#Suomi2

@AnttiJoensuu Opintomatka Tunisiaan, Egyptiin eli Pohjois-Afriikkaan. Kärjistäen: meidän some on juttunut liian yksilölliseksi ja jumittunut tuote- ja alustakeskusteluihin. Politiikan ja toimeenpanon välineinä emme osaa verkkoja käyttää. De-Finlandisierung toimenpiteitä tarvitaan Nokian lisäksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Meidän tietoyhteiskunnan huippusaavutukset ovat viime vuosisadalta. Tekstiviestin laajamittaisen käytön jälkeen emme ole keksineet mitään uutta.

Kuten taannoin tulevaisuuskatsauksessa, tässäkin keskustelu käyntiin Qaikussa ennen muita foorumeita. @visualradio : tarkoititko, että Pohjois-Afrikasta saamme hyviä käytäntöjä vai osviittaa siitä, miten käy, jos kansalaisyhteiskuntastrategia on puutteellinen?

Hyviä katu-uskottavia käytäntöjä Pohjois Afrikasta. Ehkä meidän pitäisi kyntää byrokratisoitunutta hyvinvointiammekin. Ihmisen esillekaivamisen projekti ei tekisi Suomelle pahaa.

@AnttiJoensuu Kiintoisaa. Kerro lisää tai laita taustalinkkiä. #qaikusourcing? Voisi pingailla ihmisiä kun kysymyksenasettelu on muotoiltu.

Tuossa guru @RNS n mallisuoritus strategiasourcingista tai -fasilitoinnista http://www.qaiku.com/go/449u/

@ubiq Kiitos, toihan oli loistava ketju - kertakaikkiaan. Meillähän ei ole vielä minkäänlaista kysymyksenasettelua paitsi se ensimmäinen: mitä kaikkea hyvän kansalaisyhteiskuntastrategian pitäisi pitää sisällään?

@AnttiJoensuu Kysymyksenaettelun uupuminen ei sinänsä haittaa senkin ulkoistamista nettiin. Voi toki tietty kysyä, että mitä meidän pitäisi kysyä. Tätäkin tapahtuu Suomessa ja muualla, mutta se ei välttämättä johda järin lupaaviin tuloksiin nykyään, kun joukkoälyn ihmeellisyys alkaa olla arkea joissain piireissä. Siteeraan tässä yhden kokeilun tuloksia:

• "Vaikeinta on löytää hyvä palvelija."
• "...olen vuodesta 1978 tapellut kaikkia mahdollisia tonttuja vastaanja mittarissa on 68 vuotta..."

Kansalaisyhteiskuntastategian johdannossa varmaan ainakin tulisi olla muutama lähtökohta:
- Yhteiskunta on kansalaisten yhdessä elämänmielekkyytensä hallitsemiseksi ja kehittämiseksi valitsema toimintamalli (eikä jotenkin päinvastoin).
- Kansalaisyhteiskunnan perusyksikkö on kansalainen
- Kansalaisen toiminta-ajan pituus on ihmiselämä
- Ihmiselämän jatkumoja ja elämänvoiman osatekijöitä ovat ainakin oppiminen/oivaltaminen (elinikäinen oppiminen), työnteko/ansaitseminen, työnantajuus/maksaminen, yksityis/perhe-elämä, lepo/nukkuminen.
- Ihmisyksilön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin oleellisten ravintotekijöiden ja terveydenhuoltoperustojen tunnistaminen luo perustan sekä ajalliselle että yhteisölliselle toimintamielekkyydelle.
- Yhteiskuntastrategian elinvoima on yksilöiden (kansalaisten) elämänvoiman ja -mielekkyyden summa.
- Yksilöiden ja heidän organisaatioidensa etunäkökulmat sovitetaan parhaiten yhteen ihmis/ykilökeskeisesti ajatelluilla tietojärjestelmillä-
- Suomalainen kansalaisyhteiskunta on toimintaluonteeltaan ja haasteiltaan oleellisesti myös unioninlaajuinen (satakertainen määrä kansalaisia) ja maailmanlaajuinen (yli tuhatkertainen määrä kansalaisia),

Kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä voisi moderoida EXPORT-tuotteen. Muistan, että @ubiq totesi jossain, että demokratia on USA:lle tuottava vientituote. Minulla ei ole tarkkaa kuvaa demokratiaviennin tuotoista, mutta tuo kommentti on vaivannut päätäni. Pohjois-Afrikan muutos voisi olla myös CIA:n junailema haltuunottostrategia, jotta miljardin ihmisen Afriikka ei mene kokonaan kiinalaisten viljelysmaaksi. Ruoka on tulevaisuudessa jopa öljyä tärkeämpää.

Toinen juttu tuli mieleen ostettuani irtohesarin tänään: kovin on lehti laihtunut. Nokiasta ennakoidaan tyypillistä amerikkalaista firmaa tulevaisuudessa. Keilaniemen pääkonttorista tehdään kohta Kansallismuseon "huorakonttori" (savolainen HTT).

Suomi ei elä metsästä, ei nokian ekosysteemin varassa, meidän on luotava tästä periferiasta jonkun asian moottori uudelta pohjalta. Arvostan kovasti suomalaisia jaikujia ja qaikujia, jotka ylläpitävät arvokasta seminaaria 7 / 24 / 365 vaihtelevalla "passionilla".

Pitäiskö Qaiku-porukalle järkätä joku status, asema, paikka hallituksessa, vai pitääkö leiriytyä Kauppatorille iskulauseita väsäämään? Tarvitsemme hyvinvointivallankumouksen. Terva teki aikoinaan mutkan kautta Oulusta teknlogiakaupungin. Saunaa emme osanneet myydä maailmalle. Talvisodasta selvisimme hyvänä kakkosena. Suomi on sodanjälkeinen ihme, mutta nyt ikääntyvässä vanhainkodissa yskitään.

Analyysejä on tehty hyllykilometreittäin: #Toimeksi on nyt vuorossa.

Kansalaisyhteiskuntastrategian kannattaisi tukeutua lähtökohtaisesti kansalaisten omaehtoiseen listaukseen elämisen oleellisuuksista (liittyivätpä ne työ- tai yöelämään).
Tarpeeksi laaja jatkuvalämmitteinen ja hyvin jäsennelty ajantasa oleellisuuksista toimii myös otollisena keskustelualustana kansalaisyhteiskunnan strategiaprosessissa.

Kansalaisyhteiskuntastrategiatyö on myös julkisen sektorin osallistujille (kullekin oman toimenkuvansa rajoissa) oivallinen näkökulman laajennus- ja tarkennusprosessi.

@logleidi laittoi tähän rainaan linkin http://www.qaiku.com/go/aqpo/ Stephen Elopin "Brutally Honest" sisäisestä memosta nokialaisille. Suora linkki tästä: http://www.engadget.com/2011/02/08/no... . Näin viime yönä unen: ostin tutulta autokauppiaalta uuden Suomessa kehitetyn auton, johon oli satsattu 100 miljoonaa euroa. Olin ensimmäinen ostaja ja sen vehkeen sisällä oli joku toimintoja määräävä tietokone. Joku vipstaaki, joka oli liitetty ohjauspyörään hajosi neitsytajolla ja aamulla palautin auton myymälään, jossa minulle kerrottin, että kehityshanke on vielä kesken ja kärryn viimeistely kestää vielä vähän aikaa.

UNESTA herättyäni, joka tuntui täysin todelta, koska siinä oli tuntemiani henkilöitä, kauhistelin omaa päätöstäni. Miten olin noin vain mennyt kauppaan ostamaan protoasteella olevan tuotteen, joka valmistumisesta ei ollut mitään takuita?

Näkyni kertoi jotain kansallisromanttis-tietotaitoyhteiskunnallisesta-kalavala-finlandiastani.

Uneni ei sivunnut Nokia millään tavalla, mutta samat piirteet tulivat niin voimakkaasti mieleen, että päätin heittää tämän tänne kansaslaisyhteiskuntathreadiin. Sitä se minun uneni tiesi.

@AnttiJoensuu Jatkan @visualradio n ajatusta siitä, ettemme ole tietotekniikan käyttöön ottamisen jälkeen tehneet sillä tietotekniikan käyttöprosessilla kuin kaikenlaista harmia. Tämä näkyy työvoimatoimiston asiakkaalle näin - eli miten sitä mukaan otettavaa kansalaista nyt lähestytään:

Eka työnhakuprofiili tehtiin itselleni 2002. Korostin osaamistani uusien palvelusopimusten implementoinnista ja kerroin, että hankekoordinaattori, projektityöntekijä ym. olisivat sopivia työnhakunimikkeitä. Neuvoja sanoi, että tietojärjestelmä asettaa seuraavia rajoituksia: projekteja ei ole kuin rakennusalalla ja tehtävänimikkeen löytäminen siihen mitä työtä haet on vaikeaa ja sitten - pitkän ihmettelyn jälkeen tulokseksi löytyi myyntineuvottelija ja lentoliikennevirkailija. Ihan ohi, mutta järjestelmää kaikin voimin käyttämällä tämä oli tulos.

Muutamaa vuotta myöhemmin olin suorittanut metsäalan AMK -tutkinnon ja pyysin profiiliani tarkistettavan niin, että välissä hankkimani työkokemus koulutusprojekteista huomioidaan ja sitten, että metsäteollisuuden työnantajat löytävät profiilini - sellaisia avainsanoja siis kiitos. Mentiin taas tietojärjestelmän rajoitusten mukaan: oppiarvoja ei voi sieltä valita, teollisuusalaa ei voi valita, projekteja oli edelleen vain rakennuksilla... Tulos: pitkän etsimisen jälkeen työnhakunimikkeeksi valittiin tuotepäällikkö, kun mikään ei vain osunut lähemmäksi. Neuvoja olisi suositellut vanhempaa metsäalan tutkijaa kun se oli nimike, jota järjestelmä tarjosi haulla "metsä".

Järjestelmää uskotaan näin sumeasti: ekaa profiilia varten toimitin yli kymmenen vuoden ajalta työtodistukset. Ihmettelin kun sain neuvojilta kommentteja kuten "eipä tuolla kokemuksella pahemmin työtä tarjota". Kävi paljon myöhemmin ilmi, että työkokemukseni oli tallennettu kahdelle riville. Ekalla luki: toimittavassa yrityksessä ja tokalla toimivayrityksessä. Tämmöistä profiilia oli tarkastellut useampi neuvoja ja mieluummin uskonut, että henkilö hakee toimittavassan työtä ja kuittaillut sen mukaan kuin että olisi kysynyt, että mitenkäs avataan tuota sinun työhistoriaasi vähän enemmän.

Verkon kautta tapahtuva ja verkkotyötilassa ohjattu ja verkkopäiväkirjaksi tallentuva työelämävalmennus evättiin siksi, että laissa sanotaan työpaikalla ja työnantajan antama tietokone kotona ei ole työpaikalla. Kysyin miten voin valittaa, koska työtä tehdään nykyään verkon kautta, oikeesti. Vastaus: koska kyseistä työtä ei ole olemassa, ei voi tehdä päätöstä. Koska päätöstä ei voi tehdä, ei siitä voi valittaakaan. Kyselin kokeneelta neuvojalta, miten aika monta kertaa yrittämäni ratkaisut menee aina näin kumolleen. Ratkaiseva asenne löytyi: "työ- ja elinkeinoviranomaisen rooli on toimia lausunnon antajan siinä, onko päivärahan maksulle esteitä". Ei muuta roolia.

Selkis! Ei toiminta tähtää työantajien ja tulevaisuuden tekijöiden törmäyttämiseen, vaan siihen, että jos vain löytyy este, niin sen mukaan mennään.

On erittäin vakava asia ja pitkän käyttäytymis- ja tapakulttuurin muuttamisen paikka, että työ- ja elinkeinotoimistojen väki on alistunut käyttämään kovasti MS Dosia ulkonäöltään muistuttavaa käyttistä, joka on jymähdytetty jonnekin 1980 -luvun kokeilun tasolle. Se ei mitenkään palvele asiakkaana olevaan ihmistä. Palveluaika käytetään siihen, että väännetään tietojärjestelmästä joitakin edes kaukaa kyseistä ihmistä liippaavia tietoja.

Tälle ei nyt asiakkuuskokemukseni perusteella ainakaan kymmeneen vuoteen ole tehty mitään. Päivästä toiseen työntekijät näkevät palveluroolinaan toimia tietojärjestelmän käyttäjinä (ja ummistaa silmät siltä, että asiakkaiden profiileihin järjestelmään vedoten laitetaan virheellisiä tietoja) ja sitten sen maksujen estojen tarkkailun...

Mikään strategia ei auta, eikä tuo palvelua yhtään järkevämmäksi, ellei tuo silmien ummistus kaikelta korjattavalta lopu. Strategiat alkaa mennä metsään siinä, että laatijat ovat virallisesti kehittäneet kaikkea jo tosi pitkään. Oikea asiakkaan kohtaaminen on vanhemmiltakin työntekijöiltä jäänyt tietojärjestelmän veivaamisen varjoon ja nuoremmille on sitten vain opetettu, että menet sen tietokoneen valikkojen mukaan...

Ping @ubiq jossain ketjussa taannoin juteltiin, että miten tietokoneen käyttö tyhmistää ihmistä. Väitän, että työvoimaneuvojien ammattitaito ohjata asiakasta on taantunut tässä käsittämättömäksi vakioidun käyttöliittymän ohjaamassa työnteossa.

Summa summarum TEMin väki opettelemaan ihan erilaista suhtautumista ja käyttäytymistä kuin nyt. Tässä voi toimia suunnannäyttäjänä ja emergentin itseorganisoitumisen oppimisen kehittelijänä monelle alalle. Mm. viime viikon terveydenhuollon #TIEKE -seminaarissa tuli vahvasti esille myös tuo tietojärjestelmien mukaan toimiminen ja asiakkaan / potilaan pitäminen sitten vain siinä sivussa mukana roikkumassa... Avainsanoja: arkipäivän työpaikkafilosofia, sosiaaliset aivot, dialogi eri toimijoiden kanssa (jotka asiakkaan kohtaa - viime kesäkuun seminaarissa taidettiin mainita TEMin asiakkaaksi valtioneuvosto => eikös heidän asiakkaita ole kansalaiset => tästä piirtämään jatkoaivoitusta)

@ConnectIrmeli Irmeli olet ihana: saat minut keksimään. Suomi tarvitsee #mikroduuni ymmärtäjien ja analyytikkojen lisäksi MIKROBYROKRATIAN fasilitaattoreita. Unelmieni ihanneyhteiskunnassa mikro- ja pk-yritykset eivät enää elä sähköpostiajan varhaisvaiheessa, jossa sähköpostiin saattoi lisätä liitteeksi dokumentin tai kuvan. Vientiä harjoittavat suuryrityksemme kuuntelevat asiakkaita, eikä hyvävelityypeistä valikoitunutta hallitusta (vanhoja äijiä viiksekkäitä). Tarvitsemme vallankumouksen, joka ravistaa meidät hereille tietoyhteiskuntaharhoista, jotka ovat yhtä tosia kuin talvi- ja jatkosodan "voitot". Suomi säilyi itsenäisenä, koska Stalinilla ja Zhukovilla oli kiire Berliiniin. Piskuinen Suomi taisteli urheasti, mutta emme olisi selvinneet ilman Hitleriltä saatua materiaalista tukea. Suomi tarvitsee valheenpalajstuskoneen. Nokia palkkasi Elopin Kanadasta. Kuka paljastaa hyvinvointi- ja tietoyhteiskuntavalheen hyväuskoisille kansalaisille? Jengi on saatava töihin - parempaa ja toimivampaa arjen yhteiskuntaa rakentamaan. Tai sitten eutanasiaa meille, joille vanhainkodin ruoka-annokset ja ddr-aikaisten robottihoitajien hoiva-asenteet eivät riitä. Meillä on paljon parannettavaa: aloitetaan mikrouudistuksista. Silloin saamme kaikki mukaan. http://en.wikipedia.org/wiki/Georgy_Zhukov

Alkutuuletus ilman strukturointia näyttää tuottavan hyviä kommentteja tähän kansalaisyhteiskuntastrategia-asiaan. Vielä eilen aprikoin, mikä erottaa TEM:n kansalaisyhteiskuntastrategian yleisestä tai jonkun muun hallinnonalan kansalaisyhteistkuntastrategiasta. Tähänastisessa on siitä jo selkeitä osviittoja.

Tässä TEM:n harjoituksessa tulee ymmärtääkseni tehdä selväksi, mitä varten koko strategia tehdään. Senhän pitää vaikuttaa johonkin. @ConnectIrmeli :n kertomus täytyy meillä pitää esillä, ettei muutaman vuoden päästä edelleen kerrota vastaavia kokemuksia. Parempaa ja toimivampaa arjen yhteiskuntaa kohden siis, kuten @visualradio totesi ja paras asiantuntija tässä toimivuudessa on luonnollisesti kansalainen, kuten totesi @personaleu .

@ubiq Tartun nöyränä tarjoukseesi ja lähestyn sitten vinkin toivossa, kunhan pääsemme vähän eteenpäin. Minulta kysyttiin työryhmässämme, mikä voisi olla siinä strategiassamme mainittava hyvä esimerkki. Kysyin, että kävisikö juuri tämä kansalaisyhteiskuntastrategian laatiminen.

@ConnectIrmeli Painajaista!!

Kansalaisyhteiskuntastrategia on kyllä niin hemmetin tylsä termi, että on vaikea kuvitella 5 miljoonan asianosaisen korvienvälyksen edes hetkauttavan ulkokorviaan sille. Entäpä jos kutsuisimme sitä vaikkapa vain näin voimienkokoamisvaiheessa perkelesaunasisutalkoostrategiaksi saadaksemme itsemme sankoin joukoin intoutumaan mukaan ja taistelemaan sen kirkastumiseksi ja parhaaksi.

@ubiq Kas, täällä ollaan taas tutuissa ja uusissa kansalais/tietoyhteiskuntateemoissa. Kiitos myös linkistä, sitä ei ollutkaan mulla tallessa.

Ääni sisusaunallestrategialle. Tavoitteena itse itsensä työllistävä suomalainen. Aika moni ongelma katoaa, kun osaa luoda työtä itselleen ja muille. Siis yksityisellä sektorilla.

@RNS Mitäpä me täällä Suomessa muuta pimeinä talvipäivinä kuin strategioita :) @personaleu +1

Vaikka strategiasta onkin kyse, niin kaipaan konkretiaa, ehdotuksia, joita sitten myös alettaisiin viedä käytäntään. Välineitä kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutukseen piisaa tänä päivänä aika paljon enemmän kuin vuonna 2007.

@AnttiJoensuu Siinä että strategiaa tehdään myös sosiaalisen median välineillä on se hyvä puoli, että saadaan sellaisia esimerkkejä käsittelyyn kuin vaikka mitä listasin edellisessä kommentissani. Ne eivät nykytilassaan kirjaudu mihinkään, koska lopputulos on aina, että hakijalle tehdään lyhyt lausunto / päätös, mutta se aikaa haaskaava prosessi taustalta ei näy missään - kun arvioidaan vaikkapa asiakasprosessin onnistumista.

Varmasti löytyy yksiköitä jostakin päin Suomea, jotka uskaltaisivat lähteä kokeilemaan esimerkiksi sellaista uuden työnhakijan kohtaamista, että ne ihan silkat päivämäärät ja työnimikkeet voisi hoitaa kokonaan sähköisesti - ja käyttäen myös vapaasanaista ilmaisua. Sitten hakija saisi ihan omaan tilanteeseensa sopivaa henkilökohtaista valmennusta, jotka tunnit TEM ostaisi ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Vanhan systeemin hämmentäminen saa yllättäviä asioita liikkeelle. Olen @qaisu n kanssa samaa mieltä, että kannattaa lähteä tekemään strategiaa kokeillen käytännössä koko kehittelyprosessin ajan. Minusta nykyinen strategien / strategioiden ja asiakastyön kohtaamattomuus johtuu siitä, että suunnittelija ei koskaan ole kokeilemassa, miten ns. loppukäyttäjä prosessin kokee ja missä olosuhteissa toteuttaa. Kännetään siis kehittämisen tiedon valtavirtaus toiseen suuntaan kuin nyt.

@qaisu @ConnectIrmeli Kiitos. Jatkuvaa pienimutoista kokeilua ihan varmasti tarvitaan ja silloin tällöin tulee myös pieniä epäonnistumisia. Mutta ilman niitä ei tapahdu mitään edistystä. Jonkun mielestä taannoin olisi jo tämäkin ketju voinut olla aika hurja kokeilu. Siis käytännön saunasisujamitäsenytolityöhön tarvitaan painotusta.

Toinen TEM-virkamies saattaisi kysyä itseltään, mihin tarkoitukseen TEM olisi tekemässä kansalaisyhteiskuntastrategiaa, mutta kun ei keksi, niin jatkaa pohtimaan, onko ministeriö jo tiedostanut omissa politiikkatoimissaan kansalaisyhteiskunnan (sikäli kuin ymmärtää, mikä sellainen voisi olla) mahdollisuuksia vaikkapa ministeriön monien hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kirjattakoon esipuheisiin, että ministeriö on huomannut vaikkapa ns. käyttäjien roolin vahvistumisen innovaatiotoiminnassa, suhtautuu positiivisesti siihen, että käyttäjille (joista ei käytetä termiä 'kansalainen', koska on muitakin) tarjotaan kanavia ja osallistumisfoorumeja (muitakin kuin sähköisiä) ja toimintafoorumeja esim. innovointiin. Tekes on käynnistänyt kansainvälisen tutkimuksen käyttäjäinnovaatiotoiminnan mittaamiseksi Suomessa. Tässäkin kuljetaan kansainvälisessä kärkijoukossa.

Olen tähän asti selittänyt, että julkisen hallinnon avaamisen osana kehittyvä julkisen sektorin tietoaineistojen avaaminen parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja että emme sitäkään vastusta, mutta ensisijaisesti haemme tiedon avaamisesta taloudellista toimeliaisuutta, tehostamis- ja vaikkapa innovaatiovaikutuksia. Täytynee justeerata sanomaa: kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminenkin (jos se on yksi kansalaisyhteiskunnan piirre) on sekin pian ministeriön strategioiden ytimessä(?)...

Katsokaapa muuten perjantaisen Valon päivän USER-X -tilaisuuden inspiroivia esityksiä osoitteesta http://bit.ly/eeWx1S. Kohti kansalaisyhteiskuntaa...

@aeskol Ihan ilman muuta se kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen pitää saada strategioiden ytimeen. Olen tänään toisaalla qaikussa pohtinut sitä, miten tietotekniikka otettin aikanaan käyttöön niin, että käyttäjältä rajattiin melkein kaikki tietojärjestelmien käyttömahdollisuudet pois - opetettiin vain ne välttämättömät entryt. Jos käyttäjällä olisi enemmän ymmärrystä koko järjestelmän mahdollisuuksista, suunnittelijat ja strategit saisivat ihan oikeita konkreettisia ehdotuksia siitä miten käytettävyys paranee. Siitä tulee oikeasti niitä säästöjä ja tehostuksia. Tämän "käyttäjä vain käyttää" -ajattelun vaihtaminen "käyttäjä tietää eniten siitä, mihin järjestelmää tarvitaan" -muotoon on sekä yksityisen että julkisen sektorin avainasioita kansalaisyhteiskuntaan liittyen. Se ei vie strategilta mitään pois hänen "omalta tontiltaan", että hän saa lisää ideoita avukseen.

Tärkeä huomio tuo, että muitakin kuin sähköisiä osallistumismuotoja kehitellään ja opetellaan.

@aeskol @ConnectIrmeli @AnttiJoensuu Leikittelen sanoilla kansalainen, tavis, alamainen, kuluttaja, äänestäjä, ihminen... Mikä meidän rooli tässä yhteiskunnassa oikein on? Olemmeko viranomaisten ja markkinavoimien kohde, vai pitäisikö pyramidi kääntää toisin päin? Viranomaiset ja markkinavoimat (mikä se on?) palvelevat ihmisiä. Elävien ja tuntevien ihmisten yhteiskuntaa meidän tulee tavoitella, jossa organisaatiot valjastetaan ihmisen ja ympäristön kestävään yhteispeliin. TEMin tms selkeimpänä strategiana pitäisi olla IHMISTEN kuuleminen. Ylhäältä toteutuvan onnelan rakentamisen projektit ovat yksi toisena jälkeen menneet pieleen. Tuoreet uutiset Kairosta ja Keilaniemestä vahvistavat, ettei norsunluutornista pysty enää hämäämään jengiä 5 - 30 vuotta pidempään. Nostan hattua erityisesti egyptiläisille ja pohjois-afriikkalaisille. Nokian muutos on siihen nähden vielä peanutsia, mutta tärkeä opetus on siinäkin - MEILLE. Joko meitä on sumutettu viimeisen päälle tai sitten kuullun ymmärtämisessä on vielä paljon puutteita. Jotain on tehtävä silloin myös opetuksen ja oppimisen uudistamiseksi. Systeemissä on Meegon kokoinen aukko.

@visualradio Mun mentorini Venla Varis kysyi muutama päivä sitten: "Miten käyttäytyy verkostoympäristöissä tunneiltään viisivuotias?". Valtava määrä inputteja tulvi samalla sekunnilla mieleen ja vastasin ...että just niin kuin viisivuotias! Leikkii ja olettaa, että hänen kaikista asioistaan huolehtii joku muu.

Venlan tausta suomalaisten tunneiän alhaisuuden merkillepanoon on 70+ iässä pitkä kokemus ensin hoitotyön kouluttajana, sitten bisnesvalmentajana ja kehitysyhteistyötehtävissä. -Kun palaa Kiinasta, Vietnamista, Nigeriasta, Andeilta... niin suomalaisten alhainen tunneikä kirkuu esiin joka puolella.

Päästään seuraavaan problematiikkaan: ratkaisut tulee suhteuttaa alentuneeseen tunneikään (iso opetteleminen jo tämän (epä)kehityksen tunnistamisessa) => dialogin tukemisen opetteleminen toisensa eri tunneikäiseksi tunnistavien ja toisaalta kokonaan ilmiötä tunnistamattomien välille on työväline => olen tässä flunssan vietyä äänen aktiiviqaikuillut ja todennut monessakin ketjussa, että ihan täysin ennenkokeilemattomia tapoja tarvii oppia -Oliko se Einstein, joka sanoi, että vallitsevia ongelmia ei ratkaista niillä taidoilla, millä ne on aiheutettu?

Kiitos kaikille tähänastisista kansalaisyhteiskuntamietteistä. Meillä oli TEM:ssä asiasta miittinki eilen, jossa näitä käytiin läpi. Ministeriön sisäinen kysely on parhaillaan menossa, jonka tulosten jälkeen lähestyn vähän spesifisimmillä kysymyksillä.

Kiitos Antti vuorovaikutteisuudesta. On aina rauhoittavaa saada väliaikatietoja jostain, jota on mukana puurtamassa.

Jospa me kaikki sisäistäisimme sen, että meissä roolistamme riippumatta samanaikaisesti vaikuttaa ainakin 4 persoonaa, joista, jokaisesta meidän olisi yhteisen aikaansaamisen nimissä hyvä saada kakistetuksi tilanteissa ulos jotain:
Poliittinen
Publikki
Privaatti
Persoona
Itse asiassa jo yksinpuhelu näiden osapersooniemme välillä avartaa.

@AnttiJoensuu @Eppie @hyvaelama Ettehän unohda siitä TEMin kansalaisyhteiskuntastrategiasta meidän laajennettua kotimaatasoa eli unionia?

Ettekä kansakunnan inspiroitumiseen tähtääviä haastetasoja?

Samalla tavalla kun suomalaiset ovat kokeneet vahvaa kansainvälistä suurtekojen talkoohenkeä männävuosina Nokian, jlätkän, mäkihypyn, euroviisujen, saunan, joulupukkiuden ja vieläkin isompien asioiden kohdalla, me voisimme laajamittaisen julkisen innostavuuden (esim. a`la Stubb) hengessä kokea Euroopanvetäjyyttä jossain aivan uudessa ja mielekkäämmässä.

Eli yritän tässä yhä painottaa että http://www.personaleu.eu olisi kohtalaisen helposti ja kohtuuttomankin edullisesti käyntiin vyörytettävissä. Eikä komission yleisen osaston varapääjohtajan Antti Peltomäen ICT-portfoliosta siinä ainakaan olisi haittaa. Suomalaisten vuoden 2006 presidencyssään lanseeraaman ENoLLin uudesta human centric -täsmäelvytyksestä puhumattakaan.

No nyt olisi luettavissa työryhmän ehdotus TEM:n kansalaisyhteiskuntastrategiaksi. Repostella voi vaikka täällä Qaikussa. http://www.tem.fi/files/31000/27_kansalaisyhteisku...

@AnttiJoensuu Qaikuhan on näköjään peräti mainittu tukiverkoston strategialuonnoksessa. Suoraa linkkiä ei kuitenkaan ole dokumentoitu. Kuinka avoin/vilkas oli mainittu Yammer-verkkokeskustelu?

@jal Meillä on Yammer vielä yleisenä ministeriön foorumina aika hitaasti käynnistynyt. Sen sijaan Yammerin pienemmät teemaryhmät keskustelevat vilkkaammin. Tämä nimenomainen oli siellä yleisellä puolella, eikä siis ottanut tulta. Tässä ketjussa on siis käytännössä kaikki...

@AnttiJoensuu Onnittelut strategiasta, se vaikuttaa hyvältä aikomukselta. Hyvä myös, että edistymisen seuranta on mietitty. Odotan kovasti, että päästään käyttämään kansalaisten osallistumisympäristöä.

@AnttiJoensuu vasta nyt löysin tämän Qaiku-ketjun - aktiivisen kansalaisen kautta - vaikka itsekin olen TEM:n kansalaisyhteiskuntastrategiaa kommentoinut, ainakin #osallistumisymparisto-hanke tiimoilta. LOL!