#ELMA-raportti

InnoAula, Rockaway, Star Wreck, Julkinendata.fi, Findikaattori, if:book, New Line Learning, HUBit, Ystäväyrittäjyys, Tutkimusparvi ja muut olivat hienoja nostoja.

Oletteko törmänneet sen jälkeen muuhun kuin Scriptioon?

Hei @ajatusvesa toki. Case-esimerkit olivat vain poimintoja suuresta laumasta ja pyrittiin ottamaan erilaisia. Sisältöjä skipattiin noin 3/4 koska raportin piti pysyä kohtuullisena luku- ja silmäilypakettina.

Innopark on tehnyt selvityksen e-oppimisalan yrityksistä. En ole itsekään nähnyt sitä muutoin kuin yhteenvetotiedot, jotka löytyvät Elmastakin (Jarmo Tanskanen, Valopi).

Joo, @annerongas, @ajatusvesa, yli 150 tunnistettavaa eOppimistoimialan yritystä löytyi. Elma-rapossa on tiivistelmää. Ja kohta alkanee selvitys laajemmalla rintamalla, mutta siitä hieman tuonnempana lisää. Caseja pitäisi löytää nyt myös perinteisimmiltä kentiltä. Mikähän voisi olla hyvä avoin kanava julkaista caseja? tää qaiku?

@jarmotanskanen samaan aikaan toisaalla Qaikussa kerätään @Tuija n koordinoimana sosiaalisen median työkaluja: http://www.qaiku.com/go/7bvy/

Siellä on listattuna useampikin vaihtoehto casejen esittely-ympäristöksi :)

Mitä ennakoitte seuraaviksi avoimien verkostojen innovaatioiksi.

Hubit, protomot ja hautomot limittyvät, Ystäväyrittäjyyden ansaintakonseptit?, tutkimusparvi näyttäisi vähän hyytyvän. Voisiko innovaatiojunaa toistaa niin monta kertaa että siitä saadaan käytännön vinkkejä arkimatkustuksen hyötykäyttöön (vakaa wlan-yhteys etc.)

ITK-konferenssin, MindTrekin, SomeTimen, Häme Campuksen kytkeytyminen tai ryvästyminen muidenkin kuin avainaktiivien kautta.

@jarmotanskanen hei, tätä Qaikua voi ilman muuta käyttää jatkojalosteiden tuottamiseen. Kun on valmiiksi orientoitunutta porukkaa kuulolla. Lisään sinut piällysmiehiin ja vaihdan tuon taustakuvan vähän kesäisempään.

@ajatusvesa kyllä nyt ollaan siinä taitekohdassa, että pelkkä sisällön tuottaminen (oli se sitten luettavaa, katsottavaa tai tapahtumia) ei enää riitä, vaan aletaan ymmärtämään oman kokemuksen kautta yhteistoiminnan hyödyt. Nyt on jo vahvasti ilmassa säikeiden syntymistä, koontia, valtakunnallista ja varmaan myös vähitellen kv-ulottuvuutta osaan sometoiminnoista. Tämä luo jo järkeviä mahdollisuuksia myös taloudelliselle jatkojalostukselle. Mutta matkalla ollaan vieläkin, jos ajatellaan, että toiminta tuottaisi reippaammin työtä ja elantoa.

Ping @saarikko Toimistonomadi -konseptin esittelyä kaivattaisiin täälläkin :) @visualradio myös kaupallisorientoituneiden Ning -verkostojen pikaluotaus olisi paikallaan.

Ainakin Slushilta voi odottaa jotain vinkeää. Slushilla on se global born -asenne, mitä viralliset strategiat ovat vuosia kaivanneet, mutta virkeästi Slushilla on käytännön haasteita samaisen kotimaisen vienninedistämisinfran kanssa, joka kehittää strategioita, että Slusheja pitäisi olla.

@ubiq Kiitos pingistä. Niin, toimistonomadi - office nomad. Täällä Qaikussa jalostettu ja hyväksytty uusi työympäristömalli.
Viimeisimmät matskut eivät ole vielä verkossa, nomadeja tulossa Suomeen ja ulkomaille.
#slow luultavasti lykkää matskun saatavuutta heinäkuulle.
Mediajuttuja aiheesta myös verkossa ainakin viidellä kielellä. Mm. @tuija n kanssa tehtiin ihan kiva juttu, samoin slidesharesta löytyy yksi presis.

Kaupallinen Ning edellyttää, joko hyvin suurta joukkoa (tuhansia) tai sitten hyin intensiivisesti yhtä köyttä vetävää porukkaa (satoja), koska muuten ne näivettyvät. Sama kokemus suljetuista Basecamp projektinhallinnan ohjelmista. Pienet symbioottiset ryhmät tukehtuvat helposti hapen puutteeseen. Uskoni avoimiin vuorovaikutusalustoihin on koko ajan kasvanut, mutta silti IP (intellectual property) pelokkaat yritykset ja yrittäjät kaipaavat f2f loosheja, joissa juttuja puidaan pienessä piirissä. Tänään viimeeksi juttelin näistä silikonilaaksolaisten pk-innovaattoreiden kanssa. Avoimuuden pelko hälvenee vasta, kun pystymme osoittamaan menestystarinoita. Apple ja Nokia eivät ole avoimia. Nokian alihankkijat ovat pelokkaita tuppisuita. Pelkäävät kuin torpparit kartanonherraa. Silti uskon, että muutos hyödyttäisi kaikkia. Sitran ja Temin yksilöille kiitos avoimuuden edistämisestä. Jungnerin Ylekin on mainittava. Muuten elämme digitaalista pimeää keskiaikaa. Vastaukseni on, että Facebook ja Twitter ajavat Ningin ohi. Qaiku on upea, mutta väkeä on liian vähän. Buzz on kysymysmerkki. Google ei enää ole kärjessä. Se on Mirosft Office "minä myös" doc alusta. Parasta ei vielä ole. Ning on kriisialusta. Vastasinko kysymykseen?

@saarikko Onko kysymys asenteesta vai arvomaailmasta. Voiko kuka tahansa päättää alkavansa nomadiksi, onko "nomadikriteerejä" Kumpi tekee aloitteen nomadi vai office? Missä vaiheessa lauma nomadeja muuttuu osuuskunnaksi, missä vaiheessa Oy:ksi. Vai sotivatko järjestäytyneet muodot nomadiutta vastaan?

Kutkuttava idea. Ovatko toimittajat mininomadeja, ovatko konsultit ostetuja nomadihuoria?

@visualradio Viittaako kaupallinen Ning jotenkin hajuraon ottamista yhteisölliseen Sometu-ningiin. Minusta koko SoMe on vielä kaukana kaupallisuudesta Suomessa.

Kaupallisuus ei vaadi f2f:tä, mutta se vaatii ansaintalogiikan. Virtuaalitoimistothan tarkoittavat sitä että kiinteät kulut pidetään matalalla ja projektit leivotaan kasaan aina kun saadaan diili tai rahoitus.

Avaatko @eeroleppanen edellisiin viitataten hiemanYstäväyrittäjyyttä. Liikkuuko yhteisössä aitoa diilivinkkausta vai onko se enemmän esittäytymisalusta ja samahenkisten liittoutumista ilman selkeää ansaintatavoitetta.

@ajatusvesa
Kyllä tuo arvomaailmasta lähtee - jakamisesta, verkostoitumisesta, eteenpäin kulkemisesta, uudistumisesta.
Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä nomadiksi. Itse taidan olla kaikkein kokenein toimistonomadi runsaan vuoden kokemuksella, joten tulen auttamaan sekä nomadeja että isäntiä.

Aloitteen voi tehdä joko nomadi tai isäntä. Lisäksi kehitteillä on muotoja, jossa myös korporaatiot voivat nomadoida.

Miksi nomadien pitäisi järjestäytyä? Tarkoituksena ei ole rakentaa suoraan uusia yrityksiä, jotka sitten jämähtävät paikoilleen ja lopettavat nomadoimisen.

Konsultti ei ole nomadi jos se "myy" itsensä paikalle. Konsultti voi toki nomadoida.

Huh, kännykällä näpyttelee yllättävän pitkään, muttei loppuun... ;)

Amerikan länsirannikolla mikro- ja pk-yritykset pohtivat ihan samoja juttuja kuin me esim. #innovatiojuna ja avoin data qaikuiluissa. Ne organisoituvat Twitteriin ja taustalla on hapettomia Ningejä. Pelkoertoimet ovat aivan samat kuin meillä. Luottamus on avainsana, mutta verkossa on helpompi huutaa kaverille "kuka mä oon ja mitä mä teen" kuin osoittaa varauksetonta luottamusta toista yrittäjää kohtaan.

Some on vasta eskari-ikäisten kokouspaikka. On ymmärrettävää, että jengi on epävarmaa tapojen ja keinojen suhteen. Menestyskonsepteja Some ei ole vielä tuottanut. Tempaukset ja tapahtumat onnistuvat, mutta #Tekoja tarvitaan.

Suuryritykset saattavat oivaltaa Somen ennen pk- ja mikrofirmoja. Ne tajuaa, että täällähän ne porukat ovat.

Pk-firmat ois vietävä digikouluun, koska valatosa ei vieläkään tajua tätä. Asenteet eivät ole juurikaan muuttuneet 2 - 4 vuodessa. Tavikset tajuaa somea paremmin kuin perusteknologiafirmat. Kuntapuolella tajutaan vielä vähemmin.

Mitä tehtäis?

Minusta Sometu on tärkein Ning Suomessa. Seurasin useita globaaleja ningejä, joissa jopa yli kymmenen tuhatta osallistujaa ja meillä on oma kknet, mutta uskoni alustaan on vähemtynyt kolmessa vuodessa. Kaupallisuus tulee pesiytymään Facebookiin ja Twitteriin. Paikkatietoja hyödyntäviä tulee lisää. Tää on vasta ihan alussa. Suurin osa firmoista ja edustajisa ei oo täällä, kun niillä ei ole lupaa. Top down ja command control on yhä vallassa.

Keitähän muita? :) Äkkiseltään tulee mieleen, josko @eholmila (Rohea Oy) ehtisi jossain välissä valottaa hieman Qaikun / Kotikokki.netin case-logiikkaa tai @spongefile Eat.fi:n case-logiikkaa. @pe3 ehkäpä #Tutkimusparvi. Nyt kun alkaa mähkiä, niin Qaikussa (ja ammoin Jaikussa) on itse asiassa aika hyvä valikoima uusien toimintatapojen kokeilijoita ja vakiinnuttajia. Hyvä @Kaikki ! :)

Tavoitteena siis esitellä ja valottaa tiiviisti erilaisia caseja some/uuden ansainta/toimintalogiikan hengessä.

Itse olen paitsi Parvessa, niin #Somus -hankkeessamme kokeilemme jatkuvasti itsellämme = studiojoukkueellamme erilaisia kollaboraatiotapoja netin keinoin. Ne jotka toimii, integroidaan osaksi vakiokäytäntöjä, ne jotka ei, skipataan ja uutta putkeen.

@Kaikki, jotka eivät äkkiseltään tulleet mieleen, esittäytymään vaan ja muut vapaasti kommentoimaan esm @J1one on kokeillut crowdsourcingia TiVissa ja esm @touqo kelaa näitä kolumneissaan.

@visualradio Kysymykseen Mitä tehtäis? Ensimmäiseksi tämän some-poppoon on lyötävä päänsä yhteen ja luotava tasalaaituinen 1-3 päivän some/ digi sisäänheittopäivä. Laatuauditointia ja benchmarkkausta kehiin vain. Minusta some-jengi heittää kyllä slidesharet kehiin mutta ei lyö hynttyitä yhteen Tehostamon tapaan.

Onhan se ihan hassua että meillä 20-40 paikallista puljua joilla on oma "kokemuksellinen" näkemyksensä siitä miten koulutus/konsultointipäivä pitäisi tehdä.

Itse olen ELYn konsultti (Myyntiteho ja Design Start) ja hyllytuotteissa on aika tiukka raporttipohja, joka ei kuitenkaan estä lainkaan käytännön räätälöintiä yrittäjätarpeisiin.

#innovaatiojuna kiinnosti tänään silikonilaaksolaisia. Mutta siitä on tehtävä 7 / 24 / 365 operaatio. kehittyviä spin-offeja ovat esim. #iTraining ja #mikroduuni sekä #seniorinetti . Nämä ovat kaikki alkutekijöissään. #Toimeksi on vakava yritys viedä "sanoista tekoihin". Hajanaisuus ja yli-innvointi haittaa toimeenpanoa. Ryntäämme koko ajan kohti uutta ja valmiiksi ja toimivaksi saattaminen kompuroi. Emme hallitse kurinalaista toimeenpanoa (execution), mutta muutossignaaleja on näkökentässäni. Uskon, että tämä ei ole turhaa. Pysähtyminen tekisi hyvää somelle. Tulokset rohkaisivat epävarmoja yrittäjiä.

Minulle on täysin mysteeri miten nuo keskustelevat ruotsalaiset onnistuvat kehittämään kansainvälisen tason konsepteja niin nettiin kuin kauppakeskuksiinkin. Puhumattakaan sitten bändeistä tai urheilujoukkueista. Tai mainonnasta tai...

Onko kukaan tehnyt katsausta heidän some-skeneen? Mikäs heidän Jaiku / Qaiku vastineensa on?

@ajatusvesa ruotsalaisten some-keskustelu on selvästi bisnesorientoituneempaa kuin meillä. Siellä esim Electrolux tajuaa blodibella mutiblogaajan arvon. Vattenfall ymmärtää koululaisten tekemää youtube sisältöä. Bambuserilla pannaan firman strategiameetit verkkoon. Meillä peruspk-firman porukat ovat kaukana avoimista meeteistä, joista striimiä. Olemme vanhanaikaisia. Sikäläiset lehtitalot tajuavat vuorovaikutteisuutta kuten yle yritti meillä. Meidän lehtitalot laittoivat digi lehti-sanan eteen. Ei ne tajua ugc ja vurovaikutusta - ei yksikään. Ehkä liioittelen.

@ajatusvesa - hyvä, uusille ajattelu- ja (liike)toimintamalleille on kysyntää nyt jos koskaan. Edellä on mainittu jo monta hyvää juttua (iJuna, Toimistonomadi, Protomo jne) - lisäksi Kasavuoren koululla on mielenkiintoinen Unelmakoulu -hässäkkä

Olemme Tekesin kanssa jatkojalostamassa tulevan oppimisympäristöt -ohjelman Innovaatioturnauksen voittajien ideoita [edit - linkki korjattu]

Lisäksi tulossa Innovaatioeläkeläiset (Hipit kehiin) työnimellä oleva prosessi, jossa olemme mukana - tästä lisää syksymmällä

Winference löytöretki tapahtumassa 2009 järjestimme seminaarin, jossa kukin maksoi saamansa lisäarvon mukaan ja kokeiltiin samalla kaikkea muutakin uutta

Eli aivan mahtavia juttuja tapahtumassa joka puolella - vaatii kuitenkin rohkeutta, pitkäjänteisyyttä( ja taloudellista tukea/kassavirtaa) jaksaa kokeilla uusia juttuja, joista osa epäonnistuu, osa muuttaa muotoaan ja vain pieni osa lähtee lentoon.

@VesaAuvinen linkki ei jostain syystä toiminut Tekesin Innovaatioturnaus-uutiseen, kokeillaan, jos tämä http://tinyurl.com/38hyqkd

Yhtenä isona asiana ovat näköpiirissä somen mahdollistamat kohtaamiset. Ystäväyrittäjyys on jotain sinne suuntaan, mutta tarvittaisiin myös hautomoita, jossa vaikkapa insinööri, opettaja ja kuvataitelija voivat kohdata.

Erilaisten kohtaamisesta syntyy oivalluksia ja tuotteita. Jokaisen ei tarvitse oppia tuotteistamaan vaan sitä voivat tehdä ne, jotka osaavat. Omissa leireissä puuhailu ei synnytä uusia asioita. Jo yksi nomadi verkostoineen voi synnyttää oivalluskipinöintiä.

Kysymys lienee paljon myös johtamisesta.

@annerongas Verkkojohtaminen, verkostojohtaminen ja verkossa johtaminen on kenttä, josta on puhuttu vähän. Itseohjautuvuus toimii tietyissä vaiheissaa, mutta taloudelliseen tai muuhun tähtäävä toiminta vaatii johtamista, koska muuten tavoite hajoaa ja porukat kaikkoavat muualle. Verkkotoimintaa voi verrata elokuvan tekemiseen. Pienistä otoksista kerätään, leikataan kokonainen taideteos. Ohjaajan tehtävänä on koota palaset. Työnjaossa on mukana käsikirjoittajat, kuvaajat, näyttelijät, tekniikan osaajat jne. Struktuurin puute on verkostojen heikoin lenkki. Rahoituksen puute estää struktuurien syntymistä.

Mainittu juttu oli Sula Pinta podcastissa http://sulapinta.fi/category/tyo/

@tuija Kiitos! Linkkaisin jos olisin koneella.

@kaikki, mistä tässä nyt oikein puhutaan?
Onko kyse somen käyttöönoton rohkaisemisesta ja kouluttamisesta? Vai eOppimisen menetelmistä? Vai uusista (liike)toimintamalleista? Ehkä jopa yhteiskunnallisen muutoksen (#restruct) ilmiöistä?

@saarikko Siitä, että pistetään noi kolme ekaa tuottamaan #restruct

@connectirmeli Hmmm...onko tuo hieman "välinekeskeistä" sillä IMHO some ei ole kuin yksi osa tuota #restruct ia. Muut elementit eivät välttämättä liity someen. Näin esimerkiksi #mikroduuni #seniorinetti jne kanssa.

Tämä kaveri puhuu "emotional intelligencistä" ja siitä irtoa lastuja verkkopelkojen ymmärtämiseen. Some on kompleksinen toimintaympäristö, jossa kohtaamme ihmisten mielipiteitä ja tiukkoja kannanottoja. Sillä on väliä, miten kodikkaita eri toimintaympäristöt ovat ja kuinka hyvän verkkoilmapiirin pystymme luomaan.

@saarikko Kysymykseen, mitä tämä keskustelu on, en keksi hyvää vastausta. Verkkopuhe haarautuu helposti moneen suuntaan. Tulkintavastuu siirtyy lukijalle. Tämä hajoittaa rakenteita ja onko siinä osa viehätysvoimaa, kun joka väliin joutuu väntämään omaa tulkintaa, joka ei välttämättä ole sinne päinkään, mitä kirjoittaja on tarkoittanut...?

In this presentation, Daniel Goleman talks about shaping behavior by establishing a measurement system that enable the evaluation of people based upon their "Emotional Intelligence", or what he terms "Managing Emotions via 'Competence Modeling'", essentially linking the concept of 'competence' to a predetermined suite of behavioral responses. http://kk-net.blogspot.com/2010/06/emotional-intel...

@saarikko Voisiko muotoilla niin, että kun ne kolme ekaa otetaan avuksi #restruct -näkökulmasta, niin ne tukevat #restruct ia. Pongasin Hesarista Maija-Riitta Ollilan uuden kirjan (Johtajan parempi elämä) mainoksen ja siinä mainitaan yhtenä pääteemana: "Saisiko rispaantuneen sielun ehjäksi?". -Minusta noita välineitä pitää sen takia jopa korostaa, että henkilöt, jotka päättävät niistä resursseista joilla rispaantumia korjataan, kerta kaikkiaan ovat insinööriajattelijoita ja tarvitsevat käppyröitä, joilla näytetään. missä mennään ja sitten välineet, joilla mennään seuraavaan suuntaan ta vaiheeseen.
-Perustelen tätä sillä, että olen ollut kuusi vuotta (joka sinänsä muutoksen käynnistämisessä on varsin lyhyt aika) mukana levittämässä ajatusta kulttuuriosaamisen kautta tapahtuvasta muutoksesta ja ihan selkeesti se on löytämässä uomaa vasta, kun se osuu verkostoihin, joihin muut ihan muualla samantyyppisiä tavoitteita rakennelleet ovat myös tiensä löytäneet. Tämä ei olisi onnistunut ilman näitä välineitä. (Mutta siis niillä välineillä en mm. minä tekisi yhtään mitään ilman sitä edeltävää kuuden vuoden paneutumista tavoitteisiin.)
-Some vs. #restruct voisi olla sama tilanne kuin laatupolitiikka vs. onnellinen organisaatio parikymmentä vuotta sitten. Laatupolitiikat otettiin käyttöön tavoitteena halvemmat ja halvemmat alihankinnat...

Itsekin koen että some on polku kohti uudenlaista toimintamallia ja ansaintalogiikka. Kohti yritystoimintaa jossa on Protomotyyppisiä f2f-kohtaamispisteitä sekä virtuaalista coworking tapaa.

Somen ongelma on minustakin että se on keskustelu- eikä tekokeskeistä. Tai siis ansaintakeskeistä. @saarikko, täällä siis puhutaan somesta ja ansainnasta. Olen koko ajan kiitellyt @annerongas sekä @ubiq siitä että puhuessaa e-oppimisympäristöstä he itse asiassa puhuvat some-ympäristöstä.

Johtaminen ja tekeminen ovat nyt ansaintalinkin heikkoja kohtia. Hyvät tuotteistukset jotka ovat omaksuttavissa arkeen eivät vielä leviä viruksen lailla. Entiseen mukavuusalueeseen on aivan liian helppo palata.

Kolme asiaa pitäisi laittaa kuntoon some-ansainnassa. 1) henkilökohtainen herätys, jotta ottaa käyttöön some-työkaluja ja alustoja 2) uutta toimintatapaa, jotka menevät arkikäytäntöön 3) sisäistä yrittäjyyttä koko organisaatioon

Tietysti joku voisi yrittää laajentaa Somen digiansainnaksi mutta silloin siitä lähtee pois yhdessätekeminen. Ehkä SoMessa pitäisi pohtia sitä mitä talousgurut tekevät nyt. Miten on mahdollista että tässä tilanteesta kapitalismia pystyvät hyödyntämään parhaiten kommunistiset totalitäärimaat kuten Kiina.

Eli palaammeko me takaisin siihen johtamisproblematiikkaan. Muistan myös mielenkiintoisen kommentin Dimike-koulutuksesta. Ajatuksen siitä että talkoohengen ja kommuunimenestyksen takana on harvain johtaminen joka perutuu Aurinkokuninkaan Ranskaan. Pieni eliitti "hyväksyi hiljaisesti" ketkä valitaan uusina mukaan. Ilmeisesti killat toimivat näin. Eli jos hommasta tulee liian demokraattinen se näivettyy, koska "hiljainen" visio katoaa.

Yhdessä tekemisen taloustiedettä; protomo loi työpaikkoja hinta tuhansia euroja/ paikka, innovaatiojuna ? Loi luottamusta, tyypillinen hallinto luo vaan kuluja

No tästäpä syntyy keskustelua... En pysty nyt kommentoimaan, pitää alkaa työpajailemaan. Palaan myöhemmin tänään...

@ajatusvesa Hätkähdyttää tuo "onnistunut takoistaminen vs. harvainvalta" -ajatus, mutta tulee kuitenkin välittömästi mieleen... kun olen ennen some-verkostoja ollut mukana monessa vapaaehtoistoiminnalla / hyväntekeväisyysvaroilla toimivassa yhdistyksessa, niin silloin kun on saatu aikaan kivoja tapahtumia ja onnistumisen kokemuksia ja varojakin kerätyksi, niin aina on ollut muutama intomieli, joka on mukana ja mielipidevaikuttajana joka hommassa. Sitä kritisoidaan, kun kaikki ei saa vaikuttaa... Sitten laitetaan joku aloitepaperi kokoontumispaikan päydälle, ja toivotetaan KAIKKI ideat rönsyämään. Yleensä tulee nolla ideaa. Intomielet turhautuu ja suuntaavat intonsa toisaalle. Ja se juttu näivettyi sitten ehkä pitkäksikin aikaa. ==> vahvoja näkemyksiä tarvitaan: jaksan uskoa siihen, että somen avulla asioita saadaan nopeammin ja pienempinä osina pureskeluun ja kokeiluun ja silleen demokratia vosi saada erilaista ulottuvuutta ihan välineen kautta...
ja ps. hyvä tuo "kolme kuntoon laitettavaa" -lista

Yksi harkitsemisen arvoinen keissien esittely-ympäristö voisi olla Johanna Janhosen @Jjanhone aloittama wiki osoitteessa http://www.sosiaalinenmedia.org

Olen itse sinne laittanut Ylen avauksia http://wiki.eoppimiskeskus.fi/pages/v...

@ajatusvesa @annerongas @jarmotanskanen @ubiq @saarikko @visualradio @VesaAuvinen @ConnectIrmeli @hyvaelama

@ajatusvesa Kysyit ystäväyrittäjyydestä. Tässä slideshare siitä miten se alkoi: http://www.slideshare.net/rautasilta/... eli enemmän tai vähemmän hetken mielijohteesta ja omasta tarpeestani olla frenemy-suhteessa alani yrittäjiin. painopiste sillä fre-alulla.
Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä. Aina joskus nuotio valaisee jonkun ja joskus joku sanoo jotain. Olemme sitten heittäneet toisiakin nuotioita, kuten ystävyysyrittäjät-elggin, josko sen ympärillä sitten villisikaakin paistettaisiin. Se tuli taitaa kuitenkin hiipua.
Liidien jakamiseen on varmasti parempia verkostoja kuten bni:t sun muut reaalitapaamisille perustuvat. Tässä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuua, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. Sellaisia paikkojahan meillä ei välttämättä kodin ulkopuolella ole paljon.
Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.
Itse silti meielläni näkisin ystäväyrittäjä tarroja kivijalkakauppojen ikkunassa kaupunkeja kierrellessäni, samoin virtuaalisesti. Tulisi kivaa salaseurameininkiä ja varmasti ostaisin.

Korostan sitä, mitä täällä muutkin, että some on tekoja, ei tekniikoita. Oikeasti olen kyllästynyt koko some-keskusteluun, koska se vie meitä väärään suuntaan ja harhauttaa valtavirtaa ajattelemaan tätä hörhöilyksi. Enemmän pitäisi puhua konkreettisista teoista.
Niistä se vallankumous syntyy jos on syntyäkseen.
Siitä näkökulmasta ystävyysyrittäjyyskin on teko, johon on osallistunut nyt se 550 ihmistä, jos kaikki he tekevät yhdenkin lisäteon, puhuvat yhdenkin lauseen joka kumpuaa yhteistoiminnan ja ystävyyden ajatuksesta, tai vaikkapa frenemy-ajatuksesta niin siinähän ne käytännötkin vähitellen jalkautuvat. En minä osaa muuten tätä ajatella.
Olisiko agendojen aika ohi?

@saarikko tässä vielä MP3 http://cdn4.libsyn.com/tuija/sp46saar...

Kiitos @eeroleppanen aukipurusta. Mutta riittääkö leirituli, tarrat ja yhteisöllisyyden tunne. Tulee mieleen vähän yrittäjäyhdistykseen kuuluminen. Siis paikalliseen ja valtakunnalliseen. Hekin järjestävät tapaamisia ja koulutuksia. Heillä on hyvä matchmaking ja verkostoitumishankkeita sekä ilmaista asiantuntijaneuvontaa. Ystäväyrittäjän ei toki tarvitse maksaa jäsenmaksua ja siinä saattaa olla yksi menestystekijä.

Sinä eero jos joku voisit olla hyvä agitoimaan tekoihin. Ei kai teko ole liian formaalia. Siitä niitä yrityksiä syntyy aikeiden sijaan. Haluaisin kuulla hyvistä yhteisistä formaateista (joita voi ihan oikeasti myydä) sekä yhteisöllisestä ristiinomistuksesta. Kasvavista Tehostamoista. Tai edes Osuuskunta 2.0:sta.

Kehittelen AVOIMUUSLABORATORIOTA, joka tähtää mm #innovaatiojuna ja sen spin-offien sovellusten laajentamiseen ja hyödyntämiseen maailmanlaajuisesti. Testasin muutamia avauksia viime viikolla Tallinn BlogFest 2010 eSocial tapahtumassa ja eilen viimeksi Piilaakson innotoimijoiden kanssa. Tällä viikolla testihajatelmia EU ICT-ympäristöissä, joista @hyvaelama voi kertoa tarkemmin. Avoimen yhteistyön hiekanjyvänä kengässä on kaikkialla LUOTTAMUS (trust). Ilman sitä yhteistyössä ei pitkälle pötkitä. Kansainvälisessä yhteistyössä luottamusta edistävänä tekijänä on yllättäen etäisyys, koska Suomi-Some ei kilpaile esimerkiksi Amerikan serkkujen kehitelmien kanssa.

Veljeni asuu Sydneyssä ja olemme tehneet jänniä etähavaintoja, jotka ponnahtavat merkittäviksi etäisyyden takia. Yhteiskuntien ja toimintakulttuurien erilaisuus antaa alkuvoimaa uusille ajatuksille. Taiwanilaisen vieraan haastattelusta irtosi viikonloppuna ällistyttäviä juttuja, jotka eivät olisi tulleet pintaan, jollen olisi tehnyt podcastia (mp3) auton takapenkillä. Joskus lelut ja välineet ovat tärkeitä. On tehtävä toisin: dokumentoinnilla on keskeinen rooli.

@studioarkla matka Länsirannikolle viime talvena oli myös yllätyksellinen, kun matkajorninat ajettiin E71 kautta suoraan verkkoon ja Bambuseriin. Avoimuuslaboratorion tuloksia on kertynyt iJunan jälkeen runsaasti, mutta vasta tänä aamuna oivalsin, että ajatusäikeet on syytä visualisoida omien prosessien koossapitämiseksi.

Ongelmallisinta avoimessa innovoinnissa on teemojen hajoaminen. Ajatukset ja keskustelut lähtevät helposti harhailemaan erilaisiin pilviin ja avaruuksiin. #Toimeksi edellyttää enemmän kurinalaisuutta, muuten juutumme innovaatiokehään, joka tuottaa uutta innoa putkeen, mutta mitään valmista ei synny.

@annerongas @protomo tässä siis hautomoista keskusteltaessa tulee mieleen, että eiköhän juuri protomot, demolat, suuntaamot sun muut ole juuri kohtaaispaikkoja, jossa erilaiset yrittäjähenkiset ihmiset ja ajatukset kohtaavat. Se kuinka ne toimivat verkossa avoimesti, jää nähtäväksi. Busineksessä idean löytäneet eivät välttämättä sitä heti levittele ja yritysten välinen verkostoituminen on monesti kohtaamissattumasta kiinni.

Luottamukselle @visualradio kasvokkainen kanssakäynti on hyvin tärkeää. En voisi vielä kuvitella tekeväni sitovaa sopimusta osapuolen kanssa, jota en ole vielä ollenkaan tavannut. Tokihan jos pitkään käy kirjeenvaihtoa, luottamus ikäänkuin kasvaa. Suomessa on kuitenkin hellpo tarkistaa kenen kanssa sitä keskusteleekaan. Ja minua vaivaa kaikki nimimerkit, joista ei näe henkilön oikeaa nimeä. On toki ihan mun oma vaiva ;)

ELMA-raportista jouduttiin tilan ja ajan puutteesta ja toimeksiantoon kohdentaen rajaamaan pois täällä Qaikussa paljon pohdintaa herättänyt arvokeskustelu http://www.qaiku.com/channels/show/EL...

Tarvitsisimme hajautuviin verkkokeskusteluihin poimureita ja kiteytystyökaluja. Harkitsen vakavasti Diigoa ELMA 2:n kohdalla. @jarmotanskanen on kokoamassa e-oppimisyritysselvityksen jatkoksi laajempaa ekosysteemikartoitusta (eikö niin). Itse aloitan juuri @hponka:n ja @tarmo:n kanssa oppimisen kehittämis- ja kokeiluympäristöjen listauksen, johon liittyy myös käsitemäärittely.

Joitain asioita tapahtuu huomaamatta. Omassa pienyrittäjäelämässäni netti on tuonut kumppaneita. Elmaa jatkoineen en olisi voinut ryhtyä toteuttamaan yksin. Netitse syntyneet kontaktit ovat oleellinen osa sitä, että löytyy kumppaneita, joihin voi luottaa. Saatamme pitää tätä jo normaalina ja luonnollisena, mutta itse täällä periferiassa asuvana pidän asiaa suurena ja merkityksellisenä. Omalta asuinseudultani en ole löytänyt ketään, yrittäjäyhdistyksistä ei ole mitään apua alalla, jolla toimin.

@jarmotanskanen mainitsit nimimerkit netissä. En ole tullut koskaan ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta. Enhän reaalimaailmassakaan nimitä kaikkia ihmisiä heidän virallisella ristimänimellään. Asiayhteyksissä ei Suomessa feikkipersoonia juuri esiinny ja oikean nimen saa selville helposti, jos se on kriittistä. Ja nimihän on vain sopimus kuten on vaikka rahan arvo. Asiaan tottuu, kun toimii netissä.

@marikoo kirjoitti todella ansiokkaasti verkkoelämästä http://www.marikoistinen.fi/2010/06/0... Hän lainasi Tuomas Rintaa: "Voitaisiinko tästä ja siitä mihin internetin käyttömme on menossa jopa vetää niinkin hurja johtopäätös että käsite sosiaalinen media on virheellinen vaan pitäisi oikeastaan puhua verkon käytön sosiaalistumisesta? Eli ehkä meillä ei olekaan tiettyjä sosiaalisia medioita (kuten Facebook, Twitter, Qaiku, yms) vaan suhtautumisemme verkkoon ja omaan läsnäoloomme siellä on muuttunut radikaalisti 2000-luvun aikana ja muutos on todennäköisesti pysyvä" Lähde: http://tuomas.vuodatus.net/blog/25090...

Miten voisi erottaa netin käytön ja somen? En itse havaitse enää eroa... no ehkä laskujen verkkomaksamiseen ei liity somea, mutta viimeksikin chattäilin pankissa asioidessani samaan aikaan 73-vuotispäivää viettäneen enoni kanssa... joo klo 01:30 yöllä ja se oli suunilleen samaa kuin olisin pankkikonttorissa rupatellut sattumalta viereiselle tiskille osuneen enoni kanssa. Tietysti koneellani chat oli eri välilehdellä kuin verkkopankki.

Todettiin muuten, miten kovasti tykätään siitä, että saa itse määritellä, milloin tekee hommia. Eno kääntää venäläistä filosofiateosta englanniksi ja tekee siihen jännän interaktiivisen osion, pohdintakysymyksiä 1000 kappaletta. Joku ihmeen tietokantajuttu. Ihan vaan huvikseen.

Ja vielä lisäys: Diigokaan ei ole ihan hyvä, sekin perustuu teksteihin ja vaatii myös kirjautuneena olemisen, mikä tosin on ihan asiaa, muuten nettisivuista tulisi lukukelvottomia, jos ne olisivat täynnä kaiken maailman ihmisten liimalappuja.

Mutta tuo visualisointi on tärkeää, jota @ajatusvesa nosti esille http://www.qaiku.com/channels/show/EL...

@annerongas @ubiq Tosiaan aloittelen nyt toimijaselvityksen tekemistä. Siinä tehdään monesta vinkkelistä kartoitusta kaupallisesta oppimisympäristötoiminnasta ml. erilaiset toimijat. Ajatuksena on tehdä kyselynä, koska aikataulu on tiukka ja se lienee nyt tehokkain tapa. Toivoakseni moni sitten vastaisi kyselyyn kun se kohdalle osuu.

Selvityksestä on toivottu ainakin tapausten (casejen) osalta avoimuutta ja avointen kanavien käyttöä. Se sopii minulle. Haussa on siis paikka, jonne monet ei-niin-some-käyttäjätkin voisivat tapauksensa kirjoittaa. Kysely suoraan ei ole avoin. Toimijat ovat ovat kaikkia niitä, jotka yleensä vaikuttavat oppimisympäristöihin ml. esim. arkkitehtitoimistot. Tilaajana on Tekes ja kiinnostus on siis voluumi- ja kv-näkökulmasta, koska liittyy ohjelmavalmisteluun.

@jarmotanskanen aloita ELMA -kannussa :) Sitten jos ja kun - kesälomat huomioiden - projekti alkaa herättää enemmänkin kiinnostusta, niin esim. Posterous on perinteistä blogia keveämpi ja sinne on helppo kommentoida. Käytimme sitä mm. Julkinen data -oppaan kommentointialustana Qaiku -kannun lisäksi.

Qaiku on hyvä paikka aloittaa yleinen pohdiskelu, kun täällä on jo valmiiksi alan ihmisiä jonkin verran. Posterous sopisi tuohon ei-niin-some -kommentointiin. Toinen on tietty Facebook, aika monilla on sinne tunnari valmiina.

Sinänsä eri välineitä riittää. Samaan aikaan toisaalla Qaikussa: Sosiaalisen median työkalupakki jättiurakka: http://www.qaiku.com/go/7bvy/