#Mediapaivat

Keskustelemassa ESS:n Heikki Hakala, Nykypäivän Margit Hara, SSS:n Jukka Holmberg ja Fifin Hanna Nikkanen.

Sananvapauslain muutos ja HS:n kalapuikkojupakka esimerkkinä, ei tuomiota päätoimittajalle. Miten tilanne nähdään?

Hakanen: hyvä muutos, päätoimittaja ei enää oletusarvoisesti syyllinen. Esitutkintakin nykyään normaalia, siis poliisit mukana; hyvä asia.

HS-tapaus ei ole välttämättä hyvä esimerkki. Tärkeää vastuusuhteiden selvittäminen tämän takia toimitusten sisällä.

Hakala: jutun uittaminen lehteen johtaa nyt siihen, että oikea ihminen joutuu vastuuseen. Silti kokonaisvastuu kuuluu päätoimittajalle.

Hara: politiikkalehden tilanne aika erilainen, mutta Hakalan kanssa samaa mieltä, selkeyttää tilannetta.

Holmberg: pienessä lehdessä pienetkin päätökset valuvat päätoimittajalle.

Nikkanen: toimittajalle tärkeää, että tietää talon olevan taustalla ja tukee. Nykytilanne saattaa johtaa tilanteeseen, jossa tutkiva journalismi vaikeutuu.

Hakala: ongelmat johtuvat yleensä työtapaturmista.

Yleisökysymys: rikosepäillyn asianajaja tekee usein tutkintapyyntöjä epäillyn kunnian loukkaamisesta. Onko yleistynyt?

Hakala: on huomannut saman. ESS lähettää juristin kirjeen, jos tulee vastaan. Osoittaa, että ollaan tosissaan. Keino on toiminut hyvin.

Väheneekö tutkivien juttujen määrä vastuun muutoksen myötä? Lisääntyykö itsesensuuri?

Hara: ei. Holmberg: ei, vähenee ehkä taloudellisista syistä. Nikkanen: laki ei ole syy, mutta lisää tutkivaa tarvitaan. Hakala: laki ei ole syy.

Yleisökysymys: Kauppalehden toimittaja. Nyt kolmannet yt-neuvottelut. Joutavaa keskustelua, haluaa tietää, kuka vastaa lehden taloudesta. Onko päätoimittaja myös toimitusjohtaja?

Hara: on myös tj, ei vaihda hattua, kun päätetään taloudellisista asioista. Tj:nä voi vaikuttaa asioihin enemmän kuin siinä tilanteessa, että ei olisi vastaavaa päätösvaltaa.

Hakala: ei ole merkitystä, ovatko tj ja pt olisivat eri henkilöt. (Välikysymys: mikä on riittävä tuottoprosentti? Hakala: perheyhtiö ei voi tehdä tappiollisia vuosia, joudutaan lainoittamaan). Ajankäyttö saattaa olla ongelma.

Nikkanen: omat kokemukset toimittajana, päätoimittajan muuttuessa toimitusjohtajaksi pt muuttuu paljon kaukaisemmaksi. Malli tuli Suomeen nousukauden aikana, ei taloudellista perustetta alunperin takana.

Holmberg: persoonakysymys ja resursointikysymys, jos pt ja tj sama ihminen. Voi olla hyvä, että talouspäätöksiä tekevällä henkilöllä on journalistinen tausta.

Yleisökysymys: mikä on riittävä liikevoittoprosentti? 20%?

Hakala: nyt ollaan lähellä nollaa. Minulle se on samantekevä, omistajat määrittävät. Viime dippauksesta toipuminen kesti 16 vuotta.

Hara: meille riittää nollatulos.

Yleisökysymys: ulkomaanraportointi vähentynyt. Eikö siinä sahata omaa oksaa?

Hakala: on supistettu. ESS rakentamassa muutamien muiden lehtien kanssa keskitettyä ulkomaantoimitusta, koska alueellista näkökulmaa ulkomaanjutuissa ei juurikaan ole. Ketjuttamalla saadaan kustannuksia kuriin.

(Yleisö: sitten ei tarvita kuin yksi lehti ja yksi toimitus koko maahan)

Holmberg: ei ulkomaantoimitusta.

Hara: ei säästötoimia eikä leikkauksia tiedossa tai suunnitelmia. Lehden merkitys yhteisön luojana ja ylläpitäjänä korostuu. Nykypäivässä ei varsinaisesti ulkomaanuutisointia, lähinnä EU:ta.

Nikkanen: ei leikkaussuunnitelmia. Ulkomaanjournalismi on tähänkin saakka ollut Suomessa keskittynyttä, STT hoitanut ison osan ulkomaanuutisoinnista ja se keskittyy edelleen. Leikkaamalla ulkomaantoimituksiaan lehdet saattavat avata tietä kilpailijoille.

Hara: nyt ei enää tarvitse olla välttämättä paikan päällä, jotta voidaan raportoida ulkomaanuutisia (!)

Holmberg: hassua, että ketjuuntuminen ei ole keskittymistä, mutta STT:n tekemänä se on keskittymistä.

Hakalan kommentti liikevoitosta on kiinnostava: ainakin 2008 ESS:n omistava ESA-konserni teki voittoa 5 miljoonaa noin 55 miljoonan liikevaihdolla, melkein täsmälleen samat lukemat olivat 2007. Tämä vuosi voi tietysti olla oma lukunsa.

Kotilieden päätoimittaja: kertokaa esimerkki sydäntä raastavasta päätöksestä, jossa on jätetty juttu tekemättä, koska ei ole ollut resursseja?

Hara: ei ole ollut.
Holmberg: ei ole ollut.
Hakala: ei ole ollut.
Hara: ei kilpailla päivvittäisuutisista, helpottaa tilannetta.
Nikkanen: ei ole ollut tilannetta, jossa voisi sanoa, että vuosi sitten olisi tehty tämä, mutta nyt ei voida. Fifi maksaa pieniä palkkioita muutenkin.

(Sivuhuomio: kamaan nyt oikeesti tyypit! Ei yhtään tilannetta?)

Yleisökysymys (free): miksi lehdet eivät kilpaile laadusta ja maksa free-toimittajille paremmin, jotta saisivat parhaat freet kirjoittamaan lehdelleen?

Hakala: avustajabudjetteja on leikattu, yt-neuvotteluissa työntekijät ovat vaatineet maksimivähennyksiä muualta kuin henkilöstökuluista. Maakuntalehdet käyttävät myös vähemmän free-työtä vähemmän kuin esim. aikakauslehdet.

Holmberg: paikallislehdellä vähän avustajia ja vakiintuneita, ei hintakilpailua juurikaan. Ei korotusvaraa.

Nikkanen: pienessä lehdessä palkitseminen tehdään lähinnä kehuilla.

Yleisökysymys: jos taantuma jatkuu, aletaanko yrittäjiä kohdella lempeämmin? (Okei, mä en ehkä ymmärtänyt tätä...)

Hakala: journalistisissa periaatteissa pitää pysyä.

Hara: samaa mieltä.

Holmberg: toiveita tulee, mutta periaatteita puolustetaan, ei näe ongelmaa. Nousun merkkien raportointi ei ole mielistelyä.

Nikkanen: yleisökysymykset näyttää käsittelevän leikkauksia ja lamaa jne, mutta täältä lavalta tulevat vastaukset näyttää kertovan että ei ole hätää. Kassakaappisopimuksia vvoi olla toimituksissa tai toimittajien omissa päissä. Jos tiedätte niistä, niin soittakaa Hannalle.

Lehtien organisaatioita järjestelläään niin, että usealle lehdelle tulee yhteinen päätoimittaja. Miltä tämä tuntuu?

Hakala: päätöksenteko etääntyy.
Hara: ei hyvä kehitys.
Holmberg: ei usko, että malli yleistyy.
Nikkanen: ei mielellään olisi toimittajan tai päätoimittajan housuissa, kun yhteydenpito vähenee ja päätöksenteko menee kauemmas.

That's it folks!