#ELMA-raportti

Hei @jarmotanskanen anteeksi, että tämä jäi kommentoimatta. Näitä voisi tosiaan listailla joukkovoimin. Otan työlistalle laittaa aloitteen, nyt on vielä pieni jono muita päällimmäisiä.

@annerongas, Yritykset kuitenkin halunnevat tulla huomioduiksi. Joten huudellaan joukkoja kun ehditään.

No niin @jarmotanskanen aloitan, jatka sinä vaikka tai joku muu. Listaan EDUCA-messujen näytteilleasettajien mukaan. Eikä tämä ole mikään arvojärjestys. Toimialahakemistoon en nyt näitä vertaa, sen voi tehdä myöhemmin.

• Kustannusyhtiöt
• Kielikoulutuksen toteuttajat (käytetään mm. ilmaisua tietokoneavusteiset kielikurssit, SL-kielikurssit)
• Interaktiivisten taulujen valmistajat (esitysvälineet, mikä voisi olla laajempi kategoria? > esitystekniikka > samalla logiikalla myös tietokoneet kuuluisivat tähän > tätä aluetta kannattaa katsoa sillä silmällä, löytyykö kiinnityspintaa e-oppisisältöpuolelle)
• Tietokonsultointi (tiedon organisointiin järjestelmiä ja tukipalveluita)
• Opetusjärjestelmävalmistajat (kielistudio, multimediastudio ja hallintaohjelma)
• Audiovisuaalisen sisällön tuotantoyhtiöt
• Kuntoutukseen soveltuvat sisällöt + kognitiiviset opetus-, arviointi- ja kuntoutusohjelmat
• Erityiskoulutusalat, kuten tietotekniikan hallinta (atk-ajokortti, @-kortti yms.), turvallisuusala, vesihygieniapassi (tulityökurssia ei netitse... mutta esim. hitsaa hiirellä -simulaatio osoittaa, että myös tätä aluetta kannattaa perata), hygieniapassi > eli avaintaidot, joissa osassa standardointia, lainsäädäntöä, viranomaisvalvontaa + asiakaspavelutehtävien koulutus

Jatkuu edellinen...

• Virtuaaliset työympäristöt (oppimisympäristöt, ryhmätyöympäristöt yrityksille, tyhjiä alustoja / alusta + sisältöä)
• Tutkimuspalvelut, tutkimus- ja tiedonkeruusovellukset
• Arviointipalvelut
• Digitaaliset kartat ja vastaavanlaiset havainneaineistot (voisi miettiä ajatuksia siitä, miten voisi integroida esitysteknologiaan, kalustukseen)
• Henkilöstökoulutuksen konseptoidut palvelut oheistuotteineen
• Valvontaan ja monitorointiin liittyvät ohjelmat (oheisjuttu, mutta tässäkin on kiinnostavia mahdollisuuksia infoähkyhallintaan, jos esim. oppija/työntekijä loisi oman tarkkaavaisuusprofiilinsa mukaisen teknisen säätelyjärjestelmän)
• Oppilas- ja henkilöstöhallintojärjestelmät (voivat parhaimmillaan tukea ohjausta, oppimisen suunnittelua, arviointia yms oppimistaitoihin kiinnittyviä juttuja, moniin liittyy nykyisellään myös viestintäjärjestelmä)

EDUCA-messuilla oli luokiteltu näytteilleasettajat:

0100 Koulutuspalvelut
0101 Varhaiskasvatus, esikoulu
0102 Peruskoulu
0103 Lukio
0104 Ammatillinen koulutus
0105 Ammattikorkeakoulu
0106 Ammatillinen aikuiskoulutus
0107 Korkeakoulu, yliopisto
0108 Erityisopetus
0109 Etäopetus
0110 Henkilöstökoulutus
0111 Aikuiskoulutus
0112 Muut koulutuspalvelut

0200 Painettu oppimateriaali

0300 Sanoma- ja aikakauslehdet

0400 Opetusvälineet

0500 IT- ja digitaaliset opetusvälineet

0600 AV-tekniikka ja -välineet

0700 Sisustus

0800 Leikki, urheilu ja terveys

0900 Työhyvinvointi

1000 Taidekasvatus

1100 Musiikki

1200 Luonto ja ympäristö

1300 Opintomatkat ja leirikoulut

1400 Kerhotoiminta

1500 Rekrytointi ja henkilöstön vuokraus

1600 Vapaa sivistystyö

1700 Viranomaiset ja järjestöt

1800 Muut tuotteet ja palvelut

Kiitos Anne. Tehtävänä on löytää yritykset, jotka tekevät oikeasti eOppimisen toimialueella töitä. Se tarkoittaa eOppimisen sisältö/tuotekehitystä, palvelukehitystä tai konsultointia. Pelkkä välineen kuten esitystaulu, tai muun kalusteen, jota voi käyttää muuhunkin, myynti rajaa yrityksen pois. Tokihan tässä harkintaa käytetään. Mutta hyvin tapauskohtaista.TOL ja fonecta tai muut virallisemmat luokittelut eivät mene tarpeeksi syvälle.
Olen löytänyt nyt (aavistellut alustavasti ja saa täydentää) seuraavia:
AV-tuotanto:flash
AV-tuotanto:java
AV-tuotanto:silverlight
AV-tuotanto:videot, dvd
Käännös- ja lokalisointipalvelut
Musiikkituotanto oppimismateriaaleihin
Oppimisaihiot ja materiaalipaketit
Oppimisalustojen palvelut ja kehitys
Oppimispelituotanto
Second Life -oppimispalvelut ja tuotteet
Sisältötuotanto mobiililaitteisiin
Sosiaalisen median oppimisvälineiden kehitys
Sähköiset kirjat
Verkko-oppimisen koulutuspalvelut
WWW-oppimissisältötuotanto
Yhteisöllisten oppimispelien kehitys

Yo. voisi jäsentää jollain tavalla. Esim AV-tuotannon jako voi olla teennäinen (yksi yritys voi tehdä ehkä kaikilla tekniikoilla)

@annerongas, mihin kaikkiin pedapoint sijoittuisi?

Hei @jarmotanskanen minä kokoilen vähän laveammin siksi, että ennustukseni on vahvasti etenevästä integroitumisesta ja hybridien kehittymisestä.

Pedapoint on koulutusta, konsultointia ja sisällöntuotantoa.

Lainauksia Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan juuri julkaistusta Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -väliraportista:

Painottaa heti kärkeen tietokäsityksen muuttumista, mukaan tulee vahvasti tietämisen taito (käyttötaito). Valmiit sisällöt ovat vielä keskeisiä, mutta suunta muuttuu.

"Olemme vasta kuitenkin tietoteknisen vallankumouksen alkuvaiheessa."

"Kehitys sulauttaa teknologiaa enemmän ympäristöön ja kaikkeen arjen toimintaan – teknologia ympäröi meitä kaikkialla."

"Diginatiivin kognitiivinen arkkitehtuuri ja nuorten käyttöjärjestelmä ovat erilaisia verrattuna aikaisempiin sukupolviin."

"Merkittävä osa uudesta tiedosta tuotetaan verkostoissa ja vuorovaikutuksessa.!

@jarmotanskanen rajauksesi on ookoo, kun tavoite on luoda kuvaus nykytilanteesta.

ELMA pyrkii visiomaan mahdollisuuksia, ei nyt tietysti keksimään alaa uudelleen, mutta antamaan virikkeitä. Siksi tuo meikäläisen haarukka sisältää mm. kalusteet ja tekniset alustat, koska ne voivat liittyä verkkoon ja kommunikoida keskenään ja luoda ubiikkia oppimisympäristöä, jossa sisältöjä noudetaan, päivitetään ja luodaan.

Nyt on vielä niin, että kirjaa pääsee lukemaan hankkimalla sen kirjan, fyysisen kappaleen. Mutta uusimpiin kirjoihin pääsee käsiksi myös tietokoneella, kännykällä ja lukulaitteella. Eipä aikaakaan, kun saan sen kirjan pöytälevyyni tai silmälaseihini.

Oppimisen näkökulmasta myös vahvistetun todellisuuden (augmented reality) on loistava suunta.

Nyt toteutuksia on kännykälle, mutta voisi ajatella isommille joukoille isompia pintoja, kuten kosketusnäyttötuulilasi autoon (ei sentään kuljettajalle), siinä sitten voitaisiin matkailubussilla ajella tutkimassa vaikkapa lähiseudun historiaa.

Tai kiikarit ja tähtikartta, linnusto, puulajisto lisätietoineen.

Tarkoitan vain, että tulevaisuuden kannalta ei enää ole pelkkiä välineitä. Tämä näkyy jo aika selvästi (vai olisiko nyt vielä heikko signaali) monissa EDUCA-messujenkin tuotteissa.

Jatkuu O:sta oppimissisältöjä tarjoavien yritysten haarukointi EDUCA-messujen näytteilleasettajista:

• Oppimispelit (kannattaa tutkia http://suomenoppimispelit.fi/))
• Viestintä- ja vuorovaikutusjärjestelmät (muitakin kuin oppilas/henkilöstöhallinta, intratyyppiset sosiaalisen median tapaan varustellut, mahdollisesti osittain avoimet)

Puuttuvia (eli mistä ainakin kohistaan jo jossain päin) päivitän tähän sitä mukaa, kun löytyy, huomenna perkaan viimevuotisen ITK-näytteilleasettajakatalogin:

• 3D laajemmassa mittakaavassa (muita kuin SL-juttuja)
• Vahvistettuun todellisuuteen perustuvat oppisisällöt (ei pelkästään visaalista vaan myös auditiivista)
• Oppimista tukevan arvioinnin apuvälineet

@annerongas Ei kait se vahvistetun todellisuuden tuulilasi ole niin mahdoton autonkuljettajallekaan, niinhän tuo kuullostaisi olevan sukua lukkiutumattomille jarruille? :)

@Fireporter totta puhut, heti tuli mieleen ennakoivan ajon opastus kuskin tuulilasiin, puheohjattu käyttöliittymä tietenkin, että käpälät pysyvät ratissa. Ja moneen kertaan sakotetuille jokin tutoriaali-tyyppinen paketti, joka pitää suorittaa ja päästä läpi, että saa jatkaa ajamista.

Visuaalinen vahvistettu todellisuushan on vain yksi mahdollisuus, voihan siihen liittää auditiivistakin sisältöä, mikä ei haittaa näkökenttää.

Välineet ja kuten tuulilasinäyttö tulevat nopeastikin, kun sen valmistaja sen autoon laittaa ja myy koko paketin mukana. Välineet kehittyvät nopeasti, jos ne voidaan ottaa käyttöön heti ja niin, että niistä on heti loppukäyttäjälle hyötyä. Jos loppukäyttäjä ei näe heti hyötyä, väline on turha ja ilman henk.koht. lisäarvoa. Tämä ongelma on monessa some-välineessä. Tarkoitan loppukäyttäjillä vähän isompaa populaa kuin propellipäätestaajat. Oppimisessa (ja some-alueella) väline ei myy itsessään. On nähtävä konkreettinen perusteltu hyöty. Silloin väline + sisältö myy ja otetaan käyttöön paremmin ja nopeammin. Hyödyn perustelu luo usein myös tarpeen, joka vauhdittaa asioiden eteenpäin menemistä. Tosi vähän näkee juttuja, joissa kirjoitetaan hyödyistä?! Ihannoidaan useinkin uutta ja ihmeellistä välinettä. Joitakin tietysti uutuus itsessään viehättää.

@jarmotanskanen mulle tuli aamulla mieleen nuo interaktiiviset taulut, miten niistä olisi hyötyä monissa organisaation kehittämissysteemeissä, yhteiskehittelyssä yms. Kaikkea sellaista, mitä on toteutettu konsultin kaavioilla ja fläppitauluilla.

Enimmäkseen niitä myydään nyt kouluihin ja demot on enimmäkseen rakennettu tietoa toistavan oppimisen näköisillä asetelmilla, jossa aukkotehtävät on viety kivannäköiselle taululle ja aukkoja voi täyttää kaukosäätimellä. Siis demot on toteutettu lähinnä tällä kaavalla. Ilmeisesti markkinoinnin kannalta bisnes käy riittävästi tällä paketoinnilla.

En nyt laita tähän laajempaa ideasettiä siitä, miten tässä kohdalla väline + sisältö + verkostot saattaisivat muodostaa uudenlaisia kiinnostavia juttuja. Tässä näkyy perinteinen arvoketju: joku valmistaa laitteen, joku toinen myy sen, kolmas osapuoli käyttää. Käyttäjät eivät juurikaan ole suunnittelemassa laitteita ja varioimassa niitä. Muunneltavuuden potentia paistaa läpi, mutta koska rakenteet toimivat edelleen fordistisella tuotanto-jakelu-kulutus-mallilla.

Bisnesideana interaktiivisilla tauluilla olisi saattanut olla (saattaisi olla) AppStoren kaltainen mahdollisuus laajentua, verkottua, avata kauppapaikkaa sisältötuotteille. Pohdin asioita siis ilman mitään huolta välittömästä kustannusvasteesta, roolini on heittää mahdollisia ideoita. Kun ensimmäisellä kerralla sohaisin tätä taulukauppa-asiaa, sain jo paljon hyödyllisiä ajatuksia saaliiksi.

Käsittääkseni eri valmistajilla on erilaiset tallennusmuodot, jolloin laajempien verkostojen syntyminen estyy. Tämä on valmistajan kannalta ensinäkemällä hyöty. Sama kuin musiikin jakelu mp3-muodossa ja muissa muodoissa. Jos jokaiselle soittimelle olisi merkkikohtainen musiikki, joka ei avaudu muissa, alkuajatuksena laitevalmistajalle hyvä bisnes. Applellahan on näin menetelty.

Kokoilen ja jäsennän näitä yllä (ja alla) olevia miellekarttaan. Tarkoituksella oppimissisällöt hyvin laajasti käsitettynä, koska raportissa on jo nyt nousemassa viestiksi integroituminen, ubiikki, hypridit. http://www.mindmeister.com/42148079/o...

Karttaa pääsee editoimaan kuka vain MindMeister-tunnareilla.

@Fireporter vahvistetun todellisuuden tuulilasi autoon on jo pitkälle kehitetty http://tinyurl.com/yk7be9d