#Suomi2

@hyvaelama itse olen asiaa hieman mähkineenä päätymässä sille kannalle, että vaikuttavuuden ja jatkuvuuden näkökulmista itseorganisoituminen on aika haasteellista. Kirjoittelin draftin viime kevään Sosiologipäiville, tarkoitus olisi tehdä kunnon paperikin tuosta: http://verkkovoimaa.wordpress.com/200...

Toisaalta spin-offeissa ja ylipäänsä minkä tahansa asian käynnistysvaiheessa se voi toimia perinteisiä malleja paremmin. Mutta itseorganisoitumisen hallinto tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Pienissä studiojoukkueissa itseorganisoituminen voi toimia pitkäänkin.

@ubiq mielenkiintoista, Suomessa ei tunnu olevan muuta kuin mainitsemasi porukat itseorganisoitumisen alueella, minusta meillä on liikaa ylhäältä ohjattua organisoitumista, bottom up puolen tekeminen ja tutkimus on lapsenkengissä.

eikö kellään ole Santa Fe instituution kanssa tekemistä näissä asioissa? Jos ei ole, niin itseorganisoituisimmeko itse itseorganisoitumisteeman ympärille? Suomessa ainakin Linturin Risto on asiasta ja pitkään puhunut. Mutta ketä muita mukaan tähän muurahaiskekoon @apoikola @teroheiskanen ?

Santa Fessa on käsittääkseni ensisijaisesti rakettitieteilijöitä so. kosmologia-alife-nanoteknologia. Niistä ei löydy ratkaisua lähipäivien haasteisiin. Listalla on päästä piipahtamaan siellä ensi vuonna, mutta esm Auli Keskinen (nyk. Maanpuolustuskorkeakoulu) voi kertoa kokemuksistaan.

Santa Fen CAS porukat on aika lähellä itseorganisoitumista, ainakin mulle ne tarjoaa hyviä malleja asiantuntijatyön itseorganisoiduttamiseen.

Jep. Tätä juuri tarkoitan. Kun puhutaan massoista ja jatkuvuudesta, kuten yhteiskunnalliset liikehdinnät, niin se on haasteellista. Mutta ammattimaisten studiojoukkueiden suhteen se saattaa olla parhautta, kuten SCRUM -malli. Ping @troppone @priio.

Ei oo Santa Fe tuttu. Tai mitä on CAS? Oisko jotakin terävästi asiaa taustoittavia linkkejä?

CAS = complex adaptive systems matskua on paljon - hmmm. terävä taustoitus vain puuttuu

Brian on Santa Festä ja ihan fiksu voi tosin olla liian teknologinen “I began to realize that our wealth and our well-being all emerge out of technologies,” Dr. Arthur.

Käsittääkseni Santa Fe perustettiin nimenomaan poikkitieteellisiä rakettitieteilijöitä varten. Jos sellainen olisi myös yhteiskuntatieteilijöille, muuttaisin sinne varmaan heti :)

Etelä-Koreassa jotenkin massatkin liikkuu itseorganisoidummin, joihan olla että hätä siellä on kovempi ja hyvinvointivaltion 'laiskistavat' turvaverkot puuttuu.
Suur-yrityksiinkin pitäisi saada itse-organisoitumisen piirteitä

Perustetaan kaikkien tieteiden poikki oleva Santa Fe !

Konsilienssiä peliin

Keskeinen kysymys:Miten itseorganisoituvaa (parven) toimintamallia voisi kiteyttää yhteiskuntapolitiikaksi? Miten hallinto, kansalais- ja elinkeinoelämänparvi yhdistyisi?

@ubiq kiitos Auli vinkistä, hän tuntui tietävän suomi sceneä, perästä kuuluu

Olen pohtinut viimeiset puoli vuotta rakennetta, joka osaltaan vastaa tähän kysymykseen. Olen nimennyt toimintamallin/rakenteen yhteistietokunnaksi. Itseorganisoitumisen yleistyminen yhteiskunnassa vaatii useiden fundamentaalisten rakenteiden kyseenalaistamista/muokkaamista. Näistä rakenteista osa on yhteiskuntiemme peruskiviä, joiden horjuttaminen tarkoittaa sitä, että kaikki niiden päälle rakennettu horjuu myös. Avoimuus, läpinäkyvyys ja itseorganisoituminen ovat tänä päivänä kivaa, tuoretta ja hohdokasta, mutta niiden kehittäminen ja laajentaminen tarkoittaa väistämättä sitä, että tietyssä pisteessä ne laukaisevat kehityskulkuja, jotka väistämättä murtavat vanhat rakenteet.

Yleisin virheolettama avoimuuden kehittämisessä on se, että sen käyttö ja laajentuminen voitaisiin, jotenkin täysin kontrolloida. Ajatellaan, että hallituksen tai julkishallinnon tms. pitäisi kehittyä avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja itseorganisoituvat vertaiset hyväksyväksi. Tämä on oikeansuuntainen kehitys, mutta useimmat peittävät siltä silmänsä, että samalla aiempi rakenne purkautuu. Tätä purkautumista voi hallita yhä vähemmän sen edetessä.

Ylhäältä-alas organisaatio ja alhaalta-ylös itseorganisaatio ovat kolikon kaksi puolta. Näiden organisoitumisien toiminta on kitkatonta silloin kuin jompi kumpi on vallitseva. Kun ylhäältä-alas on voimissaan niin alhaalta-ylös on heikko ja toisinpäin. Kumpikin ei voi vallita yhtä aikaa, jonkinlaisia kompromisseja on olemassa, mutta ne ovat erityistapauksia, jotka eivät stabilisoidu.

Tietoyhteiskuntakehitys on siinä pisteessä, että avoimuuden ja itseorganisoitumisen hyötyjä on alettu huomaamaan ja niitä pyritään lisämään (vrt. Obama ja goverment as platform-trendi). Nyt tätä kehitystä on voitu tehdä melko pitkälti suunnittelen ja ohjaten. Suunnitelmat, hallinta, ohjaaminen yms. kuuluvat ainoastaan ylhäältä-alas organisoitumiseen. Niitä ei ole olemassa itseorganisoitumisessa. Alhaalta-ylös kehitykseen ei kuulu yksittäisten tahojen suunnitelmat, hallinta tai ohjaaminen. Tämä sisältyy itseasiassa jo ko. käsitteiden määritelmiin.

Kaikki itseorganisoitumisen kannattaminen ja edistäminen ilman mainintaa siitä, että se vähentää olemassaolevien yhteiskuntarakenteiden stabiiliutta on joko tietämätöntä tai petollista.

Suhtaudun tähän teemaan suurella vakavuudella, koska uskon, että moni ei näe, että mitkä kaikki yhteiskunnalliset rakenteet ovat murtumisen vaarassa itseorganisoitumisen edistyessä. Tyypillisin maailmankuva on sellainen, että kaikki asiat jotka halutaan ja pystytään tällä hetkellä hallitsemaan, voidaan hallita jatkossakin. Tällaista on ilmassa yhteiskuntakehityksessä, jossa avoimuutta halutaan ajaa sopiviin ja mukaviin paikkoihin. Avoimuuden kehitys ikävä kyllä tarkoittaa sitä, että kaikki mikä on suljettua ja keskitettyä on avoimuuden hyökkäyksen tähtäimessä. Avoimuus ei ole siis täsmäase, jolla voidaan ampua sopiviin paikkoihin vaan se etsiytyy kohti sulkeutuneisuutta ja keskitettyä hallintaa itseohjautuvasti.

Itseorganisoitumisen kehittymisen haasteellisuuteen liittyvät ylhäältä-alas rakenteet, jotka ehkäisevät alhaalta-ylös rakentumista. Jos itseorganisoituminen tökkii, niin sitä on estämässä yksi tai useampi ylhäältä-alas rakenne, joka on näkymätön tai vaikeasti havaittavissa.

Perustin juuri äsken muurahaispesän sijaintiin yhteistietokunta.ning.com , siellä ei ole vielä mitään, mutta minä alan sijoittamaan keskittämään omaa panostani sinne ja toivon, että muutkin kokisivat sen mielekkääksi. Tämän muurahaispesän perustavia havunneulasia löytyy esim. täältä.

@hyvaelama yritän vastailla juuri tuohon parveilu -kysymykseen Somus .hankkeessa hallinnon, järjestöjen ja muiden ei-kaupallisten tahojen osalta. Menee vielä jonkin aikaa, pilotit ensin. Ehkä vuoden päästä :)

Avoin yhteistyö organisoituu samalla tavalla kuin mikä tahansa projekti. Ryhmä määrittelee tehtävää ja tavoitteita. Tavoitteiden taakse asetutaan, jos ne mielletään omiksi. Verkko laajentaa osallistujien määrää ja avoin keskustelu luo illuusion nopeasta etenemisestä. Tehokkan toiminnan vaiheeseen edetään kuitenkin maltillisesti. Verkko ei tee ihmisä ennakkoluulottimimmiksi. Avoimuuskin on yleensä harkittua. Lauma luo joka tapauksessa pelisäännöt ja siten kurkiaura etenee kohti tottumusten sanelemia päämääriä.

@visualradio en tiedä ymmärsinkö oikein, mutta mielestäni olin juuri aika lailla eri mieltä tästä: "Avoin yhteistyö organisoituu samalla tavalla kuin mikä tahansa projekti."

Jos kaupungissa syntyy mielenosoitus, joka laajenee vaikkapa talonvaltaukseksi, niin onko tämä "avoin yhteistyö" kuin mikä tahansa projekti, jossa määritellään tehtävää ja tavoitteita? Mielestäni voi olla, mutta todennäköisesti ei ole.

Ilmoittaudun avoimen yhteistyön ja innovaation aktivistiksi. Siis tuttavallisesti voitte kutsua innovaatioaktivistiksi. Tai oikein läheiset innoaktivistiksi.

@teroheiskanen Tarkastelet asiaa yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta ja siinä suhteessa olet varmasti oikeassa. Kansainvälisiä esimerkkejä on runsaasti: Mumbai, Iran jne. Oma kommenttini rajautuu yritysten avoimeen innovointiin. Näkökulma kaventuu entisestään, kun katson, miten alkutekijöissä olemme Suomessa. Näen myös massaorganisoitumisen mahdollisuudet: Apple iPhone-fanituksessa on näitä piirteitä. Yrityksiin voi myös kohdistua vastatoimia (huono tuote, huono palvelu, palmuöljy, lapsityövoima tms.). Mullistavia uutuuksia voi syntyä mikromaksamisen ja mikrolainojen kautta. Olen mielenkiinnolla seurannut ajatuksiasi rahattomasta yhteiskunnasta ja se pakottaa kolisuttamaan muttereita päässäni.

Vielä näistä mielenosoitusten organisoitumisista: Olen ehkä hiukan paranoidinen, kun oletan, että spontaaneilta näyttävien juttujen takana on usein joku näkymätön käsi, jolla on agenda. Valista minua, olen ehkä vanhanaikainen. Olen katsellut liian paljon leffoja.

@ubiq En nyt ihan hoksannut tota Scrum-viittausta :) (okei, scrum toimii parhaiten luonteeltaan kokeneempien ja itseorganisoitumiskykyisten ryhmien kanssa).

Eiks niin, että väität, että itseorganisoituminen toimii hyvin tempauksiin, yhteiskunnallisten asioiden käynnistämiseen, muttei pidemmäksi. Pidemmällä välillä lähinnä pienemmille porukoille. (alle Dunbarin luvun kokoisten)

@visualradio Toi näkymätön käsi...se on tosiaan vaikeaa joskus tajuta, että joskus johtajaa ei oikeasti ole,,,tosin joitain liidereitä lienee "aina"...

Jotenkin lohduttaa tuo @ubiq:in kiireettömyys...itse kun vasta kolkuttelee harrastesarjojen ikämies-rajaa, ei aina meinaa maltaa sanoa, että "en tiedä, mutta ehkä tiedän vuoden päästä" :D Fantastista!

@teroheiskanen kun sanot "Kun ylhäältä-alas on voimissaan niin alhaalta-ylös on heikko ja toisinpäin. Kumpikin ei voi vallita yhtä aikaa, jonkinlaisia kompromisseja on olemassa, mutta ne ovat erityistapauksia, jotka eivät stabilisoidu." niin oletatko tähänastisten tutkimustesi pohjalta tämän olevan universaali sääntö, vai voiko hypoteesin muotoilla näinkin:

"Toistaiseksi ei ole opittu tasapainottamaan keskenään ison linjan
suunnitelmallista toimintaa ja mikrotason itseorganisoituvaa toimintaa".

Olen jossain yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä kirjoituksissa törmännyt termiin "kehikoittaminen" (framing), jossa suunnitellaan karkeiden kehysten tasolla ja ruohonjuuritason oppiminen pyritään hyödyntämään johdon päätöksenteossa. En tiedä onko kysessä yltiöoptimismi vai tarkoittamasi erityistapaus, joka ei toimisi koko yhteiskunnan tasolla vaikka sen yhden taloudellisen yhteisön jäsenet oppisivatkin.

@hyvaelama @ubiq. @pe3 @teroheiskanen @visualradio Minulla Asialistaa tehdessäni on ollut päällimmäisenä intressi osallistuvasta/suorasta demokratiasta edustuksellisen sellaisen tueksi ja yleensä turhautuminen siitä että puhutaan ohi asioista. Tämä itseorganioistumisen näkökulma on tässä aika tuoretta mutta nämä kaksi yhdistettynä ymmärrän kyllä edellisen rimpsun huolen ja katson sitä hyvin käytännön tasolta.

Perustuslaki/Kuntalaki/hallintolaki alkavat kaikki mahtipontisille kuvauksilla lakien hengestä ja kansalaisten oikeuksista mutta käytäntö on aivan toista. Tämä nyt ei kovinkaan monelle ole yllätys mutta minulle ainakin oli yllätys kuinka paljon kansalaiset itse tätä puolustelevat. Tulevaisuudessa Suomessa voisi olla mahdollista päättää ainakin joistain asioista paikallistasolla ilman edustusta mutta ajatus saa yleensä yleensä vastaukseksi kommenttin "et kai sä nyt oikeasti ole laittamassa kansalaisia päättämään mistään, meillähän on asiantuntijat, en minä ainakaan luottaisi, kato nyt vaik suomi 24". Mutta minä ainakin luottaisin kymmeneen kansalaiseen yhteensä yhteisössä kun yhteen asiantuntijaan ja sitä paitsi inhoan sitä, että kansasta otetaan läpileikkauksia keskustelupalstojen perusteella.

Miksi pitää tuoda nämä kaaosteoriat "yhdyskuntarakenteiden stabiiliudesta" jos puhumme poliittisen vallan uudelleenorganisoitumisesta. OK, en mitenkään usko että siirtymä alhaalta/ylös olisi mitenkään "prosessikaavion" mukainen mutta ei sitä nyt kokeilemattakaan kannata jättää sen takia että asiat voi mennäkin eri tavalla kun ajateltiin. Vaihtoehtona on kuitenkin tyytyä vanhaan valtaan... "and we all know how that went". Kyllä täällä kovasti ihan käytännön tasollakin pakerretaan miten pääsisi ongelmasta taas seuraavaan ihan vapaaehtoisvoimin ja itseorganisoituen. Minun mielestäni pahin ongelma on kuitenkin se, kuinka eri ryhmät muodostavat keskenään niin oman tyylin puhua samasta asiasta, että ulkopuolisella on todella vaikeuksia siihen mukaan ilman että "käsitteet on määritelty". Minulla ei ole aavistustakaan mikä on SCRUM, CAS jne. mutta silti oma toimintani pyörii täysin samojen asioiden ympärillä. Minä haluaisin että nämä poliittisella vallalla pelleilevät persoonallisuushäiriöiset luottamushenkilöt/virkamiehet ottaisivat joskus sen perustuslain kouraan ja miettisiä että kummin päin nämä valtarakenteet täällä on kirjattu. Alhaalta ylös vai ylhäältä alas.
Asialista on täysin käytännön esimerkki yllä kuvattuun toimintaan, alkuvaiheessa, mutta ei ainakaan tarvitse sanoa että esimerkkejä ei ole.

Ja siis kenen hyvinvoinnin uudistumisen draiveri? kansalaisen vai kansallisen?

@kaikki onpa hyvää keskustelua,
ihmiskuvan kautta asiaa ei -ole vielä tarkasteltu, ihminen pitäisi olla subjekti, mutta millainen olento se on? millainen 'platform' antaa sillä parhaat olemisen edellytykset?

jos tarkastelee suomalaisia poliittisia papereita (hallitusohjelmat, ministeriöiden strategiat, innovaatiostrategia jne), syntyy seuraavanlainen kuva ihanneihmisestä:

-työstä kiinnostunut ja muutosjoustava
-aktiivinen, osallistuva, omatoiminen ja toimintakykyinen
-rationaalinen ja kannustettavissa oleva
-oppimishaluinen ja -kykyinen
-innovatiivinen ja luova
-vapautta arvostava (myös muutakin kuin valinnan vapautta)
-yhteisöllinen ja myös yhteistä hyvää tavoitteleva yksilö
-subjekti tai objekti riippuen asiayhteydestä

toinen kysymys on, missä määrin kuva on realistinen. itse olen korostanut monessa yhteydessä myös sitä, että ihminen on myös homo ludens, leikkivä ihminen. joka leikki on myös olennainen osa kulttuuriamme ja sen uusintamista.

platformin pitäisi edellämainitusta vinkkelista olla kannustava ja mahdollisuuksia luova. mutta myös sellainen, joka tukee niitäkin, jotka eivät täytä ihannekansalaisen kuvaa. yksi sivistyksen mitta yhteiskunnassa on se, miten se pitää huolta heikoimmista. jokainen meistä sitäpaitsi on silloin tällöin heikko.

@sarliosi Hieno, hyvin renessanssimainen kommentti. Kaikkien kannattaisi tutustua Huizingan "Leikkivä ihminen"-teokseen vuodelta 1938...

@sarliosi +1, aika voimaannuttava ihmiskuva ja platformi

platformi voisi olla 'intohimottamo' nykyisin valvonta roolin sijaan ;-)

@Asialista asialista on aivan mainio juttu, emme tosiaankaan tarvitse näitä ulkoatulevia lyhenteitä muutakuin sanaleikkejä varten.
demokratia on loppujen lopuksi yksinkertainen asia ja vapaus, veljeys ja tasa-arvo-yhdistelmällä pääsee pitkälle..

Vapaus,veljeys ja tasa-arvo on pohja, jolta ponnistaa. Sanaleikit ovat lisänä kuitenkin tarpeen elämän intoa ja luovuutta varten. Mainitussa Huizingan teoksessa kutsutaan runoutta pateettis-herooisen ja koomisen välillä harmoniseksi ja irrallaan todellisuudesta olevaksi... Tämä sanaleikki kuvaa niin runoutta kuin luovuutta, suomeksi sanoen irroittelua vailla järjen ja todellisuuden vaatimuksia. Sitä parhaillaan sosiaalisessa mediassa käydään ja sitä kautta täällä, ilman arjen tarkkoja rajoja, pelkoja ja rooleja voidaan saavuttaa luovuuden korkeita tasoja leikin kautta.

@hyvaelama Kiitos kannustuksesta. Demokratia ja vapaus on varmasti jokaiselle eri asioita mutta se on surullista että tämä eriytyvä yhteiskunta monesti ajattelee että se on este järkevälle organisoitumiselle. Minulle demokratia merkitsee arkiasioita, niistä väittelyä, oman mielipiteen argumentointia, ärtymystä toisen mielipiteistä, taas vastaavasti oman mielipiteen muokkaamista ja sitten loppujen lopuksi kompromissin löytämistä. Vaikeaa ei yleensä ole ongelman ratkaisu vaan ongelman löytäminen. Tätä minä olen tehnyt viimeisen vuoden. Yrittänyt päästä ongelmaan kiinni miksi yhteiskuntaa viedään koko ajan eri suuntaan mihin kansalaiset selkeästi antaa vaaleissa mandaatin ja lähestynyt tätä asiaa hyvin käytännön läheisesti. Sen perusteeella on muodostunut Asialista ja siinä on vielä paljon työtä. Ja jos emme siinä onnistu toivottavasti se aloittaisi ainakin jotain sellaista mikä seuraavalla kerralla toteutuu vielä paremmin.
Ensinnäkin se, että Suomessa ei olla kiinnostuneita politiikasta ei mielestäni pidä paikkaansa. Kahvitunnit, puistot, grillijuhlat, saunaillat on täynnä poliittista keskustelua. Mitä mieltä olemme kyläkoulujen lopettamisesta, minkälaista kohtelua sain verotoimistossa, miten isovanhempiani hoidetaan paikallisessa terveyskeskuksessa, kuinka paljon poliittiset päättäjät ymmärtävät arkiongelmistani, opintuet, poliisivaltonta, oikeus kokoontua, uusi kunnantaloa, ainaiset tietyöt ja aamuruuhkat, ruuhkamaksut... Voiko joku todellakin väittää että ihmiset eivät keskustelisi politiikasta. Näitä keskusteluja on Qaikukin täynnä. Keskusteluja käytännön ongelmista yhteiskunnassa eli politiikasta. -> Jos siis saamme keskustelun organisoitua niin ongelmien ratkaisu muodostuisi luonnostaan. Siitä muodostuvan kompromissin (huom ei konsensus) voimme toimitettaa kaupunginhallitukselle ennen heidän omaa kokoustet. Päättäjätkään ei voisi vedota asiantuntijavaltaan vaan hekin näkisivät kansalaisten kyvyn toimia ja sitä kautta lähteä muuttamaan perustuslakia niin, että siellä olisi mahdollisuus muuhunkin kun "neuvoa-antavalle kansanäänestykselle".
Claes Andersson sanoi eräässä aamulähetyksessä että minulla on pitkän aikaa ollut sellainen olo, että "kansalaiset ovat viisampia kuin niiden päättäjät" ja minä olen täysin samaa mieltä. Kymmenen kansalaista yhdessä on viisaampi kuin yksi päättäjä, jopa asiantuntija koska he kovin usein ovat hyvin vieraantuneita käytännön ongelmasta. Sitä paitsi heillä on usein tapana katsoa käytännön ongelmaa "ikävänä välttämättömänä yksityiskohtana" mikä on todella fundamentalista ideologiaan uskoa. Yksilöllä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Mutta siis tiivistettynä miten saamme poliittisen keskustelun organisoitua päätöksentekoa lähemmäksi niin, että voimme siirtyä seuraavaavaan vaiheeseen eli lainsäädännön muuttamiseen ja itse asiassa sitä ei tarvitse edes tehdä koska perustuslain henki on jo tämä. Kohtia kansanäänestyksestä ja aloiteoikeudesta pitäisi muokata. Mutta tällä hetkellä perustuslakikeskustelu pyörii vain pelkästään presidentin valtaoikeuksissa.

Musta on aivan mahtavaa, että @Asialista oot tullu tänne kehittelemään. Saaran analyysi kansalaislähtöisen julkisen keskustelun ongelmakohdista ja toimenpiteistä keskustelun voimallistamiseksi on erittäin osuvaa.

Ehdotin Asialistan tukemiseksi semmoista kuviota, että siihen osallistumisesta paketoitaisiin opintokurssi, jota voitaisiin opettaa esim. opistoissa ympäri Suomen. Näin Asialista leviäisi yhä uusille paikkakunnille ja toiminnan kehittämiseen saataisiin lisää voimavaroja. Yhteen mahdolliseen yhteistyötahoon on käsittääkseni jo otettu yhteyttäkin. Eikö tämä olisi tukemisen arvoinen hanke jos joku?

Jotenkin tuntuu, että yhteiskunta on mennyt solmuun liiasta rakenne- ja normistoviidakosta. Eikös luonnosta voisi oppia yksinkertaisuutta, kauneutta ja jatkuvaa dynamiikaa jota @Asialista mielestäni ajaa.
Tähän liittyen voisi tsekata Barabasin kirjaa vielä- Onkos kukaa lukenut
Flaken kirjaa Natural Beauty, joska arvostettu kompklesisuuden jokamiehen oppikirja?

@hyvaelama @pe3 Jos nyt heittäydytään hieman vertauskuvalliseksi...ihmisjoukon keskellä on pöytä jossa on neljä lautasta. Pöytä on aina ollut siinä ja suurin osa ihmisistä ei koskaan mieti koko asiaa miksi se on siinä. Osa kuitenkin on sitä mieltä, että pöytä on väärässä paikassa, toiset taas sitä mieltä että siinä pitäisi olla enemmän lautasia. Jotkut jopa sanoo, että koko pöytää ei ole edes olemassa ja ovat sitä mieltä että pöytää vastaan pitää nousta kapinaan. Eräänä päivänä pöytään istuu ihminen tuo siihen oman lautasensa ja alkaa syömään....

Eikö me voitaisi toimia yhteiskunnan kanssa näin. Katsotaan se perustuslaki ja hallintolaki ja aletaan toimia sen mukaisesti. Se on niin yksinkertaista.
Eikö Qaikukin ole kuitenkin täydellinen esimerkki siitä, että me kansalaiset pystymme järkevään keskusteluun ilman lokerointia. Tämä on mielestäni mahtavaa keskustella vain asioista ilman että raportoin ollenkaan siitä mikä olen ja mistä tulen. Tämä diskurssin määritteleminen on mielestäni mennyt niin pitkälle, että todellisuuden hahmottaminen on todella vaikeaa. En sano sitä, etteikö todellisuus näyttäytyisi kaikille eri tavoin mutta silti asioita tapahtuu mihin pitäisi ottaa voimakkaammin kantaa. Chomsky sanoi eräässä haastattelussaettä diktaattoreja kauheampaa on se vallitseva apatia joka sallii asioiden tapahtua ilman reaktiota ja tämä on mielestäni menossa koko ajan pahempaan suuntaan Viime syksyn valuuttahässäköinti on tästä täydellinen esimerkki. (ja se joka lokeroi nyt minut Chomsky lainauksen perusteella syyllistyi juuri siihen asiaan mitä kritisoin...)

@Asialista samoilla linjoilla, ainoa konsti ratkaista nämä ministeriöiden työnjako ongelmat - ja aluesiilot ja niistä kansalaisen näkökulmasta seuraava vastuuttomuus ja päättämättömyys, on aloittaa selkeästä pohjasta (onko se sitten nykyinen perustuslaki ? )

@hyvaelama. Mielestäni se on kunnallishallinnot. Ne eivät ole liian monimutkaisia, päättäjät ovat lähellä, kokoontumisiin voi käyttää kirjastoja, sosiaalinen media luo välineet. Se minkä takia puhun perustuslaista on se, että meillä on siihen täysi oikeus ja tämä oli varmaan tarkoituskin silloin kun sitä kirjoitettiin. Minä en tunne tätä ristivedon historiaa valtion ja kunnan välillä mutta arkipäiväiset asiat ovat näissä yksiköissä lähimpänä. Joku voi taas perustella taas tätä, ettei se ole tehokasta mutta minä kysyisin kyllä että tehokasta kenen kannalta?

@Asialista joo varmaankin se ihmisen arki on paljossa kunnallishallinnon alueella, ja paljolti sen ratkaistavissa
Toisaalta niinkuin teollisuusyhteiskunnassa rakennettiin yhdessä logistinen infra (rautatiet, etc.) nyt tarvitttaisiin samanlaista kehittämistä (osittain jopa globaalin) informaatiologistiikan alueella, muuten olemme täysin tytäryhtiötalous.

@hyvaelama. Mikään ei ole esteenä etteikö koko yhteiskunnan kattavia projekteja pitäisi saatta läpi mutta kyllä ihmisille on tällä hetkellä todella vaikea perustella että miksi. Meillä on it-investointisykli ja kun se on toteutettu niin siitä seuraa massiiviset irtisanomiset. (ei tietenkään näin yksinkertaista). Nyt meitä halutaan taas johonkin tehokkuustalkoisiin siksi, että pärjäämme valtioiden välisessä talouskilpiailussa? Tämä on minun näkemykseni asiasta: Luoton laajentamiseen perustuva kapitalismi takoo liikkelle lasketulle lainakannalle "compound interest", onkohan tämä suomeksi kumulatiivinen korko joktap. korkoa korolle. Jotta tämä ei olisi vain tyhjää ilmaa tarvitsemme rinnalle todellista talouskasvua, eli siis meidän hikeä. Kukaan ei ole minulle perustellut vielä sitä, onko se todella tarpeellista. Muutan kantaani tässä asiassa mielellään jos joku voi todella perustella minulle talouskasvuteorian hyödyllisyyden yksilölle eikä pääomalle. Sitä paitsi minä en usko, että näihin talkoisiin ihmisiä saadaan ennen kun tämä asia on perusteltu. Haluanko siis olla rakentamassa infraa jonkun pörssiyhtiön pääoman kerryttämiseksi. En. Mutta haluanko antaa panokseni esim. Porvoo-Helsinki junaradan rakentamiseksi niin että hinnoittelu perustuu siitä aiheutuviin kustannuksiin. Kyllä

Vielä lisäys, että valumateoriaoita en kelpuuta koska kaikki on nähnyt jo ettei se pidä paikkaansa. Tuloerojen kasvusta on tilastotietoa vaikka kuinka paljon.Sitä paitsi ympäristön kannalta me olemme väistämättä tulossa siihen pisteeseen ettei nämä kaksi voi mahtua samaan yhtälöön. Ok, me voimme Obaman ehdotuksen mukaisesti tehdä seuraavan investointisyklin vihreään energiaan, mikä voi ollakin hyvin kannatettavaa...Silloin kun tehdään raknteellisia muutoksia niin täytyy hyväksyä, että ne rakenteet täytyy todella purkaa juuriaan myöten. Tähän prosessiin haluaisin että kansalasetkin pääsisi osallistumaan.

@Asialista en tarkoittanut että pääoma olisi subjekti kyllä se suuri ihminen on jonka ympärille kaikki pitäisi rakentua. Tavoitteemme ei voi olla vain tehokkuus. Nykyiset talouden mittarit ovat jäänteitä menneisyydestä uusia kestävämpään kehitykseen ohjaavia tarvitaan.
Meillä on ollut joukko epäonnistuneita it-hankkeita, mutta ne eivät olekaan lähteneet ihmisten tarpeista.
Uskon että meidän ihmisyytemme voi nousta korkeampaan potentiaaliin kun vain saamme tarpeisiin soveltuvan infran aikaiseksi. Tässä esimerkki pidän luku- ja kirjoitusvelvollisuutta vuodelta 1865, mikä on uuden yhteiskunnan vastaava sivistysinnovaatio?

@hyvaelama. Pistitpäs aika kovan haasteen. Kansalaisten itsensä rakentama infra yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen (jäljempänä platform). Kansalaiset itse puolustaisivat sitä samoin kuin wikipediaa, platformissa toimiminen kuuluisi opetussuunnitelmaan. Arvot ja mielipiteet esiin. Lakialoitteet ja esitykset tulisivat aina myös kansalaisten muokattavaksi. Jos nyt halutaan tätä talouskilpailua tähän heittää niin Suomi osoittaisi kykynsä iiteen ja avoimen yhteiskunnan yhdistämisessä. Iiteetä en pidä tässä haasteena vaan sitä avointa yhteiskuntaa...

@hyvaelama: se (sivistysinnovaatio) on kenen tahansa kyky käyttää wikejä toiminnan organisoimiseen. oon kirjoittanut jo pari vuotta sitten silloiseen wikiopisto betaan tämmöisen kurssi-raakileen: wiki toiminnan organisoimisen välineenä. ajattele jos jokainen peruskoulun käynyt osaisi tän:

" Wikien käyttäminen on uusi kansalaistaito. Ne ovat tehokas väline toiminnan organisoimiseen. Niiden joustavuuteen ja avoimuuteen liittyy yllättää voimaa. Mutta vain sillä edellytyksellä, että niiden käyttäjät innostuvat wikistä ja osaavat itsenäisesti ja aloitteellisesti muokata sitä. Wiki voi kanavoida suuren ihmisjoukon asiantuntemuksen ja osaamisen suoraksi lopputulossuuntautuneeksi toiminnaksi. Se mahdollistaa myös vapaamuotoisen, harhailevankin, toiminnan kehittelyn ja voi toimia tukena muualla tapahtuvan toiminnan organisoimiselle. "

@hyvaelama @pe3 Muodostuisiko tästä siis infra yhteiskunnallisen toiminnan organisoitumiselle ja poliittiselle päätöksenteolle. Purkaisiko se vanhat valtarakenteet?

"Throughout recorded time, and propapbly since the end of Neolithic Age, there have been three kinds of people in the world, the High, the Middle and the Low. They have been subdivided in many ways, they have born countless different name, and their relative numbers, as well as their attitude towards on another, have varied from age to age: but the essential structure of society has never altered. Even after enormous upheavels and seemingly irrevocable changes, the same pattern has always reasserted itself, just as a gyroscope will always return to equilibrium, however far it is pushed one way or the other" Orwell 1984.

Eikö ole hassua etta "modern finance" perustuu nimenomaan tähän equilibriumiin...

@asialista @pe3 hienoa kehttelyä, mites toimeenpano ;-)
mitäs muut on mieltä sivistysinnovaatiosta?

@hyvaelama @Asialista @pe3 (Anteeksi etten ehtinyt lukea kaikkea) Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä somedemokratiassa. Himanen haastatteli aamuteevessä Manuel Castellsia, joka totesi avoimen verkkotoiminnan olevan paras demokratian tae (sinänsä aika triviaalia noin ansioituneelta), mutta joka tapauksessa siis yhteiskuntatiede vasta tapailee teemaa. Wiki ei mielestäni mallina ole kuitenkaan kaikista käyttäjälähtöisin. Eksyn aina itsekin wikeihin. Uskon toisenlaiseen spontaanimmin rakentuvaan malliin ottaa kantaa. Ja koska uskon aika laajaan ihmiskuvaan, uskon myös ihmisiin, jotka eivät välttämättä osaa kovin lahjakkaasti kirjoittaa vaan käyttävät videointia tai taidetta oman mielipiteensä ilmaisuun.

@oaw Kirjoitat "yhteiskunta vasta tapailee teemaa [avoimen verkkotoiminnan somedemokratiaa]" tuntuu todelta. Yhä useammat käyttävät verkkoa, mutta hiljainen enemmistö käyttää sitä edelleen kuin televisiota, jossa on hakufunktion. Verkosta haetaan tietoa, mikä selittää Googlen ja hakukoneiden merkityksen. Itsensä ilmaisijoita on 90-9-1 kaavan mukaan ehkä prosentti väestä. Tuo ajatus "spontaanimmin rakennetusta mallista" on kiinnostava. Verkon pitäisi tarjota lisää avauksia eri ilmaisumuodoille. Kirjoittaminen on kustannustehokasta, mutta videot, podcastit, piirrokset, ITE-perfrormanssit uudentaisivat terveellisesti verkon järki- ja logiikkakeskeisyyttä. Välillä Qaikussakin kaivataan enemmän "perseilyä", joka mielestäni indikoi tarvetta vähentää JÄRKI-INFEKTIOTA. Miten saisimme eri kansankerroksista lisää luovaa ilmaisua verkkoon? Ja miten opimme lukemaan aitoa, ainutlaatuista, erilaista, muureja murtavaa, seiniä kaatavaa? Ettei syntyisi uutta KAAVAOSASTOA ja JULKISIVULAUTAKUNTAA.

@hyvaelama @pe3 @oaw Olen samaa mieltä, että netissä organisoituminen on kuitenkin vielä hyvin pienen piirin tapa toimia. Minulla on paljon ystäviä, jotka osaisivat kyllä sosiaalisen median sovellukset ja kirjoittamisen mutta ei yksityisyyssyistä halua identiteettiään verkkoon. Painotun itsekin tänne puolelle. Näen kuitenkin organisoitumiskyvyn ja niin sanotun "hyvän pössiksen" täydentävän uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa ihmisten auttaminen ja tukeminen nousee perinteisen itsekkyyden ja ahneuden tilalle. Näin haluan ainakin uskoa. Kun muokkaamme kliseistä ihmiskuvaa muokkaamme myös samalla yhteiskuntaa ja tapoja toimia. Jos vaikka se alkaakin pienen piirin toimesta niin kuitenkin konkreettiset tapahtumat tavoittavat paljon enemmän ihmisiä. Porkkanamafiahan on tästä hyvä esimerkki. Spontaanius on hienoa mutta ei kylläkään kovin kannustettua tässä Über rationaalisuutta korostavassa ilmapiirissä. Tämä on mielestäni innovaatiopolitiikan suurin kynnys. Toisen ihmisen hyväksyminen spontaanina, ailahtevana, poukkoulevana epätasapainoisena ihmisenä olisi hyvä alku. Tällaisia yleensä innovatiiviset luovat ihmiset ovat. Tunneihmisiä joille joku markkinatutkimus ja projektisuunnitelma ovat aivan mahdottomuuksia mutta heillä on yleensä kuitenkin aika selkeä visio mihin he pyrkivät.

@visualradio. Nyt kyllä heti lisäys tuohon edelliseen. Vaikka olen hyvin tunneihmisten puolella, se että otetaan mainosmaailman mekanismeja yhteiskunnan puolelle on taas "more of the same" meinkinkä ja lähdetään siitä lähtökohdasta, että ihminen on pelkän mielihyvän ja viihteen perässä joukseva narsisti. Ei uskota siis, että on ihmisiä jotka oikeasti ovat kiinnostuneita kaava-asioista. 60-luvun hippiliikekin saatiin taltutettua eriyttämällä ihmiset ihmeelliseen individualismi unelmaan, jossa jokainen hokee itkuraivareissa "I'm special ja kukaan ei ole samanlainen kuin minä". Tästä on loistava esimerkki Madagaskar 2 elokuvassa missä seepralauma hyppii keskenään mitä ihmeellisimmissä asussa ja yhtäkkiä siihen tulee leijona joka etsii kaveriaan eikä sitä tunnista. Seeprat menevät shokkiin mutta saavat lohdun kuitenkin siitä että "toiset ovat valkoisia seeproja mustien raitojen kanssa kun minä olen musta valkoisten raitojen kanssa". Mainosmaailman alitajuntaan vaikuttaminen on mielestäni ala-arvoista ja vähättelee ihmisen älykkyyttä. Nämä markkinatutkimusmekanismit ovat yleistyneet ja täydellisesti onnistuneet esim. Kokoomuksen kampanjoissa. Kaava-asia on kaava-asia jos se sitä on eikä mikään ihme "kaunis julkisivu ryhmä" . Et varmaan tätä ihan tarkoittanut mutta avauduimpa kuitenkin varmuudeksi.

@Asialista Kiitos kommentista. Minulla ei ole pitäviä todisteita, mutta amerikkalaiseen yhteiskunnan muutokseen hippiliike vaikutti avaajana ja avartajana. Vallankumouksen ja huumeiden höpertämät vapauden lapset luopuivat aatteistaan, jatkoivat opintojaan, pukeutuivat liituraitaan ja jakkupukuun. Silicon Valley on tämän aikakauden hedelmiä. Suomi sortui hyvinvointivaltion alkuräjähdyksen jälkeen taistolaisuuteen ja sen jälkeen saimme tuotannollis-taloudellisen tehopakkausyhteiskunnan, jossa JÄRKI on mainitsemaasi Überiä joka paikassa. En usko joko-tai-vaihtoehtoon, mutta kylläkin tehosekoitukseen. Erilaisuutta ja moniammatillisuutta, yksilöllisyyttä ja joukkovoimaa, luovuutta ja raudanlujaa systematiikka. Pankkiautomaatiltani en kaipaa luovaa ja vapaata rahanjakoa. Mutta T&K:n alkutilassa toivon, että raja-aitoja pystytään kaatamaan. Kehitin äsken juupas-eipäs-yhteiskuntamallin.

@visualradio Olen samaa mieltä siinä, että kyllä avaajien ja avartajien maailmankuva varmasti saivat heidän innovaatiopolitiikkansa omiin sfääreihin mutta se ei poista sitä, etteikö kulutusyhteiskunta osaisi tätä heidän "alitajuntaa" manipuloida aivan omassa mittakaavassa. Tämä nyt kulutusyhteiskunnan puolustajille ei varmasti olekaan kovin ikävä asia mutta jos asian kääntää vaikka valtionpropagandan puolelle on se mielestäni suorastaan pelottavaa. Uskomatonta, oli että markkinoiden ja valtion yhteiskampanja "älä ruoki lamaa" ei herättänyt enempää pahennusta.
Minä taas uskon, että se järkiajattelun painottaminen tulee enemmän sodanjälkeen eläneiden ihmisten alitajunnasta. (tästä hyvä dokumenttisarja netissä freedocumentaries.org "history of the self"). Massaliikkeet ja natsisaksan kauhut kun läväytettiin ihmisten silmille, kuka tahansa pelkää "tribal spirit" hengessä olevaa massaa ja haluaa varmasti kaiken perustuvan puhtaalle ratiolle. Kyllä oma ikäluokkani tunneihmisen hyväksyy ihan hyvin mutta meneppäs sitten jollekin viiskymppiselle puvulle (anteeksi yleistys) omasta maanisesta inspiraatiosta jotain niin vastaanotto ei ole kovin suopea. Tästä kylläkin on nykyään mahtavia poikkeuksia kiitos näiden innovaatiokoulutusten. Asialistakaan ei olisi lähtenyt liikkeelle, ellei yksi tämmöinen puku olisi taputtanut selkään, antanut kirjallisuusvinkkejä, ohjannut eteenpäin ja sanonut että onpa hyvä idea ja paljon on edessä työtä (oli muuten Sitran henkilökuntaa).

@Asialista Spontaanit, irrationaaliset, hurmokselliset, luovat, kiihkouskovaiset, fanaattiset, fundamentalistiset piirteet herättävä pelkoja. Natsiajan pimeä järjettömyys yhdistettynä systeemiseen ja teolliseen ajatteluun tuotti 50 miljoonaa ruumista. Mutta eivät nuo ilmiöt ole kaukana meistä tänäänkään. Aatun rinnalla läksimme soitellen sotaan (ehkä tahtomattamme). Nyt olemme pakottamassa afgaaneja rauhaan. Suurissa asioissa yhteiskunta vie ja kansa lähtee vikisten mukaan.

Kinastelemme kuinka monta ydinvoimalaa, pitääkö mennä Natoon, onko jätteiden polttaminen viisasta, toimiiko tuotantomme tuulimyllyillä... Yritysten suurina innovaatiosaavutuksina pidämme kosketusnäyttöä. Ehei, emme ole vielä päässeet sivistyksen alkuunkaan. Paljon on pahoinvointia, joka peittyy kaiken lillukanvarsinäpertelyn alle. Pitäisikö näitä yhteiskunnan ideologioita purkaa ja paljastaa ja miten? Monet yrittävät, mutta työ jää kesken ja turhautuneisuutta hoidetaan lääkityksellä.

@oaw: kommenttina: " Wiki ei mielestäni mallina ole kuitenkaan kaikista käyttäjälähtöisin. "

olen samaa mieltä ja juuri sen vuoksi se on niin mahtava vertaisorganisoitumisen opetuskäyttöön. oikeasti kansalaisaktivismissa facebookit ja google-dokkarit sun muut voi olla parempia, mutta wikin käyttäminen opettaa uudenlaisen yhteistyön paradigman, tiettyjä tietoteknisiä käsitteitä ja kohtaamaan sen kun ei ole mitään rakennetta ja toimintatapaa ja se pitää yhdessä porukalla luoda. wikiähän voi käyttää miten vaan sovitaan. voi olla että wikin korvaa jossakin vaiheessa joku muu vehje, mutta opetuskäytön kannalta helppous ei ole se pointti.

wiki on hankala, ahdistava ja käsittämätön - mutta juuri kaikki tuo ihmiset pitäisi auttaa kohtaamaan.

@visualradio Apua tuli ihan Niina Mikkonen olo! Meni ehkä taas pikkasen liikaa kärjistäen mutta pointti tuli sanottua. En tiedä miten näitä puretaan ja paljastetaan muuta kuin tiedostamalla ja rohkeudella katsoa asioita myös oman kokemusmaailman perusteella. Jos palataan tähän alkuperäiseen aiheeseen eli sivistysinnovaatioon, en näe sen puolesta relevanttina asiana lähteä kollektiivisesti itkemään kuinka "minua ei halattu tarpeeksi pienenä". Meillä jokaisella on ihan oma shrinkki sitä varten :). Mutta tällä joukkohysterialla pelottelu ei kyllä valtarakenteissa ole mitään uutta. Viime vuosisadasta on lukemattomia asioita avaamatta, etenkin ne isoimmat siitä miten massat on pidetty ja pidetään kurissa. Edelleenkään en sano etteikö se olisi myös jossain määrin tarpeellista.

Ideologioista meillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä hyväksytty kuin se perinteinen länsimainen. Se, että ihmiset tuntisivat edes vaihtoehtoja olisi jo aika iso askel sivistykselle. Tämä kommunismi-kapitalismi keskustelu menee aina samoja uria ja molemmathan ovat käsitykseni mukaan ylhäältä alas johdettuja malleja.

@Asialista Realistista puhetta. Sivistys on karannut kuin lohi Kymijoesta, joiden tilalle on saatu vesivoimaloita.

@pe3 Wiki on siis pohjana. Ehkä minäkin opin sitä käyttämään. Yhteistyötä meidän suomalaisten pitää oppia tekemään ja se on totta, että kaikki ei ole helppoa. Olen mukana mielelläni! @Asialista Olet varmasti oikeassa, että tietyt premissit pitää hyväksyä annettuna. Minulla ja @visualradio lla on taipumusta yltiöunelmointiin:)

@oaw @Asialista Multa sujuu wiki lauleskellen... But I've a dream ;) Toivottavasti minulle ei käy kuin Martinille. Olen viettänyt kuukausia Kingin kotikaupungissa - Atlantassa.

@oaw No joo, mun paha tapa on käyttää liikaa sanoja aina, yleensä, ei koskaan, ikinä, joka kerta, ei milloinkaan, kaikki jne. pientä suodatusta sen suhteen. Mun mielestä eri ilmaisumuotojen tuominen tekstin rinnalle on hieno ajatus, yritin vaan sanoa että kaava-asiaa ei mainostekniikoilla saa muuttaa joksikin tunneperäiseksi jos se ei luultavasti sitä ole. Mindtrekin luennoista jäi parhaiten mieleen se kun joku sosiologi demos miten ne laittaa legolla suunnittelijoita vaihtamaan luomuksiaan kesken työn, että ne oppis elämään wikin kanssa. Tarkoituksen oli päästää ne yli kynnyksestä, että joku muu muokkaa juuri mun kirjottamaa tekstiä. Taas oli varmasti psykoanalyytikot paikalla mutta mun mielestä se oli mielenkiintoista. Onko wikin kynnys se, että joku muu muuttaa juuri minun tekemääni tekstiä. Mun mielestä tällainen tapa tehdä yhteistyötä kuulostaa kyllä mitä mainioimmalta. Esim. virkamiehen tekemä valmistelumateriaali kansalaisten muokattavaksi.

@Asialista Kannatan kansalaisten ja virkamiesten miksaamista ja luovaa myllerrystä hyvässä tarkoituksessa:) @visualradio Pidetään sinulla jalat maassa, vaikka hieman hypellen. Ainakin junan käytännön työt tekevät meidät kaikki nöyriksi ennen tammikuuta.

@Asialista Tähän yhteyteen heitän lainauksen Wikipediasta:"Auteur-termi on lähtöisin 60-luvulta ranskalaisesta Cahiers du cinéma -lehden toimituskunnasta. Tämä elokuvan uutta aaltoa edustava joukko piti merkittävänä sitä, että elokuvan ohjaaja toimi elokuvassa tärkeänä persoonallisena ja voimakkaana taiteilijana. Itsenäisesti toimiva ohjaaja ja tämän henkilökohtainen näkemys tuottaisi omakohtaisia elokuvia, joissa tekijän persoonallinen jälki näkyy selvästi. Auteur-ohjaajille tyypillistä on että he ohjaavat, käsikirjoittavat ja tuottavat elokuvansa itse."

Siirtääkö Some ja Wikipedia meidät poist "yksilöllisyydestä" ja kohti "yhteisöllisyyttä" ja miten tämä muokkaa yhteiskuntaa? Tapahtuuko tässäkin suhteessa suuria muutoksia? Miten rajuja yhteiskunnallisia muutoksia ennakoimme tietämättämme?

@visualradio: " Miten rajuja yhteiskunnallisia muutoksia ennakoimme tietämättämme? "

aika isoja. kuri- ja insentiivijärjestelmät kriisiytyvät

@pe3 I did have a look at the woman in the red dress ;) ja tuli mieleen vanha tarina "Kärringen mot strömmen..." Tämä oli urbaani uusinnus.

@pe3 hyvä linkitys tähän teemaan

@kaikki, hienoa keskustelua, tipuin pois jossain kohti, mutta palaan tähän ketjuun vielä ja vastaan @jone llekin

Tässähän ketjussa on paljon hyvää www.ominvoimin.com pamfletille!

Paljon on itseorganisoitumista tapahtunut - ja vanhat mallit korvautuneet uusilla:
esim. nykyajan työväentalot ovat käsitteitä, kuten "kestävä kehitys". Jotain, jota halutaan yhdessä rakentaa

Konkreettinen esimerkki: Oulun sata tekoa. Lainaus sivulta, jonka linkkasin: "Uuden Oulun syntymisen ja koko kaupunkiseudun yhteistyön kehittymisen ansiosta. Mutta kaikki viisaus ei löydy kaupungintalolta tai muista ”vallan” kammareista! Me voimme parantaa ”Oulu-tuotetta” sen tuhansine ilmenemismuotoineen vain siten, että kaikki kaupunkiseutumme ihmiset, yritykset ja yhteisöt osallistuvat aktiivisesti alueen kehittämiseen.

Oululaisten osaaminen, rohkeus, ennakkoluulottomuus sekä luovuus ovat menestyksemme perusta ja myös tulevaisuutemme voimavara. Mutta olemmeko osanneet näistä riittävän hyvin ja näkyvästi kertoa?

Herättäjänä on toiminut Erkki Karvonen, Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori. Hän on vahvasti nostanut esiin ihmisten aktiivisen osallistumisen merkityksen palvelujen kehittämiseen ja tuotekehitykseen. Hänen esittämänsä idean pohjalta sekä viestinnän ammattilaistemme kehittämänä on syntynyt 100 teon ohjelma. " http://100tekoa.oulu.com/

@pe3 Kommentoin vanhaa kysymystäsi: historiaa voimme tutkia ja muistella, nykyhetkeen sopii tilanne- tai kriisijohtaminen, tulevaisuuteen voimme vaikuttaa teoillamme ja tekemättäjättämisillämme. Suuriten mullistusten ennakointiin on ilmeisesti olemassa välineitä. Libyan vapautuminen ei välttämättä lähtenyt liikkeelle turhautuneen opiskelijan sattumanvaraisesta SMS-viestistä. CIA on ollut yhteydessä oppositiotahoihin pitkän aikaa. Spontaanilta näyttävän laumakäyttäytymisen takaa löytyy voimia, jotka mielellään pysysttelevät taustalla. Amerikkalaiset ovat ilmeisesti oppineet jotain terrorismin vastaisesta sodasta. EU oli yhteisessä rintamassa mukana. Tulevaisuus syntyy TEKEMÄLLÄ. Epäonnistumisen mahdollisuus on aina olemassa. Tekoihin on siksi varattava riittävästi resursseja.