#Puhekallio

Musta ei koskaan tule esiintyjää. Muuten olen kyllä suunapäänä, mutta kun pitää olla esillä kertomassa jotakin asiaa, niin hukka perii.

Oliko oikeasti noin paha? Usein, kun jännittää, niin tuntuu, että olisi mokannut pahemmin, mutta muut eivät olekaan huomannu. Tsemppiä silti! Kyllä se siitä :)

Esiintymisjännitystä voi opetella hallitsemaan ja käyttämään hyväksi. Kokeile erilaisia mielikuvaharjoitteita ja paljon vaan esiintymistä - ensin vaikka peilille, sitten omalle perheelle ja vaikka kavereille jne...?

@viu Oli se aika paha. Mulla on liian harvoin mahdollisuuksia esiintyä. Pitää yrittää nousta pikaisesti uudestaan hevosen selkään, ettei jää pysyvää kammoa. Nyt on aika apea fiilis.

@jaanahuhta Ovat kai nämä puhujien vakiokonstit käytössä? Esimerkiksi toisen sieraimen sulkeminen rystysellä juuri ennen puheen aloittamista ja hidas tasainen sisäänhenkäys toisen sieraimen kautta. Kyse on itse asiassa rentouttavasta jooga-hengitysharjoituksesta.

@Keskilinkki Ei ollut mitään konsteja. En ole pitkään aikaan jännittänyt tuolla tavalla. Se vain tuli ihan yhtäkkiä! Hetken olin taas ala-asteen rillipää, joka ei koskaan halunnut edes lukea ääneen.

Ihme juttu on se, että kukaan ei koskaan usko, että JUURI MINÄ voisin jännittää. Ehkä siksikin jännitän vielä enemmän. Olen kova puhumaan, mutta se ei merkitse mitään. Mä olen enemmän sellainen ex-temporesti vetäjä.

Tarvitsisin kunnollista HARJOITUSTA. Mutta sitä on niukasti tarjolla.

@jaanahuhta Kuulostaa jopa vähän tutulta. Mulle aina välillä tulee hillitön esiintymisjännitys, muttei onneksi joka kerta ja nykyään harvemmin. Kun on iso yleisö, jolle pitää puhua, en katso ketään tiettyä henkilöä vaan juuri päiden yläpuolelle. En näe kasvoja (jotka alkaa pelottaa),mutta näyttää silti, että katsoisin yleisöä :)

Yks on myös, et voi kuvitella pelottavan yleisön vaikka alasti tai mummokalsarit päähän tai mitä vaan, niin ei enää pelota.

Ja sit vaan pitäis harjoitella, harjoitella ja harjoitella....

@jaanahuhta olen itsekin aivan onneton esiintyjä (äänikin on vielä kaiken lisäksi hiljainen). Onneksi ei ole tarvinnut juurikaan elämässä esiintyä. (Jos olisi tarvinnut, kai siihen olisi sekä tottunut että myös kouluttautunut.)

Erään kurssin pitchausharjoituksessa (onneksi vain harjoitus) petti sekä tekniikka että muisti, ja vedin ns. hatusta ja luulin, että meni persiimmilleen kuin mikään ikinä. Mutta jengi oli sitä mieltä, että esiinnyin rauhallisesti ja jopa vakuuttavasti.

@jaanahuhta Tsemppiä, harjoitteluympäristöjä löytyy. Olen esiintynyt 20v ja edelleen on järkyttävä esiintymiskammo max 100 ihmistä (aloitin kymmenestä =)

Oma yksittäinen vinkkini on betasalpaajat - suosittelen.

@ubiq Täytyy kai pyytää sellaista salpausta.
Mulla on varmaan jokin itsetuntoaukko, ties mistä johtuu. Kun esiinnyn, luulen kaikkien odottavan multa ihan täydellistä suoritusta. Ja kun tiedän, etten pysty siihen, niin kaikki menee ihan reisille.

Kun jengi katsaa, niin kuvittelen niiden vain ihmettelevän, mitä tuo nyt noin jännittää.

Voitaisko me järjestää kesällä Qaikun sympoosiumi TED-näkökulmasta? Eli jokainen esittäisi oman alansa/harrastuneisuutensa näkökulmasta jotain muille presis tyyliin?

Tykkäisin kovasti. Mieluiten jossain mökillä viikonloppuna.

@lindstorm Hyvä idis. I am in! Kaikki presikset striimataan ja videoidaan?

@PeterF ai niin että lisää jännityskerrointa? Käy mulle, mutta ehkä kuitenkin vaan videoitaisiin, sekin lisää jo jännitystä riittävästi, ja sillä pystytään jälkikäteen tarvittaessa analysoimaan että miten meni.

MUTTA. En haluaisi heittäytyä tämän kanssa liian analyyttiseksi. Pikemminkin tehdä tilanteesta puolituttujen seurassa sellainen sopivan rento, onnistumisen kokemuksia ja maksimaalisen rohkaisun mahdollistava tilaisuus harjoitella ja oppia. :)

@lindstorm En oikeastaan ajatellut sitä lisäjännityksen kautta. Uskon esitysten olevan sisällöltään sen verran kiinnostavia, että kannattaa taltioida.

@lindstorm +1 Kelpo idea. Tuulio-miitti on jo muttei siellä presentoida @jaanahuhta Kuulostaa nk itsereflektiolta so kuin laittaisi kaksi peiliä vastakkain. Ei se yleisö mitään mieti, jos miettii niin korkeintaan sitä että milloin pääsee Facebookiin. Ei sitä kannata miettiä :)

@jaanahuhta Just pidin oman esitykseni. Nyt yleisönä luen seinältä slidea, googlaan esiintyjän slidejen tausta-aineistoja ja kirjoittelen Qaikuun. Ei tässä ehdi esiintyjästä kuulla kuin äänen.

@lindstorm I am so in!! :) Hieno idea!

@ubiq Tuo kuulostaa juuri oikealta selitykseltä. Aivan kuin ohjaisin itse tilanteen puolitahallani "tuhoon".

Kaipaisin todella harjoitusta ja juuri tuollaisia tilanteita. Ongelmani on se, että minun on vaikea irrottautua mökkireissuille. Kaikki iltamenot ovat jo nyt niin kortilla.

Kokouksissa en jännitä puhumista. Ja esityksissä olen vetänyt hyvin esim. Green Officea. Mutta tuo oma työ on jotenkin heikoimmilla kantimilla. Siinä pitäisi olla asiantuntija. Päässä on joku klikki.

Jos pitäisin teille esitelmän työasioista, ikävystyisetteköhän kaikki....

@semi @PeterF @lindstorm @jal @Keskilinkki @viu

Pidin juuri VTT:llä estyksen, joka välitettiin muihin VTT:n toimipaikkoihin. En jännittänyt, mutta eilen hieman jännitti. Tämä tuntuu uskomattomalta, koska nuorena teininä todella kammosin esiintymistä niin, että jäi koulun esitelmätkin pitämättä.
Jouduin tai pääsin sitten lukiossa ja yliopistossa pitämään puheita ja toimimaan opettajanakin ja jännittäminen karisi pois.
Sen sijaan puhuminen joissain sukujuhlissa tuntuu edelleen hankalalta.

Eli suosittelen hakeutumista esiintymistilanteisiin ja näin harjoittelemaan. Kyllä se siitä.

@Kayraranta Olen kade henkilöille, joilta luonnistuu puheiden pito ja esiintyminen. Jos saisin vain kirjoittaa, elämäni olisi paljon helpompaa.

Pelkään, että kohta minä en enää saa tilaisuuksia esiintyä, kun "maineeni" leviää. Tiedän myös juuri tällä hetkellä rankaisevani itseäni - jopa kohtuuttomasti - vollottamalla tästä ja maksimoimalla kurjuuttani. Se on osa tätä ongelmaa.

Päätä en voi laittaa vaihtoon. Sitä voin kyllä yrittää muuttaa. Tässäkin iässä on opittava ja löydettävä totaalisesti uutta itsestään, koska en halua jäädä tähän ja pelätä.

@PeterF Järkätään. Voidaanko järkätä vaikka studiolla? Valmennan työssäni asiantuntijoita esiintymään edukseen, joten heitän mielelläni lusikkani tähän soppaan.

@jaanahuhta Juu. Nopeasti vain uusi esiintyminen alle. Tyylejä on monia ja jännittämistä pitää olla - se pitää ytimessä. Kyllä susta kuoriutuu vielä esiintymisestä nauttiva puhejoutsen!

@jaanahuhta Enpä usko... nimimerkillä "Tilastotieteen appron suorittanut vuonna kivi ja kirves..."

@Kitti Mikä ettei sopisi hyvin paikaksi.

MItä suurempi yleisö, sitä helpompaa.

Mää kans.

Voisi tehdä myös niin, että saisi pitää uudestaan, jos menisi ihan penkinalle? Tänään tuntui esityksen jälkeen, että uusinta olisi ollut onnistunut.

@jaanahuhta kuulostaa hyvältä, mutta keikka PITÄIS minusta ensin vetää loppuun asti, ennen kun sen saa uusia. Itseasiassa, voisi olla hauska, että pidettäis 2 kertaa esiintyminen, eri porukoille, molemmat videoitaisiin, ja siitä saisi sitten sellaisen näkemyksen, että kuinka omilla sanoillaan jengi esiintyy...
Meneekö liian analyyttiseksi? Ehkä minustakin. :D
Mutta kyllä minusta omaa substanssiosaamistaan on paljon helpompi esitellä, kun miettii koulussa vaikkapa "huomenna puolen tunnin esitelmä aiheesta Nigerian kansantalous".
Nykyisin kai esitelmien pitämistä harjoitellaan nimenomaan omista harrastuksista ja "tutummista asioista", mikä sinällään on hyvä homma. Jenkeissä tätä on ilmeisesti tajuttu tehdä jo pidempään, ainakin tällaisen käsityksen on Simpsoneiden katsomisesta saanut (ja kuka väitti että telkkarista ei opi mitään)

@lindstorm Loistoidea! Juuri noin se pitää vetää. Porukkaa pitäisi saada paljon mukaan.

@lindstorm Eiköhän noutaja pärjää Nigerian kansantalous -presentaatiossa? Sitä paitsi, maan 4. suurin vientituote on 419-nigerialaiskirjeet. Äkkiäkös tuollaisen.

Mutta jos ja kun sessiota aletaan järjestää, niin esiintymiset voisivat olla aika lyhyitä niin niitä voisi olla enemmän. Esm 5 tai 10 minuutissa esiintyjä saa itsensä jo kyllä jumiin, ei siinä tarvita normi 25min:aa. Itse luotan iteroivaan malliin so. jokainen saisi esiintyä 2, minimissään kernaasti 3 kertaa ja kokeilla soveltaa lennosta saamaansa palautetta ja vinkkejä so. aidosti harjoitella. Tälleen pääsin virallisen coachin kanssa aikoinaan alkuun.

@Kitti olisi loistosparraaja mutta myös nk yleisön pitää saada antaa palautetta. Jos sessiosta pistäisi hieman puffia, niin olettaisin että jopa Metropolin talousalueelta saisi 10-30 ihmistä paikalle aika vaivatta, sen verran yleistä tuo tuskailu on :)

Mutta @jaanahuhta Tyylikkäintä on että avauduit haasteesta. Aika monen ongelman ratkaisu etenee kollektiivisesti mähkittynä.

If everything fails, niin purkissani lukee Propral 40mg. Ovat olleet hyvin suosittuja tuttavapiirissäni.

Harjoitusta vain. Sitten peliä oman pään kanssa vetää kuivaharjoitteluna ensin ja sitten mielikuvittelee tilanteen. Sitten se "julkinen" setti onkin jo 3. kun sen juttunsa vetää.

Kumpi harmittaa enemmän, että sisältö ei välittynyt vai että esitysteknisesti "tuntui" pahalta? Jos sisältö ok niin esityksestä saa jotakin yleensä anteeksi.

Niin ja yksi vinkki, että ei kahvia ennen esitystä ;) Kokemus tuo noissakin varmuutta ja paljon riippuu yleisön koosta ja koostumuksesta...

Mie kans mieluummin syön kengännauhoja kuin esiinnyn julkisesti, mutta kyl se silti on aina mennyt kun on pakko. Pitää vaan yrittää muistaa, että yleisö on esiintyjän puolella, ei vastaan. Ja toinen mitä käytän ite, on se, että menee sinne eteen vaan ja pitää lärvinsä kiinni niin kauan että tottuu siellä olemiseen ja osaa aloittaa reippaasti. Siinähän kattelevat, ei ne mihkään lähde. Eivätkä syö elävältä.

@ubiq Kiitos!
Ja kaikki muut.

Tämä ketju on antanut jo niin paljon, että en vielä tiedä, miten osaan ottaa vastaan kaiken.

Itkin huoneessani päivällä - edelleen itkettynyt olo - ja nyt tuntuu kuin tästä syntysi sittenkin jotakin uutta ja avartavaa.

Pitihän tästäkin heittää dogmaa:
http://jaanahuhta.posterous.com/janni...

Itse olin tänään esiintymässä kahdesti. Ensin lipastolla vierailleille Oulun alueen IT-yrityksille aiheesta "mitä annettavaa muotoilijalla on IT-alan firmalle". Pidin yhdessä yhden tuntiopettajan kanssa, 3+3 kalvoa, 7 ja puoli minuuttia. Omat kalvoni tein 30 minuutissa, ja siitäkin puolet meni siihen että valitsin yhden kalvon kollaasiin kuvia.

Sen jälkeen jotkut luovien alojen heput tulivat käymään jälleen meidän Palveluprotoilulabrassa, ja olivat ehkä esiintymään myöntyväisintä porukkaa ikinä: Nehän oli koko ajan asiakkaana ostamassa lippua hiihtokeskuksesta, ja vaatimassa vielä monoja lapsilleenkin.
Tämä meni ilman sen kummempaa käsikirjoitusta, kuten meidän Sinco-presikset useinmiten. Jotenkin alkaa jo turtua siihen hommaan, olo on kuin museon oppaalla joka esittelee muuttuvaa labyrinttia.

Mulla on muuten esiintymisen suhteen yksi iso juttu, joka ei sinällään ole ongelma, mutta haluaisin kitkeä sen pois. Pidän varmaan tästä yhden presiksen sitten kesällä :)

Tämä on tarpeellinen! Olen mukana. Joskus 10 vuotta sitten olin esiintymiskoulutuksessa ja siellä esitykseni videoitiin. Hämmästyin tosi paljon siitä, että olin niin rauhallisen oloinen, vaikka sisälltä vipelsi sata sammakkoa. Niin, että @PeterF - videointi on jees. Minä jäädyn nykyään paljon vähemmän kuin nuorempana, niin että kai sitä on jotenkin armollisempi itselleen.

Mä olin kanssa eilen pitämässä koulutusta ja olin noin viikon verran ennakkoon kuin peura ajovaloissa. Ennen lähtöä vollotin täällä kotona, kun mun esitys on niin huono ja en mä osaa esittää sitä selkeästi ja enkä esiintyä luontevasti. Homman viimeisteli se, että edellisenä päivänä luin Katleenan 5-osaisen blogikirjoitussarjan http://www.eioototta.fi/2009/10/viisi... ja muita saman aiheen blogeja. Siitä sain sitten otettua lisäpaineita, kun mun esityksessä oli bulletpointseja ja tekstiä ja kaikkee. Joka tapauksessa, esityksen alussa jännitin ihan älyttömästi ja silloin en oikein meinaa saada sanaa suustani. Sitten kun pääsee vauhtiin, kaikki sujuu hyvin ja enhän mä tulis pois ollenkaan. Tänään tuli vielä yhdeltä osallistujalta positiviista palautettakin (ja kotijoukoilta "mitä minä sanoin" -kommentteja).

@jaanahuhta Vilnassa muutama tuttu on sanonut että Toastmasters -klubissa on ollu hauskaa ja oppineetkin jotain.

Nettisaitti voi näyttää vähän hassulta enkä oo ite käyny kattomassa meininkiä, mutta monta hyvää tyyppiä suositteli enivei: http://www.toastmasters.org/

Pitävät siis puheita toisilleen ihan huvikseen ja opiskelevat esiintymistä DIY meiningillä. Suomessakin näyttäis pari ryhmää kokoontuvan.

Lähden mielelläni mukaan, jos aika sopii.
Opettajana esiinnyn ihan sulavasti luokassa, jopa KOR-menetelmää noudattaen (KOR = tunti suunnitellaan käsi oven rivassa), mutta opekokemus ei vähennä muuta esiintymisjännitystä. Toki se helpottaa: uskoisin olevani suht rento sellaisissa tilanteissa, joissa moni muu menee aivan kipsiin, mutta aina löytyy tilanteita, joissa sydän hakkaa. Viimeksi vanhempainillassa.

@jaanahuhta Oliko yleisössä ketään, jolta voisit kysyä, miten meni? Jospa joku voisi kertoa tilanteesta yleisön näkökannalta. Riippuu tietysti tilaisuudesta, mutta luulen, että @ubiqin kuvaama tilanne on melko tavallinen: osa miettii omiaan, osa miettii, milloin on kahvitauko, osa tekee jotain muuta ja se osa kuuntelee, jota kiinnostaa asia, ei sen esittämistapa. Pakko kai myöntää, että osa myös kuuntelee ja bongaa "virheitä" (vrt. @Herran englanninoppimisketju), mutta se, että tultaisiin jälkeen päin kertomaan niistä, ei liene tavallista. Ja negatiivisimmin suhtautuvat ne, jotka on syystä tai toisesta väärässä paikassa (esim. pomo pakottanut).

Saattaisin minäkin olla kiinnostunut tuollaisesta.

Itselläni on myös tapana jännittää ennalta sovittuja esiintymisiä yms. tilaisuuksia ihan huolella. Varsinkin jos porukka on outoa tai semi tuttua eikä mikään ihan vain puoli tusinaan. Mutta sitten toisaalta, kun muutama vuosi sitten luennoin yhden kurssin TKK:lla 600 hengen saleille, ei se sitten jännittänyt ekan lavalle astumisen jälkeen lainkaan.

@jaanahuhta Asioiden esittäminen vakuuttavasti ihmisenä ihmisille on tärkeä taito ja tällainen tässä ketjussa kehitteillä oleva idea ja @simison:in kertoma toiminta mitä hienoin tapa kehittää sitä. - Pitäisikö tälle perustaa jo oma kanava...?

Eli komppaan @lindstorm:in avausta, jota ainakin @PeterF ehti jo tuunatakin.

Pitäisikö tämä viedä (myös?) #SomeTime2011:een? - http://sometime2011.purot.net/

@jal Meinasin ehdottaa samaa.

@Bolter Mä olin lukenut samaisia 10 syytä, miksi Power Point -esityksesi menee pieleen "neuvoja" pari päivää ennen. Sitten sen perusteella muutin jotain juttuja ja tulin entistä säikymmäksi.

@simison Tuo kuulostaa hyvlätä. En välttämättä halua harjoitella sellaisessa seurassa, joka nauttii esiintymisestä ja osaa ja haluaa olla esillä, vaan nyt tarvitsen samanlaisia ympärilleni. Tyyppejä, joille esiintyminen on oikeasti pelottavaa.

@jaanahuhta @viu,@PeterF ja muutkin! Missä ja milloin?

Mitäs jos @Kitti ja minä suunnittelisimme ensin 101-paketin esiintyjälle. Silleen sopivassa suhteessa Aristotelestä (ethos, pathos ja logos), sitten esityksen rakentamista strategisella viestintämallila (by Paul Timm) ja sitten ihan käytännön vinkkejä esiitymiseen.

Nuorkauppakamari, RT ja varmaan Leijonat ja Rotarytkin ovat olemassa osin tämän tarpeen takia. Tehkäämme siis nyt oma piirimme ihan vain harjoittelemista varten!

Pitäkääpä ajan taslla.

@jaanahuhta, kaupallista kurssitusta myös tietty järjestetään. Jos on varaa sijoittaa ja tarvetta ammattiavulle, voisin heittää vinkkinä nimen Marsa Bäck. Olen nähnyt pari alustusta aiheesta - yllättävän monipuolista touhua.

Qaiku-idea on hauska. Oliskin aikaa ja energiaa... Ehkä tyydyn etäseuraamaan teitä.

@mandrl Mulle ei auta sellainen kurssi, jossa katson, kun joku selittää miten PITÄÄ esittää ja esiintyä. Monessa tapauksessa niistä saatta arimakauhu vain nousta. Mun pitää olla tekemässä sitä ittiään.

@jaanahuhta & muut Olisi tosiaan vertaistukityyppisesti mukava tavata ja esiintyä muille jännittäjille. Itse en tosin ensi kesänä pääse mukaan, mutta ehkä joskus jossain... Kaikkein karmeinta mulle on muuten sellainen tilanne, jossa joutuu odottamaan omaa vuoroaan. Esimerkiksi esittelykierrokset, joissa jokainen vuorollaan nousee ja vaikka pitäisi vaan sanoa nimensä, niin menen ihan paniikkiin.

@jaanahuhta Se, että tietää valmistautuneensa hyvin, tuo itseluottamusta. Se, että tietää, että yleisö ei tiedä, kuinka paljon mokaat siitä, mitä olet ajatellut esittää, tuo varmuutta. Otetaanpa siis sessio, jossa käymme läpi, miten luodaan esitys, ja esitetään se ja katsotaan miten meni. Videokuvaus auttaa, on nimittäin opettavaista nähdä itsensä. Erilaisia esiintymistyylejä voi myös turvallisesti kokeilla, huutamista ja kuiskaamista. Hidasta ja nopeaa puhumista. Ja hei! puhumaan oppii puhumalla!

Kuinka "niinku"-taudista parantuu? Moni puhuja sortuu siihen, että he niinku kuvailevat sitä niinku asiaansa niinku jotenki nsilleen fiksustia tiätsä. Eroon pääsee sillä, että pitää turhakesanan kohdalla sen sananmittaisen tauon. Tämä antaa myös kuulijoille hetken aikaa sulattaa aiempaa sanomaa. Rytmitystä. Muutenkin, jos huomaa jännittävänstä, niin rauhoittuu ja hengähtää. Ottaa pienen tuen, eli maadoittaa itsensä ja jatkaa korostetun rauhallisesti. Ei yleisö sitä yleensä huomaa, sillä rauhallinen esiintyminen tuottaa luottamusta.

Itseäni jännittävät uudet tilanteet, siis uudenlaiset puhumistehtävät. Oli se sitten eka puhe, eka valmisteltu luento tai muu eka kerta. Siksi se eka kerta on hyvä tehdä tutussa ja turvallisessa porukassa.

@Bolter Tuttua. Oman nimen sanominen ja esittäytyminen on jo mokauksen pelon paikka. Mulle sanottiin joskus, että kuulostan siltä, kuin olisin "Napakympissä. Sen jälkeen aloin kiinnittää paljon huomiota siihen, miltä se kuullostaa. Ja senhän tietää.

@Mitro Hyvät ohjeet katoavat multa täysin, jos se jännityskliimaksi on huipulla. Sitten se on menoa vaan. Pitäisi vain hyväksyä se, että oma esitys on omannäköinen. Sekin, etten ole parhaimmillani esityksiä pitämässä.

Okei, nyt negaan hiukan: oon sitä mieltä että tämä ei välttis sovi Sometimeen. Se on tapahtuma, joka on äärimmäisen hektinen, ja ihmismassalta rauhallisempaan ja rennompaan oppimisprosessiin siten mielestäni soveltumaton. Enkä varsinaisesti näe edes tarvetta laajentaa hommaa - ainakaan aluksi - Qaikun ulkopuolelle, kun täälläkin selkeästi näyttää olevan kiinnostunutta jengiä omiin tarpeisiin.
Mikäli homma omalla tutulla porukalla osoittautuu helmeksi, niin hei - senhän voi aina järjestää uudestaan!

@lindstorm Komppaan. Vaikken ole sometimeillyt, on siitä jäänyt juuri tuollainen kuva. Hieman enemmän minäminä-meinikiä, eikä tällaista positiivista kimppahenkeä kuin nyt täällä ja siinä, mitä kaipaisin tällaisen tilaisuuden ympärille.

Kuulostaa oikeesti kivalta! Puheenpitoa haluaisin minäkin harjoitella ja muutenkin esiintymistä. Ei olisi pahitteeksi sellainen :)

Mua jännittää (ja jopa ahdistaa) jo nyt tosi paljon, kun kesäkuussa pidän promootiossa puheita. Pitäisi olla jotain sanottavaa, joka on samaan aikaan akateemista, fiksua, hauskaa ja riittävän juhlavaa ja juhlatunnelmissa olevaa. O-ou!

Kesällä mulla on aika paljon aikaa, kun on sekä kesäloma että äitiysloma, mutta en kamalan kauaksi pääkaupunkiseudulta haluaisi mahani kanssa lähteä. Olen ehkä pelkuri :)

@Mitro Tässä nimenomaisessa tapauksessa ehkä kannattaisi aloittaa aivan alusta ennen hienosäätöä =) Itse aloitin asiantuntevassa koulutuksessa aikoinaan. Kertoja oli 3-5, en muista kun oli sen verran jänskää LOL. Jo kolmelle (!) ihmiselle esiintyminen toi esiin kaikki tunnusmerkit: pulssi, hikoilu, punastuminen etc. Yhdellä harjoituskerralla meinasin pyörtyä, alkoi loppua happi. Siis kolmen ihmisen edessä ja ohjaaja. Tosin ne kolme muutakin olivat alalla, mutta dummyina koulutuksessa.

Aivan aluksi kouluttaja antoi vain yksinkertaisesti olla (huomion kohteena). Siis että on lauma ihmisiä jotka odottavat että teen jotain. Sitten alettiin kiinnittää huomiota siihen, miten olisin kiinnittämättä huomiota yleisöön - yleisön huomioiminen on jo hienosäätöä. Työhaastattelut on erikseen. Sen jälkeen harjoiteltiin sitä - joka omassa tapauksessani oli ehkä ratkaiseva rasti - että kertoisin asiat just miten parhaaksi näen ilman mitään ajatusta tai tavoitetta siitä miten pitäisi esiintyä.Siitä se sitten lähti, kuten mainoksessa sanotaan.

Nykyinen muotoutunut tapani on puhua kaksinkertaisella nopeudella, kertoa kaskunomaisesti nihilistisiä esimerkkejä miten eri nettiasioissa voi eniten mokata ja näyttää patteri slideja, joiden myötä osallistujat ovat keskimäärin mykistyneitä LOL Kysymyksiä presentaatioiden päätteeksi tulee keskimääräisen session jälkeen aika vähän ja siksi jätän mailiosoitteeni että voivat kysyä sulateltuaan hieman. Yleisöpalaute on keskimäärin 4,5/5 mikä on esiintymiskammoiselle kelpo luku :P

@Kitti & muut osaavat kertoa tämän oman tyylin löytämisen varmasti paremmin, mutta siloin kun stagella on suunnilleen oma itsensä ja kertoo asiat suunnileen yhtä utooppisesti tai nihilistisesti kuin niihin uskoo, niin yleisön saa feidattua taustalle ja parhaimmillaan mukaansa. Ajan myötä voi sitten harjoitella kontaktointia yleisön kanssa, erikoisia maagisia temppuja millä saa naulittua yleisön etc. Aivan oma itsensä ei tietenkään voi olla, kohderyhmästä riippuen. Mutta kun oman flowinsa saa suunnilleen mukaan esittämään asiaa, niin se alkaa rullata. Itse jännitän ruhtinaallisesti jopa esittäessäni yleisökysymystä mikkiin LOL

@simison Virolaismalli kuulostaa just hyvältä.

@jaanahuhta Esiintymistilanteita tosiaan riittää Metropolin talousalueella: erilaiset verkostot ja sessiot esm @pe3 osaisi varmaan kertoa lisää. Ja Vihreät tietty.

@ubiq Mun jännittäminen on just samoissa sfääreissä. Se voi olla niin pahaa, että koko hommasta ei tule yhtään mitään.

Toisaalta se ei tule aina. Liittyy kummasti kontekstiin.

Mun täytyy saada vetää omalla lailla. Jos saan lukea papereista ainakin alkuun, niin se on suotava. Siinä on mahdollisuus, että vapaudun loppua kohden. Jos käy niin kuin eilen (kun yritin olla lukematta papereista ohjeiden niin neuvoessa), koko homma voi mennä alusta loppuun pieleen.

Paperista lukemista suositellaan alkuvaiheessa mutta siitä kannattaa yrittää räpistellä irti. Itse tungen slidet täyteen tekstiä, mutten puhu 1:1 niiden kanssa. Ahdetut slidet ikään kuin vastaavat paperista lukemista. Mestarit käyttävät slideissä vain kivoja kuvia ja puhuvat niiden pohjalta. Itse en edes yritä sitä. Slidet tarjoavat nykyään rungon, jota seurata, jotta muistaisin mitä olen tekemässä, kun alkuopastuksen myötä esitykseni ovat varsin polveilevia - mikä on luontaista itselleni - ja slideistä muistan, mistä pitäisi kertoa seuraavaksi :)

Minä en ole pitänyt yhtään Poverpoint esitystä.
Tehnyt kyllä toisten käyttöön, mutta en itse ollut niitten kanssa standilla.

Palautteet tulivat.
Ihania kuuntelijoita. Kukaan ei ollut moittinut tai valittanut.

Tämä kuulostaa hauskalta, eli mukana ollaan..

@jaanahuhta En kurssituksista tiedä paljoakaan, mutta olen ymmärtänyt, että tuonkaltaista settiä tehtäis useimmiten ryhmässä ja aina itse tekemisen kautta. Eihän esim. puhetekniikkaa voi luennolla oppia.

Mut tosiaan tässähän on mainio porukka, josta luennointikokemusta ja vertaistukea tuntuu löytyvän. :)

@jaanahuhta No niin. Olit siis esittänyt asian asiaankuuluvasti.
Jos/Kun joku huomasi jännittämisesi, ei siitä välittänyt. Hyväkään palaute ei tietenkään vie jännitystä pois, mutta ehkä vähän helpottaa.

@Mitro on niin oikeassa. Ekat kerrat on kaikkein pahimpia. Minä en ole koskaan pitänyt oikeaa puhetta, ja toivon voivani välttyä siltä tulevaisuudessakin. Siinä on sekä sisällön suunnittelun hankaluus että esiintyminen.

Toivon tosiaan, että mahdollinen koulutus tulee ja pääsen mukaan. Mulle käy lähes mikä aika vain kesä-heinäkuussa. Kesäkuussa on yksi seminaari (vain kuulijana), mutta muuten ei mitään.

Mä olen aivan liian epävarma osallistuakseni mihinkään tällaiseen. Silti jotenkin kiinnostaa - eli ihan varovainen ehkä osallistumiseen.
Kauheeta, kun nykyään kaikki striimataan ja taltioidaan; hämmentävää silti, kun jäljeenpäin pyydetään linkkiä puheisiin.
Epävarmuutta juuri nyt tuo myös päätyön keskittyminen hieman eri asioihin kuin mitä aiemmin olen tehnyt; pitää siis puhua muusta kuin omasta ekspertiisistä - mikä se sitten onkaan, niin monenlaisessa ollut viime vuosina mukana.

Kaikista hirveintä on keskuradio ja radio ylipäätään, ts. puhuminen niille, joita ei näe. Kouluopetusaikoina lahjoin ja pakotin opiskelijat pitämään aina päivänavaukset ja tiedotukset mun puolesta. Radioon jouduin kerran yllättäen, pyynnöstä en ole koskaan suostunut, ei tulisi mieleenkään.

@TAir Joo, keskusradiossa minunkin ongelmani alkoivat,

Tule mukaan, jookosta. Silä olisi mulle iso merkitys. Mä olen kans oikeasti oikein arkajalka...

Mulla ei edes ole mitään sellaista aihetta, josta osaisin vetää palavan kiinnostuneesti. Ellei otettaisi jotain lukemiani dekkareita, mutta en nyt sellaisesta voi vetää.

Mun täytyy kaivella jotakin tilastoista.

@jaanahuhta Mikset voisi vetää dekkarista?!? Mikä tahansa tuttu ja innostava aihe auttaa treenaamisessa! Kuvittele alustavasi kirjallisuuspiirissä.

Mä oikeesti pelkäsin eilen, että yksi oppilas kupsahtaa pitäessään esitelmää, mutta hyvin se veti loppuun asti. Mulla niksahtaa esitelmää tai tuntia tai melkein mitä vaan esitystä pitäessä ihan eri moodi päälle - sellainen julistus- ja paasausmeininki. Se hillitsee jännitystä, mutten tiedä kuinka kamalaa kuunneltavaa se oikeesti on - haluaisin olla (yleensä) rennompi ja silleen vaan jutustella... Videoinnista olis varmaan apua.

@jaanahuhta, kiitos kannustuksesta. Lupaan harkita vakavasti.

@jaanahuhta Kiitos. Tässäpä on tosi hieno ketju. Jännittämisen manageeraamisen yrittäminen on kaikille tuttu tilanne. Itse tiesin aina viihtyväni esiintymistilanteessa, mutta jännittäminen pilasi kaiken parin vuosikymmenen ajan. Kunnes olin koulutuksessa Norjassa, jossa kansainvälinen luennoitsija näytti amerikanmallia. Hän pani itsensä likoon.

Vasta silloin ymmärsin, että luennointi ei ole yksisuuntaista tiedon jakamista, vaan tarkoitus on tuottaa oppimista. Se taas edellyttää yleisöltä jotain ihan muuta kuin passiivista istumista. Vuorovaikutus on a ja o. Sen sijaan, että antaa heti alkuun vastauksia, jotka virtaavat vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos, voikin lähteä keskusteluttamaan. Ja heti kun tämä vuorovaikutus on lähtenyt käyntiin, ei kukaan jännitä enää.

Olenkin yllättynyt siitä, että on sama, onko yleisössä 5 tai 500. Tulos riippuu siitä, saako yleisöstä otteen vai ei. Radiossa ja TV:ssä ei saa - niitä pelkään kuin ruttoa edelleen.

Olisko ideoita päivämäärälle, tai edes kuukaudelle? Entä sijainnille? Miltä tuo viikonloppu kuulostaisi? Aloittaisi lauantaina aamupäivällä, viettäisi saunaillan jossain ja sitten lopettelis sunnuntaina iltapäivällä?

Sijainti varmaan olis paras jossain ei-liian-kaukana-helsingistä-tampereesta ja... mistäs muualta täällä nyt ihmisiä oli, jotka mukaan halusivat? @ubiq & Jyväskylä?

@minnaryyni Dekkareissakaan en ole kuin nautiskelija, joten en voi vetää mitään uskottavaa kokonaisanalyysiä. Voisin valita pari lempparia ja ja ja...

@lindstorm yksi paikka on vilahtanut jo keskustelussa, @PeterF:n studio Hgin Viikissä (päin) jossa olisi luvassa jopa konsultointia aiheesta by @Kitti. Niin, ja @Mitro:ltakin vielä kaupan päälle.

@jal hyvä huomio, olin ihan täysin unohtanut tuon. Minusta kuulostaa tosi hyvältä. Entä päivämäärä?

Minä olen satunnaisesti kolmesta neljään kertaan vuodessa vetänyt valokuvaukseen liittyviä esityksiä parin kymmenen vuoden ajan. Joka kerta se jännittää yhtä paljon. Joskus on tuntunut juuri ennen esitystä ettei tiedä mitä sanoisi, mutta kun homma lähtee liikkeelle aina se on ihan ok mennyt. Paljon merkitsee se miten kokee osaavansa aiheen. Aivan vieraasta aiheesta extempore puhe ei onnistuisi, eikä tarvikaan.

Varmaan tuollainen opetustilanne esitys, jota onkin tarkoitus kritisoida on omalla tavallaan hankala. Siinä äkkiä se asia unohtuu kuuntelijoilta, kun keskitytään liikaa siihen esitystapaan.

Esityksen pito-ohjeet on ihan ok, mutta kerran kävin sellaisia läpi ja totesin tekeväni aika paljon sellaisia asioita joita ei pitäisi tehdä. Yleensä silti palaute esityksistäni on ollut ihan hyvää.

Kyllä tuollainen kantsii järjestää, jos innokkaita riittää. Studiollanikin se kohtuullisella määrällä osallistujia onnistuu.

@jaanahuhta Pointtini oli, ett treenaa esiintymistä tutulla aiheella - sisällöstä sen isommin stressaamatta! Me treenattiin yhdessä koulutuksessa ihan oman duunipaikan esittelyllä, sen laajuisena kun pystyi ilman oheismatskuja.

Olisko kesäkuu hyvä kuu?

Mulla oli vielä kolmikymppisenä mikrofonikammokin. Sitten päätin tehdä yhden projektin, jonka tiimoilta todennäköisesti joutuisin välillä sanomaan mikkiin jotain, joten ostin sanelunauhurin ja aloin puhua siihen itekseni. Päivällä, illalla, kotona, kaupungilla, milloin vaan. Kuuntelinkin vielä niitä juttujani. Siinä se kammo sitten suli pois muutamassa viikossa. Mikä oli silleen "ihan kiva", koska kolme vuotta myöhemmin menin vahingossa radioon töihin... sit ei olisi enää auttanut itkeä mikrofonikammoaan :-D

Toissakesänä mulla oli ulukomailla powerpoint-esitys englanniksi. Pelotti huolella viikkoja etukäteen. Valitsin tukan ja vaattetkin sellaiset että porukat vaan tuijottaisivat niitä suut auki ja unohtaisivat kuunnella... Sitten keksin että otan paikallisen tukihenkilön mukaan esitykseen, eli jos mä jäädyn, se saa napata hetkeksi kiinni showsta. No, kun esitys alkoi ja tuki oli paikalla, eihän mua sitten enää paljon pelottanutkaan. Esityksen alkupuolella tuli vielä järjestäjien mokana, että ne ei olleet kytkeneet äänentoistoa tietokoneesta seinäkaiuttimiin, ja kun sitä korjailtiin, loputkin jännityksestä suli pois, sitten olin jo ihan kuin kotonani.

Tukihenkilön osuus tuli sitten lopussa, kun yleisöstä alkoi tulla kysymyksiä. Osaan kysymyksistä hän osasi vastata minua paremmin, koska hän ja yleisö olivat keskenään peer grouppia, minä olin vain säie samantapaisiin olosuhteisiin Suomessa.

Oho, täällähän on mahtava säie ja suunnitelmat! Ilman muuta mukana moisessa keississä! Jotain improharjoituksia vois heittää samaan settiin alkulämmittelyksi?

@jaanahuhta :lle vielä sen verran tsemppiä, että ainakin itseäni harvemmin mitenkään haittaa, jos puhuja jännittää ja se näkyy, ennemminkin liian tarkkaan mietityt vitsit ja manööverit ja helppoheikkeily ottaa päähän :) Aina voi vaikka sanoa "oho, nyt katkesi ajatus, palataanpa paperiin" ja se on ihan ok.

Itselleni oudoin esiintymiskokemus oli ehkä luennointikerta, jossa kolmasosa porukasta oli luokkahuoneessa ja loput Connect Pron päässä, ja molempia poppoita piti ottaa tasaisesti huomioon ja vielä istua koneen ääressä, että naama näkyisi webbikameraan. Kohtalaisen jakomielinen olo.

Huomioiden keskimääräisen qaikuilijan demografia, Metropolin talousalue olisi loogisinta. Osallistun kernaasti, erityisesti sauna kuulostaa just hyvältä, mutta osallistumiseni ei liene kokonaisuuden kannalta välttämätöntä :) Osallistun / esiinnyn myös mieluusti etänä LOL

Sinänsä olen sitä mieltä, ettei mitään kesäkuuta vaan äkkiä putkeen. Doodle vaan pystyyn. @jaanahuhta lienee sopiva doodlaaja :P Ja tosiaan, jos tuota hieman mainostaa Qaikun ulkopuolella, niin olettaisin että paikalle saadaan juuri niin monta ihmistä kuin halutaan.

Suoraan sanottuna mä olen nyt jo ihan kipsissä, ja vielä ihan hetiäkkiä... Mun on pakko vetää vähän henkeä.
Tätä Qaikuporukkaa jännitän varmasti niin paljon, että hengenlähtö voi olla lähellä. Kaikki ovat niin kriittisiä ja hyviä kuitenkin.

Kaikki ConnectProt ja monet muut nykyaikaiset kikat on mulle ihan uppo-outoja. Mä doodlaan kyllä.

Olin ajatellut kaivaa virtatilastoista jotakin jännää. Mutta se vaatisi hirveästi aikaa. Silti se on kai ainut vaihtoehto. Apua.

@ubiq ps. mä haluan että tuut!

@jaanahuhta Just juttelin @tommi :n kanssa. Asutte aika samalla suunnalla junaradan näkökulmasta. Voidaan tavata erikseen IRL. Sessio vaan pystyyn, siitä voi tulla aika hitti. Mutta ehkä ei vielä Esiintymisongelmaisten yhdistystä :)

Älä nyt ala turhaan erikseen jänskätä Qaiku-sessiota :) jos ja kun se järjestetään. Ota sinne mieluisia aiheita, kuten pyöräily Kehä III:n äärellä, tuo mukanasi jokin aiemmin pitämäsi esitys tjs.

@tommi :n kanssa kelailtiin äsken, josko saisi itseorganisoiduttua epämääräisen jamisession, johon tulisi tyystin toisilleen tuntemattomia musikantteja 6-12 tunnin jamiin. Voisi olla aika turboa, jos @lindstorm :in ehdotuksen mukaan olisi ensi la päivällä esiintymissparraus, illalla 5 tunnin Qaiku-jamit ja sauna ja su chillaus. Mutta katsotaan. Voi olla kätsämpää eri sessiot.

Eiköhän tästä ilman yhdistystä selvitä. @PeterF :n studioajoista on myös paljon kiinni. @ubiq , eikös junat jyskytä Jyskylästä tänne ihan nätisti?

Tuosta tulee hauska tapahtuma!

Täälläpä tosiaan vinkeää puhetta.. itse koen itseni todella ujoksi persoonaksi.. joskin ihmettelen miten sitten joku kerta DJ hommissa otin mikrofonin ja aloin siihen puhumaan.. ehkä oli juomalla jotain pientä apua tuossa.. mutta näin tunnen oloni kotoisaksi jos olen koneen ääressä ja mikrofoni edessä :D

Itse esiintymiset tai ns. koulutus tms. puhumiset jänskättää kyllä vieläkin.. varsinkin jos porukka koostuu 'tuntemattomista'

Mielenkiintoista! Pitäisköhän tuppautua mukaan? Olen vain aika huono lähtemään kun aina tuntuu olevan muita velvoitteita jotka vievät ajan.
Vaikka työni takia joudun/pääsen paljon esiintymään lähinnä kouluttajana, ei se aina kovin sujuvasti mene. Kerran sain palautetta tylsästä puhumisesta. Joskus myös senat menee sakasin. Eikä esitysteni aiheet mitään kovin innostavia ole, mm. jäteveron ja käänteisen arvonlisäveron suomentamista ja ongelmajätteiden käsittelyä.
Vuosia sitten pidin noin neljän tunnin esityksen Oulun Yliopiston opiskelijoille. Sain kehuja niin että melkein nolotti. En ole samoihin fiiliksiin enään päässyt.

@ubiq mun yhteystiedot on 0405777848. Eli tästä numerosta saa tilannekomiikkaa esityksiksi naamioituina ;)

@jaanahuhta Ajattelin näin vkl itse asiassa mailia :) Tapetaan nuo yhteystiedot thredista saman tien. Ex-hakkeri ja paranoidi luonne LOL [tai siis tapoin omani vaikka se tietty jäi Qaikun kantaan etc.]

Yhdistys keräisi helposti neljä ja puoli miljoonaa suomalaista...

@ubiq Mun numero on levällään jokapaikassa. Siinä ei ole mitään salaista. Puhelin soi tosi harvoin. Meili on oma nimi ja piste välissä ja gmail.

Keksin aamulla loikillessani, että voisin esitellä niitä tietoja, mitä meidän talo tuottaa (maksuttomia tietoja). SIinä on mullekin iso haaste, sillä osallistun niistä vain murto-osaan tuotantoon.

Olen tehnyt vain muutaman Power Point -esityksen. Sen käyttö ei ole vielä hanskassa. Mitä enemmän on säädettävää sälää, niin sitä suurempi hermostuksen aste. Edellisessä esityksessä mun piti lopuksi surffata. Se meni pelkäksi hätäiseksi sähellykseksi. Vieläkin tulee nolo fiilis, kun muistelee...

@jaanahuhta @lindstorm @PeterF @Kitti tämän asian ehtisi niin halutessaan pistää vielä huomisaamuisenkin #SomeTime2011 -suunittelumiitin esityslistaan: http://sometime2011.purot.net/toinen_...

Tai aihetta voi "pitchata" paikan päällä.

Yksi kelpo päivä näin susirajalta saapumisen näkökulmasta olisi 11.3. Olisi Pikeliähkyäkin tarjolla samoihin aikoihin @jal #SomeTime2011 :ssa voisi olla kanssa sessio, sopisi teemaan. Edelleen, Hämeenlinnan ITK olisi myös mainio.

11.3. harjoittelu/lämmittely, SomeTime2011:ssä tai HML-ITK:ssa isommin? Milloin tuo vm muuten on, @ubiq?

@jal Tänä vuonna 6.-8.4. http://itk.fi/ Ping @annerongas

Mulle ei 11.3. sovi, Jokin toinen kerta, mutta eihän sota yhtä miestä kaipaa...

En vielä tiedä sopiiko ajankohta. Yritän panna sopimaan.

Tuo nyt oli vain heitto ja esimerkki perinteisen sopimistavan työläydestä. Doodle pystyyn @jaanahuhta :)

@ubiq No joo joo! ;) 11.3 sopisi mutta illalla. Tässä on Doodle - hatusta heitettyjä aikoja. @PeterF Sinun kai tulisi ruksia sopivat, jos ollaan "teillä".
Qaiku symposium: Pre SomeTime2011
http://doodle.com/mg79zevmzhu59p9q

Kimppapingaus doodleen: Qaiku symposium: Pre SomeTime2011
http://doodle.com/mg79zevmzhu59p9q
@viu @Keskilinkki @jal @ubiq @lindstorm @PeterF @Kitti @jams @vimma @logleidi @TarjaO @minnaryyni @TAir @Ile @mandrl @Mitro @jiivonen @Armi @simison @AnttiJoensuu @jahapaula @Porni

Kävin laittamassa itselleni sopivat ajat. Asiasta toiseen, näytti Doodle kivasti synkkaavan Google-kalenterin kanssa. Jos näin haluaa, niin kannattaa tehdä ensin itselleen Mydoodle-tili ja vasta sen jälkeen doodlettaa.

Mukana ollaan, jos vain aika sopii.
Vein jo doodleen minulle parhaat ajat, mutta päätin jo, että vain aiemmin sovittu viikonloppukurssi estää minua tulemasta.

Mietin noita aiempia kommentteja siitä, että jos lukee oppaita tai saa ohjeita, niin huomaa "mokanneensa" ja ei enää osaa/uskalla tehdä mitään. Kenelle ohjeet on todella tarkoitettu? Onko meillä rima liian korkealla? Mitkä ohjeet ja neuvot ovat todella sellaisia, että kannattaa ottaa onkeen ja mitkä vain hienosäätöä? Mitä jos opettajana aiheutan jollekulle just noita tunteita, jos annan jotain ohjeita? (Meillä tosin tuo puheviestintä on tosi vähässä, pitäisi ehkä ottaa tarmokkaammin ohjelmaan.)

@jaanahuhta Kiitos pingistä! En ota kantaa sopiviin aikoihin, vaan katson miten käy ja miltä osallistuminen tuntuu siinä kohdassa. Olen nyt tällaisissa asioissa tyystin tuulella käyvä tapaus.

Jos muistatte ja jaksatte, pingi olis kiva kun Doodle on valmis. Kiitti!

@jaanahuhta Sä taidat olla perfektionisti - siinäpä kirous.

Mä oon jonkun verran tehnyt teatteria.
Nopeat vinkkini:
Mokausharjoituksia. Vaikka improleikkejä bileissä kavereiden kanssa. Huonosti laulamista. Naamanvääntelyä kameralle. Mokaamiselleen kannattaa nauraa itse ekana. Tää parantaa jo elämänlaatuakin ;D
Ennen esiintymistä 'liikaenergia' (eli 'jitters') pois vaikka pomppimalla tai juoksemalla portaita.
Hetki hidasta hidasta syvää hengittämistä. Molemmat rentouttaa.
NÄYTTELE rauhallista - kehon avulla voi huijata pään rauhoittumaan.
Keskity puhumaan hitaasti, selkeästi, kuuluvasti ja matalalta (jo tähän keskittyminen vie huomion tturhan hermoilulta)
INTOUDU aiheesta.

Oman kokemukseni mukaan on parempi olla suunnittelematta liian tarkkaan. Laitan vain tärkeimmät asiat ranskalaisille viivoille oikeaan järjestykseen; mietin kuinka aloitan; ja loput fiiliksellä, omin sanoin.

@Pipps Mokaamisen ajattelin ottaa ohjelmanumeroon. Haluan tehdä sen tietoisesti - tällä kertaa.

Kiitos vinkeistä:)
Tuo viimeinen on melko riskaabeli, etenkin jos on pakko vetää esitys läpi niin, että asia tulee sanotuksi. Täytyy olla paperit mukana turvana.

Moni on parempi esiintyjä kuin itse kuvittelee. Tyylejä ja tyyppejä on erilaisia ja hyvä niin. Perushyvä usein riittää asiaesiintyjille, mutta jos kansakiihottajaksi tähtää, sitten on syytä opiskella "temppuja".

Kävin doodlaamassa. Mulle käy samat ajat kuin @peterF:lle.

Mun mielestä tämä voisi olla rento vertaistukiryhmä ilman virallista agendaa tai "opetusohjelmaa". Esiintymään oppii esiintymällä. Irroittelua voisi olla sen verran, että on mahdollisuus kokeilla jotain uutta ja löytää itsestään vielä paremman korotetun esiintyjäminän.

Mun merkkaamat ajat on täysin epävarmoja, laitoin kuitenkin jotain, koska olen luvannut harkita asiaa.

@jaanahuhta @mandrl Taidan tehdä Mandrillit eli valitkaa aika niin mä katon käykö se mulle. Tiedotelkaa täällä, joo? Olen kiinnostunut mutta en osaa päättää (käyn viikonloppuisin päiväsaikaan elokuvissa jne. muita selityksiä).

@Pipps Mulla on kans teatteritaustaa, eikä siinä mitään jos saa mennä lavalle roolihahmon suojaamana. Mutta kun joutuu menemään omana itsenään, ni sen mieluusti vaihtaisi pois ... En osaa sitä, että tekisi ammattiroolistaan suojaavan roolihahmon :-(

Merkkasin. @jaanahuhta nyt itsekkyyttä kehiin, valitse itsellesi sopivin sellainen, mihin muitakin pääsee jonkin verran ja lyö päivä/kellonaika lukkoon. Kyllä se siitä sitten...

@Mitro Näyttääkö siltä, että yritän livetä tästä? Pikkuisen on mielessä käynyt, kun kaikki ideani tuntuvat niin naurettavilta. Saan niitä yleensä pyörän päällä ja suihkun jälkeen ne tuntuvat menneen viemäriin.

Qaiku symposium: Pre SomeTime2011 järjestetään 19.3.2011 klo 11->
Tervetuloa kaikki qaikulit. Mukaan voi hyvin tulla, vaikka ei olisi doodlessa ittiään merkinnyt tai vaikka ei ole mitään esitettävää tai sanottavaa.

@viu @Keskilinkki @jal @ubiq @lindstorm @PeterF @semi @Kayraranta @Kitti @Herra @jams @vimma @logleidi @TarjaO @minnaryyni @RNS @Porni @Pipps

Kiitos, kalenteri imaisi.

Muakin nyt vähän alkoi jänskättää tulla mukaan, kun pidän itseäni ihan kohtuullisena esiintyjänä enkä kärsi mistään ihan järkkykammoista, mutta kai se on ok kun tahtoisin näkökulmaa esiintymiseni parantamiseen kuitenkin ja odotan tosi kiinnostuneena teidän kaikkien presiksiä itsellenne tutuista ja mielenkiintoisista aiheista! :)

Huh. Iski ällistysjännäys äsken softaa esitellessä, korjauksena kädet taskuun ja toinen polvi koukkuun, niin kukaan ei huomaa, että kädet ja polvi tärisee. Ja teksti tuli taas ulos turbovauhdilla. Pitänee ehkä liittyä joukkoon :)

@jaanahuhta onkos tämä nyt sitten @PeterF:n studiolla?

Ja miten sinne kätevimmin pääsee?

@jaanahuhta Kiitos kutsusta, mutta mulla on omat hääni tuolloin. Luulen, että sulhanen tykkäis aika pahasti, jos ilmoittaisin "käväseväni" vähän qaikuporukan kanssa eka :)

@jaanahuhta 19.3. Symposium menee ensi syksyn aivourheilukisojen leiripäivän kanssa päällekkäin - muuten liittyisin minäkin mukaan. Hengessä ja jatkossa olen mukana! Kiitos tämän ketjun ja siitä qaikuuntuneen itseorganisoitumisen käynnistämisestä! Olen reilun viikon aikana täysin muuttanut näkökulmani siihen, mitä aikuisen (pois)oppimaan oppimisen tukemisesta yhdessä (somessa ja IRL) pitää osata ja oppia - tällä ketjulla on iso osuus siihen.

Olen suhtautunut tähän asti niin, että jos ja kun esitän jotain, johon läsnäolijat eivät ihan valtoimenaan lähde mukaan, niin silloin on haastettava itseään haastamaan muita vielä lujemmin. -Sillä tavallahan hakkaa vaan päätänsä seinään. Tämä on jotenkin niin kuin jännittävän esiintymisen toinen äärimmäinen napa. Molemmat tyypit - sekä puhujana että kuulijana - stressaa ja stressaa ja menee vaan kauemmaksi toisistaan.

Ainakin seuraaviin taitoihin eri puhumis- ja esittämistyylit - ihan vaikka minkä omien aiempien työ- ja muiden -ympyröiden kautta - omaksuneet tarvii lisää harjoittelua yhdessä:

• tilanteisiin astuminen kuunnellen
• vuoropuhelun rakentaminen
• vuoropuhelun tukeminen
• motivoituminen pitämään harjoittelua yllä

Juu kyllä tämä voidaan pitää mun studiolla. Jotain ilmoittautumisia vois olla hyvä saada etukäteen. Pistän ohjeita tarkemmin ensi viikolla.

Jahas... Kaatunut yhteyteni söi sitten tänne tarkoittamani tarkennukseni doodlauksestani. Jätin klo 11 pois, kun olen laiska heräämään, olisin laittanut keltaista jos olisi ollut.

Mutta kyllä mä nyt ilmoitan herääväni ajoissa, kun muut olette niin pirteitä :)
@jaanahuhta @PeterF

Voi olisi hauska päästä mukaan, mutta etäisyys on hieman liian pitkä. @jaanahuhta Seuraan täältä Qaikusta, miten teillä menee, vai striimaattekos ne verkkoon ne esitykset :) ?

@viu Onnea näin etukäteen.
@kaikki, näillä näkymin olen tulossa. Koska päivä on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä, niin voisin ottaa aiheeksi Minnan. Kuuluu alaani, niin voisin vähän laventaa nykyistä powerpoint-kalvoa hänestä. Joku muu voi ottaa sen tasa-arvon :)

Tuli muuten heti pieni paniikin tunne... tunnenko sieltä ketään?

Kiitos kutsusta. En uskalla luvata mitään, mutta kahtellaan.

@viu Häät todellakin saattavat olla ykkössijalla, mutta kai niissäkin saa jännittää :) Onnea.

@jiivonen Haha. Mä arvasin tuon! Sillä en antanutkaan sille punaiselle painoarvoa :)

@kaikki ja erityisesti @jaanahuhta Oi mikä ketju ja mikä tapahtuma!

Mulla ei ole mitään esiintymiskammoja, ja olen jo junnusta kouluttanut muita erilaisilla elämyksellisillä metodeilla.

Rakastan esiintymisen taidetta, jossa ei koskaan voi olla tarpeeksi hyvä, sillä uusia tilanteita tulee lisää ja lisää. Jopa @Kitti n mainitsevat "temput" ovat olleet kokeilussa.

Näistä syistä haluaisin tulla mukaan. Kokeilemaan rajojani itsekin, mutta myös tukemaan muita.

Pistin kalenteriin, toivottavasti saan sen pysymään siellä.

Kuulin muuten tänään mutkan kautta palautetta oppilailta: vaikutan kuulemma siltä, että tiedän mistä puhun :-D.

@jaanahuhta @PeterF Merkkasin kalenteriini.

@jaanahuhta Ainakin tällä hetkellä ei ole kyseiselle päivälle kalenterissa mitään, joten on tuo mahdollisuuksien rajoissa.

@viu Onnea :) Ihana juttu.

Mulla on alustava suunnitelma siitä, mistä yritän pitää esitelmän. Haluaisin pitää ekana (varsinaisena "juttuna"), jotta ehdin rauhoittua kuuntelemaan muiden esityksiä.

Hyvältä näyttää. Tekninen tieto studiosta: pyhitetty valokuvaukselle - ei tarjoa LANia tai WLANia. Kännyverkot toimivat toki, joten ihan irti ei tarvitse olla. Huh. Mokkulat siis mukaan tai omat hotspotit.

Keskitytään välittävään läsnäoloon tilassa. Se on hyvän vuorovaikutuksen perusta. Ja toki siihen retoriikkaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Retoriik...

Kiitos @jaanahuhta kutsusta, vaikuttaa niin mainiolta tilaisuudelta nähdä ja kuulla qaikulaisita, että taidampa merkata päivän jo kalenteriini @PeterF

Mulla on yhen duunihankkeen tutkijapäivät to-pe Rovaniemellä, en uskalla vielä luvata tulemista, mut jos tuun ni sit varmaan yöjunalla silleen että oon la-aamuna asemalla. Olis kyllä hauskahauska tulla.

@jaanahuhta @PeterF Merkkasin myös kalenteriini. Olen tosi huono esiintyjä ja jännittäjäkin, siksi pyrinkin päästä esille aina kun on mahdollista, jos vaikka oppisi esiintymistaidon siinä ikäänkuin vahingossa.

Kysyivät toisaalla televisioonkin haasteltaviksi vapaaehtoisia, ilmoittauduin sinnekin. Eihän tässä mitään menetettävääkään ole. :)

Hieno keskusteluketju.

Huisia, kiitos @jaanahuhta tapahtuman leipomisesta! Ja @kaikki muut kans :) Eli 19.3. nähdään, nyt joku tarpeeksi lyhyt esitys pohdinnan alle!

@jaanahuhta @PeterF @Kitti varmaan jo ennen 19.3. klo 11 voisi jossain välissä ja paikassa yhdessä miettiä, mitä kaikkea ja millä tavoin paikalla voisi tehdä? Oma ketju ellei suorastaan kanava aiheelle?

@jal Yritetään. Mulla on hieman tiukka aikataulu, mutta mähkitään vaikka täällä tai joku sopiva lounashetki Stadissa.

@lindstorm Tarvittessa meiltä saa majapaikan. Ollaan ihan Studion vieressä. Kävelymatka.

Jaa kas mähän saattaisinkin just tuolloin olla Helsingissä. Katsotaan!

@jal Kannatan ihan omaa kanavaa! Tämä on iso ja kauaskantoinen teema ja nyt sitä päästään työstelemään käytännössä. -Jää sitten ketjut yhden "ison otsikon" alle.

@kaikki Mikäs olisi sitten hyvä nimi kanavalle + samalla hashtag?

#dialogi? #vuorovaikutus? #vuoropuhelu?

Mä haluaisin kokeilla taas vuosien jälkeen sellaista impropresentaatiota, jossa yleisö keksii esiintyjälle aiheen, josta pidetään 5 min valmistautumisen jälkeen 10 min uskottava presentaatio. Hyvä heittäyttmisharjootus, jossa faktojen puute pitää pyrkiä korvaamaan esiintymistekniikalla.

@Kitti Mä en tiedä voidaanko mun osalta keskittyä vielä retoriikkaan, vaan siihen, että suoriutuisin siten, että saisin positiivisen kokemuksen. Moka on lahja -ajattelu ei toimi, mikäli välillä ei ole onnistumisia.

Kiitti onnitteluista. Mä jännitän kyllä tuolloin ihan tarpeeksi itse, että lisäjännittämisen puhumisen muodossa voin sitten kokea toiste.

Sinänsä harmi, kun mulla on tulossa ehkä ennätyksellisen paljon puheenpitotilanteita tälle keväälle. Promootiotoimikunnan puheenjohtajana näköjään joutuu puhumaan vähän jokaisessa tilanteessa. Eihän se muuten mitään (esim. vuosijuhlat ei koskaan jännittänyt), mutta jostain ihmeen syystä jännitän, kun on niin paljon akateemisia ihmisiä paikalla. Eihän tässä ole mitään järkeä. Hui!

@saarikko Oi, toi impropresentaatio ois tosi kivaa! Mä olen viimeksi kokeillut tuon tyylistä Belgiassa ja vaikeusastetta lisäsi se, että kieli oli ranska (ja itse ainoa ei-natiivi kielenpuhuja). Kerran kävi hupaisasti, että olin ymmärtänyt aiheen väärin ja pidin sitten 10 minuutin monologin aivan jostain muusta, kuin mitä kaikki odotti.

@saarikko Mä olen tehnyt kerran jotakin tuon tapaista.
Olin eräässä tilaisuudessa silloisen duunin puolesta, kun ensimmäinen puhuja lopetti, seuraava olikin jo liian päissään lavalle ja kolmas oli myöhässä tilaisuudesta.
Puhuin lukihäiriöstä ja lapsen kielellisestä kehityksestä kymmenisen minuuttia, sen aikaa että saatiin mies taksista sisään.

@jaanahuhta Kommentti mokailusta... että minusta tähän esiintyjästä juttelijaksi ja vuorovaikuttajaksi ja toisista välittäjäksi ja toisten tukijaksi => sitten aah... se palkinto: toisilta tukea saavaksi -(pois)oppimisprosessissa kannattaa alkaa opetella häivyttämään mokan ja mokaamisen käsitteitä siinä muodossa kuin ne on tähän asti ymmärtänyt.

"Mokat" ei ole jotain deletoitavaa, vaan vain välttämättömiä erikokoisia etappeja siinä muuttumisessa ja kehittymisessä, jonka aikana joutuu viettämään eripituisia hetkiä omalla epämukavuusalueellaan. -Vähän niin kuin maastojuoksun harjoittelua... sitä maitohapoille menoa ei voi alussa poistaa. Itse harjoitteluprosessi alkaa pian olla se juttu itse. Esiintymisen harjoittelussa kannattaa myös ja erityisestikin olla alussa ja aina välilläkin ihan ronskin itsekäs - tehdä niin kuin mikä vie omaa juttua kohti seuraavaa pikku etappia tai sitten jotain kauemmas asettunutta isompaa maalia. Kun itsellä on fiilis korkealla mitä tahansa tekemään mennessä, toisetkin saa enemmän.

Vinkki: olen itse ruvennut menemään tilaisuuteen kuin tilaisuuteen ainakin pienen kuvakävelyn kautta. Vaikka olisin ihan kuuntelijana mukana, niin osallistumisfiilis- ja vireys on eri planeetalta, kuin juostessa bussista suoraan tilaisuuteen.

Olisiko jo ekassa - jatkoa kai seuraa - esiintymismiitissä pari "sarjaa": ihan perussettiä vähän esiintyneille jännittäjille ja sitten konkareille silmät kiinni pimeään -menoa?

Alkaa olla aika pitkä ketju kännykälle.

@jal @jaanahuhta Kun en pääse ekaan livetilaisuuteen mukaan, niin voisin vaikka omana osuutenani naputella kanavan pystyyn. Voisi avata uudet suunnitteluketjut sinne. -Mutta se nimi? Maistelin tuossa edellä: #dialogi #vuorovaikutus #vuoropuhelu

Mikä?

@ConnectIrmeli dialogista ei tule mieleen niinkään "suuremmalle" joukolle esiintyminen - vaikka hyvä esiintyminen varrmaan sellaistakin hyödyntää. Lainataan @Porni:lta "Puhujainkulma" :-)

Hei, en ole ehtinyt tänne kommentoimaan. Aihe on kiehtova ja ikuinen. Muistan lämmöllä monia mokaelmia, mutta pari nousee ylitse kaiken.

1) Kiertelin lukuisisa tilaisuuksissa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa puhumassa älykkäistä antureista ja prosessin ohjauksesta ja selvisin seminaareista ja esityksistä hyvin ja joskus huomiotakin herättäen. Tukholman Elmiassa minun piti puhua äidinkielellä ja suhtauduin tilaisuuden valmisteluun rennosti. Salissa muutamasata ihmistä ja saavuin paikalle hiukan jetlagattuna ja kas, kas, olin puhunut muualla englanniksi ja terminologia hallussa.

Ison joukon edessä kielen muuttaminen ei sujunutkaan. Kalvot englanniksi ja esitys meni ihan penkin alle. Säälin 45 minuutista selvittyäni itseäni ja yleisöäni. Vieläkin nousee hiki pintaan. Häpesin tuota stagella tumpelointiani useita vuosia.

2) Pidin kevätpuheen koulussa teinipoikana valmstautumatta ja se meni täysin mönkään, latteuksien lateluksi: "On kevät ja linnut lähtevät pesästä..."

Jännittäminen tuntuu aina, mutta huolellinen valmistelu auttaa ja vauhtiin pääsemisen jälkeen se väistyy alta pois.

Olen oppinut teatterialan ihmisiltä valmistautumisen merkitystä: harjoittelematta tulee vieläkin heittäydyttyä ja jälkeen päin tulee moitittua itseään.

Teatteriesitystä harjoitellaan sata kertaa ennen ensi-iltaa. Tämän takia kaikki näyttää helpolta. Monet ammattiesiintyjät ovat superjännittäjiä, pelkäävät, hikoilevat, pää kaaoksessa, kurkkua kuivaa, monenlaisia rituaaleja hyödyntäen.

Eräs ihailemani ilmiömäinen esiintyjä ja puhuja on päivä ennen lavalle menemistä ja vielä pari tuntia tapahtuman jälkeen täysin omissa maailmoissaan. Esitystä ennakoi huolellinen keskittyminen ja mielikuvaharjoittelu ja sitten "roolista" poistuminen tilaisuuden jälkeen.

Luovan ilmaisun harjoitteluun kuuluu paperin / käsikirjoituksen muuttaminen fyysiseksi suoritukseksi. Tätä koko persoonallisuudella pelaamista olisi kiva harjoitella. Lonkalta vetäminen on aina vaarallista, jollei ole lännen mies / nainen.

Powerpointien suurin merkitys on valmisteluvaiheessa. Sen jälkeen kalvojen kahleista pitäisi päästä irti mielikuvaharjoittelulla. Peilin edessä esiintymistä suosittelen. Nauhurille puhumista hyödynnän matkoilla (jos autoilen). Puhun myös usein itseksini autossa. Vastaantulevien autojen kohdalla "vaikenen", että eivät epäilisi kahjoksi.

Olen seurannut Daaria-muorin huutuoa ja mekastusta kotona ennen esitystä. Harjoittelu on parasta teatteria, kun rajoja kokeillaan. Naapurin kakaratkin ovat joskus olleet ihmeissään: Hullujako ovat, kun itsekseen yksi olohuoneessa senille huutelee ja huitoo?

@jal #Puhujainkulma kuulostaisi just sellaiselta käytännnönläheiseltä, kuin mitä teoreettisemmilla käsitteillä haeskelin! Saako @porni lta lainata? :)

@jal @jaanahuhta & kumppanit Jatkan tuosta "puhujanpaikka" -tyyppisestä nimiajatuksesta... Tampereella on jo Puhekivi. Puhekallio tuo googlella nolla osumaa. Metafora: tsempataan toisiamme vuorollaan puhumaan kalliolta.

??

@ConnectIrmeli onko tuo Hiidenkivi - tarvitaanko seitsemän veljestä huutamaan?

Kelpaa, jopa tykkään:-)

@jaanahuhta Päivä noteerattu, muuta ei uskalla vielä luvata :-) jänskättää jo!

Kiinnostaisi tällainen kanssa. Stressaan liian nopeaa puhetapaani esiintyessäni eli joko koko ajan joudun skarppaamaan, että puhun hitaasti, tai sit unohdan asian, kun on muutakin samalla mielessä.

Voin myös tulla hyppäämään kalliolta seuraavan kerran. Ekaan en valitettavasti millään pääse, harmi.

@jaanahuhta ja muut jännittäjät. Jäitä hattuun, olette hyvissä käsissä! @Kitti, @saarikko ja minä (ja olikos siellä joku muukin) olemme kaikki kokeneita puhujia ja meillä temppu yksi jos toinenkin taskussa teitä varten!

Uskoisin, että emme striimaa mitään, @RNS, jottei se tuottaisi yletöntä jännämomenttia muutenkin haasteelliseen päivään.

Tässähän on jopa ainekset jakaa ryhmä kolmeen tai neljään pikkuryhmään, jossa voi harjoitella vaikka niitä pikaimporja, joilla voi hioa itseään siihen kuntoon, että uskaltaa pitää puheen koko joukolle.

Harjoitusta on hyvä saada ja vähän taustatietoakin. Siis ehdotan päivän aikatauluksi:

• alussa taustaksi puhumistekniikaa 10-15 min
• sitten pienryhmässä 5 minuuttia x henkilöiden määrä ihan kuiviltaan tai etukäiteisesti harjoiteltuna omasta normaalityöstä tai muusta tutusta aiheesta esittelyä. Muut kehuvat
• teoriapläjäys viestin välittämisestä max 15 min, ethos, pathos, logos
• pienryhmissä 5+10+5 min X henkilöiden määrä pikaimpropresis, josta 5 min valmistelua 10 min uskottavaa puhetta ja 5 min palautetta
• jos vielä intoa riittää, eri tyyppisistä puhumistilanteista ja niiden erikoisuuksista, sekä temppuja ja tekniikoita 15 min ja
• lopuksi jokaiselta 3-6 min puhe koko yleisölle.

@Mitro Asiallinen runko. Tosin kestää kauan, jos porukkaa on paljon. Jos teoriaa vedetään, pitäisikö teoriaosuudet jakaa halukkaiden kesken, jolloin niistä tulee osa heidän "esiintymistään"?

Alussa olisi tietysti esittäytyminen :) - se ensimmäinen suun avaamisen paikka.

@Mitro ym. hyvin alkuun olisi suotavaa sopia, mitä etukäteisluovaa meidän (jännittäjien kastin) tulee saada aikaiseksi.
Itse hautasin ainakin oman substanssipuolen kaivelut, sillä jotakin sellaista esittääkseni, minun tulisi laittaa valmisteluun niin paljon aikaa, ettei se olisi enää kohtuullista.

Jatketaanko #Puhekallio:lla?

@Mitro Toi on hyvä ratkaisu, en itsekään tykkää niistä striimauksista tilanteissa, jossa päähuomio pitäisi olla läsnäolijoissa. Ne vaativat hieman erilaisia esiintymistapoja. Kunhan kysyin :)

Hauskaa tapahtumaa kaikille, ehkä joskus olen Suomessa oikeaan aikaan tämän kannalta.

@Kitti jep, kun tarkkaan katsot, se ensimmäinen on ikäänkuin esittäytyminen. Substanssi on jokaiselle itselleen tuttu, @jaanahuhta eli sitä ei tarvitse jännittää.

Aikaa tosiaan säästää se, jos jakaudumme ryhmiin, joissa kussakin on vain muutama henkilö, niin voimme sarjallistaa tilaisuutta.

Teoriaosuuksista ajattelin jotenkin, että me viosimme kattaa ne, siis viittaan @Kitti, @saarikko ja minä, jolle jollakulla ole suurta halua itse valmistella.

Röh.

Mun piti kirjoittaa tähän jotain. On esiintymistä ja esiintymistä sekä sitten esiintymistä. Kaikkiin auttaa toisto ja reeni. Kukaan en ole ensimmäisillä kerroilla hyvä, olipa miten hyvä tahansa. Toisaalta hyvyyteenkin on monta mittaria.

Pitäs lisätä jotain fiksua. Ehkä käsken itseni nukkumaan niin pääsen kasilta ylös.

@sakari Kuinka paljon on apua toisiinsa? Siis erityyppisten treenistä ja toistosta.

@Mitro Ok. En jännitä, kun kerran niin sanot ;)

@minnaryyni Jokaisen osa-alueen reenaamiseen kannattaa keskittyä joka kerralla erikseen eikä koittaa hanskata kaikkea. Osa tulee helpommin, osa kestää.

Helppoa se tietysti on minun huudella kun on reeniklubeja tähän tarkoitukseen, mutta puhujat saattavat esitelmödä oikeasti kerran tai pari vuodessa - osa urallaan. Olen aina sanonut että monet it-tyypit esimerkiksi tietävät jostain asiasta kaiken, mutta kun ulosanti on niin karseaa niin heitä ei pysty kuuntelemaan.

Nyt ehdin lukemaan ketjua enemmän kuin eilen vain pikavilkaisemaan. Eilen en hokannut, et aika oli jo sovittu: "Qaiku symposium: Pre SomeTime2011 järjestetään 19.3.2011 klo 11->"

Onko paikka @PeterF:n studio vai muu?

@Suviko Studio. Kiva jos pääset.

Miten saan tämän ketjun hinattua uudelle kanavalle kalliolle, kukulalle?

@jaanahuhta Ainakin niin, että aloitat kanavalla uuden ketjun, joka sisältää lyhytosoitteen tähän ketjuun: http://www.qaiku.com/go/atma/

@jaanahuhta voit siirtää ketjun kanavalle menemällä avausviestiin ja avaamalla sen muokkaustilaan. Alhaalla on sitä varten ihan oma toiminne.

Puhekalliolla ollaan. Mun esitelmän aihe on löytynyt.
Kiitos @jal , siirto onnistui. Muistin vanhastaan, ettei näitä käynyt näin näppärästi siirtäminen. Muistin väärn.

@jaanahuhta ja @ConnectIrmeli:n linkki tämän kanavan avausketjussa @Mitro:n ohjelmarunkoon homman varsinaisessa avausketjussasi pysyi silti ehjänä. :-)

Joo, oppii näistä linkkauksista tässä samalla lisää koko ajan :)

Tämän on hieno itseorganisoitumisen esimerkki, taas kerran. Mokaamiseen kannustava yhteinen tapahtuma on loistava aloite. Harmi, että olen tuolloin korkeammilla puhekallioilla Itävallassa. Hengessä kuitenkin vahvasti mukana.

Pistin kalenteriin. Katotaan, miten käy.

Vai tällaista täällä on puuhailtu sillä aikaa kun olen ollut poissa. ;) Pistetty kalenteriin, toivottavasti pääsen paikalle! Kiitos puhuttelevasta aloituksesta, @jaanahuhta

@logleidi Sepä se. Kun esiinnyn, näyttelen itsevarmaa / eläydyn innostumaan! :) Esiintyjänä siis on hyvä (mielestäni) mennä eräänlaiseen rooliin, vaikka sinänsä olisikin myös oma itsensä.

Meillä päivä saattaa mennä nimijuhlan kanssa päällekkäin :) Harmi - olisin jopa voinut innostua vetämään jotain harjoituksia.

Edit. Niin tosiaan, me vihdoin onnistuttiin päättämään se nimi! <:D

Näillä näkymin olen tulossa. Voisin kokeilla Pecha Kuchaa, jota olen kerran aiemmin kokeillut. 20 kalvoa, 20s / kalvo = 6 min 40 sekunnin esitys...

@Ile voi olla, että aika ei anna myöden Pekkakukkaan. Katsotaan, jos on jokin ilmoittautumismekanismi, että tiedetään montako jännittäjää on tulossa... vink vink @jaanahuhta@PeterF ja @Kitti

Voidaanhan varmasti tehdä niin, että ne joilla on polttavin tarve ja halu testata puhumistaan pääsevät tällä erää ääneen eikä kaikkia halukkaita. Ei sen puheen nimittäin myöskään ihan tynkä kannata olla.

Olisi hyvä kohta tietää, miten tässä tulee valmistautua. Mulla on juuri nyt aika tosi kortilla, eikä ole mitään vanhaa juttua valmiina.

@Pipps Mikä se nimi on? Meille on pakko kertoo, koska me niiiin autettiin keksimisessä!

Mulla tuli tänään saunassa loistava aihe mieleen, mutta en valitettavasti näillä näkymin ehdi/pääse paikanpäälle. Mietin, että olisiko yksi esiintyminen mahdollista vetää ns. "tuhkapilvi-ratkaisuna" videoyhteyden yli? Preferoisin varmaankin Skypeä.

Ja myös: eihän mulla mitään esitystä valmiina ole. toisaalta, jos vain puhuisin niin eihän sellaista tarvittaisikaan?

edit: ja sitten lukaisin, mitä @jams sanoi, ja yhdyn samaan: ei määräänsä enempää. Kuten jo itsekin aiemmin sanoin: jos tämä on hitti, sen voi ottaa myöhemmin uudestaan.

@logleidi http://www.qaiku.com/go/a6j8/ ;)