#Nettiajan-Kansalaisyhteiskunta

Haravoin ensin nettiverkostojen konehuoneessa ja yleisöpuolella havaittuja aiheita leirinuotioaiheeksi. Peilaan ennen nettiaikoja koettuun grass root kokemukseen sekä sosiaalipsykologian jäsentäjään sisäpiiri - ulkopiiri.

Hyvä perusartikkeli sisäpiiri-ulkopiiri-kaksoislinnakkeesta on julkaistu Tiede-lehdessä 15.2.2006, Tiimi syntyy taistellen ja työstellen (kirj. psykologi Tuija Matikka).

Lainaus em. artikkelista (mietin miten tämä toimii nettiverkostoissa):
"Voi kuitenkin olla, että ryhmä ei jaksa kehittyä tiimiksi tai jäsenten vaihtuessa se voi taantua sisäpiirin ja ulkopiirin käsittäväksi kaksoislinnakkeeksi. Siinä johtaja kohdistaa kaikki liittymisen tarpeensa sisäpiiriläisiin, joita hän pitää muita pätevämpinä ryhmän jäseninä. Johtajan mielestä sisäpiirin onnistumiset johtuvat sen kyvykkyydestä ja epäonnistumiset tehtävän mahdottomuudesta. Sen sijaan ulkopiirin onnistumiset ovat tuuria ja munaukset esimerkkejä taitamattomuudesta.
Johtaja ei välttämättä itse huomaa sisäpiirin ja ulkopiirin syntymistä, koska hänellä on riittävästi kivaa tekemistä sisäpiiriläisten kanssa. Ulkopiiriläiset ovat loukkaantuneita sisäpiiriläisiin ja johtajaan, jotka ovat hyvää pataa keskenään. Tavallaan kyse on syntipukki-ilmiön kollektiivisemmasta muodosta, jossa koko ulkopiiri joutuu epäonnistujan kirjoihin."

Kiinnostavia caseja nettiverkostoista? Itse etsin esimerkkejä ainakin näistä: Vaparetki, Sometu, Porkkanamafia, Dojolaiset, Sometime, Ystäväyrittäjyys.

Sisäpiirin/ulkopiirin syntyminen, muodostuminen ja olemassaolo voi olla tiedostamatonta. Ihmiset puhuvat eri pronomineille: omasta piiristä käytetään pronominia 'me' (josta johdettu mainio sana 'meisyys'). Ne muut ovat 'ne'.

Sisäpiiri voidaan luoda myös tietoisesti, joko alusta alkaen tai homman edetessä. Ne, jotka eivät täytä meidän vaatimuksiamme, eivät pääse sisäpiiriin, eivät ehkä edes ulkopiiriin.

Nettiverkostossa identifioitumisen välineinä toimivat sanat, nimet, nimitykset. Ihmiset, jotka ovat olleet mukana keksimässä asiaa tai jotka ovat liittyneet asiaan kehittelyvaiheessa, liittyvät puheessaan 'meihin'.

Esimerkki: Kuulin henkilön ruokapöydässä kertovan Innovaatiojunasta ja junaseikkailuista Pendoliinon hyytymisineen. Lopuksi hän ohimennen mainitsi, ettei ollut fyysisesti mukana vaan koko ajan netitse osallistujana. Hänen puheessaan oli vahva meisyys. Innovaatiojuna on sanana helppo muistaa, sen sisältämä symbolinen merkitys vetää mukaan samaan junaan.

@annerongas Ikävöin ajoittain #innovaatiojuna valmistelun ja toteutuksen hehkua. Siinä syntyi uutta kultturia, jollei ainutlaatuista, mutta arjesta poikkeavaa. Tunnistan, että muhimassa on starwars jatkoa, mutta ehkä jokin uusi kynnys on ylitettävä, koska saman biisin uudelleen digitalisointi ei tarjoa riittävää haastetta. Mikä on takaisin tulevaisuuteen kyydityksen oikea nimi?

Dojolaiset on mielenkiintoinen esimerkki nettiverkostosta, jossa on vahva sisäpiiri. Verkoston etusivulla käytetään nimitystä heimo: "Dojolaiset.com on heimomme osoite ja pääasiallisin harjoittelupaikkamme on verkko."

Dojolaiset-verkostosta on kuluneen vuoden aikana sisäpiirin päätöksellä erotettu ilman keskusteluja tai avointa argumentointia useita henkilöitä. Sitähän se kaikki on -blogista on muodostunut pois potkittujen siirtymäriittiympäristö. Tällä hetkellä itse poispotkituksi tulleen PeeÄR Miehen blogikirjoitukseen on kirjoitettu 68 kommenttia. Kommenteissa on useita verkostosta eronneiden tai erotettujen kommentteja mutta myös verkoston sisällä olevien puolustusviestejä.

Asetelma dojolaisten sisällä jakautuu sisäpiiriin, joka ei ainakaan aluksi ollut muutamaa näkyvää kasvoa lukuun ottamatta niminä verkostolaisten tiedossa sekä ulkopiiriin, johon verkostoon liittyjä aluksi kuuluu. Perustamalla verkostoon (Ning-palvelu) ryhmän ja nousemalla aktivaattoriksi, voi saavuttaa sisäpiiriä lähentyvän aseman. Myös henkilösuhteiden kautta voi siirtyä lähemmäs sisäpiiriä.

Dojolaiset hakivat vahvasti vastavoimaa muista. Kriittisten kyselijöitten poistaminen verkostosta ilmentää vastavoimaan perustuvaa meisyyden rakentamista. Ulkoista vastavoimaa pyrittiin jopa kärjistämään rikossyyteuhkauksilla.

Verkoston sisäistä koskemattomuutta pyritään suojelemaan vertaisvartioinnilla. Verkoston nettisivujen etusivulla todetaan: "Säilyttääksemme koskemattomuutemme ovat kaikki keskustelumme luottamuksellisia, eikä niitä saa kukaan linkittää dojosta ulos. Ilmoittakaa heti, jos näette tällaisen linkityksen. Ilmoitus osoitteeseen xxx"

Vastavoima onkin monien ryhmien suojavalli ulkopuolisia vastaan: me ollaan me, ne on ne muut. Ryhmän sisällä voidaan hyväksyä vahvat johtajat ja vahva sisäpiiri, kun sisäpiiri kaitsee ja puolustaa ryhmää muita vastaan. Mutta miten hyvin tämä me vastaan ne toimii verkostoissa, varsinkin internetissä, joka aina vuotaa jostakin?

Kuuluuko avoimuus verkoston määritelmään? Vai voiko tiukasti johdettu ja hierargisesti järjestetty orgaani olla verkosto?

Jos sisäpiirin muotoilemilla säännöillä ylläpidetään ryhmää netissä verkostoitumiseen tarkoitetulla palvelulla, kuten Ning, vastaan tulee kaikenlaisia ongelmia. Dojolaisten tapauksessa esimerkiksi jäsen erotettiin siitä syystä, että hän oli jakanut kommenttinsa Twitteriin Ningin sisällönjakamistoiminnalla. Tämän jälkeen sisäpiiri tiedotti, että jakamisnappia ei saa käyttää tai kyseinen henkilö lentää heti ulos dojolaisista.

Dojolaisissa pyrittiin yhdistämään vahvaan johtajuuteen perustuva hierarginen organisaatiomalli internetin avointen vertaisverkostojen toimintamalliin. Käytetty palvelualusta tuki jälkimmäistä.

On mielenkiintoista verrata dojolaiset casea rekisteröityyn yhdistykseen. RY:tä koskee yhdistyslaki, joka määrää säännöt, yleiset kokoukset ja toiminnan laillisuuden. Rekisteröimättömän yhdistyksen, kuten dojolaisten, ei tarvitse pitää yleisiä kokouksia eikä avata sisäpiiriä demokratialle.

Dojolaiset-tyyppinen verkosto (jos kyseessä on verkosto) tuo vanhan ajan turvaa (vahva johtajuus oli kuuleman mukaan keskusteluissa kiiteltynä esillä kriittisten poispotkimisen jälkeen). Osa ihmisistä varmasti kaipaa tuon tyyppistä toimintaa kaoottiseen nettiin.

@visualradio nyt kun on katsonut Ville Haapasalon matkaa läpi Siperian, niin kyllä se Innovaatiojunassa haikailtu pidempi matka on käynyt mielessä. Mutta käytännössä tietty tosi hankalaa. Lentämisestä puhuttiin mutta itse en kannata. Matka olisi silti hyvä. Matkalla on valtava symboliarvo ja sen tuottama kokemus hitsaa yhteen, jopa verkon yli virtuaalisesti osallistuvia.

Erilaisilla ulkoisilla objekteilla, artefakteilla, on sisä-ulkopiirirajaa rikkova voima. T-paita tai lippalakki on perinteinen tapa näyttää tiettyyn ryhmään kuuluminen.

Hankkijan oranssi lippalakki on esimerkki ulkoisesta objektista, joka on irronnut symboloimaan alkuperäistä suurempaa asiaa. Hankkijan lippalakista tunnisti aikoinaan pellervolaiseen osuustoiminta-aatteeseen sitoutuneet maanviljelijät. Hankkijan viimeisinä vuosina nämä sitoutuneet ostivat Hankkijalta, vaikka siellä tavara oli kalliimpaa kuin muualla (päin vastoin kuin Hankkijan perustamisen aikoihin). Hankkijan lippalakki liitty kantajansa myös muihin pellervolaisiin osuustoiminnallisiin yrityksiin, kuten SOK, Osuuspankki, Metsäliitto, Valio ja osuusteurastamot. Hankkijan lippalakin kantaja ei myynyt karjaansa Lihakunnalle, ei astunut jalallaan STS-pankkiin tai ostanut eineitään Elannon kaupasta. Näitä ryhmään kuulumisten ja ulkopuolella olemisen sivumerkityksiä ei tänään osata lukea kyseisestä lippalakista.

Nettiverkostoissa ei yleensä jaeta fyysisiä objekteja, tosin Sometu-verkostolla on oma pinssi ja innovaatiojunan käyneillä t-paita/collage.

Netissä kuulumista voi esitellä liittämällä virtuaalinen hihamerkki, badge-koodi, oman verkkosivun kupeeseen. Facebookissa kuulumis-merkit vilahtavat viestivirrassa liittymisen hetkellä ja ryhmien merkkejä voi kiinnittää omalle sivulleen.

Ajoittain netissä on vilahtanut myös profiilikuvalla toteutettuja yhteenkuulumiskampanjoita, kuten oman kuvan muuttaminen Spede Pasasen kuvaksi (joku voisi kertoa Spede-jutun taustan ja muita vastaavia esimerkkejä).

@annerongas seuraavan keikan kohteena voisi olla joko Eesti tai Ruotsi. Tukhomassa disruptive media lunch on mielenkiintoinen ja Eestissäkin olisi valmis yhteisö yhteistyötä varten. houkuttelen @villev mukaan keskusteluun ja @kaikki

Muita aiheita, joita laitoin muistiin:

tutkimukset siitä, kuinka vieras lapsi tulee leikkiin mukaan > sosiaalinen taidokkuus ja leikkikalujen merkitys, leikkiin on helpompi tulla mukaan, jos on yhteisleikkia tukeva lelu > miten näitä leluja järjestetään nettiverkostoon

nostojen merkitys, peukutukset, nimeltä mainitseminen, kannustaminen, suositukset, rankkaukset > lieventävätkö matkaa sisältä ulos vai luovatko päin vastoin pyrkyä lempioppilaan asemaan ja mielistelyn kulttuuria? nostetaanko esiin ja kannatetaanko sisäpiiriä kyseenalaistavia esityksiä, fanitetaanko kriittisyyttä vai harmoniaa?

nettiverkoston perustajan asema > onko hyväksi, jos perustaja on henkilö vai että perustaja on kollektiivi?

Porkkanamafian tapauksessa videolla oli suuri merkitys verkoston ja aliverkostojen syntymiseen.

Sisä- ja ulkopiiri toteutuu myös "perinteisissä" keskustelufoorumeissa, jotka ovat tietyn aiheen ympärille rakentuneita. Siellä on ne vakionaamat, jotka ovat jo vuosia kirjoittaneet ja joille on syntynyt mainetta ja tunnettuutta, ja joilla on omistajuuden tunne keskustelualueeseen. Ja jotka myös suurelta osin vaikuttavat keskustelujen kulkuun. Näille foorumeillekin tullaan aluksi ulkolaidalta ja vasta oppimalla "talon tavoille" voi päästä sisäpiiriä kohti.

Totta @tarmo Kieli ja kielenkäyttö toimii sisäpiirin ylläpitäjänä. Jos ei tajua Twitterissä, mitä ihmettä tarkoittaa #taskulounas, ei pääse mukaan. Kielellä rauhoitetaan omaa sisäpiiriä sulkemalla muita ulos. Joskus juuri tuo on tavoitteenakin.

Ollaan @villev kanssa useammankin kerran pähkäilty, miten esimerkiksi Sometu-verkostossa olisi hyväksi toimia, jotta tuoreemmilla mukaan liittyneillä olisi nopeasti sellainen olo, että saa sanoa.

Sisäpiirissä voi yrittää tietoisesti asettua kuuntelijan rooliin. Tämä on vaikeaa, koska yleensä sisäpiirin ensimmäiset ovat ekstroverttejä tyyppejä.

Joo... Kuuntelu on vaativa laji, mutta todella kiehtova kun pääsee alkuun. :-)

Yksi juttu on myös miten pitkiä viestejä kirjoitetaan. Pitkät ja viimeistellyt viestit tuntuvat tiputtavan osan porukasta pois. (Mä kirjoitan tän kesken kokouksen, en lukenut muuta kuin Annen viestin. )

@villev tuo viestin mitta verkostossa on tärkeä, kirjoitustyyli, sanavalinnat, pääseekö kyytiin vai ei. Tässäkin mulla on vähän turhan pitkä monologi, kun juutuin jäsentelemään tapausesimerkkiä. Kysyminen on muuten hyvä aktivoimaan. Oletko huomannut?

Kielen omaksuminen voi olla initiaatioriittiä muistuttava vaihe nettiverkostoihin liityttäessä.

Kerro hei ping @Armi muistojasi Jaikuun liittyessä. Muistan, kun ihmettelit käytettyjä sanoja ja olit hämmennyksen rinnalla aika innostunut selvittämään, että miten täällä puhutaan.

Kysely ja yleensäkin huomaaminen on tärkeää. Kaikissa meissä on sama tarve tulla löydetyksi ja kokea itsemme merkityksellisiksi. Kun tulee huomatuksi, niin seuraava viesti irtoaa jo paljon herkemmin.

@villev Duuni.netin päämodena laitoin tuhansia henkilökohtaisia "tervetuloa duuniin viestejä", jotka olivat aina yksilöllisiä, eli katsoin ihmisen "käyntikortilta" jotakin, joka kosketti juuri tätä ihmistä.

@villev toi on mulla yhtenä ajatuksena ensi viikon leiritulilla: miten taustakätilöinti voisi hoitaa huomaamista ja löydetyksi tulemista. Eri verkkoympäristöt tukevat eri tavoin tätä. Ningissä on monta ihan kätsyä keinoa. Pienellä keksimisellä keinoja löytyy lisää.

Myös Twitterin RT ja via sekä mainitseminen toimivat hyvin. Aika äkkiä tulee klikattua kontaktiksi henkilö, joka edelleenlähettää viestini tai mainitsee minut.

@Herra tuolla tervehtimisellä on varmasti iso vaikutus. Otettiin Sometu-verkostossa myös käyttöön kesällä (aika yksinkertaisella tyylillä). Henkilökohtaisesti koskettavan sanamuodon laatiminen on jonkunmoinen vaiva, mutta se voi poikia paljon.

Talentum antoi julkisuuteen silloin kun palvelu lopetettiin paljon pienemmän kävijä- ja jäsenmäärät kuin sisäisesti vain kolme viikkoa aikaisemmin.

Totta on, että palvelu oli ollut suurimman osan aikaa kannattamaton, mutta kuukautta ennen lopettamista kuulin että se on noussut kannattavaksi.

Toinen juttu mikä on ollut Sometussa alusta asti, on antaa ihmisten loistaa ja yrittää itse olla enemmän taustalla. On aina parempaa jos ihmiset kertovat omista palonkohteistaan ja löytävät toisia saman palon omaavia. Ainakaan asiantuntijayhteisössä aktivointi ei voi tulla ylhäältä, vaan nostamalla muita .

@Herra, mahtoi olla aika turhauttavaa...

@villev Tein silloin kaksi kertaa Talentumille kehitysehdotuksen, joka olisi tarkoittanut Duuni.netin muuttumista linkedinin ja facebookin välillä olevaan formaattiin, jossa ihmisellä olisi voinut olla siviili- ja työprofiilit eri käyttöihin.

Ei mennyt koskaan eteen päin mun esimieheltäni, selvisi sitten YT-neuvottelujen aikana.

Kasvimaasta 1/3 käännetty ja kitketty rikkakasvien juuria. Sivusaaliina löytyi kilo kantarelleja, ei tosin kasvimaalta.

Tämä on jo hieman helpommin avustettavissa kuin se edellinen aloitus =) Aivan aluksi haluaisin sanoa, että sisä-ulkopiirin voi hieman hienorakeisemmin esittää ainakin:

• nk. sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä)
• sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät, motivoituneet vapaaehtoiset)
• osallistujat (maksavat jäsenmaksun, osallistuvat tapahtumiin etc.)
• fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat)
• seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat esm työn puolesta)

Siistiä, että täällä on jo nyt näin monta mestarimoderoijaa :)

Sitten tulee mieleen myös 110 lasissa, että minkä tyyppinen tapahtuma on kyseessä? Tunnissa ei hirveästi ehdi, jos osallistujia on vaikkapa 10+

Yrittääkö keksiä kiteytyksiä peruskoordinoinnista, jostain nyrkin ja säännön välistä, että tee-näin, vai eri piirien tunnistamisesta ja liudentamisesta, toimintatavoista etc.

"miten taustakätilöinti voisi hoitaa huomaamista ja löydetyksi tulemista" - esm tuo on aika selkeä kysymys, mihin voi yrittää vastata.

Raapusteltiin just 2vrk #Somus -loppurapoa retriittinä Seitsemisen kansallispuiston laitamilla. Vanhakantaisella työpaikalla tiimi toimii varmaan juuri noin kuten @annerongas siteerasit ja varmaan sen pitääkin toimia johtaja-perustaisissa kuvioissa.

Ainakin kokeilunomaisia vaihtoehtoja johtajalle ja sisäpiirille kuitenkin on, ja ne on saatu toimimaan enemmän tai vähemmän. Malleja / caseja:

• porganointi, ei varsinaista johtoa vaan hehkutusvideo sekä konseptikäsikirja netissä (mallia boundary object)
• verkkovoima, ei minkäänlaista moderoijaa mutta hyvä hubi so. taustakanava välttämätön (kuten irc ja Muro)
• meemit, ei varsinainen boundary object, mutta selkeä, helposti omaksuttava ja jaettava tarina, kuten urbaanit ja argaarit legendat

Sitten itse sisäpiirin tunnistaa helposti mm näistä - on se sitten verkoston tai yhteisön sisällä:

• yhteiset sanat , slangi ja muu kieli so. jaettu erikoismerkitys - kuten yllä todettiin
• salaiset käsimerkit, foliohatut, liivitunnukset ja muut symbolit jotka eivät avaudu
• jaetut merkitykset ja arvot, jotka ovat koodattu (esm symbolien tai eleiden kautta)
• toimintatavat ja yksittäiset toimenpiteet, kuten riitit

Keinoja sisä-ulkopiirin liudentamiseksi (ei mitään rakettitiedettä):

• annetaan vastuuta ja osallistetaan nk. ulkopiiriläisiä
• rotaatio (esm Vihreät käyttää)
• toiminnan avaaminen (mallia #Somus, kuka tahansa saa piipahtaa viikko-skypessä)
• konseptikäsikirjat etc. kollektiivipuuhat esm wikillä

@ubiq kiitos. Ei itse tapahtumaan tarvi kuin suodattaa haahuiluajatuksista sytykkeitä. Ja toki luoda looginen runko ja toimintatapa. Mutta siis aihetta ei tarvi fokusoida vielä kirkkaasti.

Dojolaiset on kyllä kouluesimerkki tästä teemasta, olen käyttänyt sitä casena LOL Ja mihin tiukka sisäpiiri vs. jäsenet vs. reaalitodellisuus johtaa. Siis netissä.

Yksi ihan mielenkiintoinen lähestyminen on selkeät tekniset keinot, joilla ulkokehiltä pääsee sisäkehille.

@annerongas Tarkoitatko nyt yksittäistä ihmistä so. "jäsentä" vai moderoijan näkökulmaa miten voi auttaa yksittäistä ihmistä pääsemään?

Muistan, kun Jaikussa laadittiin sanastoa... pitääpä yrittää etsiä, se oli aika jännä, kuin kädenojennus sisältä ulos uusille tulijoille.

On myös se näkökulma, että joissain verkostoissa / yhteisöissä sisäpiiri voi olla hyvä juttu kokonaisuuden kannalta = insentiivi vapaaehtoistoimintaan ilman eri korvausta ja tavoittelemisen arvoinen juttu. Saa salattua inhvormaatiota, oppii uusia käsimerkkejä ja saa viitan ja joissain tapauksissa myös päähineen.

Esm jotkut MMORPG:t hyödyntävät tuota, kuten WoW. Lvlllä en nyt muista mikä - 60? - saa kulkuneuvokseen jättieläimen normiloitsujen ymps etenemisen lisäksi. Liiviosastolla ja huppupäissä tämä on aivan perusjuttua, mutta olettaisin toimivan myös ns. avoimen verkoston puolellakin.

Metkaa on, että esm globalisaatioliikkeiden joissain siivissä ihmiset saavat tietyn sitoutumisen ja aktiviteetin myötä kaaderihenkisiä titteleitä, joilla on ns. ranking- so. sisäpiiriarvoa suhteessa muihin.

@ubiq taustakätilöinti oli mulla ideana näkökulmaksi, koska se ei ole ihan niin helppo, mutta toimintaympäristön rakenteilla (miltä käyttöympäristö näyttää, mitä vimpaimia siellä on ja käytetäänkö niitä) moderointi hajautuu.

Esimerkiksi Sometussa kehittyi aika alussa ylläpito-oikeuksien jakaminen alkuajan aktiiveille. Ylläpito piti yhteyttää ongelmatilanteissa sähköpostilla, kunnes tuli ongelmatilanne, jossa piilossa oleva moderointi haastettiin. Silloin perustettiin Sometun organisointi -ryhmä, jossa aluksi ylläpitäjät esittelivät itsensä ja roolinsa, kuten itse sen kokivat. Nyt ylläpitoryhmässä ilmoitetaan ongelmista.

Ylläpito-oikeuksia ei jaeta niille jotka liittyvät organisointiryhmään. Mutta organisointiin liittyviä asioita kuulutellaan ja esimerkiksi syksyn ensimmäisestä käyttöliittymän uudistamisesta tiedotettiin koko organisointiryhmälle, jolloin mukaan tuli myös uusi toimija.

Mahdollistaminen ja tiedottaminen, näkyväksi tekeminen.

Toivon, että kehiä ei tarkastalle arvottavasti. Riippuu verkoston tavoitteesta ja osallistuvien motiiveistä, millainen rakenne on paras mahdollinen. Kuten @ubiq sanoit, joskus sisäpiiri on hyvä juttu. Ja joskus sisäpiirin ydinryhmä voi olla hyvä juttu.

Onko nettiverkostoissa esimerkkejä, jossa erilaiset solut toimisivat yhteen? Meillä on taipumus muodostaa saman nimittäjän alle toimijamuodostelmia, mutta entä jos olisi samaan tapaan kuin elimistössä eri orgaaneja yhteisellä hermostolla ja verenkierrolla yhdessä. Ajattelen jotain innovaatio-ihmiskonetta. Siihen ei riitä, että samanlaiset kokoontuvat keskenään olemaan samaa mieltä.

Nyt kun sain luettua tuon Tiimi-artikkelin niin itse prosessissa on kyllä tolkkua. (Avoimiin) verkostoihin verrattuna tuo olisi teoriassa vielä skaalattavissakin isolle joukolle - ainakin #Somus -esihavaintojen mukaan.

Reikä on vain siinä, että laajan ihmisjoukon tai verkoston kohdalla nuo kaikki vaiheet ovat koko ajan limittäin käynnissä, riippuen kenen osallistujan näkökulmasta tarkastellaan. Erityisesti ns. sisäpiirin tai ns. johtajan olisi hyvä voida reagoida noihin tapaus/ihmiskohtaisesti.

Mutta jos tarkastellaan (alkuperäisen) sisäpiirin syntymistä (liikkeen / verkoston) alkuvaiheessa, niin Tuckmanin ajatuksissa on mielestäni paljonkin järkeä.

Syntymyytit elävät edelleen. Mm. Rautasilta on jo tehnyt videon Ystäväyrittäjyyden syntymyytistä.

@annerongas Jos kaipaat hajautettua ja orgaanista ihmiskonetta, niin esm open source -liike ja sen kehittynyt toimintamalli voisi sopia tuohon =) Verkkovoima -caseissa - kuten myös yksittäisen Wikipedia -artikkelin tuottamisessa - on nähtävillä niin ikään eri "toimijamuodostelmia" jotka hitsautuvat yhteen hubin so. taustakanavan myötä. 'Toimijamuodostelma' on virkeä ilmaisu, en tosin ole aivan varma tuosta :) Kuulostaa äkkiseltään samankaltaiselta eufemismiltä kuin 'tulokulma' tai 'keskiössä' LOL

Taustakätilöinnin kannalta oleellinen vaihe on siirtymä alkuinnostuksesta kuohuntaan ja se, miten kuohuntaa käsitellään. Se on myös oleellista, miten avointa taustatyö on ja tekeekö sitä joku yksin vai tehdäänkö sitä kollektiivisesti tai jopa vuorovetoisesti, kuka ehtii ja jaksaa.

Kriisien käsittely verkostossa on yksi suuria haasteita. Leimahdukset ja erilainen häiriö-älämölöinti ovat tuttua ihmisten toimintaa. Netissä jopa se, että jollakin on koiran kuva profiilikuvana tai Käppänä profiilinimenä, saa vetäytymään kuoreen.

Vinkkiverkko-verkostossa on aika paljon nettinoviiseja ja useamman kerran on tullut yksityispostina kysely, jos joku keskustelija ei ole esiintynyt omalla nimellään tai naamallaan.

Hee, jätän kommentoimatta tuon videon. Vielä se ei ole ajanut ystävällisiä yrittäjiä aivan vastaavaan meemiin ja itseorganisoitumiseen kuin esm Carrotmobin video tai Linus Torvaldsin kirjoitus.

Mutta kuten tuossa yllä mainitsin, syntymyytit - tai oikeastaan niiden helposti jaeltava muoto - ovat sellaisenaan edelleen keskeinen, yksi tekijä avointen kansalaisliikkeiden / verkostojen syntymisessä. Jos yrittää perustaa kansalaisliikkeen, niin varmaan ensimmäiseksi tekisin videon / kuvan / tekstimanifestin ja pistäisin nettiin.

Taustakätilöinnissä voi tehdä liikaa. Verkostolle voisi olla hyväksi, että ongelmat heitettäisiin sille mähkittäväksi. Ihan sama kuin opettajalla usein: tekee liikaa töitä oppijan puolesta. Verkostoon ei kehity toimintakulttuuria, jos ylläpitäjä tekee liikaa.

Voidaan sanoa niinkin, että jos saa aikaiseksi hyvän boundary objectin - tai olen kehittelemässä uutta termiä nettiaikaan sopivammaksi - niin sen ympärille alkaa kerääntyä sekä sisä- että ulkopiiriä.

Nyt on kyllä jo paikallaan pingata muutama, joita tämä threadi saattaa latentisti kiinnostaa silmäillä: ping @aharju @pe3 @priio @Suviko @RNS @troppone @touqo @Tuija. @Herra on osallistunut jo, joten en pyytele erikseen :)

"Taustakätilöinnissä voi tehdä liikaa." Joo, toki. Usein tehdään liian vähän. Mutta tuo on mielestäni periaatteessa ihan kätilöijän ammattitaitoa kuten vaikka opettajallakin. Ammattilaisetkin - so. ihmiset jotka saavat palkkaa tietystä asiasta - operoivat eri ammattimaisuuden asteilla.

Lisäksi on sitten kätilöijän omat motiivit, joita lienee n+1. Jos joku alkaa toimia liian innokkaasti jossain yhdistyksessä tai järjestössä - vaikka omien ihmissuhdeongelmiensa käsittelyä välttääkseen ja keksiäkseen itselleen mielekästä puuhaa - niin se demppaa muita, sekä sisä- että ulkopiiriäisiä.

Mikä mahtaisi olla isompi luku kuin n + 1? Verkostoja pienemmällä tasolla lienee lähes rajaton määrä tapauksia, joissa yli-innokas moderoijaksi haluava on onnistunut lamauttamaan niin viriilin taloyhtiön hallituksen kuin suku- tai kaupunginosayhdistyksen toiminnan.

mää täällä vaan hymistelen sivusta ja väännän raksia ruutuun mainittujen juttujen joihin oon osallistunu osalta. Valitettavasti ei oikein joukkovoimalla ja itseorganisoituvien ryhmien voimin tehtyihin proggiksiin riitä enää aika eikä innostus. Mut hienoo (kai) että näitä joku tutkii. Hassuja sattumuksia: just naamakirjasta luin ku yhdessä näistä proggiksista (joissa joskus olin aktiivisempi) mukanaollut (täällä Qaikussa ajoittain käyvä, jota en nyt mainitse nimimerkillä koska tämä nyt on vain sivumaininta) löysi mutkan kautta maininnan itsestään lukiessaan tenttikirjaansa.

Ei ehkä ihan ketjun teemaan, mutta sinnepäin, ks.. Hengessä jossain piirissä :).

Jaikusta löytyi aika hauska kela Sometun organisoinnista Jaikussa pari vuotta sitten http://www.jaiku.com/channel/sometu/p...

@Peeii pelkkä opuksen nimi väläytti yhden taustakätilöinnin johtoajatuksen: saada kaaokseen järjestystä, koska osa ihmisistä kokee tuskalliseksi kaikenlaisen epäjärjestyksen, jota esim. netti edustaa. Jollekin on jo liikaa yksistään se, että käytetään kahta verkkopalvelua saman toiminnan edistämiseen.

@annerongas Aivan totta. Tätä on ehdoteltu jo vuosia: Netti pitäisi saada paperille painettuna ja kotiin kannettuna kerran viikossa.

@ubiq @annerongas Täällä ollaan, vaikuttavaa esitystä täällä. En nyt oikein taida olla enää missään piireissä ;) joten lueskelen ikään kuin muistelmina tätä.

Käytit @ubiq tuolla yllä sanaa 'osallistetaan'. Siinä sana, joka saa vastakarvani nousemaan. Joku jossain tietää, että noiden yhtien pitää osallistua ja tietää myös, miten niiden pitää osallistua, joten tarjoilee niille itse valitsemaansa järkevää tapaa osallistua = osallistaa.

Tämä vastakarva johtuu taustastani. Alkuvoimassa jätimme osallistumatta siihen, mihin meitä ohjastettiin osallistumaan.

Käytän itse ilmaisuja mahdollistaminen, avaaminen, tilaisuuksien / väylien / välineiden / lelujen / itsekeksimistilan tarjoaminen.

@RNS "Pieni piiri" viittaa vähäpätöiseen ja helposti ohitettavaan. Emme koskaan Suomessa pääse FB, Twitter tai Buzz lukemiin. Suomi pärjää tulevaisuudessakin perinteisen Seurahuoneen kabinetin, seminaarin neukkarin tai kaljabaarin pöytäseurueen joukko-opin määrälle. Jaikua ei koskaan tajuttu Googlessa. Nokiakin jää suurten numeroiden varjoon. Qaiku on suomalainen perinneyhdistys kaikkinen rasitteineen, mutta volyymiä tänne ei saa kirveelläkään. Kansallinen pirstaloituminen takaa sen, ettei näkyvyttä synny, kansainvälisesti Suomi ei olemasskaan. Ruotsalainen Bloggy.se lienee yhtä hapettomassa tilassa. Itämerta edustamme hyvässä ja pahassa.

Expapohjainen meritokratia esim. keskustelufoorumeilla, josta seuraa titteleitä ja eri tasoja, on omiaan lisäämään hierarkisuutta ja elitismifiilistä. Sellaista oli 1.0:n aikana enemmän kuin 2.0:n, kun kaikilla on oma blogi, jossa ne on kuninkaita eikä FB palkitse tittelillä spämmääjiä. No, Jaikussa ja Twitterissä on vertailtu joskus kommentointiaktiivisuusmääriä henkseleitä paukutellen.

Veikkaan, että sosiaalipsykologian parista löytyisi jos jonkinlaista ryhmäytymisteoriaa näiden havaintojen tieteelliseksi tueksi (ja varmasti myös verkkoyhteisöistä tehtyä tutkimusta), mutta valitettavasti en itse osaa suoralta kädeltä heittää :/

Mietin noita aktiivisuusbadge-tyyppisiä juttuja: nehän ovat usein hyvin sisäänrakennettuja verkkopalveluihin erilaisiall mekanismeillä. Käyttäjäarvioita, tähtiä, erilaisia tasoja aktiivisuuden mukaan (phpBBS esim) ja toisaalta ihan pelkästään numerolla: n kirjoitusta, n arvostelua, n kommenttia.

Yksi olennainen juttu olisi tuoda sisäpiirin tai alustan kulttuurin kirjoitamattomat säännöt kirjoitetuksi. Vrt. vaikka seminaarikannun raportointiohjeet, jotka ovat sivupalkissa. Näyttävät menevän monelta toki myös ohi, kun lähdetään innolla kommentoimaan, jolloin onkin olennaista, miten tämä ensimmäinen toimintaa korjauva palaute annetaan. Ehkä @ubiq viittasi myös tähän kollektiviikäsikirjoilla.

@annerongas Jaiku-spedejuttu sai alkunsa jonkun (tm) viitatessa spedeilyyn, ja yhdessä ketjussa kuvia vaihdettiin urakalla :) Määriteltiin jopa, ettei samaa kuvaa kahdesti. Mutta joku (tm) on näköjään poistanut tuon ketjun, mun spedenaama möllöttää vielä yksinään...

Kiitos @Suviko mistä tuli mieleen, että yhtenä yksilöllisen verkottuneisuuden mittarina lienee jollekin myös kontaktien määrä, miten usein listattu, kuinka paljon kutsutaan... mistä tulikin mieleen taas eräs tarina, jonka kuulin eräältä itsenä ulkopiiriläiseksi kokeneelta: "Kun kukaan ei ole koskaan kutsunut mua minnekään." Tämä oli netin ulkopuolella, mutta kyllähän kutsuilla on suuri merkitys. Kutsumismekanismeja on useissa somepalveluissa.

Tänään mietin sitä, miten suositukset helpottavat kontaktin ottamista ja piireihin uimista. LinkedIn näyttää aina uuden kontaktin jälkeen, että näihin voisit myös kontaktoida. Jos sama naama esiintyy monessa paikassa, juuri sen naaman kommenttiin uskaltaa helpommin vastata.

Profiilikuvilla ja -nimillä on merkitystä. Tuttuus, tutuksi tuleminen.

Koskaan en oikein näihin qaiku -keskusteluihin kerinnyt mukaan, mutta olisi varmaan pitänyt. Verrattuna twitterin irrallisiin viesteihin tai facebookin kaikenmaailmanpörinään, tässä on enemmän tolkkua. En tiedä, mutta liekö jonkinmoinen rakenne ja tolkku yksi sisä- ja ulkopiirien välillä liikkumista helpottava piirre, jonka tarpeen jopa helposti unohtaa kun välineet tai piirit ja niiden tapa pyöritellä asioita tulee liian tutuksi ja itsestään selväksi.

Irkkikanavilla, joilla esiintyy vähän järjestyshäiriöitä, on ns. opeista eli kanavan operaattorioikeuksista tullut usein kanavan täysjäsenyyden merkki. Irkkikanavien kulttuurit saattoi olla hyvinkin erilaisia, mitä tuli valtaan ja sisäpiiriläisyyksiin. Osalla opattiin kaikki jonkin aikaa kanavalla käyneet, mutta se meininki yleistyi vasta myöhemmin. Viistoista vuotta sit oli isoja kanavia, joilla vain muutamalla henkilöllä oli ylläpito-oikeudet ja niitä himoittiin ihan hulluna ja käyttäydyttiin mallikansalaismaisesti niiden saamiseksi.

Nykyisin vastaavaa henkeä tuntuis olevan mun havainnon mukaan fi-Wikipedian aktiivien piirissä. @myrtti ja @lintsu voi korjata, jos ovat eri mieltä.

@Kriisi muistaakseni koki Jaikun sisäänpäinlämpiäväksi sisäpiiriksi, johon ei ole tullut kutsua, ja liittyi myöhään vasta mukaan siksi?

Sospsykan yks uranuurtaja Gordon Allport kirjoitti ennakkoluuloista ja rasismista, mutta samaa kamaa ja ideoita, mm. kontaktihypoteesia, voi ja on sovellettu muihinkin me/he-ryhmäjaotteluihin:

Etnosentrismi on pyritty suomentamaan omaryhmäisyydeksi, koska ilmiö voidaan ulottaa koskemaan monia muitakin kuin etnisiä ryhmiä. Allport puhuu sukupuolesta sisäryhmänä, ja ammatti, ikä, uskonto, poliittinen kanta sekä "rotu" ovat niinikään tyypillisiä esimerkkejä ennakkoluulojen ja stereotypioiden pohjana olevista jakoperusteista. --- Sisäryhmä-ulkoryhmä-erottelu on niinikään ihmiselle ominaista, ja Allport pohtii ryhmäsamastumisten laajuutta, joka vaihtelee suuresti - nurkkapatriootista maailmankansalaiseen - sekä sitä, onko tätä erottelua olemassakaan sille, joka samastuu koko ihmiskuntaan.

http://www.avoin.helsinki.fi/oppimate...

@Suviko en sano mitään kun oon erittäin aktiivisesti yrittänyt irtautua SIITÄKIN piiristä. Just hiljattain laitoin eräälle entiselle ylläpitäjälle joka noin kuukausi sitten luopui roolistaan viestinä naamakirjassa:

"Hyvä veli, luin intternetistä että olit päättänyt jättää meidän molempien hyvin tunteman paskaduunin. Saanen seuraavan kerran tavatessamme puristaa kättäsi ja onnitella hyvästä valinnasta. Ei ole omaa päätä puristellut intternetissä piilottelevien väärässä olevien ihmisten kanssa julkisesti tappeleminen moneen vuoteen. Lykkyä stressittömämpään elämään ;-)"

Voihan tuo toki olla totta, omat kokemukset on useamman vuoden takaa.

@myrtti Mun havainnot on kans jokusen vuoden takaa eli vissiinni ajalta, jolloin sä olit viel aktiivinen siel.

@ubiq kiitos pingistä, kiinnostavaa kelailua, ei nyt pysty osallistumaan muilta töiltä mutta kuulolla

@annerongas Yritän muistella. Mokani Jaikun suhteen oli, että poistin sieltä ekan nimimerkkini ja samalla hävisivät kaikki kommentitkin. Nyt en ehdi näin pitkää ketjua lukea, mutta palaan asiaan, kunhan yot on korjattu.

Suurkiitos KAIKKI! Nyt on orientoiva bloggaus tehty ja aihe kristallisoi myös sitä, mistä haluan ensi talvena Tampereen suuntaan tehdä oman opinnäytteeni eli mahtikiitos!!! http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/...

@visualradio @tarmo @villev @Herra @ubiq @myrtti @Peeii @RNS @Suviko @jahapaula @timorainio @Tuija @Armi jos et pääse paikan päälle 6.10. Tampereelle, tämä sessio tulee myös verkkolähetyksenä. Avaan työskentelyä varten väite-Etherpadit tiistaina 5.10. ja niihin voi esiosallistua johdanon mukaan. Tapahtuman etäosallistumisesta http://www.mahdollista.fi/nettiajan-k...

Tänään Tre hotelli Rosendahl MindTrek Kansalaisyhteiskunnan leiripäivä, tupa täynnä porukkaa.

Meikän vetämä leirinuotio klo 15:00 tila 1: Minisessio verkostokätilöinnistä. Väitteet on julkaistu, esi- ja jälkiosallistuminen sallittua.

Väitteet
1. Nettiverkostoihin liitytään helposti. Toimintakynnys on suuri. http://muistio.tieke.fi/r4a1lnnGs9
2. Nettiverkostoja on helppo perustaa, vaikea johtaa ja hallita. http://muistio.tieke.fi/fgc6bvPcJ9
3. Voimakas sisäpiiri haittaa nettiverkoston toimintaa. http://muistio.tieke.fi/nX87MLDaUD
4. Verkostokätilöinti muuttuu ammattimaiseksi. http://muistio.tieke.fi/25JY1O1fCc
5. Käsitteellinen keskeneräisyys haittaa kommunikointia nettiverkostoista. http://muistio.tieke.fi/3qzxBfNEZf

@annerongas Miten meni?