Samalla tehdään päätökset, mitä tarvitsee tehdä, mitä löytyy valmiina.

Siltikin myös aloittaminen koodaamalla voi toimia. Siinä opitaan yhdessä ymmärtämään aihealue. Jossain vaiheessa koodi vain tulee niin roskaksi, että on aika aloittaa koodaminen alusta ja viimeistään silloin palata tuonne määrittelyyn, mitä ollaankaan tekemässä.

@bergie Olisi mukava kuulla, osuuko mikään ylläoleva midgardin alkuaikoihin? Aloititteko jossain vaihessa scratchistä uusiksi?

ping @salainen, sinulla on varmaan näkemyksiä tähän

kysymys... tiivistetysti, mitä eroa on GPL:llä MIT ja BSD lisenssillä, mikä kannattaisi valita datakatalogiproggikseen?

@apoikola ei mikään noista, ne ovat kaikki softalisenssejä. Creative Commons sopisi luoviin teoksiin, avoimeen dataan taas http://www.opendatacommons.org/licens...

Itse lähtisin pohtimaan Creative Commons -lisenssejä informaation ja sisällön lisensointiin. Esim. OpenStreetMap on lisensoitu cc-by-sa -lisenssillä.

Mutta lyhyenä vastauksena tuohon lisenssien erokysymykseen: GPL edellyttää, että softa pysyy vapaana myös levitettäessä edelleen, BSD ja MIT eivät.

Täsmennyksenä viestiini:
OpenStreetMap Data on cc-by-sa 2.0 -lisensoitu
OpenStreetMap Software on GPL-lisensoitu

@smoinen OpenStreetMap on vaihtamassa Open Database Licenseen. CC-lisenssit eivät oikein sovi "faktoille"

@bergie Kiitos tiedosta! Pitää jossakin välissä perehtyä tuohon.

@bergie tarkoitin juuri ihan sitä softaa, millä datakatalogi pyörii, hyvä muistutus, että tietenkin sisältökin on syytä lisensoida avoimeksi.

Open knowledge foundationilla on:
MIT lisenssi koodille
Open Database License datalle
CC kaikelle muulle sälälle

http://ckan.net/license

Voiko tuon kombinaation ottaa käyttöön suuremmin ihmettelemättä vai olisiko esim. GPL parempi tähän caseen?

Vielä yksi linkki ... 4 periaatetta avoimen datan katalogien tekijöille: http://blog.okfn.org/2009/07/23/what-...

@apoikola itse olisin GPLn kannalla, sillä varmistaisi että työkaluista tehdyt "jatkojalosteet" pysyvät myös avoimina.

I bring to daylight a question from our Nordic to-be-development team:

How about using EUPL as the license?
http://en.wikipedia.org/wiki/European...

It looks like it will be easier for other EU countries to use it if we stick with EUPL?

@apoikola First you need to check what components and software you're going to use as a base for your software and see what licenses there are already and that they are compatible with each other. Then you need to choose a suitable license that is compatible with all those other licenses.

If all the code is licensed under one license, there's no problem. Also most of the permissive or academic licenses are compatible with all the major licenses. For example MIT is compatible with almost everything.

Some benefits of the EUPL are that it's been translated to every main language in the EU (including Finnish) and it conforms EU laws. Many lawyers have also said that it's a clear and well written license.

One disadvantage is that that it's not known very well in the community and people might get confused with it.

More about EUPL: http://www.osor.eu/eupl

@smoinen and @bergie it went open with GPL