#Journalismi

Siinäpä asioita, joista kirjoitin toimituksemme blogiin:

http://blogit.tietokone.fi/tietojakon...

Kommentit sinne tai tänne ovat tervetulleita. Tuli laitettua vähän pitkäksi, saa nähdä jaksaako kukaan lukea sitä.

Ei mitenkään ylettömän pitkä. Joo, netissä ollaan ehkä totuttu siihen että kaikki on ilmaista - ja jos joku artikeli maksaa, pienellä etsimisellä löytää referaatin jossa sisältö on tiivistetty ilmaiseksi... Tai jos suomenkielinen maksaa niin englanninkielisen alkuperäisen löytää netistä.

Toisaalta joskus voisi jopa maksaakin tietystä syvää luotaavasta , pohditusta ja hyvin taustoitetusta jutusta. Mutta sen pitäisi olla helppoa -- yksittäisestä artikkelista maksaminen joka kerta erikseen vaikuttaa hankalalta ja toisaalta vakituinen tilausmaksu ei iske jos jotakin tietolähdettä katsoo harvemmin. Joku "kukkaromalli" -- valmis saldo josta voisi haluttua lehteä tms. "tukea" -- perusjuttu ilmaiseksi, mutta pidempi pientä kulua vastaan. Vai pitäisikö olla joku "nettilehtivero" ~ kaikilta 50e/vuosi ja sillä lehdet sitoutuisi jonkin sisällön nettiin toimittamaan... vastaavasti kuin ylen tvmaksu, mutta saisi varmaan vastustusta sekin ja ei varmaan riittäisi kaikille lehdille, jne...

Onko kiristystä kokeiltu?
Jos lukijamme eivät kerää miljoonaa euroa ensi perjantaihin mennessä, seuraavassa kannessa on kuva Hyssälästä ilman paitaa?

Nettimaksut eivät toimi. Niidentekeminen on liian vaikeaa. Paypal on monimutkainen (ja vieraskielinen) ja pankkimaksut taas kalliita palvelunkäyttäjälle sekä aikaavieviä. Vinkki: perusta helppo ja halpa nettimaksupalvelu.

@terolehtt Luin kirjoituksesi ja kommentoin kansalaiskommentaattorina. Oletan, että kaikki pintaa raapiva kirjoittelu säilyy ilmaisena eli sellainen, jolla lukijoita houkutellaan. Skandaalit, tissit, paljas pinta, törkeydet, petokset, rikollisuus, katastrofit, terrori-iskut jne. ovat otsikkokamaa ja vetävät paljon klikkaajia puoleensa. Niillä on huomioarvoa massojen keskuudessa.

Maksulliseksi muuttuu varmaan vähitellen kaikki pintaa syvemmälle sukelteleva kirjoittelu, jonka eteen on tehtävä työtä (tutkiva journalismi). Mutta ehkä näitä juttuja, raportteja ja oivalluksia myydään kilon palasina eikä enää perinteisesti vuositilauksena.

YLE-maksu on mielenkiintoinen. Se osoittaa, että monopolilla on voimaa. Kansanedustajat tuskin säätävä lakia Tietokoneen vuositilauksen varmistamiseksi.

Ongelmana on ehkä edelleen mikromaksaminen. Bensa-asemalla voi melko vaivattomasti ostaa sataselle bensaa tai parkkihallissa kallista paikoitusta korttia sujauttamalla, mutta verkossa muutaman euron tilaus on työläs.

Jenkeissähän sitä on yritetty kaiken maailman maksumuurien nostamista uutissivuille, mutta yksikään ei ole vielä kantanut pahemmin hedelmää. Syykin on helppo nähdä: Jos joku menee maksulliseksi, on vastaava sisältö monessakin eri paikassa mainosrahoitteisena. Vaikka esimerkiksi kaikki Suomalaiset mediatalot lyöttäytyisivät yhteen muodostamaan oman maksustandardin ja tariffin niin uutissisältö on luettavissa ulkomaisilta sivuilta. Kotimaan uutisointi marginalisoituisi ja vahinko olisi paljon suurempi sillä ihmiset eivät tietäisi edes sitä vähää kotimaan asioista mikä välittyy nyt.

Lisäksi medioiden yhteen lyöttäytyminen olisi aika kyseenalaista jo ihan lailliselta kannalta. Kartelli on kartelli vaikka olisi kuinka julkinen.

Lukekaa mitä Paul Graham sanoo asiasta: http://paulgraham.com/publishing.html...

Tietokonelehden Ossi Mäntylahden blogaus samasta asiasta
- http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/...

Tuohon kysymykseen, että entä jos mediayhtiöt viheltäisivät yhdessä pilliin, niin suomessa on kuitenkin kourallinen uutispalveluja joiden pointtina ei ole rahan tekeminen vaan aatteen levittäminen. Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset vaikkapa esimerkkinä ja on vaikea uskoa, että ne lopettaisivat toimivan aatteenlevittämiskanavan vain journalismia suojellakseen.

Asia on tietty eri jos esimerkiksi STT kieltäisi uutisten jakamisen ilmaiseksi, mutta luulisin senkin vain avaavan tilaa STT:n kilpailijoille.

@sampsa ja @visualradio: Pikkumaksuista netissä: Eikö nettimaksuna toimi edes kännykkämaksu? Siis jos puhutaan yksittäisestä lukuoikedesta.

TILAA LUKUOIKEUS PÄIVÄKSI
Lähetä tekstiviesti LUE TK13455 numeroon 17 000 /1,7 EUR)

PIIP PIIP. Paluuviestissä tulee kuittaus. Tunnuksena toimii kännykkänumero ja salasanana tuo koodi TK13455.

Ja pianhan tulee mobiilimaksutunnistautuminen noihin kännykkäliittymiin. Siitä toivotaan kilpailijaa pankkien verkkomaksuille

@henrik: Käsitykseni on, että mediayhtiöt ovat jo Viestinnän Keskusliiton kautta hakeneet Kilpailuvirastolta vihreää valoa sitä ajatellen, että nettisivustot muutettaisiin yksissä tuumin maksullisiksi. Kartellista ei tule siis syytettä.

Mitä tulee Ossin ajatuksiin aiheesta, hän on siis Tietokone-lehden itsenäinen web-kolumnisti, eivätkä hänen kirjoituksensa välttämättä edusta missään aiheessa lehden linjauksia. Voit ihan itse miettiä, miten monissa aiheissa näin on ollut.

@terolehtt: kännykkämaksussa voi ongelmana olla, että sitten pitäisi aika monella olla kaksi sirua: toinen private ja toinen työpaikan, jotta ei mene maksut väärin.

@SannaE: Operaattorit ovat luvanneet tuohonkin ratkaisua, ts. että kännykkäliittymään voisi ladata myös omaa rahaa, eikä kaikki menisi siis aina kännykkälaskulle.

Näitä mobiilimaksuja toivotaan käynnistyvän ensi vuoden alusta alkaen, saa nähdä saadaanko se toimimaan.

@terolehtt, Juu en pitänytkään tuota Ossin blogausta lehden virallisena linjana vaan pelkästään samaan uutiskokonaisuuteen kuuluvana kuin tuo sinun blogauksesi. Tietysti voi olla vain sattumaakin, että molemmat käsittelivät suurin piirtein samaa aihetta ja ilmestyivät samaan aikaan.

@terolehtt: oikeassa olet ja on hienoa, jos operaattoreilta tällaisia palveluja tulee saamaan. Mobiilimaksujen tiellä on kuitenkin vielä yksi lakimuutos ”Uusi laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista”, joka tulee voimaan vasta 1.3.2010.

Vasta tämän lakimuutoksen jälkeen voidaan käytännössä saada mobiilimaksut pyörimään. Eli syyskuun alun sähköisen tunnistamisen lain voimaanastuminen ei vielä riittänyt esteiden poistamiseksi - valitettavasti. Olemme huimasti muuta maailmaa jäljessä näissä hommissa...

Onko muuten missään kokeiltu yksittäisten sivujen/uutisten lukuoikeuden sitomista lukukertoihin? Tyyliin, että eurolla saisi vaikka aina 1000 näyttökertaa ilman sen seuraamista kuka sivulla käy. Sitten kun ne on loppu niin seuraava lukija maksaisi oman lukemisensa ohessa seuraavat 1000 klikkausta.

Tuo mahdollistaisi sen, että uutisista voitaisiin rahastaa samalla kun niiden linkitys säilyy enimmäkseen toimivana. Tosin vaatii sen, että linkittäjä X ostaa katsomiskertoja ennen kuin heittää linkin vaikka irkkiin, qaikuun, FB:hen jne, mutta jos se on riittävän helppoa, halpaa ja sivusto antaa sosiaalista palkitsemista (esim kertoo kuka on sen hetkinen maksaja tai näyttää vapaa valintaisen viestin) niin ihmiset voisivat hyvinkin olla valmiita maksamaan sen pienen summan.

EDIT: Boonuksena tuo ei vaatisi mitään sähköistä tunnistamista.
EDIT2: Samalla tuohon voisi yhdistää mainosmyynnin.Oman viestin sijaan uutisen yhteyteen voisi saada mainoksen, mutta se maksaisi enemmän.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten kävisi, jos lehdet innostuisivat joukolla kokeilemaan tuota, että pistäisivät verkkosisältönsä maksun taakse. Oikeastaan ehkä toivon, että kokeilisivat :-).

En kyllä usko että juuri kukaan alkaisi maksamaan. Mutta olisi jännä nähdä miten kävisi, ja kauanko lehdet jaksaisivat yrittää.

@zache: Linkkaamasi Ossin blogimerkintä on päivätty 10.8.2009, kun taas minun kirjotukseni oli 11.10.2009.

Niiden julkaisuaika liittyy siihen, että kysymys nettiuutisten ym. sisällön maksullisesta on ollut nyt syksyllä ajankohtainen vähän kaikkialla.

@SannaE: Mikä nykyisessä lainsäädännössä siis estää sähköisen tunnistautumisen mobiilitunnisteilla? Luulin, että tuo nyt uudistunut laki jo tekee mahdolliseksi tehdä kännykän sim-kortin varmenteesta niin sanottu luotettava sähköinen tunnistautumismenetelmä.

@samposm: Minä taas uskon, että aika moni maksaisi, jos ilmaista tarjontaa ei juuri olisi rinnalla. Ei suomenkielisiä uutisia Suomesta saa esmes BBC:ltä tai CNN:ltä. Eikä Cnet News.com kerro, mitä tapahtuu Suomen laajakaista- ta kännykkäbisneksissä.

@terolehtt: "Pikkumaksuista netissä: Eikö nettimaksuna toimi edes kännykkämaksu? Siis jos puhutaan yksittäisestä lukuoikedesta.

TILAA LUKUOIKEUS PÄIVÄKSI
Lähetä tekstiviesti LUE TK13455 numeroon 17 000 /1,7 EUR)"

Jaa että 1,7 euroa per päivä on pikkumaksu lukuoikeudesta immateriaaliseen, loputtomasti monistettavaan tekstiin – voisi jäädä vähiin sen tekstin lukijat ellei se sitten lupaisi näyttää seksiä tai väkivaltaa. 1,7 senttiä voisi olla lähempänä.

@samposm, tuopa olisi tosiaankin kiinnostava tilanne.

Irkkissä muistutettiin, että onhan noita ilmaiseksi jaettavia paperisiakin uutislehtiä, 100 ja Metro.

@eskolius: kyllä minä voisin maksaa heittämällä 1,7 euroa yhdellä istumalla luettavasta aikakauslehdestä (ja kyllä siitä saa aina revittyä jutun muistiin). On se parempi diili kuin 7 euroa digilehdestä.

@samposm , 100 taidettiin jo tappaa ja metron sisältö on oikeastaan mainoksia & stt-pätkiä. En maksaisi tuosta lehtenä, enkä netissä. Tarpeeksi hyvästä, arvoa tuovasta saattaisin maksaakin.

Maksu asettaisi kyllä vaateita laadulle. Maksujen pitäisi olla helppoja, kausipohjaisia ja eri pituisia kausia tarjolla (1h, 1vrk, vko, kk, 3kk, 6kk, vuosi) ja tietenkin jos tilaan jo paperilehteä niin netti on ilmainen lisä (vituttaa maksaa 'tuplaa' oli erilaiset jutut tai ei)

Kännykkämaksut olisivat helppoja, mutta medioiden kannalta ongelmallisia siitä, että operaattorit leikkaavat aika tosi suolaisen siivun.

@terolehtt - suomalaiset mediayhtiöt ja toimijat voisivat tehdä enemmän aitoa yhteistyötä täysin uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten, "uudenlaisia kokemuksia käyttäjille antavien" - konseptien kehittelyyn - sen sijaan että kilpaillaan vanhoilla vähän muokatuilla konsepteilla toisensa hengiltä ja isot ulkomaiset toimijat "korjaavat sadon"

Mistä tälläistä yhteistyöhalua, avoimuutta ja uutta ajattelua löytyisi?

@terolehtt Tämä on aihepiiri, josta kernaammin laskuttaisin 300ke. Kuten tuossa heti alkuun @vimma totesi, niin sisältöteollisuus meni itse antamaan sisältönsä nettiin kun eivät vaivautuneet selvittämään mikä netti on. Ja esm HS lakkautti Verkkoliitteensä; olisin ollut itse varma, että sieltä olisi löytynyt uusia ansaintalogiikoita monien muiden tapojen ohella.

Perusproblematiikka lienee siinä, että itse uutisesta ei enää makseta, koska joku tuottaa 'uutisen' edullisemmin nettiin. Aivan perusjuttu on, että mikä on yksittäisen, hyvin kirjoitetun uutisen hinta, johon kaverilta tulee linkki? Voisiko se olla vaikka 0,01e? Itse ostaisin niitä läjäpäin. @zache heitteli jo tuossa yhden idean: 1000 ensimmäistä saa lukea uutisen maksutta, ja kun uutinen on saanut Digg-reittauksen, niin hitaimmille se alkaa maksaa. Näin joukkoviestin a) ulkoistaisi uutisen relevanssin arvioinnin lukijalle b) saisi rahnaa.

Muistelen vielä 1990-luvulla maksaneeni kernaasti 10e kuussa palvelusta, joka spoolasi kiintoisten kalojen otsikoita so. ikäänkuin ulkoistettu uutisseuranta.

Tämä on nykyään aika hilpeätä, ei tosin kaupallisen mediatalon kannalta. Kesällä joku ylpeili sillä, että lukee uutisensa nykyään vain Twitteristä. Käytännössä ihminen vain sai uutislinkkinsä Twitterin kautta. Toisaalta @Karde listasi aikoinaan blogissaan 30 erilaista uutta ansaintamallia.

Ihan periaatteellinen kysymys on, pitäisikö kaupallisia mediataloja tulla auttamaan ilmaiseksi vastavuoroisuus -periaatteella, kun ne jakavat sisältöjään ilmaiseksi? Voisin tullakin, ja ottaa pari kaveria mukaan, mutta ihan periaatteesta olen sitä mieltä, että kun kyseessä on pörssilistattu yhtiö, niin piikki auki LOL

Kolumnisi oli oikein hyvä. Ei täysipalkkaista journalismia voi tuottaa maksutta. Itse maksaisin kernaasti jo vaikka @terolehtt -blomerkinnöistä =) mutta voi olla, että edustan nykyään vähemmistöä. Toisaalta ping @teroheiskanen on kehitellyt monipuolisesti luovia tapoja maksaa nettisisällöistä.

Mutta mitä luin noita linkkejä, niin itse en näkisi Yleä minkäänlaisena ongelmana. Ehkä Ylen uutisia ei tarvitse esittää apteekissa, mutta itseaiheutettu nettijakelu aiheuttaa tulovirtojen rapautumisen, ei Yle netissä.

Jos kerran esm Tietokone -lehti tekee niin hyvää journalismia, niinkuin se todella tekee, niin laittakaa hintalappu ja katsokaa mitä tapahtuu :) Olen aivan samaa mieltä, että 100 000 maksavaa lukijaa voi olla kiinnostavampi konsepti kuin 1 000 000 maksutonta selailijaa bulkkimainoksilla. ping @Karde apuun tähän keskusteluun :)

Maksuton vinkki: ne arkistot. Niistä kannattaa aloittaa.

Painava kevennys asiaan liittyen tänään Hesarin "Väärä johtopäätös" -sarjakuvassa.

Päivän avainsanoja Suomessa ovat "Säätiö, ARA ja Veikkaus". Muita uutisia on niukasti. Ravintolat ajautuvat ahdinkoon, kun työmaaruokailu hiipuu. Ihmiset kokkaavat hidasta ruokaa kotona.

@terolehtt Kuinka Tietokoneen näköisdigiversion kännykkämyynti/verkkomaksumyynti on menestynyt? Eikös Tietokone avannut lehtiarkistonsa kolmea uusinta numeroa lukuunottamatta? Tuliko maksamisesta enemmän kuluja kuin tuloja?

Nykyisellään en usko, että vanhoista uutisista kukaan on valmis maksamaan. Entäs ransomware-malli? Jutulle määrätään hinta, joka perustuu kulutettuun työaikaan ja aluksi juttu on maksullinen. sitten kun hinta tulee täyteen, juttu vapautetaan kaikille laihialaisille?

Suomi on muutenkin hankala markkina-alue sen pienuuden vuoksi. Tänne ei mahdu kovin montaa mikromaksusysteemiä rinnakain jolleivät ne käyttäjän suuntaan toimi aivan samalla tavalla ja ilman erillisiä tunnuksia per systeemi...

Mielestäni Suomessa on aika heikosti niin kovan tason kamaa lehtenä tai netissä, että siitä kannattaisi maksaa. Englanniksi oleelliset asiat saa yleensä paljon aikaisemmin.

En ole maksamista vastaan, mutta sisällön pitää olla niin hyvää, että siitä kannattaa maksaa. Esimerkiksi suomalaisten ict-alan lehtien sisällöstä en olisi valmis maksamaan, mutta sen sijaan Linux Weekly Newsistä maksan 60 dollaria vuodessa ja voisinpa maksaa vähän enemmänkin. Käsittääkseni kuitenkin LWN:lläkään ei ole helppoa ollut tai tule olemaan.

LWN:hän tarjoaa uusimman matskunsa vain maksaville lukijoille ja heti. Viikon päästä julkaisusta suurin osa kamasta tulee maksuttomasti luettavaksi.

Suomeksi tällaista sisältöä olisi varmaan mahdoton saada kannattamaan, jollei matsku olisi niin kovatasoista, että pienen pieni lukijaryhmä olisi valmis maksamaan satoja(?) euroja tilauksesta.

Olisiko Prosessori-lehdellä parhaimmat mahdollisuudet tällaiseen?

Olen samaa mieltä kuin @trm: veikkaan, että pitkälti erikoistuneesta tiedosta ollaan valmiita maksamaan. Sisältöjen on siis oltava rahanarvoista, paikallista tai henkilökohtaisesti merkityksellistä.

Toinen näkökulma on, että broadcasting-media vuorovaikutteistuu entistä enemmän. Yhteisöllisyys synnyttää myös syyn osallistua kulujen jakamiseen. Pieniä askelia tähän suuntaan ovat lehtien keskustelufoorumit, lukijoiden kuvat ja blogit. Ehkäpä mash-uppien ja paikannuspalvelujen avulla löydetään tähänkin uusia toimintamalleja.

Tätä ideaa en ole nähnyt vielä heitettävän:
Olisiko Kindlen kaltaisista OLED-pohjaisista laitteista median pelastajaksi? Lehtitalo vuokraisi lukijalle laitteen plus sisältöjä. Strategia siis jokseenkin samankaltainen kuin teleoperaattorien kännykkäkytkyissä: hotti väline, kommunikaatioinfra ja sisältöä. Veikkaan, että ainakin isommat mediatalot voisivat herättää mielenkiintoa maksamiseen ja luoda pitkäaikaisen asiakassuhteen.

@terolehtt: pahoittelut hitaasta vastauksesta, kamalaa tämä offline elämä...

Vasta kun ko. laki tulee voimaan, voidaan hyödyntää PINiä mobiilissa, koska tämän lakimuutoksen jälkeen saadaan vasta SATU avattua (SIM-korttiin liitettävä mobiili asiointivarmenne sisältää henkilön pysyvät identiteettitiedot, joita ovat henkilön virallinen nimi ja sähköinen asiointitunnus eli SATU).

FiCom osaa tarvittaessa kertoa vielä tarkemmin aiheesta. Laista lisää täällä: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedot...

Otetaanko konkretian tasolla, että mistä suomalaisista lehdistä ja aikakausilehdistä ja nettisisällöistä olisit valmis maksamaan?

Voisin hyvin toimivasta sähköisestä mobiiliHesarista maksaa esimerkiksi 2-6 euroa kuukaudessa tai kaksi euroa päivä tms. Tämä siis tarkoittaa paperilehden sisältöä niin, että juttujen yhteydet toimisivat kuten lehdessä (eli RSS:t eivät toimi pelkästään), mutta mistään Flash-härpäkkeestä en maksa penniäkään.

Prosessori-lehdestä voisin maksaa kymmenen euroa kuussa.

Ehkä Suomen kuvalehdestä kaksi euroa kuussa.

Ja nuo hinnat edellyttävät, että nuo eivät ole mobiilisaitteja hankalampia käyttää.

Sarjakuvista voisin myös maksaa, jos hyvää sarjakuvaa olisi tarjolla. (Marvel kauppaa arkistojensa rajatonta lukuoikeutta 60$ vuosi, mutta flash-paapperihärvelillä.) Aku Ankka? Tex Willer? Kalkkaro? ehkä mitään varsinaista albumia ei jaksaisi kännykällä lukea.

Joihinkin muihin saattaisin riittävän helpolla ostomekanismilla ostaa eurolla, parilla lyhyemmän lukuoikeuden, ehkä en.

Lukemistani suomalaisista nettisisällöistä en varmaankaan maksaisi mistään... Ampparit ? :D

Mä olen lahjoittanut wikipedialle rahaa.

@VesaAuvinen:
"suomalaiset mediayhtiöt ja toimijat voisivat tehdä enemmän aitoa yhteistyötä täysin uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten, "uudenlaisia kokemuksia käyttäjille antavien" - konseptien kehittelyyn "
"Mistä tälläistä yhteistyöhalua, avoimuutta ja uutta ajattelua löytyisi?"

En tiedä, koska en edes tajua, mitä tuo on suomeksi. Siis konkreettisella tasolla. Onko tuo jonkun viestintätutkijan väitöskirjasta tai muuta arkielämästä irrotettua konsulttipuppua?

@eskolius: "Jaa että 1,7 euroa per päivä on pikkumaksu lukuoikeudesta ..."

Höh. Se oli esimerkki siitä, miltä tekninen toteutus voisi käyttäjälle näyttää. En ottanut mitenkään kantaa hintaan missään.

@trm: "Otetaanko konkretian tasolla, että mistä suomalaisista lehdistä ja aikakausilehdistä ja nettisisällöistä olisit valmis maksamaan?"

Tässä kysymysasettelussa on se ongelma, että lähtökohtana on se, että HS.fi, Uusisuomi.fi, Aamulehti.fi, jnpp kaikki ovat avoinna maksutta uutisten osalta.

Minusta suurimpien mediatalojen kannattaisi yhdessä sopia, että ilmaiseksi jakaminen lopetetaan. Hinta voi olla vaikka 2EUR/kk tai olla kytketty painetun lehden tilaukseen (heille kuuluu hintaan, muille maksaa). Jokainen toki hinnoittelee itse, kartellia ei synny.

Suomalainen perustahvero tarvitsee sisältöä suomen kielellä. Vähemmistö tulee kokonaan toimeen englanniksi.

Rohkenen arvata, että jos Helsingin Eirassa tai Ullanlinnassa aletaan jakaa ilmaiseksi leipåä, lihaa ja maitoa, sitä käyvät hakemassa myös varakkaat mummot minkkiturkeissaan, eivät vain köyhät. Pitäisikö siis liha- ja leipäkauppiaan laittaa lappu luukulle? Internetissä on nyt tuo tilanne.

Jos kuitenkin hiukan tekniikasta. Voisiko maksun hoitaa kuinka vähällä lisävaivalla käyttäjälle? Jossain n. 2 ylimääräisen klikkauksen kohdalla tulee se raja, että meikäläisen kunto loppuu kesken, ja saavat pitää webbisaitit tunkkinsa. Ja herra varjele jos jostain tietoja pitää johonkin tekstikenttiin syöttää, silloin jää yleensä väliin.

@terolehtt - ok, yritän selventää :) (ja ei mistään väikkäristä eikä konsulttipuppua - eri ihmisten kanssa tehtyä pohdiskelua vain)

Eli kysymyksesi "Miksei muuta kokeilla? Mitä jos mediayhtiöt viheltäisivät yhdessä pilliin?" innoittamana (tietämättä vastaanko täysin siihen mitä haet):

Esim. saatetaan kilpailijat/toimijat yhteiseen työ/tulevaisuuspajaan/prosessiin pohtimaan uusia yhteistyömahdollisuuksia/liiketoimintamalleja ja konsepteja - eli löydettäisiin jonkinlainen uusien ideoiden jakamisen/avoimuuden kulttuuri myös kilpailijoiden kesken, perusajatuksena, että avoimuus/jakaminen ja yhteistyö voisi hyödyttää koko media-alaa.

Ulkopuolelta katsoen tuntuu siltä, että toimijat (YLE ja muut) vain syyttelevät toisiaan bisneksen katoamisesta - ja kohtalo muuttuvassa maailmassa voi olla sama kuin metsäalalla.

@terolehtt Yritykset olisivat valmiita maksamaan todellisesta tiedosta merkittäviä summia. Teknologiateollisuudessa ei tällä hetkellä ole varmaa tieto siitä, miten suuri osa tilausten putoamisesta johtuu lamasta tai muista muutoksista markkinoilla, mutta tällaista erittelevää tietoa ei kukaan tuota. Ehkä uutiskriteerit muuttuvat, hinnoittelukin voi muuttua dynaamiseksi, massauutisoinnista voidaan siirtyä yksilöllisempään ja räätälöidympään palveluun. Joku uutinen on nolla euron arvoinen ja toinen voi olla kymppitonnin väärti.

Ehkä journalismi laahaa vielä vanhassa massajulkaisun ajassa? Taustalla oleva maailma kompuroi kuitenkin entistä differoituneempaan suuntaan. Nyt näyttäisi olevan kysyntää laser-kirurgintarkalle analyysille. Pystyykö perinteinen journalismi tähän? En tiedä, kun en tarkastele asioita tuotantoprosessien sisältä, mutta näen tiedon tarpeet yritysten näkökulmasta.

@terolehtt Ei tullut sanottua, että en tosiaankaan lue suuremmin suomalaisia saitteja, eli oletin että nekin voisivat olla samalla syssyllä maksullisia ja en olisi valmis maksamaan esim. verkkohesarin sisällöistä, mutta painohesarin joistain sisällöistä kyllä.

Tietysti asia muuttuu, jos kaikki verkossa katoaa maksujen taakse, joutuisi ehkä miettimään, onko edullisempaa/tärkeämpää maksaa esimerkiksi Magazinesin nettikamasta vai Cnetistä jne.

Lehden tilaukseen kytkemistä en kyllä arvosta, jollei lehteä voi lukea sähköisesti ja edullisemmin vs. painotuote.

Entäs mainokset? Saako lukuoikeuden ostajalle näyttää mainoksia, vai pitääkö siitäkin maksaa ekstraa?

Vai vaatiiko nettisaittien sisältö enemmän "sisältöyhteistyötä" mainostajien kanssa? Tyyliin Kännykkäosion sponsoroi Sonera? Vai Soneran "yhteistyökumppaniliite" (eli advertoriaali) normaali sisällön lisäksi?

Vaiko todellakin ransomware-malli? Meidän toimittaja kirjoittaa/on kirjoittanut arvostelun Mac Os X 10.6:sta. Kun lukijat maksavat tonnin, juttu julkaistaan CC-lisenssillä kaikkien käyttöön?

Entä sitten blogosfääri? Muuttuvatko nekin kaupallisiksi, vai kasvaako niiden merkitys suhteessa virallisiin (=maksullisiin) tiedotusvälineisiin? Entä jos bloggaajat täyttävät maksullisuuden tyhjiön tai joku toteuta laajempaa Slashdot&Diggiä tms? Tuollaisen kun Yle toteuttaa, niin siitä vasta huuto nousee ;-D

Yksi juttu vielä, joka on häirinnyt jo vuosia. Printtipuolella ymmärretään minkälaiset mainokset sopivat minkälaisten juttujen yhteyteen visuaalisesti, mutta verkossa näköjään ei.

Pikkujuttujen yhteyeenhän pienet sälämainokset ja jopa vilkkuvälkkyflashkin sopivat tai menettelevät. Mutta auta armias kun yrittää keskittyä pidempään artikkeliin, jossa odottaisi runsaampaa kuvitusta, niin tarjolla on kilometritolkulla tekstiä ilman arvoisensa kokoista kuvitusta, ja vieressä/keskellä/yllä/päällä pientä mainosroisketta, joka häiritsee pidempään juttuun keskittymistä.

Tästä näkökulmasta minusta tuntuu vastenmieliseltä maksaa huonosti paketoidusta html-sisällöstä.