#Ohjelmistoyrittajat

Jäsentilaisuuden teemana innovaatiot.

* Mitä tarkoittaa innovatiivisuus organisaation rakentamisessa ja kehittämisessä, tai liiketoimintamallien kehitämisessä?
* Millaista innovatiivisuutta tarvitaan muuttuvassa maailmassa?
* Miten innovatiivisuus voi vaikuttaa ohjelmistoyrityksen ja koko Suomen menestykseen?

Jungner on tuttu ja varmasti loistava puhuja tuosta aiheesta. Pystytkö yhtään taustoittamaan Jukka Kotovirrasta?

Jungner aloittaa:

Vietän powerpointitonta tammikuuta. Powerpoint pakottaa lineaariseen malliin, josta ei paljon jousteta. Miten voisi tehdä PP:n, joka toimisi sumealla logiikalla? Ohjelmistokehitysidea siis :)

Pitkäaikainen taistelu suunnitelma- ja markkinatalouden välillä. Siinä on kyse asiantuntijavallasta ja adam smithiläisestä näkymättömästä kädestä. Sama mekanismi toimii kaikkialla ihmisyhteisöissä, myös Ylessä.

300 henkilöä tietää enemmän kuin yksi tj. Jakautuu tietoon ja arvauksiin: tieto jalostuu ihmismassoissa.

Haluatko miljonääriksi-ohjelma: Jos kilauttaa kaverille, puolet menee oikein. Jos yleisöltä, 70 % oikein. Yleisö pesee asiantuntijan.

Miten rakennetaan organisaation sisällä? Miten saadaan koko yhteiskunta (tai asiakkaat) mukaan?

Microsoftilla meni paljon aikaa avoimen lähdekoodin vastustamiseen. Mietittiin silloin, miksi aina tulee tauluun vapailta kehittäjiltä.

Johdolta tulee suunnilleen se strateginen suunta, johon mennään. Selkeä strategia kahlitsee ilmiön.

Innovaatioihin liittyvä eka havainto:

Kannattaa rakentaa verkosto, joka hyödyntää Adam Smithiläistä näkyvää kättä.

Toinen:

Maailmassa tulee paljon teknisiä keksintöjä. Niiden markkina-arvo ei ole kovin huikea. Aikaisemmin oli tekninen loistavuus kova juttu, tällä hetkellä se on käytettävyys.

Jos haluat tehdä hyvää bisnestä, kannattaa keskittyä ansaintalogiikkaan, jossa asiakas maksaa arvon mukaan.
Ikävämpi tapa: kulut, joihin viisi pinnaa päälle.

Arvoperusteisessa käytettävyys arvokasta, koska syntyy rutiinit. HS:lla kova juttu se, että lehti tulee kotiin aamulla. Puoli yhdeksän uutiset sama juttu.
"Hiljaa, nyt tulee uutiset!"
Ovat siis osa rutiinia. Jos uutisten taso tippuisi, niin menisi pitkään, ennen kuin näkyisi markkinaosuuksissa.

"Kun tv:stä tulee elokuva, joka on hyllyssä, niin silti katson sen tv:stä. Se dvd:n haku on muka niin vaikeaa."

Pari ylimääräistä klikkausta --> nono.

Kuinka monella iPhone? kysyy ja käsiä nousee. "Sähköpostin eka kerta oli melkein uskonnollinen kokemus! Niin kätevää!"

Jos halutaan arvoperusteinen myynti, niin pitää olla tunnesitoutunut.

Symbolinen innovaatio: kaikki tv-ohjelmat ja elokuvat ovat näitä. Esim. Big Brother on levinnyt: "voin kuvitella, miten tyyppi, joka on yrittänyt myydä ideaa ohjelmayhtiöille ja on saanut kieltäviä vastauksia."

iPhone: myydyimpiä sovellus nukkumisrytmeihin liittyvä. Sekin symbolinen innovaatio.

Syntyvät vapaassa vuorovaikutuksessa, eril. ihmisten törmäämisessä.

Innovaatio on työkulttuurikysymys: pitää rakentaa kulttuuri, joka synnyttää innovaatiota.

Ylen strategia: sumea ja epämääräinen. Herättää kysymyksiä, kun aina ollaan sitä mieltä, että strategian pitää olla selkeä.

Innovaatiokuvio ei voi olla oikeastaan osa perusorganisaatiota. Joku pörröpää voi tulla kellarista ja sanoo jotain mullistavaa, joka tulee virallisen ohjelman ulkopuolelta.

Meillä on porukka , joka pähkäilee keskenään. Niillä on päällikkö, joka ei ole johtoryhmän jäsen tms. Sen pitää olla organisaatiossa pari askelta tj:sta alempana. Kaikki ideat eivät ole loistavia. Kun valopää joutuu taistelemaan idean läpi organisaation, niin se karsii hyvät ideat huonoista.

Ideat ovat kuin hiekanjyviä saharassa: niitä on paljon, eikä niillä juuri ole arvoa. Se, että joku saa hyvän idean, ei vielä ole mitään. Olennaista on se, että idea jalostuu.

Yle: Kun on idea, se etenee pilotiksi, sitten tuotteeksi. Prosessin heikoin kohta ei ole ideoiden saaminen, vaan se ideoiden jalostuminen tuotteeksi.
Lopullisen tuotteen tekeminen on "perkeleen kallista". Ei kannata hukata panoksia esim. elokuvan tekemiseen, joka huomataan ihan paskaksi. Huono idea pitäisi saada tapetuksi ajoissa. Toisaalta ne kaikkein hulluimmat ideat on usein parhaita.

Yleisökysymys: Miten BigBrother olisi tuosta suppilosta päässyt läpi?
Vast: Se oli jo pilottivaiheessa, ja se tyyppi hakkas päätään seinään ja pääsi lopulta läpi.

Isot ideat tulevat siitä, että ajatellaan jotain ihan poikkeuksellista. Suuri osa siitäkin on roskaa.

Pitää sytyttää porukkaan intohimo, jolla he jaksavat veivata sen läpi hallinnon ja esteiden.
Intohimoesimerkki: 5-vuotias tyttäreni, yritin viedä tarhaan, eikä onnistunut, tyttö vetää itseään mutkalle jne. Kaiken yli tulee kimeä huuto. Viikkoa myöhemmin kaverin synttärit, joille nuhainen tyttö haluaisi lähteä, etsii piilotetutkin vaatteet.
Tässä näkyy intohimon erot.

Tunnetasolla kolahtaminen synnyttää intohimoa.
Se on vaikeaa: peruskoulusta lähtien tapetaan intohimoa. Kuka lapsi haluaisi olla kyyninen muutosvastarintainen jäärä?

Ylellä: innostunut porukkaa: 65 % on nyt sitä mieltä, että Yle on hieno työpaikka.

Epäonnistuminen: kaikki kertovat, että ota riski ja epäonnistukaa. Mutta eihän sitä sallita: mikä huuto ja ilo siitä, kun Ylen toimari laittoi YouTubeen videoon, pitäiskö antaa potkut!
Sitten taas kohta puhutaan, että tarvitaan riskinottoa.

Suomalaisista olisi tullut helvetin hyviä neuvostokansalaisia, kun sääntöjäkin noudatetaan niin kuuliaisesti!
Ei siedetä erilaisuuttakaan. Pistetään samaan muottiin kaikkia.

Noudatetaan sääntöjä, pelätään epäonnistumista.

Virkamiesten tärkeimpiä: älä tee virhettä.

Lisäksi tähän liittyy kateus. Kansanluonne mukana syynä siihen, että Suomella ei mene kovin hyvin.

Kokeilkaa: menkää hakkaamaan naapurin ovea lottoarvonnan jälkeen ja kertokaa, että voititte 5 miljoonaa ja katsokaa sitä naapurin ilahtunutta ilmettä!

Arvoperustaiseen liiketoimintamalliin pääsi aiemmin monopoliasemalla. Siihen pyrittiin ennen. Se ei toimi enää, sillä nyk. verkottonut maailma vaatii yhteistyötä ja verkottua.

Se, mitä te teette ja mitä Yle tekee: jos tulee viisastenkivi, niin pitää skaalata se mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Paras tekniikka ei lähellekään aina jää käyttöön.

Innovointi: vähän kuin katsoisi liikkuvaa junaa, 150 km/h, ja pitäisi nyt arvata, missä se on kahden vuoden kuluttua.
Pitäisi olla sumean strategian lisäksi visio siitä, missä maailma on.

Pari-kolme vuotta ruvettiin puuhaamaan Ylen Areenaa: 80 % kamasta on siellä.
Sony kertoi, että tänä vuonna 90 % SOnyn televisioista on netti. Sony kerää hyvät palveluntarjoajat.
Maailma, jossa on netti ja kaukosäädin, ja jossa voi on demand -palvelun kautta katsoa.
Jos saa rakennettua sen on demand -systeemin niin, että se toimii, niin on vahvoilla.

Tekijänoikeusjärjestöt-ongelma: Yle voi laittaa omaan palvelimeen, mutta jos se menee Sonyn tms. palvelimelle, niin ei käy. Nyt on vuosi hakattu päätä: oli hyvä visio, mutta nyt on jumiuduttu riitelemään jonkun kyläkauppiaan kanssa siitä, mitä tomaatti maksaa.

Arvioikaa, missä se juna on, ja koettakaa osua siihen. Tiedän kyynisiä ilmieitä, mutta ei se ole mahdotonta.
Katelkaa, mitä nuoret tekee, jutelkaa ihmisten kanssa jne.

Jos laittaa lumipallon oikeaan paikkaan, tulee huikea lumivyöry.
Ihmisten jako mandariineihin ja sitruunoihin: mandariineista henkii mahtava into. Sitruuna on sellainen, että jos sulla on tapaaminen sellaisen kanssa, niin vituttaa jo edellisiltana nukkumaan mennessä.
Pistin kaikki paukut mandariineihin voimaannuttamiseen ja heidän hankkeidensa tukemiseen. Kukaan ei halua olla sitruuna: kun näkivät, että mandariineilla on hauskaa, halusivat mukaan.

Työilmapiirikysely: työyhteisöt rankattiin paremmuusjärjestykseen ja laitettiin intraan avoimesti --> benchmarkkaus sisäisesti.
Pikku nakerrusta kuului joka puolelta taloa: mekanismit saivat voimaa ja syntyi itse itseään vahvistava spiraali.

Yleisökysymyksiä loppuun, nyt käytiin keskustelua siitä, miksi urheilua on parhaaseen katseluaikaan. Lopullinen kommentti: vaihda kanavaa, älä tyhmisty.

Seuraava kysymys:
Itseään korostava osaoptimointi ja kiire innovaatioiden estäjänä.

Jungner: Kiire tappaa luovuuden. Optimi käyttöaste mille tahansa organisaatioille 85 prosenttia.
Kun talousjohtaja tulee kertomaan, että on tehottomuutta, niin innostun: jos tulee tarvetta, niin tiedän, mistä voi pumpata.
Olis mennyt 375 vuotta, jos olisin selittänyt, että ottakaa riskiä jne. Sen sijaan annoin 15 kummallista lehtihaastattelua, laitoin YouTubeen videoita jne. Se sai aikaan sen, että "onkohan toi menettänyt järkensä, ehkä sillä olis jotain järkevääkin".
Ylessä on löytynyt esim. yli 55-vuotiaita helvetin innostuneita: nämä ajatukset sopivat yhteen 70-luvun hippiliikkeen kanssa.

@pe3 Nyt mennään Jukka Kotovirtaan, toivottavasti vähän selvenee herran taustat :)

Gearshift Groupista esittelyä, Kotovirta toimii liikkeenjohdon konsulttina tässä yrityksessä, jota on ollut perustamassa.

Lainaus Hesarista 1993, arvostelu v-tyylillä hypännyttä ruotsalaista Boklöviä. "Tuloksista viis, mut sä teit sen väärin."

Innovoinnissa usein kyse siitä, että jokin asia tehdään eri tavalla. Se usein kauhistuttaa.

Innovaatiojohtamista, http://www.imo.fi.

Monien asioiden pitää olla kohdallaan, jotta voidaan tehdä ikonituotteita.
Taas iPhonesta: kollega toi esittelemään iPhonea, löytyi innostunut lapsi.

Nyt pala historiaa: tulevaisuuden kotitietokone v:lta 1954, iso visio, ei ollut olemassa vielä olemassa.

Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelma YLEltä (siis scifiä). Kerrottiin kauppakomppaniasta Siriukselta, joka kehitti hissiä. Implementoivat tulevaisuusteknologiaa hisseihin ja saivat hittituotteen aikaan. Hissi oli aina paikalla oikeassa kerroksessa.
Hissit saivat niin paljon älykkyyttä, että niille tuli komplekseja. Siriuksella ryhtyi menemään huonosti, kunnes historiankirjoista löytyi portaat ja sitä kautta bisnes lähti nousuun.

Googlesta: sisäinen missio tietää, mitä ihminen hakee, ennen kuin tekee haun.
Pystyittäisiin ennakoimaan ja arvioimaan, on tiettyjä tapoja nähdä tulevaisuuteennn.

@marikoo Tuhannet kiitokset tästä.

Innovaatioiden onnnistuminen (Business Week, April 2006):

Lelut rankin alue: 1 %.
Ruokatavarat 2 %...

Kuva hiekkarannalta, lapsen lapiot ja hiekka. Kuka on asiakas?
Lapsi ja vanhemmat, jotka arvostavat eri asioita.
Hightechia kirkkaanvärisissä muovituotteissa.

Moore: The Market Development Life Cycle

Kun mennään myymään ideaa yritysasiakkaille, niin vastassa on lapsi: se, joka mieltyy väreihin ja muotoihin, mitä tehdään.
Oikeassa bisneksessa vastassa talousjohtaja, joka ajattelee aikuisten asioita: räjähtääkö tämä käsiin?

Ne innovaatiot, jotka balansoivat nämä eli viehättävät molempia, pärjäävät.

Moorea jatketaan, Aligning Innovation with the Life Cycle.

Missä vaiheessa ollaan? Markkinainnovaatiovaihe voi olla vaikka kuinka pitkä.

Markkinointi-innovaatio esimerkkinä jäätelö:
Generation Pappa: VAlion vanilja: suosi suomalaista, vanilja hyvää
Pre Generation X: Häegens-Dazs: myyntikanavan voima, paksut hedelmäiset maut
Generation Y: Ben & Jerry's: Alternative, ekologinen, hipsterit, hämmentävät makuyhdistelmät

Mahtuuko innovaatiosi maailmaan?
Innovoinnin kolmiodraama: b-to-b -alalla pitää ymmärtää tarkkaan, kuka ostaa keneltä ja miten.
Useimmat innovaatiot jakelukanavainnovaatioita.

Kokonaistuote:

miten rakennetaan esim. seinän kiinnitys palveluksi? "Taulu as a service"

Sitten pätkä Eino Leinoa ja hiihtorunoutta: onko kivempi hiihtää umpihankeen vai valmista latua?

Leino vs Copycats 1-5

Innovaattorit eivät ole usein lopullisia voittajia. Kun oikea hetki tulee, niin on hyökätty kiinni.

Kuka voittaa älypuhelimissa? Innovaattori Nokia, kopioija Apple, seuraava kopioija Google... Kopioijat niskan päällä...

Kopiointistrategia ei välttämättä ole huono tapa innovoida.

Aurinko nousee vahvasti Kiinasta. Muutos maailmantaloudessa: tekeminen menee sinne, mitä meille jää?

Ruotsalaisten osaaminen "hömpän" innovoinnissa, esim. Ikea. Ruotsissa vanha hovikulttuuri: on hovinarreja, jotka tekevät pilkkaa, saa olla hassu. Pannaan itseä peliin, ollaan siksi hyviä esim. muodissa ja markkinoinnissa.

Michael Porter: "Strategy is all about deciding what NOT to do."

Arvokäyrä: palvelun/tuotteen ydinominaisuuksien määrittely.
Creative Zen oli aiemmin mp3-soittimissa johdossa. Tuli iPod, josta puuttui monia ominaisuuksia, mutta siihen poimittiin juuri oikeat osat: helppokäyttöisyys, interoitu e-kauppa, itseopastava, cool.

Viinin uusin elämä: laatikkoviinit tulivat. Viinit olivat "hienoja" 20 vuotta sitten, jota tuettiin etiketeillä jne.
Viinibisnestä lähdettiin tekemään uusiksi, poistettiin hienosteluja. Luotiin uusi bisnestyyppi: helppo kantaa, helppo juoda (lisätty sokeria), helppo jälleenmyydä.

Olut otti mallia viinibisneksestä: oluessa on nyt jenkkimarkkinoilla hienostuneisuutta. Rinnakkaisilta toimialoilta kopioidaan elementtejä.

Niiden asiakaskuntien löytäminen, jotka eivät ole perinteisiä. Esim. Wii: aiemmin pelit olivat nuorten miesten juttu. Nyt pelaaminen voi koskettaa laajoja kansanryhmiä, jopa vanhusten dementianehkäisyn väline.

Yhteenvetona:

Pitää olla kotka, ei ankka :)

Tämähän palveli!

Minusta Vanilja on silti paras jäätelömaku :)

@marikoo thx! Hyvää stuffia!

Tosi monta kiinnostavaa kommenttia ja hyviä esimerkkjä sinänsä tiedetyistä asioista : innostuneet 55-vuotiaat, hesari/dvd/telkkari, unirytmit jne

Idoiden valinnasta, jalostamisesta, toteuttamisen ideoinnista ja ideoiden myynnistä kannattaa kuunnella Saku Tuomista, jos vain tulee vastaan.

@pe3 @arttusilvast @mtarvainen @troppone
Ohjelmistoyrittäjien nettisivuille tulee vielä videokin Jungnerista, voitte sitten tarkistaa, olenko kirjannut lausunnot oikein. Itselle on hetkittäin olo, että missaa jotain oleellista tai peräti kirjoittaa niin, että se on sitten ymmärrettävissä ihan eri tavalla kuin mitä puhuja tarkoitti.

Ja tätä raportointiahan teen ihan maksettuna duunina :)

@marikoo Kaunis kiitos raportoinnista!

@marikoo: Puhuiko jungner nimenomaan Adam Smithiläistä näkyvästä kädestä? Hauska idea. Tarkoittaako se sosiaalista mediaa ja prosessien julkisuutta?

@pe3 Ähm, en nyt uskalla pohtia, mitä noiden lausuntojen takana oli. Minun mielessäni Adam Smithiin yhdistyy aina näkymättömän käden teoria ja Jungner puheli sen verran reippaaseen tahtiin, että väärinymmärryksetkin ovat vaarallisia.
Mutta eiköhän ideoiden lentelyn hengessä voi kukin itse jalostaa ajatusta haluamaansa suuntaan. Tai kysäistä Jungnerilta tarkemmin.