#Ohjelmistoyrittajat

OHJELMA

18:00 Tilaisuuden avaus toimitusjohtaja Jaakko Salminen, Ohjelmistoyrittäjät ry

18:10 - 19:30 Presentaatio ohjelmistoalan rahoitusnäkymistä.
Will Cardwell, tj, Technopolis Ventures

18:30 - 19.30
Paneelikeskustelu
Panelistit mm. Artturi Tarjanne, Nexit Ventures, Risto Setälä, Tekes ja Jussi Harvela, Veturi Growth Partners

"Käydään läpi nykyisen markkinatilanteen vaikutusta eri rahoitusvaihtoehtoihin ja vertaillaan eri rahoitusvaihtoehtojen soveltuvuutta yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Tilaisuudessa kuulet onko pääomasijoittaminen muuttunut vallitsevassa taloustilanteessa, onko se rahoitusvaihtoehtona pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille edelleen hyvä vaihtoehto. Mitä muita rahoitusvaihtoehtoja on? Tilaisuudessa käsitellään kattavasti niin oman kuin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen vaihtoehdot."

Jaakko Salminen aloittaa. IBM on Ohjelmistoyrittäjien ensimmäinen Foundation Partner.

Mirva Antila IBM, ohjelmistoyksikkö.
- Kertoo yrityksestä ja toiminnasta.
Avoimien standardien ja lähdekoodien tukeminen, integroitavuus, paikallisuus.
- "On luontevaa olla mukana Ohjelmistoyrittäjien Foundation Partner ja omalta osaltaan edistää yrittäjäbisnestä Suomesta ja innovaatioita Suomesta. Kaivataan palautetta siitä, mitä kaipaatte, mutta tietysti tarjoamme kaikenlaista. Toivon oikein hyvää yhteistyötä kaikkien teidän kanssa."

Sarkkinen kertoo tästä liveraportoinnista ja kehottaa tulemaan mukaan kommentoimaan. Eli rohkeasti vaan :)

Will Cardwell, Technopolis Ventures.

Venture Capital Market 2009. Software Entrepreneurs.

Technopolis Ventures
- Mission: To helpo high tech growth companies gain access to investors, customers and partners.
- "international muhc more active today"

• First global recession of our lifetime
• All companies will not survive
• global tehchnology finance market: transactions is going down, fewer maga deals are done, overall activity is lower, deals that happen are much smaller.
• stock prices are way down
• enterprise value to sales ratios declining fast
• finnish venture capital market, FVCA statistics 2008: 384 M€, start-up 42,5 €
• Investment picture in Finland
• Interactive media and mobile biggest sector 32
• Businessa Angels 9 , Finnish VCs 32 , International VCs 55 , others 4 (even internationa, there's usually local partner who is also investing)
• 41 companies, 60 inverstments, 20 VSs, 20+ Angels
• "there's good reason to believe that there are good venture deals in this year- there are many in process"
• most active players in the finnis vs market: Avera, Conor, Equitec, Inveni Vapital, Inventure, Midinvest, Nexit Ventures, SITRA, Teollisuussijoitus, VNT MAnagement, Acta Wireless, Amadeus, Benchmark/Balderton, Capricorn Cleanteach... etc

Keys to raising venture capital today:

• know well which VCs realistically can invest in you and understand exactly what their process requires
• prepare aggressive but realistic scenario forecast- it proves that you know your business
• understand not only your own industry, but also adjacent horizontal and vertical industries from strategic business
• understand the realistic market price and terms and conditions
• make it widely known if you plan to raise money in next 12 months

Paneelikeskustelu: vetää Jyrki Alkio, Talouselämä

• Artturi Tarjanne, Nexit Ventures
• Risto Setälä, Tekes
• Jussi Harvela, Veturi Growth Partners

Mitkä ovat tunnelmat tässä taloustilanteessa?

Tarjanne: ihan hyvät tunnelmat, mobiilikentässä on muutama alue, jotka kasvaa. Nyt just ei ihan kauheesti itketä.

Harvela: Aika hyvät fiilikset, numerot on vähän nousseet. Tänä vuonna on ollut jännä havaita, että niin paljon on tullut uusista yrityksistä kiinnostuneita. Esim. isoista telecom-yrityksistä lähtee vanhempaa, osaavaa väkeä yrittäjiksi.

Setälä: Tuntuma on semmoinen, että rahoitus pysyy samalla tasolla kuin viime vuonna. Ei maailmanlopputunnelmaa.

Ovatko ohjelmistoyritykset kiinnostavia sijoituskohteita tällä hetkellä?

Tarjanne: "Software as a service" on nostanut päätään. Ohjelmistot ja palvelut kiinnostavat, iPhone ja sen ympärille kehittyneet bisnekset. Pienillä pääomilla saadaan rakennettua jonkinlainen liikevaihto, mutta ei varsinaista venturea.

Jenkeistä fiilikset: Location based service on kova sana, mobiilimainonta laskenut. Monet sisältö- ja palveluvetoiset liiketoimintamalleja on paljon, vaikka epäluulo sijoittajien kesken kasvaa.

Setälä:
Sosiaalisen median bisnesmallit vähän haussa, mutta jos jollain kulmalla tulee, niin on ollut erittäin kiinnostavaa. b-to-b näkee. Suomesta isommat lähdöt olleet vähissä.

Harvela:
Focus asiakkaan ongelmiin on a ja o. Pitää näyttää, että tulee revenue sisään ja asiakkaalle tarjotaan jotain:

Millaiselle yhtiölle et antaisi rahaa, Tarjanne?
Huonolle. (naurua!)

Suomalaisten yritysten haasteet ja ongelmat?

Harvela:
Persoona tekee yhtiön, ja persoona kokoaa tiimin. Jos on oikea tiimi, niin siitä tulee bisnes, ihmisistä se on niin kiinni ja he ratkaisevat.

Kenelle VC-rahoitus sopii ja kenelle ei?

Tarjanne: Yleenä yrittäjälle se on ainoa yritys, mutta pääomasijoittajan kannattaa ajaa etua korkealla riskiprofiililla. Yritykselle voisi olla järkevämpää mennä hitaammalla tahdilla.
Mutta on sitten caseja, joissa pääomasijoittan raha nostaa yrityksen arvoa nopeammin. Rahan ja lisäarvon potentiaali voi olla toteaalinen, kun yrittäjän ja pääomasijoittan intressit ovat yhteiset.

Harvela:
Mitä haluat rakentaa yrityksestä? Kasvaa nopeasti, valloittaa maailman, tehdä duunia? Silloin pääomasijoittaja on hyvä.
Yrittäjätiimin riskinottoprofiili ratkaisee.

Millaisia muita polkuja löytyy kuin VC-rahoitus?

Setälä:
Asiakasrahoitus eli jos saa sen hyvin vetämään. Jos pääsee kiinni hyviin ensimmäisiin referensseihin, niin siitä voi lähteä. Verkostojen voimaa, tekijöiden pääomaa.

Harvela:
Asiakasrahoitus on paras rahoitus. Heti, kun on tuottava bisnes, avautuu muita vaihtoehtoja rahoitukseen (lainaa, venture jne). Jos sulla on hyvä bisnes, joka tuottaa voittoa, niin rahoitus järjestyy.

Kuinka paljon Tekesin uusi rahoitusmalli nuorille yrityksille kiinnostaa? http://www.tekes.fi/rahoitus/yritys/n...

Setälä: kova kysyntä on ollut, heti alkuun oli vahva piikki. Rahoitustuotteistamme se, jolla pystyy tekemään muutakin kuin teknistä kehitystä. Julkisena rahoitustuotteena siis uudentyyppinen. Olisi pitänyt profiloida firmoille, joilla on jo eka asiakasreferenssi, mutta jotka ovat toimineet alle 5 vuotta. Päätöksia on tehty noin 40, it:tä yli puolet, suuri osa softaa.
Sijoittajia on ollut alusta asti mukana arvioimassa.

Tarjanne:
Mulla on itselläni ollut hyviä kokemuksia Tekes-rahoituksesta yrittäjänä. Tämä uusi suuntaus on positiivinen, tuotteen vieminen markkinoiminen tärkeää.

Missä vaiheessa kannattaa hakea rahoitus ulkomaalaiselta, missä ulkomaalaiselta?

Tarjanne:
Riski on siinä, että osakassijoitus antaa pääomasijoittajalle paljon valtaa. Pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä tavoitellaan ja millä aikataululla. Vaikuttaa henkilötkin. Voi olla enemmän kiinni siitä, kuka henkilö rahastosta on se, joka hommaa tekee: mikä hänen asemansa rahastossa on, voiko viedä asioita eteenpäin?

Harvela:
Piilaaksoon verrattuna: Suomessa viedään yritysaihiot liian aikaisin rahoitusmaailmaan. Paketti ei ole kasassa, eli tuote ei ole vielä valmis. VC on teollisuus, yritykset ovat sisällä tuotteita. Kun oikeasti ottaa kalvon käteen ja lähee hakemaan rahaa, pitää olla tuote kasassa.

Setälä:
Vaihtelee aika paljon. Liian aikaisin ei kannata mennä. Jos läheltä löytyy, on helpompi operoida: meren takana palaa enemmän rahaa ja aikaa.

Onko myös joku liikevaihtotaso, ennen kuin kannattaa hakea?

Harvela:
Ei sitä tarttee, jos sulla on ajatus kasasa.

Tarjanne:
Stoorin ja tiimin pitää olla uskottava. Toki tunnusluvut voi vakuuttaa. Piilaaksossa diileistä oli 95 sarjayrittäjiä, Suomessa 5-10 . Kertoo aika paljon siitä, mitkä ovat yrityksen valmiudet. Todennäköisemmin ekalla kerralla ryssitään.

Finnveran suhdannelainoista.

Harvela:
Valtio tekee mun mielestä aika hyviä juttuja lamantorjuntouhuissa.

Setälä:
Finnvera pystyy toimimaan hyvin. Tehdään tiivistä yhteistyötä: huomaa, että ovat nyt kiireisiä, ja kysyntä on ilmeisen kova.

Tarjanne:
Tuntuu, että hallitus ja TEM ajaa aika terhakkaasti kasvuyrittäjyyttä läpi. Oltiin tilaisuudessa, jossa Pekkarinen hehkutti kasvuyrittäjyyttä. Näkyy järkeviä, hyviä siirtoja. Suomi on nyt aika hyvä paikka kasvuyrittäjyydelle. Suurin pullonkaula on se, että kaikki ei uskalla lähteä: pitäisi saada asenteet muokkautumaan

Yleisölle kysymys: kuinka moni aikoo hakea rahoitusta?
- lukuisia käsiä nousi
Kuinka moni suhdannerahoitusta?
- muutama käsi ylös

Onko VC-kenttä muuttumassa?"

Harvele:
On muutoksia havaittavissa Maailmalla on tulossa monia uudenlaisia tapoja tehdä ja hoitaa. Suomessa on erilaisia instrumentteja, myös valtion rahaa: alkuvaihetta saa täällä hoidettua hyvin.

Kiihdyttämöyrittäjyydestä: mennää niin alkuvaiheesa mukaan, että voidaan kehittää se dna johon uskotaan, heti alusta. En ehkä ole paras henkilö arvioimaan, mikä yritys on hyvä ja mikä ei.

Tarjanne:
Joo, se on yllättävän vaikeaa pyytää.

Harvela:
Paljon parikymppisiä, joilla on uskomaton, mieletön draivi. Mä oon jo yli nelikymppinen, joten mun tehtävä on sit olla mukana vetämässä.

Miten kiihdyttämö eroaa hautomoista?"

Harvela:
Siellä yritetään kiihdyttää eikä hautoa. Sinne mennään operatiivisesti mukaan. Maailmalla on syntynyt jonkinlaisia kontakteja. Ihmisiä mukaan rakentamaan "hartiapankilla".

Suomen innovaatiojärjestelmää on kehuttu maailman parhaaksi. Nyt on käynnissä uusi kv-arvio: äänenpainot ovat muuttuneet. On ollut hyvä, mutta aikansa elänyt, pitäisi muuttua. Mitä hyvää ja mitä huonoa Suomen systeemissä?

Tarjanne:
Pohjalla pitää olla osaamisen kehittämistä (Tekes, koulutusjärjestelmä). Yrittäjyyden esiintuominen on jäänyt valitettavan vähiin. Yrittäjäinnostus ei ole korkealla. Innovaatioiden kaupallistamiseen tarvitaan pieniä, yrittäjävetoisia elementtejä, joka nyt tulee mukaan.

Harvela:
Ollaan liian laiskoja täällä. Kun menee laivalla etelään, niin ihmiset unelmoi ja tekee. Meillä ei ole nälkää: halutaanko me oikeasti muuta kuin se rivitalo, volvo, koira? Jenkeissä Piilaaksossa mikään ei riitä - veneen pitää olla suurempi ja suurempi. Meidän pitäisi olla terveesti ahneempia.

Setälä:
Dynaamisempaa otetta varmaan tarvittaisiin, lähtökohdat enemmän bisneksen puolelle. otetaan reilusti mallia, benchmarkataan.

Viimeisten vuosien myötä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, esim. bisnesenkeleille veroetua, Tekes jatkaa t&k-hankkeita jne. Onko tämä unelmien täyttymys?

Tarjanne:
Suurin unelmien täyttymys olisi, että kun menee korkeakouluihin haastattelemaan nuoria, niin innostus kasvuyrittäjyyteen olisi suuri. Pekkarinen olisi loistava yrittäjä: sehän on pahempi sähköjänis kuin minä, mutta häntä on turha enää käännyttää. Nuorempaa sukupolvea voidaan sen sijaan vaikuttaa: pieniä askelia siihen suuntaan, isojen yritysten johtopalleilta yritysten vetäjiin.

Harvela:
Ihmisten pitää itse toteuttaa juttunsa. Ehkä tämän laman pitäis mennä syvemmälle, että tulisi kovempi nälkä. Aalto-yliopistossa hyvä fiilis: on toivoa tässä maailmassa ja Suomessakin. Nuoriso kenties vie meidät sopivasti eläkkeelle.

Setälä:
Softapuolelta: emme ole kehittyneet juuri lainkaan verrattuna muihin maihin. Mikä on toimialan rakenne, miten sitä bisnestä tehdään? Sellaisia sovelluksia, joilla oikeasti löytyy asiakkaita ja päästään kv-kenttään. Pitää tarttua, valtava mahdollisuus, joka pitäisi päästä hyödyntämään.

Yleisöstä Mika Ahokas, Digium, kysyy:
Jos haluaa sen jättiveneen, niin mitkä pitää ottaa huomioon tässä taloustilanteessa, kun hakee rahoitusta?

Tarjanne:
Varovaisuus kasvanut. Riskinottokyky on nyt pääomasijoittajilla matalampi. Mitä enemmän näyttöä bisneksestä ja skaalautuvaisuudesta, niin sen parempi.

Harvela:
Riippuu siitä, miten paljon hakee. Prosessin rakentaminen unohtuu softafimoissa, myymisen ja markkinoinnin prosessit.
Meillä on ollut kunnia tutkiskella muitakin ICT-juttuja. On upeita juttuja: medikaalia ja muita. Ehkä se vaan tuntuu helpolta, kun niitä ei niin hyvin tunne. Mitä enemmän tiedät, sitä enemmän tulee tuskaa. Paljon on mielenkiintoisia juttuja Suomesta ICT:n ulkopuolelta. Paljon sellaista, joissa ICT voisi tukea syvää vertikaalia osaamista.

Yleisökysymys bisnesenkeleistä:
Mikä on tilanne, jos on alkava firma: bisnesenkelitoiminta Suomessa, erityisesti Avera?

Tarjanne:
Myyntivoiton vero bisnesenkeleille olisi tärkeä asia, jotta se kehittyisi. USA:ssa bisnesenkelit iso osa ekosysteemiä, Ruotsissa kehitys ollut positiivinen viime vuodet. Suomessa aika heikkoa, on jäänyt muutamien yksilöiden harteille (Siilasmaa). On paljon tehtävää: mutta bisnesenkeleitä ei synny, ellei ole niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet ja toimineet, eli vie aikaa.

Harvela:
Eiköhän nyt monilta enkeleiltä ole siivet leikattu tässä tilanteessa.

Loppukommentti Alkiolta:

"Täällä on perusoptimistinen vire, joka ei kyllä näytä siltä, mistä lehdet nyt kirjoittavat."

Kiitos laadukkaasta raposta @marikoo!

@marikoo lle kiitos. Sain rapon jo tänään huomisen sijaan :)

@marikoo Kiitos raposta! @Kitti esimakua huomisesta liveraposta löytyy jo osoitteesta www.twitter.com/juhaf - verkostoitumisosuudesta sitten kasvokkain :)

@marikoo Liveraportoinnin kommentointi parin penkin päästä oli harmi kyllä haastavaa ilman läppäriä - qännykkä ja qaiku eivät tykänneet toisistaan...

Kiitti vaan kehuista! Kiva keskusteluhan tämä oli rapoiltavaksi. Ohjelmistoyrittjien nettisivuille tulee vielä myös lyhyt kooste, mutta eipä siinä mitään uutta ole tähän raportiin verrattuna: muutamat pointit nostan esiin.

@juhaf, kännykässä lienee omat haasteensa: minähän en ole vielä niin mobiiliksi edes aikonut ryhtyä :)