En tunne muurahaisalgoritmeja kovinkaan hyvin itse, kerropa lisää. Siitä olen lukenut, kuinka heidän reittinsä optimoituu täydellisiksi bezier-kurveiksi, kun suunnistavat hajujen perusteella ja "oikean polun" haju vahvistuu toistuvalla ramppaamisella.
Eräässä tiedelehdessä (olisiko ollut GEO-lehti) oli mielenkiintoinen pitkä juttu muurahaisyhteisöistä. Lukiessa tuli mieleen, että se olisi hyvää luettavaa sellaiselle, jolle pitäisi kertoa mitä on yhteisöjen tuoma voima suorittaa jokin tehtävä. Muurahaisyhteisössäkin löytyy paljon eri rooleja, joilla on oma tehtävänsä tai pyrkimyksensä -- Oisko ne somessa metatageja tai qaikussa kanavia?
Muurahaisyhteisössä mm. vanhat ja sairaat eristetään aivan alimpiin kerroksiin haudankaivuu- ja hautaushommiin, niin silloin on logistiikka myös kohdillaan kun aika jättää ;-)
TKK:lla tehtiin myös aikoinaan mielenkiintoisia robotteja, joilla testattiin kollektiiviälyä. Näkemäni laite sisälsi pieniä 10 cm halkaisijan palloja, jotka pudotettiin vesitankkiin. Ne osasivat jutella keskenään (radiolla), nähdä levää (infrapunaledejä) ja ruiskuttaa myrkkyä (oilisko ollut näkyvää valoa pallosta tms.) . Jokaisessa pallossa oli myös pumppu, jolla saatiin painolastitankista vettä sisään/ulos. Ainoa ohjausmekanismi olisi siis säätää sukelluskorkeutta ja liikkua virtausten mukana. Tehtävänä oli etsiä leväesiintymät ja myrkyttää ne. Itse tankissa oli useita osia, joiden välillä oli putkia joissa oli virtauksia. Hienosti pallot osasivat kollektiivisesti lopulta löytää reitin levän luo, ilman ulkopuolista ohjausta.
Perusideana tutkimuksen taustalla on ajatus, että esim. Marsiin on järkevämpää lähettää 1000 halpaa, yksinkertaista, yksinään tyhmää robottia kuin 1 superhieno. Jos 1 rikkoutuu, kollektiiviälyyn perustuvat laitteet saavat enemmän aikaan...
Ile
commented on
posted to #Qaiku
Helsinki
05.08.2009
(fi)
Josko Qaikuun saisi hieman enemmän itseorganisoituvaa kollektiivista älyä (parviälyä), käyttämällä yksinkertaisia stigmergyyn http://en.wikipedia.org/wiki/Stigmerg... perustuvia niksejä.
Nykyinen qaiku ja muut sen kaltaiset ideoi_ja_keskustelu -palvelut ovat pitkässä juoksussa hyviä vain hukkaamaan hyvät ideat digitaaliseen hälyyn.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että raja kommenttien ja qaikujen välillä hälvennetään. Kun käyttäjä klikkaa jotakin qaikua avautuu uusi sivu, jonka alla näkyvät kyseiseen qaikuun liittyvät muut qaikut/kommentit. Uusi juttu olisi se, että kaikkein relevantein kommentti on ylimpänä, toiseksi relevantein toiseksi ylimpänä jne.. Jokainen käyttäjä voi vaikuttaa tähän relevanttiuteen järjestämällä kommentit haluamaansa järjestykseen subjektiivisen relevanttiuden mukaan. Nämä sitten kumuloituvat kollektiiviseksi näkemykseksi. Käyttäjä voi luonnollisesti myös tuottaa uuden kommentin, joka käy taisteluun relevanttiudesta. Ero nykyiseen Qaikuun olisi myöskin se, että kun jotakin kommenttia klikkaa, muuttuu se automaattisesti uudeksi qaikuksi, ja siihen liittyvät qaikut ja muut kommentit listautuvat relevanttiutensa mukaan kommentin alle.
Yllä kuvatulla toiminnolla qaikusta tulisi vähitellen älykkäämpi antamaan relevantteja vastauksia käyttäjien kollektiivisen työ tuloksena. Jokainen qaiku ja kommentti olisi osa painotettua assosiaatioiden verkostoa.
@Filopoimen Olen joskus miettinyt, että Qaikussa jo nyt linkataan muihin qaikuihin, mutta nämä linkit ovat yksisuuntaiusia. Olisi kiva nähdä myös toisinpäin, mistä Qaikuun on viitattu. Siitä astetta pidemmälle viety olisi tallentaa myös http-kutsun mukana tullutta referer-tietoa: Qaikusta näkyisi, jos siihen on linkattu esim. digitodaysta, blogista tms.
Nämä olisi ehkä jo luonnollisia lähteitä tuolle kuvaamallesi paljon edistyneemmälle systeemille. Onko se vain liian vaikea "jokasomeilijalle"? Jos jo nyt pitää miettiä, onko Twitter kaikessa yksinkertaisuudessaan parempi kokonaisuus kuin teknisesti paljon monipuolisempi ja hienompi Qaiku.
PS. Itse tykkään enemmän Qaikusta ;-)
Ile
commented on
posted to #Qaiku
Helsinki
05.08.2009
(fi)
@Filipoimen kiintoisaa. Ideoi lisää. Tervetuloa myös #Tutkimusparvi -kannuun.
