#Mediapaivat

Katsaus mediatalouden kehitykseen 2000-luvulla. Talouspäällikkö Arto Suninen alustaa.

Ylipäätään tuntuu olevan kadoksissa se, mistä raha tulee ja minne se menee.

Talouskeskustelu on muutenkin vähän onnetonta. Kun Ollila puhuu kapitalismin kriisistä, niin hän sotkee kapitalismin ja markkinatalouden.

Teistä jokainen menee tekemään töihin vain arvonlisäystä. Kun kysytään, mistä raha tulee, niin se tulee arvonlisäyksestä.

Vuosien 2005-2007 tulosten arvonlisäyksen jakautuminen, jaetaan työlle ja pääomalle. Arvonlisäyksestä muodostuu BKT.
Arvonlisäystä 2005-2007; minne miljoonat ovat menneet:
- työ n. 2,8 miljardia euroa
- omistajille n. 68 miljoonaa euroa: eivät ota kaikkea osinkoina ulos.
- yrityksen tarpeisiin jätetty: n. 1,4 miljardia (vuokria, veroja, investointeja, poistoja jne; yritysostoihin on mennyt mediataloissakin).

Jaosta voi sanoa sen verran, että annettiin tehtäväksi 2000-luku, mutta olen seurannut 90-luvun alusta. Silloin tilanne oli toisenlainen: työlle meni alalla paljon enemmän kuin nyt. Alalla oltiin hirveän kilttejä vuoteen 90 asti.
1993-2008 on ollut yhtä ainoaa nousua. Kun menee koko ajan hyvin, niin alkaa unohtua tiettyjä asioita.

Sanomalehtiä 2005-2008 (arvio)

Huomionarvoista puskurin koko: kaikki, mikä jää yli henkilöstökuluista. Sanomalehtien tuottavuus on noussut voimakkaasti, eli aiemmin puskurin koko olisi ollut paljon pienempi.

Havaintoja:
- henkilöstön määrän lisäys: havaittavissa, että markkinoinnin rooli on kasvanut, koska lehtien myyminen on hankalampaa. Lisäksi on nähtävissä, että tulee työvoimapula: nyt tämä pelko on varmasti muuttunut toisensuuntaiseksi.

Aikakauslehdet 2005-2007
(A-lehdet, Sanoma Mag, Yhtyneet, Aller; Bonnier puuttuu)

• arvonlisäyksen määrä on noussut. Aikauslehdet tekevät hyvää tulosta, niille on tilausta.
• Henkilöstöä on palkattu lisää selvästi.

TV-yhtiöt 2005-2007
- Arvonlisäys kasvanut selvästi.
- Tehdään huikeita voittoja
- Olennaista: Henkilöstömäärä alentunut.

Mediayhteiöiden toteumat, arvio vuodelle 2008 ja ennusteet vuosille 2009 ja 2010

• On todella paljon rahaa
• Kuukausia kestävää arvonlisäyksen pienenemistä
• Palkkakustannusten pieneneminen
• Edelleen silti: hyvien vuosien menneisyys näkyy niin, ettei toimiala ole lähellekään sellaisissa talousongelmisa kuin 1990-luvun alussa.

Havaintoja tilinpäätöksistä
- Jos jätetään kansainvälistyvät yritykset pois, niin taseiden loppusummat lievässä laskussa: investointeja ei tehdä nyt samalla tavalla

• Lehden tilaamiselle tai irtonumeron ostamiselle selvä tal. seuraus: kun Suomessa maksetaan nyt lehdet etukäteen, niin lehtitalot voivat pyörittää toimintaa etukäteen ansaituilla rahoilla. Jos tilaus lopetetaan, niin halutaan joka kerta ostaa lehti erikseen. Kuluttajana tykkäisin siitä, että hinta halpenisi ja journalismi kehittyisi. Yritystalouden kannalta johtaa vaikeampiin ongelmiin.
• Tuottavuuserot repeävät: mittakaavaetu puree (lisääntyvää kansainvälistymistä), sähköisellä puolella jopa huikeita lukemia (isot tulee ja jyrää), tal. riskit kohdistuvat erityisesti perinteisiin medioihin

Mistä seuraa taloudellista merkitystä seuraavalla vuosikymmennellä?

Hyvää:

• mediasektori erittäin joustava talouden kannalta.
• tuleva nousukausi ei vaadi kovia investointeja
• tuottavauus- ja tasepuskuri antaa mahdollisuuksia muuttaa kilpailullisia asemia

Huonoa:

• Vaarana jättimäiset ulkomaiset konsernit
• Liikeriskiä oidetaan liian pitkään operatiivisena riskinä
• Liikeriski ei väisty kokonaan, talousahdinko pitkittyy

Paneelikeskustelu:

Kysymys MTV:n varatj:lle Rotkolle: ei näyttäisi menevän huonosti?

Vastaus: Joo, on mennyt kohtuullisen hyvin. Mutta täytyy muistaa, että tappiotakin on joskus tehty. Vuosi kerrallaan, tämä vuosi näyttää taas tunkkaisemmalta.

Kys: Entä sanomalehtipuoli, Kalevan tj Jukka Haapalainen?

Haapalaisen vastaus: Kannattavuutta on parennettu sisäisten prosessien kautta. Ainoa asia, joka alustuksessa jäi vähemmälle huomiolle, on se, että ollaan murroksen äärellä. Lama ehkä vauhdittaa, mutta ennen kaikkea internet ja mobiili: pitää pystyä innovaatioihin, tehdä montaa asiaa uudella tavalla ja oppia vanhasta pois.
Mitä tulee aikanaan uunista ulos, niin sitä ei kukaan osaa varmasti sanoa. Ihan varmaa on, että yhdessä pitää tehdä enemmän, niin sanomalehtitalojen kuin muidenkin kesken.

Kysymys Aikakauslehtien liiton pj Raili Mäkiselle: Onko niin, että lama tai puolilama ei pure aikakauslehtiin?

Vastaus: Tilanne on toisenlainen sanomalehtiin verrattuna. Lukijamarkkinasta tulee iso osa tulosta, eikä siellä näy laskua. Levikki- ja lukijamääräkehitykset ovat myönteisiä. Ilmoitusmyyntien osuus toki pienenee, mutta se ei sillä tavalla heiluta.
Myös globaaleilla aikakauslehtimarkkinoilla asema on vahva.
Aikaisemmat lamat vain oikeastaan sparrasivat alaa, ei tullut kuoppaa, vaan päästiin kasvaan.
Toki digitaalisuus haastaa, mutta aikakauslehtipuoli on ollut kehittämässä tätä puolta sen omilla ehdoilla.

Kysymys Journalistiliiton Arto Niemiselle: Työllisyyskehitys on ollut hyvä, miltä tuulilasin läpi näyttää?

Vastaus: Totta on, että lama-aikaan osuus teknologinen kehitys: kumpi vaikuttaa enemmän, taantuma vai teknologian muutos? Kyllä toimittajia kiinnostaa, millaista tarinaa ja minkälaisiin tuotteisiin heiltä odotetaan.
Kriisi näyttää olevan ennen kaikkea sanomalehtipuolella. Journalistit ovat menettäneet työpaikkojaan, ja noin tuhat journalisitia on leikannut ansioitaan etupäässä lomarahojen kautta. Lisäksi eläkejärjestelyitä. Lomautuksia on ollut yllättävän vähän verrattuna 90-lukuun. Vauhti on ollut myös toisenlainen.

Kys: Onko paniikkijarrutuksen piirteitä, tehdäänkö hätiköityjä ratkaisuja?

Kalevan Haapalainen: 90-luvun alussa mediatuotot putosivat 30 pinnaa, levikkikappaleet tippuivat 15.
Nyt on mediamyynnin osalta tapahtunut se, että nyt muutos tapahtui neljässä kuukaudessa, kun siihen meni viimeksi neljä vuotta. Sopeuttaminen on tehtävä vauhdilla.

Teknologiamurroksen myötä on pakko muuttua. Ne, jotka maailmalla ovat onnistuneet tekemään muutoksen, niin sanomalehtipuolella väki on vähentynyt, mutta verkkopuolella kasvanut. Ei ole kyse journalismin kuolemasta, vaan tullaan tekemään erityyppisiä töitä mediataloissa tulevaisuudessa.

Mobiili ja Internet tulevat muuttamaan. Internetistä jo tiedetään, mutta mobiili on vasta ryömintävaiheessa ja smartauksen lisiminen avaa uusia mahdollisuuksia. Toisaalta pikkuruudun lukuelämys on minimalistinen. Mobile on tehokas informaation suodatin, mutta mahdollisuutena on, että mobiilitieto tulee heti taskuun.