#Suomi2

Tulossa oleva uudistettava asunto-osakeyhtiölaki tulee aiheuttamaan paljon muutoksia esimerkiksi vastuisiin, sekä osakkeenomistajien, hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden vastuisiin.

@Samu Kerro lisää. Näistä asioista puhutaan pienissä piireissä, vaikka ne vaikuttavat miljooniin.

Jos kerrostalossa tulevaisuudessa vaikka remontoin jotain, kirjallisesti on haettava ja saatava lupa taloyhtiöltä. Hallitusten jäsenten vastuut tulevat olemaan suuremmat - en tiedä vielä miten, koska lakia ei ole hyväksytty. Isännöitsijöiden palkkiot voivat nousta jopa 20-30 prossaa lain tultua voiman, koska heille tulee paljon enemmän vastuuta kuin nyt. Laki oli tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta, mutta tuskin kerkiää. Heinäkuun alku on todennäköisempi.
tämä kaikki tarkoittaa sitä, että ihmisten on syytä perehtyä asuntoasioihin paljon nykyistä paremmin. Hallitusten jäsenten kontolle tulee jäämään todella pätevän, hinta/laatusuhteeltaan oikean isännöitsijän valinta.

@Samu Perehtyminen omaisuutensa hoitoon on tietenkin erittäin viisasta. Omistajat ovat taloyhtiöissä sysänneet paljon valtaa hallituksille, jota ehkä pyörittää joku ulkopuolinen isännöitsijä. Taloyhtiöthän voivat mennä konkurssiinkin. Harva ajattelee, että voi menettää omaisuutensa, jos hallitus ei osaa asiaansa. Peruskorjauksiin voi liittyä isoja kustannuspommeja.

Olen rakentanut aikoinani auditorioautomaatiota ja myös oman talon automaation. Oma taustani on sekä softa-/rautapuolella että käytettävyydessä, mikä on hyvä lähtökohta saada automaatiosta loppukäyttäjän näkövinkkelistä toimivaa ja riittävän "piilotettua". Olen nähnyt paljon automaatiota, joka on liian insinöörimäistä "toimintojen automatisointia". Esim. jos auditorion kosketusnäyttökäyttöliittymä on menupohjainen (jossa hypitään erilaisilla alasivuilla), olllan heti insinöörin maailmassa, ei loppukäyttäjän maailmassa.

@Ile Totta, jossain auditoriossa vieraalla on tekemistä, että saa valot päälle, verhot eteen, saati että saisi videoprojekterit ja muut heittimet toimimaan. Esitysten tekijät ovat usein hermoromahduksen partaalla puoli tuntia ennen esitystä, vaikka salissa ei ole ainuttakaan kuulijaa. Taloautomaation painajaisia nämäkin. Muun muassa hissien toimimattomuudesta puhuttiin #OpenFinnovation :ssa.

Tilastotietoa rakennuksiin käytetyistä korjauksista stat.fi Liittyyköhän tuo lakiuudistus tuohon, varmaan siinäkin tavoite, että asuja maksaa ja vastaa muutoksista. Mikähän on e2e näkymä - paraneeko kokonaiskuva kun pelikentässä on entistä enemmän(?) väkeä, vai parantaako se mahdollisuuksia tehdä muutoksia?

Kodin etäohjaus tietokoneella/kännykällä olisi kiva -- esim. uuni päälle ennen tuloa tms. Lisäksi samalla nuo varmistustoimet, lukitukset päälle ja tietyt laitteet pois päältä lähtiessä tms.

@vimma Tässä juttua mun talon ohjauksista. En ikinä tekisi kuitenkaan etäohjausta millekään vaaralliselle. Mitä jos uunissa on leivinpaperia tai jotain muuta joka voi syttyä palamaan? Monesti hehkutetaan miten hienoa on saada sauna päälle etäisesti. Mitä jos kiukaan päällä on jotain palavaa? Minulle riittää hetivalmis kiuas ;-)

Sen sijaan "kaikki-sähköt-pois-ja-murtohälyt-päälle" ovenpielestä tai kännykällä on kivoja.

Pitäisikö lisäksi olla videokameroita joka nurkassa jos mennään etä command-controliin?

Auditorioista:

Itse minulla oli kunnia-asia saada auditoriokäyttöliittymä yhdelle sivulle niin, että se ei vaadi käyttöohjetta.
Kuvaanpa ensin tarinan, miten joidenkin silloisten kilpailijoiden järjestelmät toimi:

Pitäisi katsella dioja. Painetaan päävalikon nappia DIA. Käyttöliittymä siirtyy uudelle sivulle, mutta samalla verhot menee kiinni, valkokangas alkaa tulla alas ja valot himmenee. Tässä vaiheessa muistan, että piti laittaa taustamusiikkia. Painan nappia "Palaa päävalikkoon". Verhot lähtevät aukeamaan, valkokangas alkaa mennä ylös ja valohimmennin laittaa lisää valoa. Painan nappia CD. Päästään sivulle, jossa on CD-soittimen ohjauspaneeli, josta klikkaan musiikin päälle. Säädän volumen näytön alalaidasta ja klikkaan päävalikkoon. Nyt musiikki sammuu! Ilmeisesti insinöörille ei oltu kerrottu erilaisia käyttötapoja, mistä hän olisi arvannut että joku haluaa kuunnella musiikkia kun katsellaan dioja... Tällaiset käyttötavat on sitten yritetty jälkeenpäin ympätä noille alasivuille. DIA-sivulle on laitettu ääneensäätönappeja, mutta äänensäätönappeja ei löydykään piirtoheitinsivulta. Loputon suo, jossa käyttäjä parka on hukassa ja yleisölle tilanne näyttää koomiselta kun verhot rullaa ees-taas, valot menee päälle/pois ja esitys ei pääse alkamaan.

Minun periaatteena oli laittaa kaikki yhdelle näytölle. Yläosassa on eri toimintojen nappulat (PC, Kannettava, Dia, Dokumenttikamera, DVD, …) Nappulat on visualisoitu niin, että ulkoasusta näkyy onko toiminto päällä vai ei (piirrätytin kaverilla viivapiirrokset jotka hän värjäsi paintshopprolla: Näin näkyvissä on mustavalkoisena kaikki toiminnot+tekstit ja värillisenä/nappialhaalla on ne, jotka on päällä). Näihin menee 1/3 näytön ylhäältä.

Nappuloiden alla on seuraava 1/3, jossa on vaihtuvaa sisältöä yläpuolella olevien valintojen mukaan. Jos valittuna on esim. DVD tai Video, on näkyvissä play, stop ja kelaukset. DVD:llä toki myös menu, title ja muu minimisetti DVD:n katseluun. Jos valittuna on mitään, mikä näyttää tykkiä, näkyy sen valinnat: Kuva päällä/pois, kuvan pysäytys ja kuvasuhde.

Viimeinen 1/3 on varattu valoille, verhoille ja audiolle. Valoille on sliderit (himmennystä varten), joiden päässä on napit. Voi käyttää joko napeista tai suoraan sliderista. Verhoille napit ylös/seis/alas (sivuverhoille toki auki/seis/kiinni) ja äänenvoimakkuudelle slide+napit.

Ohjelmavalintanappien logiikka on sellainen, että jos nappien toimintojen videokuva tarvitsee yhteistä resurssia toisen kanssa, ko. toiminnot automaattisesti kytkee toisen pois. Esimerkiksi jos DIA ja PC käyttää samaa tykkiä, nuo ei voi olla yhtä aikaa pohjassa. Sen sijaan samaan aikaan voi olla CD-soitin päällä, joten edellä kuvattu musiikin soittaminen DIA-esityksen aikana on mahdollista ja keskikolmanneksessa on silloin sekä DIA:n että CD:n ohjausrtoiminnot.

Mikäli tilassa on oma erillinen valkokangas piirtoheittimelle, sallitaan piirtoheittimen käyttö samaan aikaan muiden videolähteiden kanssa, samalla logiikalla: Ei yhteistä resurssia (=valkokangas). Audiot menee aina mikseriin, joten audioilla ei ole toistensa poissulkevuutta.

Entäs automaatio? Asiakkaat yleensä halusivat, että kun mennään DVD-tilaan, verhot tekee jotain ja valot tekee jotain. Tässä kohtaa usein kuvasin "kauhuskenaariot", mutta usein tehtiin kevytautomaatiota. Tarkoittaa esim. sitä, että DVD-nappi varmisti, että verhot on kiinni (menee kiinni tarvittaessa) ja kangas alhaalla, mutta DVD:n pois kytkeminen ei avaa verhoja eikä nosta kangasta - Vasta tilan sammutusnappi tekee tämän. Toisaalta valoissa toimii logiikka, että jos esim. salin valoa on enemmän kuin 30%, lasketaan se DVD-toiminnossa 30%:iin, mutta ei kosketa valoihin, jos ne on jo jonkin toisen toiminnon tai käyttäjän toimesta laskettu matalammalle tasolle.

Tauko nappi on kiva ja toimiva, yksi "ohjelmalähdenappi" muiden joukossa. Se kytkee ohjelmalähteet pois ja nostaa valot taukoa varten.

Tavoitteena siis käyttökokemus joka "vain toimii" mutta ei hypi silmille.

@visualradio Videokuvasta: Sellaisissa kohdissa, jossa etäkäyttö on välttämätöntä (tai kaupallisesti kannattavaa) ja siihen liittyy hyöty kohteen näkemisestä: Kyllä. Tällöin käyttöliittymä pitää olla yhdistetty tuon videokuvan kanssa ja mielellään niin, että ohjattavalla päällä on varmuus, että käyttäjä näkee kuvan.

Tein tällaisesta etäkäytöstä kauan kauna sitten demon turvallisuusmessuille: Messuilla pystyi ajamaan etäyhteyden yli radio-ohjattaavaa autoa. Videokuva tuli WLANin yli messumonitoriin ;-)

@Ile Vau : auditoriosta ja nettitalosta . Käyttäjälähtöistä suunnittelua, tykkään. :)

No joo, ajattelin tyyliin, kotimatkalla kaupasta tai pihalta voisi laittaa uunin lämpiämään. Ja kyllähän uunin sisällön muistaa, ei sinne leivinpaperia jätetä (normaalisti, hyvänä päivänä). Oikeasti tarvitsisi etäsilmät, niin voisi tsekata kodin tilanteen - itellä on aina välillä "mitä se katti nyt on keksinyt"-hetkiä -- silloin haluaisi jonkun liikkuvan robotin/kamera-arsenaalin, jolla saisi sisävalvonnan päälle tai käynnistää halutun laitteen. Mutta eksynen nyt aiheesta.

@vimma Kiva, tuosta tuli mieleen mitä viereisessä labrassa TKK:lla aikanaa puuhattiin. Ne teki Rollo-nimisen kotirobotin, joka oli n. 30cm halkaisijan akryylipallo, jota pystyi etäohjattuna ajelemaan. Siinä oli sisällä videokamera, joten se oli juurikin tuollainen "etäsilmät". Onko Qaikussa Rollon rakentajia?

Hei, haluaisitteko tulla mukaan Future Store Concept thinktankiin Basecampissa? Lähettäkää sähkäri helgekeitel at gmail.com niin kutsun teidät, että saamme lisää pöhinää. Future Store ja Talouautomaation yhdistämisessä on paljon jänniä mahdollisuuksia.

@vimma: entä jos joku on just kokannut uunissa jotain ja jättää laatikon sisälle vielä jälkilämmöllä? Sitten tulet sinä ja päräytät uunin takaisin päälle kaukona. Tai jos joku muu onkin käynyt laittamassa saunaan vaatteita kuivumaan, vaikket sinä olisikaan?

Tai jos pidätte pihalla grillibileitä ja yhtäkkiä automaattinen nurtsinkastelu hoksaa että nurtsi on liian kuivaa. Kastellaas vieraat!

Koneet ei ole älykkäitä. :-)

@simison yhden hengen talous, niin omasta muistista vaan kiinni, joka on kyllä valitettavan harva. Mutta siksi juuri etäsilmät, että jos kuitenkin jotakin.

@vimma Satuin noiden audisautomaatiojuttujen aikaan myös opiskelemaan käytettävyyttä, joten käytössä oli viimeisin tekniikka ja osaaminen (myös oma ;-) käytettävyystestaukselle. Se opetti myös paljon. En heti olisi arvannut, että kosketusnäyttöäkin halutaan tuplaklikata. Tarkoittaen sitä, että ei se DVD vain mene päälle vaikka kuinka tuplaklikkaa...

Siitä lähtien minun nappulakontrolleissa oli 300 ms mittainen tuplaklikkauksen esto.

@simison Ilmeisesti tarvitaan mittauksia, kuvaa, muita "sensoorisia" menetelmiä, ettei etäsäätö johda minikatastroofiin.

Auditoriojutuista tuli mieleen vielä yksi tapaus, jonka käytettävyyssuunnittelun osalta otan omaan piikkiin ajatuksella "miksi en noin oleellista asiaa osannut huomioida alusta pitäen".

Siihen aikaan kun noihin laitettiin vielä C-kasettinauhuri yhdeksi ohjelmalähteeksi. Koska kasettinauhuri oli kaapissa, minua huoletti, että mistä tietää, kun nauha loppuu? Systeemi ei mistään voinut sitä tietää (koska ohjasimme laitetta infrapunalla), joten lisäsin näytölle vain kellonaikalaskurin, joka lähti 00:00:sta ja kasvoi siitä sitten ajanmukana ylöspäin, pysähtyen jos C-kasetille sanoi Pause tai Stop. Stopin jälkeen se lähti taas nollasta.

Joku asiakas oli keksinyt sen, että se oli kätevä esitysaikamittari. Eivät he koskaan mitään C-kasetille nauhoittaneet, mutta painoivat silti C-kasetin recciä esityksen alussa, jolloin esiintyjällä oli kosketusnäytöllä tieto, kauanko hän on puhunut!

Nykyään tällainen toiminto on jo jossain powerpoint-kaukosäätimissä.

@simison Koneet eivät tosiaan ajattele, mutta onneksi ohjelmalla voi tehdä mitä vaan ;-)

Mut niinku oikeasti, onks teillä niin kiire ettei jaksais odottaa uunin lämpeämistä? Vai onko tämä nyt joku nörttijuttu? :-)

Minusta sauna nyt ylipäänsä on semmoista turhuutta, että asuntokohtaisista saunoista voitaisiin periä erillinen ylellisyysvero, vaikkapa 1400€ vuodessa per sähkökiuas, ja puukiukaista puolet siitä.

Voi tässä pientä nörtteilyä olla, mutta myös mukavuustekijä ja usemmiten kyse on nälästä.

Se on ~40 minsaa elämästä, kun odottaa uunin lämpiämistä, siinä kerkeää jo valmistella ruuan, tiskata & ihmetellä maailmaa ja ruoka ei ole vielä edes uunissa siinä kohtaa.

@vimma Tohon ongelmaan auttaa kiertoilmauuni. Väitän, että lämpenee 15 minuutissa.

Ongelmana vain on, että jälleen on unohdettu käyttäjä. Kun laitan kylmän uunin lämpenemään esim. 200 asteeseen, haluaisin että se piippaisi kun on lämmennyt ko. asteeseen. Näin ei tarvitse koko ajan kurkkia ja uuni unohtuu tarpeettoman pitkäksi aikaa päälle. Varmaan säästäisi energiaa, kun uunit ei kävisi vahingossa tyhjillään...

@ile @vimma Heh... kaverilla oli Otaniemessä uunin vieressä hieno taulukko, josta kävi ilmi, miten nopeasti se lämpenee mihinkin lämpötilaan. Itse tehty tietenkin... ja toki siis itse mitattu omalla anturilla uunista.

Mieleeni muistuu luku 15min enimmäislämpötilaan.

Olen nähnyt muutamia kotirobottikehitelmiä Rollon lisäksi. Yksi oli Oulun yliopistosta, siinä oli kamera ja se liikkui etäohjauksella. Se näytti kyllä varsin hassulta. Leveä alaosa ja pitkä kapea varsi. Rollon idea on olla myös suloinen pyöreän muotonsa vuoksi. Mutta tarvitseekohan kauaa enää odottaa? Japanilaiset palvelurobotit yhdistävät jo mainiosti hauskan ulkonäön monipuolisiin toimintoihin. Sitten vain rauhassa kauppaan.

@personaleu pitää kertoa omasta kotirobotistaan. Sehän viihdyttää vieraita toimeliaisuudellaan.

On harmi, että innovaatiojuna ei voi tehdä tutustumiskäyntejä. Tarkoitan yliopiston laittoksiin. Tuollaiset robotiikat yms. toisivat kyllä virikettä innovointiin.

@oaw Ajattelen, että matka, se mikä tapahtuu innovaatiojunassa, on symbolista, mutta tutustumme moniin asioihin ennen ja jälkeen. Rohkaisemme myös "maajoukkoja" tuottamaan uutta ja kiinnostavaa tietoa tutkimuksista ja kehitelmistä, joita matkan varrella tapahtuu. Olen pohtinut innovaatioiden esille tuomisen ongelmatiikkaa useita vuosia. Junasta voimme viestittää ideoita. @pe3 luoma TrainCamp on yksi niistä työkaluista, jonne pystymme kokoamaan kiinnostavia linkkejä.

@visualradio Tuo "toimintakulttuurin esiin tuominen esimerkillä" on tärkeää ja erityisesti tuo "epävarmuuden sietäminen" on siinä vaikeinta. Oma ongelma on juuri siinä, että on tottunut vain erittäin valmistelluihin projekteihin. Tässä joutuu ihan alusta alkaen opettelemaan työkulttuuria vaikka olen ihan alusta seurannut open source -toimintaa...

@oaw Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta pääsemme tavoitteisiin teoilla. Epävarmuuden ajasta puhuttiin aikoja sitten, joten sitä joudumme sietämään. Experience Economy rakentaa menestystä yllätysten varaan. Jokainen päivä tuo uusia juttuja. Yllätykset ovat osa elämää. Uuteen heittäytyminen edellyttää luottamusta. On jännittävää, miten vahvasti olemme sidoksissa lineaariseen ja ennustettavaan. Tarjolla on jotain paljon parempaa...tai kamalampaa. Huomisen haltuunotto on seikkailua läpi unenomaisen ihmeiden maailman. Ehkä Innovaatiojunan matkustajat kaipaavat turvallisuutta, ennustettavuutta ja tavanomaisuutta. Tarjotaan lisää kaaosta. Mitä mieltä olette siitä?

@visualradio Uskon kovasti uuteen malliin ja siihen, että ideoita syntyy. Työvälineitä tulee kuitenkin kehittää ja hioa.
Lisäksi haasteena on luonnollisesti tämä ihmisen mieli, joka pyrkii helposti pyrkimään johtajuuteen. Tilanne on vielä avoin, mutta jossain vaiheessa joutuu sitäkin tilannetta tai siihen liittyviä paineita tasoittelemaan. Siihen on onneksi varmaan paljon kokemusta ja lääkkeitä opensource -kuvioista.
Olen erittäin innostunut ja odotan tältä kokemukselta paljon.

@oaw Top Down Command Control vaani aina jokaisen mahdollisuuden nurkan takana. Sen tiedostaminen on tärkeää. Katselen syrjäsilmällä karmealta kuulostavaa DIILIÄ, joka on kauhukuva siitä, miten tänä päivänä toimitaan. Diilin kannattajia on varmasti miljoonasti enemmän. Edustamme pientä vähemmistöä. Oikeaoppisuutta joudumme korjaamaan päivittäin.

@visualradio Junamatka voisi tarjota "sen yhteisen ajan", jolloin iso joukko tutustuu/ideoi saman aiheen äärellä. Siihen voisi sopia tuosta aiemmasta kommentistasi johdettu malli, jossa osajoukko käy jo aiemmin tutustumassa johonkin tuotteeseen/ideaan labrassa, esim. TKK:lla, VTT:llä tms. Käynti videoidaan ja dokumentoidaan kevyesti. Ko. aihe voidaan sitten käsitellä junassa, ajaa mm. video pohjustukseksi junassa olijoille ja Floobsista//Youtubesta muille. Oleellista, että aihetta käsitellään sovittuna aikana, jolloin voidaan hyödyntää joukkovoimaa.

@Ile Veeery Good, juuri noin. Matka on symbolinen, mutta se jatkaa ja haarautuu moneen suuntaan ja multimediaalisesti kuvailemallasi tavalla.

@Ile @visualradio Kannatan opintokäyntiä. Siinä on tietysti tämä maantieteellinen helsinkikeskeisyys. Olen itse supihelsinkiläinen, mutta maakuntakierrokseni (=pari vuotta rakentamassa projekteja muualla) sai minut allergiseksi sille, että kaikki tapahtui Helsingissä. Huomasin kuinka paljon vaikeampi oli viedä asioita eteenpäin maakunnista. Nyt kun tämä 2.0 tuo vuorovaikutusta enemmän asioihin, on keskittymäkeskeisyys vähentynyt. Silloin vaikka sähköposti kulki, luettiin selkeästi enemmän sellaisten postia, jotka oli tavattu kasvokkain. Uskon, että demokratia on lisääntynyt ihan oikeasti.
Alituisesta tasapainottelusta vanhan mallin kanssa käskytyksessä voi siitäkin tehdä "sosiometrejä" ja muita erilaisia huomioita. Olisi itseasiassa kiva pieni tutkimus.

Sain tänään tällaisen mainoksen postilaatikkooni: GRASPING THE FUTURE - seminaariohjelma julkaistu. Varmista nyt paikkasi!

Helge: Tämä käsittelee samoja aiheita kuin Innovaatiojuna. Yritän ehtiä tilaisuuteen. Ajattelin, että ehkä aihe kiinnostaa muitakin.

Meillä on ilo kutsua Sinut ja muut oppimisen parissa työskentelevät asiantuntijat GRASPING THE FUTURE 2009 - tapahtumaan Wanhaan Satamaan, Helsinkiin 20.10.2009. Tule mukaan keskustelemaan ja kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden oppimisympäristöistä!

Päivän aikana seminaariohjelmassa käsitellään kattavasti mm. yhteisöä ja yhdessä tekemistä pegagogisesta näkökulmasta, erilaisia oppimisympäristöjä, oppimista muutoksessa sekä monia muita ajankohtaisia teemoja. Tutustu ohjelmaan kokonaisuudessaan.

Ilmoittaudu nyt maksutta tapahtumaan ja varmista mukanaolosi. GRASPING THE FUTURE on syksyn tärkein kohtauspaikka. Huominen luodaan tänään. Olethan mukana!

Mukana seminaarissa mm.

Tulevaisuuden johtajuus kouluissa
Paneelikeskustelun vetäjänä Suomen rehtorit

• Iloa tuottavan rehtorin kuva
• Onko tulevaisuudessa kouluja vai oppimisympäristöjä?
• Rehtorin rooli tulevaisuuden luojana ja osallistavan johtajana

@visualradio Finprota ajattelin jossain vaiheessa, kun suunnittelimme tuota junaa. Oikeasti tekevät hyvää työtä siellä. Rehtoreilla on sen sijaan vielä opiskelua, kun koulujärjestelmä ei ole ainakaan vielä varsinaisesti luovuutta ja innovointitaitoa eikä niin paljon kansainvälisyyttäkään lisännyt. Hyvä, että miettivät. Sitran asiantuntijaseminaarikin vaikuttaa olevan innostava, sen kuvan sai aamun haastatteluista?!

@oaw Tarkoitatko tätä Sitran seminaaria?. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman 21.9.2009: Laman inhimillisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä huolehtimalla turvaverkoista. Professori Paul Krugman oli pääpuhujana Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman ensimmäisessä tapahtumassa. Krugman totesi pienten maiden vahvuudeksi niiden kyvyn käyttää turvaverkkojaan kriisien aikana kansalaistensa hyväksi. Krugman puhui myös uuden talouskasvun mahdollisuuksista ja huolenaiheista. Ehkä @hyvaelama kommentoi.

Ylintä johtoa oli tänään aamutv:ssä haastateltavana erittäin innostuneena.

Tapaaminen Kouvolassa tänään alkukuvan osoittamassa kiinteistössä. Keskustelemme taloautomatiika ja arkkitehtuurin kohtaamisesta, miten suurista keskuksista saadaan entistä energiapihimpiä. Kelaamme myös Venäjä-teemoja.