#Jaiku

"mikrobloggaaja joutuu taistelemaan tosissaan saadakseen edes osan kommenteista", häh? Mä luulin, että tää on keskustelua eikä taisto kommenteista.

heh, mäkin lahjoitan tänne yhden kommentin, koska kommentoiduille viesteille tuppaa tulemaan enemmän kuin yksi kommentti (:

Jes! Kumulatiivinen efekti. Jaiku oli kyllä myös kutsusysteeminsä takia aika pienen piirin hommaa, ois hauska nähdä myös twitter-näkökulma.

En suosittele yhtään mitään ylirealististä paskaa, kannattaa vaihtaa kanvaa jo siinä vaiheessa kun pakaravälissä on outo tunne.

Jotakin on tieteessä rikki, kun sosiaalisen median palvelua 2006–2007 käsittelevä tutkimus ilmestyy seuraavassa numerossa.

@pe3 joo noi journaalit on ihan mahdottomia.

H i d a s t a. Juna meni jo. Huoh.

Mihinpäsitäkiirettä valamiissa mualimassa:-)

@pe3 Noilla pelisäännöillä pelataan enkä jaksa edes miettiä miten "tieteen korjaisi".

Onneksi väikkäriin käy myös julkaisukelpoinen tavara, jos ei malta odottaa että journaaliin asti pääsee artikkelit.

Kotona työpaikalla: töissä syömässä ja nukkumassa. Elämä tapahtuu nyt.

Herusko tällä yhtään kommenttia?

huomiosta taisteleminen on tosiaan vahvasti sanottu. taisi olla toimittajan tai tiedottajan sanamuoto.

pointti on, että jos kukaan ei seuraa mikroblogejasi, niin todennäköisesti lopetat ko palvelun käytön aika pian. kommentit taas ovat usein ainoa tapa havaita, että joku on oikeasti kiinnostunut sanomisistasi. toki voisi miettiä myös muita tapoja kertoa että sinua kuunnellaan/seurataan/tms, esim "viewed xx times" kuten youtubessa, flickrissä jne..

@pni tarkentaisin, että vuorovaikutus jaikussa, qaikussa, twitterissä jne ei ole varsinaisesti keskustelua, vaan siinä on keskustelun kaltaisia piirteitä.

tämä tietysti riippuu mikä on keskustelun määritelmä. keskustelunanalyysissa lähtökohdaksi on (hyvin perustellusti) otettu arkikeskustelun rakenne, josta poikkemat sitten voidaan tulkita esim kontekstin tuottamiksi piirteiksi.

esimerkiksi vierusparit: mikroblogeissa ja niiden keräämissä kommenteissa on kysymyksiä ja vastauksia, mutta puuttuvat responssit tai toisen henkilön hyppääminen väliin ei ole samalla tavoin ongelmallista kun kasvokkaisessa keskustelussa.

arkikeskustelu on varsin kattavasti tutkittu alue. johdantona aiheeseen:

Sacks, Harvey, Schegloff, Emanuel A., & Jefferson, Gail (1974). A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. Language, 50, 696-735.

http://www.jstor.org/pss/412243

Ketään ei kiinnosta mitä söit lounaaksi: http://www.dailydiego.fi/blog/?p=1441...

@ekurvine olet varmaan oikeassa, mutta minulle keskustelu (niin seuraaminen kuin myös osallistuminen) on motivaatio olla Qaikussa tai muissa sosiaalisissa palveluissa. Se, onko se oikeasti keskustelua vai vain jotain jossa on keskustelun kaltaisia piirteitä, on minulle yhdentekevää.

Yritänpä siis jatkossa olla vallan pirun jännittävä ja piilottaa koukkuja vaikka pitsaankin. Sillä nähtävästi on tosi paljon merkitystä.

Internet - serious business!!1

Huoh. Se, että keskustellaanko jaikussa/qaikussa on täällä keskusteleville kaiketi sen verran selvä asia, että koko asiasta keskusteleminen tuntuu suhteellisen pöhköltä. Näitä metatason keskusteluja on välillä ollut ihan kiinnostavistakin asioista ja ilmiöistä.

Ymmärrän kyllä, että seitkytlukulainen keskusteluanalyysi on asia erikseen, tietysti ;) Palvelun rakenteen vuoksi myös esim. twitterissä vuorovaikuttaminen on erityyppistä.

Mä lähden nyt suunnittelemaan leivän leipomista.

@ekurvine kyllä sitä keskustelua käytiin hienosti jo postituslistoilla. se etteivät keskustelut ole sähköisillä alustoilla täsmälleen samanlaisia f2f -kontaktin kanssa on täysin yhdentekevää.

Miten mikroblogi eroaa seminaarista? Katselin äsken videopätkän teknologiaseminaarista, jossa hyvin pukeutuneet kuulijat istuvat kuin kirkon penkissä. PPT-klikkaaja seisoo saarnastuolissaan ja latelee yläkäsitteitä. Keskustelulle varataan aikaa muutama minuutti. Pukumiehet kuuntelevat kiltisti, sitten alkaa seuraava PPT vyörytys. Qaikussa ihmiset keskustelevat aidosti konkreettisemmista ja arkisemmista asioista. Usein keskustelujen kautta välittyy enemmän tietoa kuin seminaareissa, koska vuoropuhelu hakeutuu sellaiseen uomaan, joka kiinnostaa osallistujia. Mikroblogaus on adaptiivista, tarvelähtöistä ja vastaa paremmin arjen tarpeisiin.

@pni: "keskustelun" lopullisen ja universaalin määritelmän hakeminen ei ole minustakaan mielekästä.

Nimenomaan koska tässä ketjussa viitattiin tieteeseen (sic), halusin vaan todeta että mikroblogausta ilmiönä voidaan lähteä TUTKIMAAN keskusteluna. Mikroblogien leimaaminen keskusteluksi tai luonteeltaan sellaisiksi tai tuollaisiksi on ihan ok arkipuhetasolla, mutta ei tämä oikeasti lisää ymmärrystämme mitä vuorovaikutusrakenteita tai -muotoja keskusteluun liittyy tai mikä tekee keskustelusta tämän tai tuon tyylistä.

Keskustelunanalyysi ei ole joku 70-lukulainen teoria keskustelusta, vaan menetelmä keskustelun rakenteen yksityiskohtaiseen analysointiin. Tähän liittyy varsin aktiivinen ja johdonmukainen sosiologian ja kielentutkimuksen perinne, jota opetetaan esimerkiksi ihan vaikka Helsingin yliopistossa. Sitä on käytetty mm arkikeskustelun, opetustilanteiden, lääkärin ja potilaan välisen keskustelun, kuin myös ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Myös HCI/CHI ja CSCW konferenseissa ja lehdissä esiintyy säännöllisesti pieni ka-henkinen potukka.

@juhana, @miejnas, @mandri, @TAir ja muut pullan leipojat: myös ironia on koukku. Siihen on muiden kommentoijien aina helppo tarttua ja jatkaa samalla linjalla. Kun kyyninen ilmapiiri on kerran luotu, niin sitä on aika vaikea yhden henkilön lähteä akateemiseksi keskusteluksi vääntämään. MOT.

@TAir & @natasha_l: minusta taas nämä erot eri medioiden välillä, mukaanlukien f2f, ovat erittäin kiinnostavia ja aihetta pitäisi ehdottomasti tutkia lisää. Kuten vertailevissa tutkimuksissa usein käy, on myös mahdollista että aiheesta ei saa irti mitään järkevää tai hyödyllistä, mutta siitäkin huolimatta sitä pitäisi tutkia. Suurelle osalle maailman ihmisistä tiede on yhdentekevää, ja niin sen tuleekin olla.

@visualradio: institutionaalisen jäykässä keskustelussa on puolensa. Väittäisin, että siellä jopa oikeasti kuunnellaan ja kommentoidaan vasta kun on jotain sanottavaa. Heitäpä seuraavassa seminaarissa välikommentti, että tämä on 70-lukulaista paskaa, niin huomaat että joudut ensin osoittamaan että a) olet ymmärtänyt edellisen esittäjän argumentin, b) selittämään millä tavoin se on 70-lukulaista, c) millä tavoin se on paskaa ja d) millä tavoin sinä lähestyisit vastaavaa ongelmaa. Seminaareissa joutuu vastaamaan huutoonsa, ja siksipä siellä suurin osa istuu hiljaa.

Seminaarijäykkyys on jokaisen omin silmin havaittavissa oleva fakta. Siksi väittäisinkin, että sekin on AITOA, siinä kun tuo paljon ylistetty arkisen keskustelun vapaa virta.

Arjen tarpeisiin nämä mikoblogit toki sopivat, vaikka kyllähän täälläkin akateemisia keskusteluja käydään. Ainakin minun on vaikea välillä erottaa, että kummassa kategoriassa liikutaan. Reaalimaailmassa tämä on paljon selkeämpää.

@ekurvine, kyynisen ilmapiirin luominen ei ole ollut tarkoitukseni, pieni pilke sen sijaan on usein paikallaan, olisin ehkä pitänyt lisätä hymiö ;)

Nimeni on hassusti lipsahtanut myös kohtaan, jossa tiedettä pidetään yhdentekevänä.
- -
Käsitteet ovat kiinostavia. Suomenkielessä yksinpuheluun liittyviä verbejä on melkoisesti, sen sijaan keskusteluun liittyviä suht vähän. Onko muita kuin 'keskustelu'? vrt. esim englannin discussion, conversation, talk about.

@TAir nimesi ilmaantuminen väärässä paikassa saattoi olla tarkoituksellinen "koukku" (todistettavasti toimiva sellainen) tai sitten se oli vahinko (hymiö tähän)

onhan meilläkin suomeksikin jutustelua, lörpöttelyä, bamlaamista ja läppää.. en osaa sanoa missä enemmän tai vähemmän, mutta yleisellä tasolla arvelisin että kieliopiltaan monimutkaisempi kieli on myös ilmaisuvoimaltaan rikkaampi. ainakin se tuottaa tahallisia ja tahattomia väärintulkintoja.

@ekurvine, en minä ole suinkaan millään tasolla dementoimassa tutkimusmenetelmiä, vaan halusin tuoda esiin ihmisen (jossa käytin tietenkin itseäni esimerkkinä) ja tämän motivaation sitoutua verkkopalveluun, eli mikä on (jonkun tietyn) verkkopalvelun merkitys (jollekin tietylle) ihmiselle.

Enkä minä ensimmäisessä kommentissani edes reagoinut itse tutkimukseen vaan tutkimuksesta kertovan uutisen ingressissä käytettyyn ilmaisuun, joka mielestäni oli liioitellun voimakas.

@ekurvine on ansainnut ison käden kun jaksoi vastata kyynikoille ;-) Tässä demonstroitui hyvin kuinka hankalaa keskustelu tieteestä on: tekijöiden on tarkkaan asemoitava itsensä teoria- ja menetelmäkenttään; ja sitten toimittajat ja uutisista keskusteleva "suuri" yleisö arvioi asiaa taas omista hyvinkin erilaisista lähtökohdistaan.

t. yksi CA:takin metodina harkinnut

No, kertokaa nyt jotain siitä "keskusteluanalyysista" valkiintuneena tiedeyhteisön menetelmänä? Jos mä alan yhtäkkiä puhumaan vaikkapa Ethernet/ARP-huijauksista maallikkoympäristössä, niin koen pikkaisen velvollisuudekseni yrittää ohimennen määritellä ja selittää sitä ohikulkijoille.

(menee KVG, oppii jotain aiheesta) ...ja nyt haluaisin tietää, että onko tolla keskusteluanalyysillä saavutettu jotain tunnettuja ja arvostettuja ei-triviaaleja ahaa-elämyksiä elämän, maailmankaikkeuden tai kaiken sellaisen suhteen?

@ekurvine, kommenttini oli viittaus erityisesti blogikirjoitukseen, jonka @5annam linkkasi, mutta myös Digitodayn artikkeliin. Minulle tuli niistä sellainen olo, että sosiaalisessa mediassa pyöriminen on jonkinlainen peli, jossa haetaan voittoa eli näkyvyyttä ja kommentteja. Jotkut ovat sillä asenteella liikkeellä ja mediassa asia korostuu, koska yritysten sosmedianäkymisestä on ollut paljon puhetta viimeaikoina. Voisinpa kuitenkin väittää, että suurelle osalle käyttäjistä tämä ei ole oleellisin syy.

@gatestone viittaa ilmeisimmin tähän http://en.wikipedia.org/wiki/Discours...

discourse analysis (diskurssianalyysi) ja conversation analysis (keskustelunanalyysi) on eri asioita.

jään kuitenkin kiinni kun selitän tämän väärin... mutta onneksi voi nojata wikipediaan;
http://en.wikipedia.org/wiki/Conversa...

suomessa tätä opetetaan siellä sun täällä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ca/ope...
(ja perusselityksiä siellä linkkien takana)

huom @gatestone vakiintunut ei tarkoita samaa kuin suosittu. pienen piirin huviahan tämä on.

ja mikä sitten on tärkeää tai ei... todettakoon vaan, että teinityttöjen puhe tai vanhojen avioparien keskustelu tai lääkäri-potilas vuorovaikutus ovat kaikki ihan legitiimejä tutkimusaiheita.

ka:ssa on selkeästi näytenäkökulma (googlatkaa alasuutari näyte vs fakta), eli suuret maailmoja syleilevät faktat eivät varsinaisesti kuulu agendalle.

soveltavalla puolella Lucy Suchmanin "plans and situated actions" on oikeasti uudistanut kognition ymmärrystä HCI-kontekstissa.. vai meneeköhän tuo etnometodologian puolelle.. tutkimuslaitoksista PARC on tunnettu em/ka tutkimuksestaan. siellä on tutkittu muutakin kun kopiokoneiden käyttöä, mutta luulisin että enimmäkseen kopiokoneiden käyttöä ;)

Kommenttina havaintoon, että 2006-2007:n palvelua käsitellään vasta julkaisun seuraavassa numerossa.

Minusta se ei ole niin ongelmallista kuin äkkiseltään voisi ajatella. Tai sitten paremminkin, se voi olla ongelmallisempaa kuin äkkiseltään voisi ajatella.

Ellei tuloksia voida hyödyntää enää, ei tutkimus olisi turha vain nyt, vaan se olisi ollut turha jo 2007.

Enkä nyt siis ole sanomassa, että viive olisi tehnyt siitä turhan tai se olisi sitä jotenkin muutoin. Pitäisi lukea ensin. Äkkiseltään, referaattien perusteella, matsku vaikuttaisi antavan paljolle some-mutulle lihaa luiden ympärille... tai paremmin luita lihan sisälle.

Edit: Ja joo, toki prosessi voisi olla nopeampikin.

@mandrl joo, nämä metaforat aika helposti kääntyvät itseään vastaan.

jos mikroblogi on ekosysteemi, niin sittenhän qaikut ja jaikut tosiaan ovat oliota jotka taistelevat huomiosta, sillä jos ne eivät saa huomiota eli kommentteja, niin ne kuolevat pois :P

eli kömpelöä joo ja tosiaan vaan hämmentää enemmän kuin selventää..

@erkka ym: review prosessi ei ole ainoa, eikä edes kovin merkittävä hidaste. konferensseihin kyllä pääsee hyvinkin nopeasti.

hidastetta tulee myös siitä, että näihin aineistoihin ei pääse kiinni noin vaan. koittakaapas saada googlelta jonkin heidän palvelunsa käyttödata. lisäksi firmojen takana olevaan dataan pääsee usein käsiksi vasta sitten kun tuloksia ei voi kukaan enää hyödyntää. eli se siitä sovellettavuudesta..

HAASTANKIN TÄTEN QAIKUN pullauttamaan kaikista (julkisista) qaikuista datadumpin ja antamaan sen tutkimusyhteisön vapaaseen käyttöön !!! tästäkin ketjusta saattaisi löytyä kiinnostuneita aihetta märehtimään. tehdään suomesta mikroblogitutkimuksen kärkimaa ;)

@ekurvine oih ja minäkun luulin että diskurssianalyysi on niin laveasti määritelty että sen sisään menee mitä vaan.

@jounikj myös fyysikot sanoo että kaikki on vaan atomien ininää eli heidän tieteensä kattaa kaiken :)

Enpä syyttäisi fysiikkaa reduktionismistä. Atomifyysikoita on aina pitänyt nöyränä, ettei edes kemiaa saada lopetettua...

Sen sijaan ne luonnontieteilijät kyllä mielellään näkisimme, että yhteiskuntatieteen ja humanistien tulokset olisivat riittävän selkeitä testattaviksi (ns. falsifioitavuusperiaate) , siitä suurin epäluulo hämärää käsiterunoutta kohtaan.

@gatestone oikeassa olet. muotoilin tuon huonosti. oikeastaan viittasin yhteen nimenomaiseen fyysikkoon, jonka suusta tämä sammakko tuli. Samanlainen lipsahti joskus joltai aivotutkijalta.. kulttuuri on vaan aivosähköä tai jotain.

sam_botta is a successful person who always motivates others also.for more info. : http://www.imdb.com/name/nm2835841/