#Suomi2

Sponsorit kaipaavat ajatuksia ja hajatelmia innovaatiojunan sisällöistä. Mitä matkan aikana tapahtuu? Järjestetäänkö seminaareja? Miten matkan varrella olevia "pysäkkejä" ja "asemia" käsitellään? Miten kauas virtuaalinen katseemme kantaa? Mitä matkalla innovoidaan? Miten matkailu, teollisuus, kauppa, hyvinvointi, pahoinvointi, vienti ja tuonti saavat huomiota osakseen? Onko kyseessä aikuisten luokkaretki, josta jokainen pitää päiväkirjaa? Missä on matkanteon "pihvi", kannattaako matkalle lähteä ja mitä jää haaviin? Miten tiedot jaellaan massojen käyttöön?

@Kitti antoi aiheeksi Toijalan. Katsotaan pysäkki pysäkiltä, millaiseen mielen maisemaan olemme matkalla.

@visualradio Mukava, että avasit uuden ketjun. En ota tässä nopeasti kantaa sisältöön, jonka pohtiminen ideoitesi pohjalta on tosiaan tärkeää. Mietin vain, että mukana olevat tahot pitäisi listata. Kaikki ovat luonnollisesti vielä ehdollisesti mukana. Onko niitä Sitra, VR, Hermia, Oulu k15, Some(tu), COSS? Nimet saattoivat mennä väärin. Wikin osoite pitäisi myös olla tiedossa.

@visualradio @oaw ja muut.

Jos aiomme järjestää tämän, pitää joitain asioita lyödä lukkoon, ennenkuin muut voivat edetä.

Tällaisia ovat ainakin päivä, tavoite, yleistason teema, arvioitu osallistujien määrä.

Sponsorit haluavat myös ymmärtää mistä on kysymys ja mikä heidän roolinsa tässä kuvioissa voisi olla. Ja jonkinnäköisen varmuuden siitä, että homma etenee. Sponsorien kanssa on myös hankalaa keskustella, koska mihinkään lisäkysymykseen ei voi vastata varmasti.

Tämä asia ei tapahtu pitkillä keskusteluketjuilla ja jatkuvalla uusien ideoiden virralla.

Nyt pitäisi tehdä nopeita juu-ei-päätöksiä jollakin mekanismilla. Ja sitten pidetään niistä kiinni.

Jookosta joo?

@saarikko Eikö voi järjestää Qaikukokouksen?

@oaw Juu, toki. Kunhan vaan saadaan pysyviä asioita listattua niin, että näitä voi yhteistyökuvioita voisi edistää.

Voihan sitä lähteä puhelemaan niitänäitä, mutta siinäpä vasta syntyisikin älämölö jos joku menisi lupaamaan jotain, mistä muu ryhmä ei pidä.

Nostan tämän nyt esiin, koska muistelen niitä Porkkanamafian verkkoryhmän mukavia istuntoja, jossa ei voitu edistää asioita kun ei tiedetty keneltä pitäisi kysyä lupaa/mielipidettä vai pitäisikö. Hommat etenivät, mutta aika hitaasti.

Heräsin tähän ajatukseen näiden aiheellisten "onko päivä sittenkään hyvä" ja "onko tässä nyt liikaa teollisuutta"-kysymysten takia.

Sen verran pitäisi organisoitua ja tehdä päätöksiä/valintoja, että voisi jatkaa eteenpäin.

@saarikko Olen samalla kannalla. Ymmärrän miltä tuntuu, kun soittelin muutamia puheluita. Enemmän faktaa tarvitaan. Toisaalta meidän ei varmaan kannata ottaa mukaan yrityksiä, jotka eivät ymmärrä sosiaalista mediaa. Kokous voisi olla sunnuntai-iltana, ettei kenenkään työ tai muu sosiaalinen elämä kauheasti häiriintyisi. Ovatko @apoikola, @pe3, @hyväelämä, @visualradio, @totoriki ja @saarikko matkoilla nyt sunnuntaina? Esim. klo 19.00 on usein aika kun ihmiset eivät ole vielä ihan kiinni?

@oaw @saarikko Lukkoon on lyötävä. Tuolla edellisessä ketjussa toivottiin AIKALISÄÄ, koska marraskuu tulee vastaan kovaa vauhtia. @pe3 heitti, että siirtäisimmekö matkan tammikuulle? Tekisimme ensin kotiläksymme kunnolla ja ehdolla oli myös BaseCamp-tapahtuma Helsingissä 30.10. Tulikohan oikein? Sunnuntaina 19:00 voisimme järjestää "istunnon", jossa osallistujat ottaisivat kantaa Jannen ja monen muun toivomiin asioihin. Meillä on myös tätä tietoa useissa välineissä. Aineiston tiivistämisen tarvetta on, jotta ei tipahda kärryiltä tai junasta.

• Testaamme avoimen innovoinnin organisointivoimaa
• Opimme, miten pitkiä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja käsitellään
• Havainnoimme, miten sillanrakennus ulkopuolisiin (sponsorit) ja sisäpiirin välillä etenee
• Avoimuus on tavallaan illuusio, koska kaikki eivät ole mukana
• Yritämmekö tarjoilla sponsoreille sellaista keittoa, jota he eivät ole tilanneet?

• Katso Nokian OVI Music Bootcamp rapoa Bangaloresta.

Avoimella yhteistyöllä voimme luoda uutta, mutta avoimuus tarkoittaa aitoa heittäytymistä. Joko niin, että valitsemme kohteet ja ongelmat, joihin haluamme soveltaa metodia tai sitten sponsori tai asiakas "avaa ongelman" ja lähtee mukaan yhteiseen prosessiin. Olemme tähän asti keskustelleet innojunasta pinnallisesti matkana. Matkoja on tehty iät ajat, meidän on tunkeuduttava syvemmälle. Luova prosessi on eankempaa ja vaatii sitoutumista. Olemmeko aidosti matkalla kohti uutta? Onko metodi hallinnassa? Kaipaan viisaita ehdotuksia

Laitapa @visualradio tänne yksi kimpassa täytettävä Google Docs -taulukko testimielessä, vaikkapa viikonloppuhenkinen - ja pingaa viestissä joukko meitä täyttämään sitä ja levittämään sitä eteenpäin. Jotenkin yhä uskon sellaiseen työkaluun asioiden yhtdessä kehittelemisessä.

...tai jo niin yksinkertainen työkalu kuin thumbsup/down veisi asioita eteenpäin ilman monimutkaisia verbaaleja kumuloituvia keskustelukoukeroita (mitä tuolla ikinä nyt tarkoitinkaan):

@personaleu Tarkoitat työnäytettä. Osoittaisimme esimerkin avulla, miten avoin innovointi tuottaa kouriin tuntuvaa näytettä. Taidat olla oikeassa.

@personaleu @visualradio Kaikki työvälineet ovat hyviä lisiä, mutta lisäksi kerran pitäisi saada suurin osa samaan aikaan samalle kanavalle...

Samalle kanavalle yhtaikaa paljon qaikujia saadaan iskemällä tänne kiinnostavia keskeisiä vaikuttajia ja tekemällä esim. Google Docsilla menu-tasolta löytyvä QAIKU-KALENTERI qaikuvarteista-qaikutunneista heidän kanssaan.
Itse asiassa tuohon kalenteriin voisi itsekukin nimetä itselleen qaikuvartteja valitsemalytaan kanavalta valitsemanaan hetkenä.
@Ile : tehtäiskös yhdessä tuo kalenteri - tai jos löydät templateista sopivan niin laita kaikille tiedoksi jo ennen kuin mä ehdin takaisin Perttulan metsistä.

@personaleu Oikein hienoa! Kalenteri on hyvä juttu. Sen avulla voisi järjestää sen opintoretkenkin. @eholmila Itseasiassa toivon, että qaikuun tekisitte jossain vaiheessa tällaisia toimintoja varten (yhteinen retki) sellaisen osion, jossa voisi pitää keskusteluun liittyvää yleisfaktaa (tässä wiki) ja sitten aikataulua (kalenterin tuleva tieto) koko ajan keskustelussa mukana.

@oaw @saarikko @personaleu @Ile kannatan kalenteri ja Docs-ideaa sekä myös yhteischattia, jossa esim. Skypessä kasataan pääasiat tärkeysjärjestykseen. Sosiaalinen media (Web 2.0) tarjoaa työkaluja joka lähtöön. Niiden käyttöä pitää harjoitella kuin viulunsoittoa.

Hyvää huomenta, kirjoitin blogiini ajatuksia Innovaatiojunasta. Matkan järjestely tuottaa uusia oivalluksia verkottuneen yhteistyön vahvuuksista ja heikkouksista. Pystymme valmistelun aikana tuottamaan oivalluksia uuden liikeidean rahoitusprosessista. Verkossa tapahtuva yhteistyö on ylivoimaisesti helpompaa ja nopeampaa kuin porukan kokoaminen seminaariin, kokoustilaan, tapahtumaan tai vaikkapa liikkuvaan junaan.

Sitran seminaarissa yritettiin taannoin nobelisti Paul Krugmanin voimalla selvittää, millaisessa maailmassa elämme. Mutta yläkäsitteistä on pitkä tie konepajatason tai autotallistartupin arkiseen innovointiin. Hienoissa seminaareissa taivaanrantaa maalataan suurilla pensseleillä. Nyt laman aikana värinä on ukkosen harmaa. Synkistelyä ja hämäräpuhetta kuunnellaan.

Mutta pystymmekö tarjoamaan joukkoälyttäviä vaihtoehtoja, jotka tunkeutuvat avoimuuden idealla rakennemuutoksen ytimeen ja tuottaa siellä kaivattua muutosvoimaa?

Hesarin mainoksesta huomaan, että Krugman kävi täällä myymässä kirjaansa. "Lama" -kirjan saa Helsingin Sanomat kirjamyynnistä Ovh. 34 €. Lama - talouskriisin syyt ja seuraukset.

@visualradio Tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata kirjoittaa, että "Suomi on noussut toisenkin kerran lamasta, ennenkuin innovaatiojuna on saatu liikkeelle..." Kyllä meillä on oltava sen verran uskoa tähän hankkeeseen, että lähdemme liikkeelle oikeasti. Mielestäni paras ratkaisu on hajautettu ratkaisu. Voi olla se opintoretki, josta joku ottaa vastuun. Sitten voi olla junamatka, joka on hieman lyhyempi. Eli vaikka Ouluun, mutta vain muutama pääsee niin pitkälle, osa voi kääntyä jo aiemmin takaisin. Silloin ei tarvitse niin suuria järjestelyjä Ouluun. Juna on tärkein osa. Junamatkan järjestely voidaan taas vastuuttaa jollekin. Ei avoin yhteistoiminta edellytä sitä, että kukaan ei ota vastuuta, vain sitä että kaikkia pitää kuunnella. Miten ihmeessä muuten open source-projektit olisivat toimineet. Tunnen paria ja niissä vapaaehtoiset ilmoittautuvat kukin itselleen miellyttävän osahankkeen vastuunkantajiksi.

@oaw Kiva kannanotto. Minä uskon tähän kuin hullu puuroon ja oivalsin tänä aamuna hitauden merkityksen avoimessa yhteistyössä (Slow Collaboration). Innovaatiojuna-blogissani yritän kuvailla teorian syntyä: avoin verkkoyhteistyö on NOPEAA ja juna edustaa HIDASTA ja organisoitua. Asianahan tuo on itsestään selvyys, mutta silti siihen liittyi itselleni tärkeä oivallus. Start-up yritykset kamppailevat samalla tavalla innovaatioiden rahoituksen ja hyväksymisen kanssa. Jos avoimuusprogikksemme nostaa pintaan keinoja, jotka nopeuttavat innovaatioiden läpimenoprosesseja, olemme oikeilla raiteilla.

Äsken tulin ajatelleeksi, miten KAUKANA perinteiset yritykset ovat avoimuuden evankeliumista. Ajattelin energiansiirtoprojektia ja näin sieluni silmissä KYLÄN, jonka keskusaukiolla (kahviossa) on suurkuvamonitori, jossa kuvaillaan yksityiskohtia myöden uutta lähilämpö- ja sähköratkaisua.

Kyläläiset (It takes a Village) voivat älykännyköillään avata ruudulle itseään kiinnostavia näkyviä projektista suunnittelun alkuvaiheesta alkaen. Mobiililaitteilla he välittävät kannanottoja suunnittelijoille, jota on ympäri ämpäri pohjoista hemisphereä.

Nämä unenomaiset ideat tulivat mieleeni Future Store Concept -keskustelun kaupallisesta sovelluksesta.

Arkitodellisuudessa vuorovaikutteinen infrastrutkuurisuunnittelu on ollut futuristista utopiaa 70-luvulta alkaen.

Nyt meillä on värkit ja vermeet aidon vuoropuhelun aikaansaamiseksi, mutta elämme yhä henkisessä kivikaudessa, jossa kommentoinnin viiveet ovat kuukausia, jopa vuosia. Jos lainkaan onnistuin kuvaamaan unenomaista näkyä, voisimme nopeutta hankkeiden läpimenoaikoja vuosilla.

SLOW INNOVATION onnistuu nykymetodeilla. Innovaatiojuna vie meitä kohti TGV:tä

@visualradio OIkein hyvä. On tosiaan ihmeellistä, miten kaukana tästä ovat perusyritykset. Mutta nyt on tosiaan mahdollisuus viedä heille tätä sanomaa.
Toivottavasti se kalenteri etenee? Että päästään keskustelemaan.
Minusta tuntuu, että tämä slow-mallikin tarvitsee hieman puhtia. Aion yrittää illalla olla täällä, jos joku muukin ehtisi tänne kanavalle.
Minua kiinnostaa onko ihmisillä erityisiä kiinnostuksen kohtia tässä junajutussa. Onko joku kiinnostunut erityisesti videoinnista? Onko joku kiinnostunut erityisesti Qaikusta? Entä Twitter- tai FB-viestinnästä? Tunteeko joku Ovea paremmin? Wikistä ja blogista pidetään jo huolta. Ja englannin ja ruotsin kielestä. Mutta vanhanaikaiset tiedotteet. Ja sitten meillä on niin monenlaisia spesiaalialoja: kuten taloautomaatio, future store, sosiaalinen media yleensä, open source... Itse olisin kiinnostunut taloautomaatiosta ja opintoretken järjestämisestä (jos sellainen halutaan) ja sitten vanhanaikaisten tiedotteiden kirjoittamisesta. Yksin tai jonkun kanssa, mutta vain jos siis saan. Näitä prosesseja tulee tietysti koko ajan julkistaa ja siten asettaa yleiselle kritiikille alttiiksi vapaaehtoisten kohdallakin.

@oaw Tässähän on melkein YOUR VILLAGE ENERGY PROJECT visualisointikeskus Future Bus Stop muodossa. Suurkuvamonitorin kera tuosta tulee toimiva kyläläisten kohtaamispaikka. Aluekehityshankkeen informaatiokeskus.

Junametaforaan liittyen:

• Aluekehityspysäkki
• Tulevaisuuden tuottavuustori
• Lisätään videota ja muita laitteita
• Syntyy talking walls yhteys suunnittelijoiden suuntaan
• Complexien projektien tiedotuskeskus

Minulla on ollut kovasti vaikeuksia löytää TrainCamp -wiki. Luulin, että sen osoite olisi http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Tr... Kirjoittauduin sinne pari kertaa, mutta nyt olen kadottanut sen tai sivu ei aukea. @pe3 Olisin halunnut kommentoida sitä, se on hyvä.
Olisi myös kiva tietää miten @personaleu:n kalenterista, jos hän tai joku tietävä on paikalla. Olisi kiva saada sovittua se kokous.
@visualradio Mahdollisuudet ovat tosiaan niin monet kuin on osallistujiakin...

Moi, online ei onnistu E71. Olen kylässä ja kaikille heippa -viesti. Maanantaina paremmalla työkalulla.

@visualradio Ei haittaa, muillakin on ollut jotain. Kokouksia yms.

@oaw Tutkimusparven wiki on ollut alhaalla perjantaista lähtien, fyysiseltä ylläpitäjältä kaapeli poikki jossain. Eiköhän se tänään nouse sieltä.

@teroheiskanen Kiitos, osoite on siis oikea.
http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Tr...

@oaw @saarikko @personaleu @teroheiskanen Heilahti mielenkiintoinen idea päässä aamukahvin jälkeen, joka mahdollistaisi sosiaalisen median laajentamisen reaalitodellisuuteen. Kaupoissa ja julkisissa paikoissa on suurkuvamonitoreja, jotka osittain ovat tyhjän panttina tai sisältö on niin tylsää että mieluummin lukee lehteä. Entä jos näitä innovaatiostreemejä ajettaisiin feedeinä julkisille paikoille [ILMOITUSTAULU] ja näin laajennettaisiin viestintää pieneltä ruudulta suurempiin näyttöihin.

Olen käsitellyt samaa teemaa, mutta kaupan näkökulmasta Future Store Conceptissa. Tietääkseni Google laajentaa toimintaansa Postereihin ja Billboardeihin. Näen tässä myös teknologiakehitysmahdollisuuden. Voisimme lähettää tekstin lisäksi myös videota ja Flickr-kuvaa.

• Entä OVI, olisiko sillä halua tulla esille komerostaan?
• Haluaisiko Qaiku lisätä katu-uskottavuuttaan?
• Olisiko Sitralla, TE-keskuksella, Tekeksellä halua puhutella kadunmiehiä ja -naisia?

• Kirjoitin jo aikaisemmin interaktiivisesta KYLÄTAULUSTA, joka tukisi infrastruktuurihankkeita
• Tuolla aikaisemmissa kirjoituksissa on tulevaisuuden bussipysäkki-linkki
• Luomme uuden vuorovaikutteisen STREET-LEVEL kommunikaatiojärjestelmän

@visualradio Sosiaalisella medialla voisi olla ilman muuta tuokin puoli. Sama koskee bussi- ja ratikkapysäkkien kerättyjä tarinoita, pysäkit ovat tylsiä kuin mikä nykyään vaikka niitä on kerätty.
Ilman muuta tekemistä innovaatiojunaan riittäisi. Innovaatiotarinan kerrontahan kuitenkin taitaa olla Sitran intressissä @hyväelämä? Riittääkö pelkkä avoin tarina? Joukkoahan on kasassa tuon tarinan kertomiseen.

Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos kertoi ma klo 09:58, että emme tajua Suomen nykytilannetta. "Suomessa ymmärtämys talouskriisin vakavuudesta ei ole vieläkään juurtunut kovin syvälle", valittelee Björn Wahlroos Sammon hallituksen puheenjohtajan työhuoneessa Esplanadilla.

Tässä ehkä hiukan polttoainetta tai motivaatioita uudistusten ja innovaatioiden edistämiseen. Päällisin puolin Loviisassa kaikki on hyvin. Aurinko paistaa ja torilla on rauhallista, mutta rakennemuutostyö ei ole vielä alkanutkaan. Hyvä on jos siltä näyttää, mutta pitkän aikavälin ennusteet eivät lupaa rauhallista Ruususen unta.

Kollektiivisen sisältötuotannon siirtäminen yksisuuntaiseen viestimeen ei ole sosiaalista me... yhteisöllistä viestintää, vaan muistuttaa pahasti vanhanaikaista yhteisöviestintää, tai jos halutaan, joukkoviestintää... Tämä taas tällä erää.

@Herra Mikään ei estä palautteen antamista. Ajatus on, että "ruutu" siirretään kadun varteen, kahvilaan, linja-autopysäkille, kapakkaan ja kauppakeskukseen, mutta sieltä voi kommentoida kännyköillä ja miniläppäreillä. Muutenhan vuoropuhelua ei saada aikaiseksi.

Entä jos soitettaisiin kaiuttimista reipasta ja isänmaallista marssimusiikkia?

@Herra Kaiutinratkaisuja on käytetty mm. Quantanamon leirillä ja muistaakseni Aatullakin oli samanlaisia sovelluksia. Ehkä älämölöä julkisessa tilassa riittää ilman uusia kotkotuksia, mutta social engineerinkiä ja palvelu designea peliin ja ratkaisusta voi kehittyä yleisöä palveleva. Kaikenlaisa toimimattomia ja onnettomia rakkineita pystytään luomaan ja luodaankin lupaa kysymättä, mutta joukkoälyn tiivistyksellä ehkä syntyy myös uutta ihmiskunnan palvelukseen. Onhan kännykkäkin julkisessa tilassa piipittävä riesake - puhujista puhumattakaan. Autot ja liikkuva kalusto yleensä on hyväksytty katkukiviä tärisyttämää. Puhuva pussipysäkki olisi vain pieni lisä. Höpöttävä kauppa toisi uutta sisältöä ostosmatkailijan arkeen.

@visualradio Myönnän. Minä en ymmärrä talouskriisin vakavuudesta. Sen verran kuitenkin olen ymmärtänyt että sijoituksissa seuraan ko. herraa.

Kriisejä on aina tarvittu ikävien asioiden läpiviemiseen, joita ei millään saada agendalle hyvinä aikoina. Kriisin seuraava vaihe on se että sorry ladies and gents nyt ei voi elvyttää, nyt leikataan.

Kyllä kyllä suomi tarvitsee jokatapauksessa innovaatioita, rakenteiden uudistamista jotka edesauttaa innovaatioita, mutta ns. talouskriisi ei ole meitä tämän tarpeen eteen tuonut. Jos tuo talouskriisi saa nyt jotain toimijoita positiivisesti liikkeelle, muuten kuin tulonsiirtoja vähentämällä, niin se on hienoa.

Mielenkiinnolla seuraan innovaatijuna ajatuksen kehittymistä. Jos tällaiset jutut toteutuu, ne luo kovasti uskoa siihen että qaikusta voi olla muuhunkin kuin perushöpinään.

Tsemppiä!

@jounikj Kiitos kannustuksesta. Innovaatiot eivät välttämättä tule kello kaulassa tai kuin juna asemalle. Kriisit pakottavat "business as usual" porukat ylös poteroistaan ja siitä saattaa syntyä hyödyllistä jännitettä, uuden ja vanhan yhdistämisiä ja kuka tietää, syntyykö sossumediassa ihan omia oivalluksia, jotka voidaan plugata arkitodellisuuteen. Minua kiehtoo ajatus avoimen innovoinnin onnistumisesta. Aikaansaamattomuus olisi samalla osoitus sille, että uutta syntyy vain kabineteissa ja palomuurien peittämässä pimeydessä.

@visualradio jesh toivotaan että pankkiirien paniikinlietsonta saa jotain hyvää aikaan. Pankkiiripanikointitase toistaiseksi on aika negatiivinen.

Vahvistus: Nokia on ostanut Doppllrin. Ahtisaari Jr. työskenteli aikoinaan Nokialla. Suuryritykset voivat ulkoistaa innovointiaan lähettämällä luovia keksijöitä kesälaitumelle, jossa vapaasti voi kehitellä uusia juttuja ilman suuryrityksen ohjausta ja byrokratiaa. Hyvät työt palkitaan!

Ja mitä Huuto.Net:issä tapahtuu?

En vain ihan pysy Noksun kärryillä: Eikös ne juuri kertoneet, että he keskittyvät omiin vahvuuksiinsa ja dumppaavat softat/oheispalvelut spinoffeihin (joita varmaan avittavat). SportsTracker pois, mutta nyt Dopplr sisään?
Tietääkö ne enää mitä niiden pitäisi tehdä?

@Ile kuulin tässä juttua että tuo SportsTrackerin ulkoistaminen oli osa isompaa muutosta organisaatiossa, vaikka sääli sinänsä ettei hirveästi meille peruskäyttäjille järkeen käykkään. Uskon kuitenkin että enthuusiastit kehittäjät vievät ST:tä eteenpäin, ehkä jopa paremmalla tahdilla kuin Nokian siipien alla.

Dopplr oli varmaan ihan jees diili sekä makelle että noksulle.

Huuto.netistä sen verran, että olen antanut itseni ymmärtää - myös muita konsultoiden - koodin olevan kauheaa kuraa. Se on rakennettu saman jeesusteippi trick-a-feat -hässäkän päälle jolla se on toiminut alkuajoistaan (eli noin 2 php versiota sitten) lähtien. Kaikki uudet toiminnot on sitten vaan liimattu EriKeeperillä korttitalon kylkeen sitä mukaan kun niille on ollut tarvetta. Ihme ettei aiemmin ole alkanut satamaan...

@lindstorm Jos oikein muistan, tarina meni "me ulkoistamme palvelutuotannon ja teemme yhteistyötä, keskittyen itse alusta-/laitekehitykseen". Nyt taas ollaan yhtä palvelua tuomassa sisälle... Ollaanko sitä palvelutuottajia vai ei?

En niin, etteikö voisi ja pitäisi olla, mutta toisaalta tarvitaan myös hyvä konsepti/verkosto ulkoiselle palvelutuotannolle (vrt. Applen konsepti, joka toimii)

Huuto.nethän uudisti tuossa pari vuotta sitten vähän ilmettään (vain vähän). Ensimmäisen kerran ehkä kuuteen-kahdeksaan vuoteen.

Yhteenvetoa avoimesta ajattelusta: @Ile @lindstorm @simison ja moni muu voi täällä muutamassa tunnissa kommentoida heikkoja signaaleja, kun perinteisessä Command - Control maisemassa pitää palkata liuta konsultteja, jotka laativa sadan sivun mittaisia kyllä-mutta -muistioita. Qaikuun voi laittaa lyhyen kysymyksen tuotteesta, palvelusta ja teknologiasta ja muutaman tunnin kuluttuja on jo paljon viisaampi. Mainstream bisnesporukat eivät uskalla kysellä, eivätkä tiedä, minne kysymyksensä lähettää, mutta rohkeat saavat täältä rockaa!

@Ile nojuu. Asia tuli sivumennen puheeksi kun oli tossa palaverissa yhden Oulun Nokian tyypin kanssa koskien jotain ihan muuta (tm) -ja onhan näissä aina se, että se millä asia selitetään ulos voi olla jotain ihan muuta mitä todellisuudessa on käynyt.

@visualradio: yhteisön lukeminenkin on oma taitonsa. Usein nettipalvelut saavat esim. palautelomakkeiden kautta valtavasti ihan hirveää kuraa "kehitysideoina". Samaa näkee avoimemilla foorumeillakin. Suinpäin ei voi mennä kyselemään ja sitten toteuttamaan.

Perusteesinä fanitan isostikin kohdeyleisön mukaantuomista mihin tahansa. Usein mitä köyhempi maa, sen toimivampaa sellainen on.

@simison Olet tietenkin ihan oikeassa "yhteisön" tai "hiljaisten signaalien" lukemistaidon suhteen. Suurten ja pienten yritysten päättäjätä joutuvat valitsemaan parhaat arvaukset mahdottomasta tietotulvasta ja yleensä parhaimmat arvaukset todentuvat vasta "jälkiviisauden" astuessa kuvaan. Innovaatiotoiminnan johtaminen ei ole helppoa, koska kohinaa on hirveästi - aina - suhteessa mitattavaan signaaliin.

Innovaatiojuna jäi ehkä tänään Vanhasen omakotitalon kirjahyllyprojektin jalkoihin, mutta tässä on havaintoja Saksasta ja mobiiliteknologian esityseroista. Mitä mieltä olette? Pitäisikö meidänkin keskittyä enemmän sovelluksiin eikä laitteiden esittelyyn?

@visualradio Japanissa Docomon kännykät aikanaan ja nyt iPhone myivät ja myyvät lähinnä sovellustensa ansiosta. Mutta onhan Nokiakin muuttanut linjaansa aikamoisesti. Laitteet ovat aina alussa pääosassa, kehitys vie sitten kohden käyttäjäystävällisempää ja luonollisempaa toimintaa. Laitteet unohtuvat kun ne toimivat ja voidaan keskittyä olennaiseen. Ja tulee persoonalliset käyttöliittymät ja ohjelmistot. Ja hauskuus ja sosiaalisuus. Se on ennenkaikkea mobiilimaailman idea. Minusta mobiili muuttui kun alkoi tulla elävää kuvaa ja tekstiviestit pidetä. Samoin karttasovellukset ja kontekstitieto toivat selkeän muutoksen.

@oaw Docomo on mielenkiintoinen tuttavuus. Nokia on ymmärtääkseni vetäytynyt kokonaan Japanin markkinoilta. Toivon sydämestäni, että Nokia löytää sovellus- ja asiakaslähtöisemmän linjan, vaikka takookin rahaa gadget-strategiallaan. Apple nousi takavasemmalta iPhonella "sydänten kuningattareksi", joka tunnetaan maailmalla Jeesusluurina. Elävä kuva ja multimedia vie mobiililaitteet väistämättä fuusioon Internetin kanssa ja tässä transformaatiossa tarvitaan Nokian lisäksi paljon muutakin PEHMEÄÄ osaamista. Innovaatiojuna voi pureutua mm pehmoilevaan sosiaalisuuteen.

@visualradio Kyllä Docomon puhelimissa on olllut sovellus jos toinenkin. Nyt kuitenkin sinulle myös inspiraatioksi toinen heidän innovaationsa: Japanilainen NTT DoCoMo ilmoittaa kehittäneensä ylijäämäpuuta hyödyntävän kännykän. Operaattorin mukaan matkapuhelinteollisuus voisi hyödyntää harvennuksista korjattava puuta kännyköiden kuorien valmistukseen.

@oaw Harvennuspuun käyttö oli keskeisesti agendalla 90-luvulla, kun veimme harvennushakkuukoneita Suomesta Ranskaan. "Roskapuulle" ei ollut kovin suurta arvoa, koska harvennuskustannukset ovat korkeat. Pienpuusahaamisessa suomalaisilla on aitoa osaamista, mutta kertomuksesi lähtee lopputuotteesta eli ekosysteemin huipulta ja näissä asioissa meillä on paljon opittavaa. Meillä on yhä massatuottajan mind-set ja sen murtaminen tuottaisi Suomelle miljardeja. Vihreä Kulta on mahdollisuus. Keskustelimme aiheesta tänään Piksussa Juha Vahen kanssa.

PS: Katsokaa myös mitä yritän kertoa Pelkiaksi. Innovointi ei ole vain meidän oma juttu. Eurooppa ei ole vielä muuttunut ulkomuseoksi tai vanhainkodiksi. Meidän on syytä avautua ulos kansallisvaltiostamme ja umpiostamme. Muuallakin kamppaillaan paremman huomisen aikaansaamiseksi.

Kelaan ja kerään tänne linkkejä, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen.

• Palvelujen vienti - englanniksi
• Mobile Innovations - englanniksi
• Innovaatioita tuleville sukupolville - suomeksi
• Tuonti ja vienti tasapainossa - suomeksi
• Sauna-keskustelu - suomeksi
• How superhighspeed innovation trains do we have? - english

Miten paljon sosiaalista mediaa todellisuudessa käytetään? Tässä on linkki Twitterin käyttöön, jonka mukaan meitä "suurisuisia" hevikäyttäjiä on sangen vähän...viitisen prosenttia. Jäseniksi ilmoittautuneita on pilvin pimein, mutta pieni vähemmistö Twitterissäkin huseeraa. Miltä mahtaisi näyttää Qaikun tilasto?

• Etherpad for collaboration?

@saarikko @hyvaelama @oaw Tämä junajuttu on välillä ollut sivuraiteilla. Luovuutta, innovointia ja tietoyhteiskuntaa on käsitelty kiitettävästi muilla kanavilla. Lähden viikonloppuna matkoille Pohjois-Suomeen ja tarkoituksena on edistää innojuna sekä Oulun että Pohjois-Suomen näkökulmasta. Olen Kajaanissa yhteydessä avoimesta automaatiopalvelusuunnittelusta kiinnostuneisiin. Työstämme myös pienessä porukassa sekä energiaan että puurakentamiseen liittyvää kokonaisuutta, jonka määränpäänä on Venäjä, mutta konsepti on globaali. Työpöydillämme on myös kolmannen sukupolven teollisuuskylä, jonka voisi tiivistää suureen tyhjentyneeseen halliin. Muotoilemme siitä kunta-rahoitus-rakennemuutos-arkkitehtuuri-yrittäjyys -projektin tyhjentyvien toimitilojen uusiokäytön edistämiseksi. Työstettäviä kokonaisuuksia on useita ja joukkoälyllä niihin löytyisi nopeimmin uusia lähestymistapoja. Kerron näistä lisää tämän kuun aikana.

• Keskustelen pohjoisessa muutaman potentiaalisen sponsorin kanssa
• Lähtöaikataulun muutosta ehdotettiin viime kuussa, kun tuntui, että valmistelut ovat vielä kesken
• Olen miettinyt, miten teollisuus saataisiin ymmärtämään avointa innovointia ja väännän tästä "testituloksia" matkan aikana

• Palaan Loviisaan 29.10.2009.

Kymmenen päivää myöhemmin. Kello huitlee kahta. Saavuin välietappiin. Tänään avoimen innovoinnin kohteina Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ja seuraavaksi vuorossa Tampere. Nukuttaa hiivatisti, kirjoittelen asemapaikoista lisää ensi viikolla. Teknolgiateollisuuden muutospaineet tarjoavat kiehtovia mahdollisuuksia innojunailijoille. Nyt nukkumaan.

Juna tarkoitti modernismin tuloa. Innovaatiojunan idean on keskisä uudistuksia, jotka kuljettavat maatamme kohti parempaa huomista. Suomen rataverkon ensimmäinen rataosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. 1800-luvun lopulla junat oli Suomessa suunniteltu kulkemaan vain 25 kilometriä tunnissa, joten matkanteko oli hidasta mutta silti hevoskyytiä nopeampaa.

Helge: Innovointia on tapahtunut. Kävin eilen Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja hyvinkäälle löyhästi tähän liittyen. Aleksis Kivi kirjoitti näytelmän junamatkaan liittyen. [Juhani Ahon pääteos Rautatie]http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_A...) julkaistiin 1984.

Pääosa rataverkosta rakennettiin vuosien 1850 ja 1900 välillä. Suomi oli köyhä ja työläisille maksetut palkat pieniä. Tarvittiin tehokas kuljetusmuoto niin valmiiden tuotteiden kuin raaka-aineidenkin kuljetukseen. Olihan nähty Yhdysvalloissa ja Englannissa niiden käänteentekevä vaikutus taloudelle. Suomessa oli menossa tällöin nopea teollistuminen.

Helge: Innovaatiojunamatka mahdollistaa regressivisen luovuusretken modernismin alkuhämärään ja innoituukset hulvatttomat oivallukset voivat kuljettaa matkailijoita kohti huomisen mahdollisuuksia. Matkan ei tarvitse jämähtää pelkäksi läppärileikiksi, mutta Internet ja sosiaalinen media ovat välineitä matkan oivallusten ja havaintojen raportointiin ja tiedon jakeluun.

Radat rakennutti tuohon aikaan Suomen suuriruhtinaskunta ja Helsinki-Hämeenlinna -radan rakennusvaroja kerättiin muun muassa viinanpolttoverolla, kun kruunu ei juurikaan muualta rahaa saanut. Tämän veron kertymää hidastivat muun muassa suuret katovuodet 1850-luvun lopussa.

Helge: Myyttyisiä junamatkoja ovat Idän pikajuna, aavikkojunat, Helsingistä Habarovskiin, nopeat luotijunat. Haen tällä kirjoituksella syvyyttä matkallemme. Haemme jotain suurempaa! Historiallinen näkökulma avaa näkökulmia suomalaiseen luovuuteen rautatien alkuajoista alkaen.

Suomen rautatieverkoston päämotiivi oli sotilaallinen. Taloudelliset intressit seurasivat sotilaallista intressiä, niin että teollisuus asettui rautatien varteen, kun rautatie oli olemassa.

Helsinki-Hämeenlinna-Pietari ratalinja valittiin sotilaallisin syin.
1853-1856 Krimin sota oli Venäjälle erittäin vakava paikka. Sotakalusto paljastui vanhentuneeksi, monet taistelut olivat päätyä katastrofiin huonon logistiikan ja vanhentuneen tykistön vuoksi. Huono sää ja Englannin laivasto rajoittivat liikkuvuutta, niin että Venäjän selvisi lähinnä Englantilais-Ranskalaisten sodanjohdon epäpätevyyden ansiosta, kun he toinen toisensa jälkeen onnistuivat kiskoamaan tappion varman voiton kidasta.

Sodan jälkeen Venäjä aloitti varustautimisen, jossa yhteydessä tarvittiin Helsingin ja Pietarin välille toimiva ja varma logistiikka.

Kenraalit arvelivat, että jos Sveapori pitäisi Helsinkiä suojassa viikon verran ja yhteys Pietariin kulkisi tarpeeksi kaukana sisämaassa, kykenisivät Lappeenrannan ja Hämeenlinnan varuskunnat antamaan tukea, kunnes Pietarin puolustus saataisiin kunnolla liikkeelle ja vihollisen maihinnousu Suomenlahden rannoilla voitaisiin torjua.

Tästä syystä ratalinja ei kulkenut Porvoo-Loviisa-Karhula-Hamina-Viipuri kuten olisi voinut kuvitella vaan ratalinja oli, sen aikaisesta näkökulmasta noin viikon marssin päässä sisämaasta.

Rataverkon jatko Tampeelle oli toki taloudellisesti mielekästä, mutta Suuriruhtinaan näkökulmasta kyseessä ei ollut primaari kohde, josta syystä hän henkilökohtaisesti määräsi ensin rakennettavaksi Riihimäki-Pietariosuuden, kävellen yli Suomen Senaatin.

Tampereenrata puolestaan oli seuraava kohde, mutta radan päässä häämötti Vaasa, joka oli Pohjanmaan suunnalla strateginen hotspot.

Toijala-Turku rata ei suinkaan yhdistänyt Helsinkiä ja Turkua, vaan Turun ja Pietarin, jolloin Turku tuli osaksi Venäjän nopean toiminnanjoukkojen reviiriä.

Turku-Helsinki osuus tuli rakennettavaksi 1900-luvun alussa. Vaikka Helsinki-Turku osuus rakennettiin ennen Japanin sotaa, sen sotilaallinen merkitys Pietari Suuren merilinnoituksen kannalta oli keskeinen, samoin Hangon laivastotukikohta saatiin Karjaan-Hanko osuudella paremmin mukaan koko linnoitusketjuun.

Sotilaallisin perustein laadittu rataverkko sitten synnytti aivan uusia keskuksia, näivettäen vanhoja. Tikkurila, Riihimäki, Hyvinkää ja Toijala eivät ilman rataa olisi käytännössä mitään. Esim. Vanha Tukkurinkylä oli kilometrien päässä nykyisestä Tikkurilasta ja Stadin Pakin kylä autioitui, kun Pukinmäen, Oulunkylän ja Malmin asemat veivät sen elinvoiman.

@Herra Kansakunnan strategiset valinnat vaikuttavat innovaatioiden syntyyn ja juurtumiseen. Tietotekniikan ja ICT:n gigaluokan vaikuttajana ovat olleet DoD (Department of Defence). Sieltä näitä sossusovelluksiakin valuu elokuvien välityksellä tietoisuutemme. Emme tietenkään saa unohtaa Aku Ankkaa ja Pelle Pelotonta. Tuurin kyläkauppias rakentaa suurta puotiaan Aku Ankka bisnespläninään.

Tuttu tohtori nimitteli minua reittiteoreetikoksi.
Minun näkemykseni historiasta perustuu kiimaan, kateuteen ja reitteihin.

Yksi vaikuttava tekijä on seksi.
Toinen on kateus taloudellisen toimeliaisuuden luojana.
Kolmas on ne reitit, joitten kautta kiima ja taloudellinen toimeliaisuus saavat tyydytyksensä.

Tässä kohden voisin viitata kirjoitukseeni renessanssin taloudellisista taustoista, mutta en viitsi etsiä linkkiä.

Informaatioyhteiskunnan avain on reiteissä, jotka mahdollistavat informaation tehokkaan jakamisen, mutta myös informaation säätelyn-

Reitittimet, reittä pitkin, ratoja reitittäen, ruudusta ruutuun rupeamista. Motiivit ovat tärkeitä. Intohimoisen luomisen taustalla on sisäinen paljo, jota mitkään perkeleen voimat eivät pysty sammuttamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä, että diktatuureissa ajattelijoilta ja viestinviejiltä otetaan ensimmäisenä nirri tai luulot pois. Suomalaisen luovuuden haasteen on tasapäisyyteen ja konsensukseen tähtääminen. Moni kiusaantuu äkkiä, jos erilaisuus nostaa päätään. Konsensus-suomalaisuus kulkee kadun aurinkoisella puolella, mutta kuun pimeällä puolella tapahtuu outoja asioita. Pimeyttä ja pahuutta kehiin, vai mitä,@Herra?

Itse asiassa tämä on suomalaisuuden myyttejä.
Suomalaisuus hyväksyy paljon helpommin erilaisuuden kuin moni muu kulttuuri.
Tästä ei ole kauaa, kun Italiassa pitkätukkainen nuorimies hakattiin kuoliaaksi Milanon likellä ja tekijät selvisivät suunnilleen huomautuksella, koska "pitkä tukka on provosoiva ja epänormaali":

Tässä on liian vähän tilaa ja aikaa selvittää tätä nyt kokonaan, mutta minun näkemykseni suomalaisuudesta nojaa talveen, sen vaikutukseen meidän näkemykseemme ympäristöstä ja itsestämme.
Sen yksi seuraus on välinekeskeisyys ja insinööriusko.
Tämä on teknistyvässä maailmassa johtanut siihen, miten teemme teknologiaa, mutta emme ole osanneet suuntautua tarinoihin, tarpeisiin ja näitten kautta markkinointiin.

Minusta se näkyy hyvin syvästi täälläkin.
Väline on näkyy sisällössä jokseenkin yhtä paljon kuin sisältö välineessä.

...

Myytinmurtajuutta tarvitaan. On totta, olemme välinekesäkesiä. Ranskalaisten sosiaalisena mediana on ruokapöytä tai katukahvila. Meillä kahvilassa piiloudutaan sanomalehden tai läppärin ruudun taakse. Hätätapauksessa "sosiaaliturvan" tarjoaa kännykkä, jota voi näpytellä kohtaamisten välttämiseksi.

Väline on, totta kai, viestiin vaikuttava tekijä, mutta siitä huolimatta...
Tuossakin kiinnitit huomiota ranskalaisten välineeseen, ruokapöytään tai katukahvilaan, et siihen mitä he sanovat, miten sanovat, miksi sanovat, mistä sanovat ja minne sanovat.

Koko miitttihistorian ajan minulla on ollut ajatuksena se, että vaikka pääosa keskustelusta olisi verkossa tapahtuvaa, me voimme ottaa verkossa tapahtuvaan viestinnän toisella tavoin, kun meillä kosketus kasvoihin, jonka suuhun sanat laittaa. Tämä avittaa häivyttämään välinettä keskustelusta.

Ajatuksesi tukee hyperpaikallisuutta, mutta miten ne / me jotka elävät helkkarin kuusessa?

Miittejähän on yritetty järjestää myös muualla.
Tampereella on ollut, Kapissa, Tallinnassa, Malagassa, Losissa...
Mutta esim. Turun miitti kuivui kasaan, kun ilmoittautuneita oli kaksi.
Sama juttu Lappeenrannan ja Kotkan kanssa.
Kotkassa odotin kahta ilmoittaunutta tunnin ennen kuin lähdin etsimään syötävää.

@Herra @oaw Minua kiehtoo tässä innovaatiojuna-valmistelussa, miten hyvin tai kompuroiden avoin itseorganisoituminen toimii. Vertaan havaintoja valiokivempiin työympäristöihin, joihin tulee joku yhden asian liike projektinomaisesti toimimaan. Qaikussa on helppo vetää juttuja käyntiin, mutta pitkäjänteisyyttä rajaa tietenkin lukuisten muitten projektien, teemojen, ketjujen ja säikeiden samanaikaisuus. Täällä vallitsee aito kilpailu, kun suljetussa ympäristössä kaikki ovat "tulleet paikalle" sitä yhtä asiaa toteuttamaan. Suljetun todellisuuden haittana on ideoiden rajallisuus. Täällä pöhinää on enemmän. Valintojen tekeminen vaikeutuu.

Itseorganisoitumisen suhteen tämä muistuttaa edelleen yhdistystoimintaa. Aktiivisia työjuhtia on vähän. Suurin osa seuraa, tuleeko tosta mitään ja ehkä jotkut nauttivat vain jäseneduista. Tässä suhteessa tämä simuloi reaalitodellisuutta tarkasti. Ajankäytöllisesti valmistelu verkossa on kevyttä verrattuna vaikkapa autolla tai junalla paikasta toiseen liikkumiseen.

@oaw Muutama sana innovaatiojunasta. Olen lähdössä Sotkamosta kohti etelää ja kaiken aikaa tapahtuu taustalla pientä etenemistä.

Vertailin äsken muutamia avoimuuden yrityssovelluksia tähän junaideaan ja havaintoni on, että yritykset hyväksyvät vähitellen vuosisadan alun hybridejä tymalleja, jossa suljetun osuus on suuri.

Avoimuutta ostetaan ulkopuolelta. Joten junaidean yrityssovellukset lyövät lääpi 2015 - 2020.

Tässä on nyt hurjan paljon yleistystä ja haitaria tulee olemaan runsaasti pienten innoyritysten eduksi.

Laman opetuksen tulokset eivät vielä näy. Loppuviikolla lisää aiheeseen liittyvää.

@visualradio Anteeksi, jos olen vaikuttanut kärsimättömältä. Kyse on enemmän siitä, että jotkut yritykset vielä ehkä harkitsivat ja jättävät tiedon puutteessa asian käsittelemättä. COSS ja Sitra aikovat ilmeisesti tehdä jonkin muun yhteisseminaarin, joten ehkä tuokaan yhteistoiminta ei tähän sitten osu. Olen kuitenkin käsittänyt että kansalaistoimintaa edistävät avoimet toimintamallit olisivat mukana. (Nyt ei oikein tiedä.) Ilmeisesti Sitrassa on kuitenkin jotain tietoa, ketkä ovat mukana. Englanninkieliseen kommenttiisi: kaikki suuremmat projektit ovat vaatineet älytöntä peräänantamattomuutta, koska suomalaiset harkitsevat yleensä jo alussa 6-12 kk. Puhelinkokousta ei kannata järjestää ennen kuin Sitrasta tulee aloite. FB tiedot voisi kuitenkin pitää ajantasalla siihen asti.

@oaw Hyvä vain kun muistutat. Minulla on ollut pieni suvantovaihe liikkumisen takia. Ajattelin paluumatkan aikana, miten innojunaprosessia pitäisi avata ja tiedottaa. Huominen on vielä ap Hesassa ja ip Kotkassa. Perjantai on väljempi ja viikonloppuna pystyn keskitetymmin muovaamaan stooria FB ja ehkä erilliselle nettisivulle. Kelataan kokonaisuutta kasaan.

Saavuimme äsken Loviisaan ja kamat ovat jo sisällä ja keittiön pyöreän pöydän kulmalla kirjoittelen kommenttia. Matka toimii siirtymärituaalina. Ensin ei haluaisi mitenkään lähteä liikkeelle, mutta täällä muuttuu koko ajatusmaailma ja käsiteltävät asiat ovat toisia. Näen Innovaatiojunan symbolisen juttuna, joka yhdistää sekä tekijöitä ja ehkä jotain tapahtuu Etelä-Pohjoinen akselilla.

@visualradio COSS järjestää Road show:n marraskuun ja joulukuun vaihteessa samoihin kaupunkeihin (ks #COSS ). Onko enää tarpeen järjestää erilillistä?

@visualradio @oaw @personaleu @teroheiskanen @Herra @jounikj @Ile @lindstorm @simison @apoikola @pe3 @ubiq @kitti @hponka @hyvaelama ja muut.

Uutisia Innovaatiojunasta

Vierailimme @hyvaelama n kanssa tänään VR:llä. Siellä ollaan näyttämässä vihreää valoa junaprojektillemme!

Tässä muutamia pointteja keskustelusta:

• Alkuperäinen päivämäärä 12.-13.11. tulee liian nopeasti. Tämän lisäksi myös teknisistä syistä on edullisempaa, jos junamatka siirretään tammikuun puolelle. VR katsoo sopivia päiviä ja ehdottaa meidän sovittavaksemme jotain.
• Ouluun olisi mahdollista tehdä ns. "pitkä päiväreissu", jolloin aikaa Oulussa jäisi noin viisi tuntia. Tällä metodilla ei tarvitsisi miettiä majoituksia eikä keneltäkään kuluisi kahta työpäivää.
• VR:ltä on tulossa nettiyhteys ainakin Pendolino-juniin. Näyttäisi siltä, että voisimme saada mahdollisuuden (beta?)-testata näitä yhteyksiä. Tämä ratkaisisi nettiyhteysongelman. (Tämä on siis se tekninen syy tuolle aikataululle)
• VR oli kiinnostunut myös heittämään osallistujille joitakin junaliikenteen kehittämiseen liittyviä pähkinöitä ja mahdollisesti myös tuomaan tiimiin mukaan jonkun ko. pähkinää tuntevan henkilön. Itse asiassa on mahdollista myös ehdottaa ratkaistavaksi joitain junaliikenteeseen liittyviä dilemmoja, jotka osallistujat kokevat kiinnostaviksi.

Terveisiä Kotkasta. Hienoja uutisia. Kannatan, että @saarikko hoitaa vr:ää. Tammikuu on seuraava realistinen ajankohta ja teen muutokset Facebookiin. Uusi äänestys päivämäärän suhteen tarpeen.

@hyvaelama ja @saarikko ehdotus yhden päivän kiertueesta on myös ajankäytööllisesti paras mahdollinen.

@saarikko & co. Hienoa työtä! VR-pähkinät sopivat mutusteltavaksi mainiosti, kunhan innojunassa on savukointipiste.

Kuulostaa todella hyvältä, jos mennään tammikuun puolelle niin saattaisi saada järkättyä itsenikin kyytiin alusta lähtien, enkä ainoastaan Kemijärven junaan ;)

@saarikko Onpa tosiaan hienoa, aloin jo uskoa, että kun COSS tekee road shownsa ei tätä saumaa ole. Aivan mahtava juttu. VR on junajutussa todella merkittävä tekijä:-)

@saarikko Jos kuvallista dokumentoijaa tarvitaan, voin olla vapaaehtoinen. Myös liikkuva kuva mahdollinen.

@saarikko ja @hyvaelama - loistava juttu toi VR. Tästä tulee huippujuttu :)

Ja heti lähti aivoissa tapahtumaan - VR = virtual reality? - Virtual Rails -> uusi 3-d virtuaalimaailma VR:lle jossa voi suunnitella matkaansa, ostaa liput, tavata muita matkustajia/avataria, kulkea virtuaalisesti saman matkan jonka fyysisesti jne :)

Tuo Toijala -slogan on ihan ok, mutta itse edustaisin hieman vahvempaa linjaa, kuten vaikkapa "Seuraava pysäkki hajakeskitetyn Nurmijärven jälkeen"

@ubiq Kyseinen laulu muistuttaa tsunamista ja Suomi kaipaa life saving innovaatiotsunamin. Voisimme vetäistä virtuaalisen sivuraiteen Nurmijärvelle!

hienoa puurtamista @saarikko @hyvaelama . Nyt tässä on taas henki päällä!

@saarikko Mahtavaa. Hienoa edistystä. Mukana!

Tuo juna on vaan niin...
Junahan on mainio väline, silloin kun matkustaa Italiassa tai Espanjassa, missä palvelut pelaa ja hinta on järkevä.
Mutta sitten taas käsiteenä innovaatiojuna on jotenkin...
Jos juna koukkaa, tekee yllättävän mutkan tai päätyy muualle kuin kiskot, vievät niin kyseessä on katastrofi. Juna sopii oikein hyvin stalinistisen komentokulttuurin, tai Mussolinin fasismin vertauskuvaksi, mutta innovaatio juna toimii käsitteenä kuin junan vessa, kerran kun polkasee, niin paskaleviää.

Ja kun sitten ottaa vielä Suomen rautateiden palvelutason, niin minusta yli 10 kilometrin matkalle lähtevä ottaa sellaisen riskin, että jos ei saa panttivangiksi jotakin VR:n hallituksen jäsentä panttivangiksi happopussi vatsaan teipattattuna niin epäröisinpä todellakin lähteä.

Pelkästään juna-aikataulun selvittäminen on tehty VR:n toimesta niin mutkikkaaksi että menettää kiinnostuksensa kauan ennen kuin tekee päätöksen junamatkasta.

VR:n kilpailukyky on sitä luokkaa, että pitäisi olla jonkinlainen hoitoonohjausjärjestelmä sen asiakkaille: pitää olla arvostelukyvyssä pahasti vikaa, jos valitsee junan, jos on olemassa vaihtoehto.

Jos lähtisin käymään veljeni haudalla vaimoni kanssa junalla,
maksaisi edes takainen matka junalla 112 euroa +matka asemalta hautuumaalle
Jos menisimme bussilla, hinta olisi 99 euroa, bussi pysähtyy kävelymatkan päähän hautuumaasta.
Jos menisimme omalla autolla, hinta olisi 21,70, parkkipaikka on sadan metrin päässä veljeni haudasta.

Kun sitten lipun siirtäminen toiselle päivälle on tehty paitsi vaikeaksi, niin suoritetaan palveluasenteella, joka edellyttää liian huonoa luonnetta taistelukoiraksi, niin ainut ilo, mitä VR:stä on, on arkkitehtuuri. Ennen itsenäistymistä tehdyt asemat ovat kauniita. Onneksi suuri osa niistä on pelastattu jo toisiin käsiin.

Kun oikein ajattelen, niin rautatieliikenne Suomen kaltaisessa maasas oikeastaan pitäsi pääosin lopettaa. Savon oikoradan rakennuttaneet pitäisi laittaa karjavaunuun ja katsoa kuinka kauas se pääsee jos sen lähettää itärajan yli.
Ainut ratayhteys, joka olisi ollut jotenkin mielekäs, jätettiin rakentamatta tuon idioottimaisen Savon radan vuoksi.

Kaiken tämän valossa, innovaatiojuna ei todellakaan tunnu loistoidealta.

Miksei luovuus lentoon ja kuumailmapalloilla taivaalle?

@Herrra vastaus on yksinkertainen: en pidä korkeista paikoista, Historiaa on muutettu mitättömilläkin syillä. Vaikka arvostankin räätälintaitojasi ja tyylitajuasi, niin eikö kritiikkiä pysty mitoittamaan lyhyempään kankaaseen? Qaikusta ei tila lopu, mutta ammattilaisen olettaisi osaavan arvioida kritiikin pituuden ;)

Junassa on jonossa varmaan paljonkin pielessä, mutta silti sitä kannattaa kokeilla. Tuo on tyypillistä suomalaista perusnillitystä, mielummin kaikesta valitetaan kuin että kokeiltaisiin.Miksi ihmeessä tärväät aikaasi tässä thredissa?

Jo usenetissa kokeiltua: Flamewar v2.675.

Annoin nyt tulla kaiken, kun oli sopiva paikka.
Ja kokeilin VR viimeksi vuosi sitten.
Hämeenlinnaan menin, mutta sitten tulopäivän siirtäminen vei ennemmän aikaa kuin asiani siellä.

Oikeastaan harkitsin vielä pari viikkoa sitten, että peruisinkin seitsemän vuoden boikottini, mutta kun kuulin, miten junaa seisotettiin asemalla ihmiset sisällä ja ovet kiinni, päätin, että antaa olla.

Minut sai ennenkaikkea kiinnostumaan tuo junaliikenteen kehittämiseen liittyvä juttu. Tiedä vaikka pähkinöitä purtavaksi myös vähähiilimatkustamisen suunnalta. Hyvä että menee ensi vuoden puolelle. Kalenteri varsin tyhjä 2. tammikuuta eteenpäin.

Aloin kasata teille soundtrackiä: http://open.spotify.com/user/touqo/pl...

Eka kerta kun tein kollaboratiivista soittolistaa - pelittääkö?

Hee löysin tonne spottarilistalle jo kaikkee kivaa. :-)

@touqo Toimii, hienoa! Lisäsin Take the atrainin, näin kotimaisittain "Ota atrain"

@herra - jos ensimmäinen kerta on junalla, että päästään kätevästi liikkeelle koko projektissa, voidaan seuraavat kerrat toteuttaa mitä hurjimmilla liikkumisvälineillä (ilmapallolento on kyllä kova sana ja siinä on yhä pioneerihenkeä :))

Entäpä jos innovaatiojuna lähtee tammikuussa, niin eikös porukat voi oma aloitteisesti tehdä samaan aikaan varjoinnovaatiomatkoja pyörällä, kävellen, ilmapallolla, rullalaudalla, sähköautolla, tai jollain itsekehittämällään värkillä jne.. osallistetaan koko Suomi heittämällä haastetta peliin :)

Mä mietin että jos saisin Starpeedon joskus tehdyksi, tekisin "innovaatiomatkan" Roomaan.

@ubiq Minäkään en erityisesti pidä korkeista paikoista, mutta kuumailmapallo on ok! Se on kummallista, mutta suosittelen ;-)

@Herra Tykkään perusteluistasi, miksi juna ei ole hyvä idea. Vasta-argumenttina osittain omia teemojasi soveltaen: Se on vain media joka ei itse tee mitään. Se, mihin ja miten sitä käytetään on oleellista ;-)

Tämähän heräsi henkiin... Minulla on hämäriä muistikuvia junalla tehdystä teekkariexkursiosta joskus 70-luvulla. Ehkä olisi kiva juttu joku sofistikoidumpi ei-ihan-niin-lapseksi-jälleen -mentaliteetilla.... En vain tällä miniläppärillä pysty/jaksa käydä läpi uudelleenvirittynyttä keskustellua. @Herra:lle kuitenkin, että junalle ei kai vain ole vaihtoehtoa?

@jal Miniläppäristä: Ei se väline vaan se miten sitä käytetään ;---)

@Ile Ei ollut silloin 70-luvulla miniläppäreitä. Mutta muistikuvat olivat hämäriä jo silloin - jopa tuoreeltaan.

Tuli taas uutta tietoa ja päätin avata aiheesta uuden threadin, jossa mm. päivämääräehdotuksia.

Toistan tässä sen mitä aiemminkin olen todennut että, jos osa haluaa pyöräillä innovaatiojunan varjokulkueena, niin ei varmaan sille ole esteitä. Kaikilla hienoilla jutuilla on pääteema ja varjoteema.