#Suomi2

Helsingin keskustassa sosiaalinen media kuitenkin jonkin verran näkyy. Busseissa ja ratikoissa kirjoitellaan multimediakännyköihin, kahviloissa puuhataan netissä, nuoret katsovat Kampissa youtubeja ja kommentoivat niitä sekä reaalimaailman että verkkoystävilleen. Hitaasti se tapahtuu, meillä oli aikoinaan ennuste, joka oli paljon hurjempi ja se oli vuodelle 2005. Mutta asioilla on taipumus "räjähtää", kun sitten tapahtuvat.

@oaw Toit esille hyvän näkökulman. Sosiaalinen media ei tule koskaan esiintymään kaupassa kuten autot ja tietokoneet. Tuotanto- ja jakelu hoituu niin huomaamattomasti, ettei yksilötasolla tarvita erillisia tuotanto- ja jakelutiloja. Infrastruktuurin rakentaminen on erikseen. Googlet ja laitevalmistajat ovat yhä esillä, mutta massatuotanto tapahtuu pienissä olosuhteissa (yksilö) ja käyttökin on yksilöllistä. Aikaisemmin olemme kuluttaneet tietoa ja viihdettä, nyt osallistumme tiedon ja ehkä tahtomattamme viihteenkin tuotantoon. Tässä päivittelyssä ei ole mitään uutta, mutta kyllä se ennakoi erittäin pirstaleista toimintaa. Fyysisten tavaroiden tuotanto, myynti ja jakelu edellyttää vielä keskitettyjä solmupisteitä ja toimitiloja. Yritän hahmottaa, miten syvällisesti yhteiskunta muuttuu ja millaiselta urbaani ympäristö näyttää, kun mediavallankumous lyö läpi täydellä voimalla. Savupiiput katoavat (post-industrial), mutta katoaako myös kaupan fyysinen rakenne? Onko Future Store entistä enemmän pilvissä (Cloud)?

Uskon, että sosiaalista mediaa tullaan välittämään myös kaupoissa ja ikkunoissa. Oma lapsuuden vahva kokemukseni oli Sokoksen talon juokseva uutissyöte. Samanlaisia syötteitä median kuluttajasivuilta voisi olla näkyvissä, samoin levyarvosteluja tai itse tuotettuja tuunausideoita. (On vain harmillisen hyvin muistissa surullisen kuuluisa wapsyöte Kampin paikkeilla lähes vuosikymmen sitten... En enää muista konkurssiin menneen firman nimeä. Konkurssi toki johtui muusta kuin syötteestä!)

@oaw - sehän oli WapIT! legenda! Ihan hyvä pointti toi uutissyöte. Mä mietin esmes Vr Makasiinien Sonera-logoa ja sellasta valotaulua...sinne ois sopinut hyvin kansan mietteet :)

Kyllä oli komea myös Tampereella tehty kerrostalotetris: http://www.youtube.com/watch?v=VuXQYL...

@troppone Upeaa kun muistit firman nimen. Niin, uskon, että voisimme jo ottaa käyttöön muutamia wap-iloitteluja. @Ile En tiennyt tuota tetrisjuttua, sehän oli tosi hieno. On vielä paljon mahdollisuuksia erilaisiin näyttäviin performansseihin. Nyt kun on sosiaalinen media, on helppo tehdä erilaisia yhteisjuttuja. Esimerkiksi Innovaatiojuna kerää paikalle ja seuraamaan sen verran porukkaa, että se on oiva aika tehdä joku näyttävä juttu. @apoikola sanoi, että juna ei ole vain kestämistä nautittavaa. Joku tuollainen "tetrisshow" ainakin tekisi siitä nautittavan ja ikimuistoisen. En nyt tässä heti kyllä keksi mikä se voisi olla... Voidaan siten oppia mallia niihin @visualradio n toivomiin kauppakeskussovelluksiin. Kamppi seuraavaksi!

Tivit Foresight Seminaarissa keskustelua Next Mediasta. Puhetta pitää Eskoensio Pipatti Sanoma Mediasta. Media-alan tutkimus on ollut hajallaan Suomessa. Viestintäalan keskusliitto käynnistänyt toiminta-ala strategian. Tästä saattaa irrota jotain myös Future Store Conceptiin, josta keskustelin Irmeli Aron, kanssa, joka istuu eturivissä ja ottaa digitaalikuvia. Näen yhä selvemmin, että asiakkaiden kiinnostuksista on lähdettävä liikkeelle. Näitä teknologialähestymistapoja ja ratkaisumalleja on pilvin pimein, mutta kaupassa ja katutasolla ihminen ei oikeastaan vielä näe kovinkaan paljon digimurrosta. Informaatiota on miljoonasti, mutta perinteinen kauppa hyödyntää puhuvia seiniä ja interaktiivisia tapetteja yllättävän vähän. Internetiä sovelletaan kaupoissa edelleen telkkarin tavoin push-mallia käyttäen. Dedikoitua on-demand palveluajattelua on vähän.

@oaw Muistaakseni tuossa Tampereen teekkarien kerrostaloinstallaatiossa Tetris-pelin lisäksi heillä oli kilpailu, johon sai lähettää animoituja giffejä. Ajoivat sitten niitä talon seinässä (=huoneistoissa oli eri värisiä lamppuja joita saatiin päälle/pois yhden tietokoneen ohjaamana) ja yleisö äänesti parhaan.

Talonohjausautomaatiolla saa aikaan kivoja leikkejä, jos alusta on riittävän avoin "myös leikkimiseen". Omassa talossa tämä tarkoitti sitä, että kun pidimme Halloween juhlat, koodasin huvikseni halloweenvalomoodin. Kun kytken sen päälle (en enää muista mistä ;-), kaikki valot jotka sen jälkeen kytketään päälle tuplaklikkaamalla saavat ko. valon/valoryhmän toimimaan horrormoodissa. Kaikki horrormoodissa olevat valot vuorottelevat satunnaisin väliajoin simuloiden ukkosta...

Tällä lisätietoja Hervannan Tetriksestä.

@Ile @minnaryyni Aivan uskomattoman hienoja kokeiluja!

@oaw Arvaa vaan, menikö kerran mun halloween-moodi vahingossa päälle. Hetken aikaa meni ennenkuin muistin, että ainiin, jätinpä sitten tämän leikkikoodin tuotantoon...

@Ile Kiinnostava tuo sinun Hallowen horrovalo-ohjaus. Tuossa olisi ainesta kaupan ja julkisten tilojen teatralisointiin. Kaupan näyttötaulut tuottavat vain litteää ja latteaa kuvaa ilma tarkempaa ymmärrystä kiehtovan ympäristön rakentamisesta. Horroria, punkkia, klassista, rauhoittavaa, whatever jakeluun. Lattean Push-infon pukkaaminen ei riitä. Onko täällä teatteritekniikan tuntijoita, lavastajia ja museoalan eksperttejä? Näitä kaipaisin Future Store Conceptin kehitysryhmään.

@Ile Mutta loppujen lopuksi noita kaikkia kokemuksia voi käyttää nyt hyvin innovoinnissa ja jopa niin läheltä liippaavissa kuin Future Store.

@visualradio Liveroolipelaajilla on paljon kokemusta dramatisoinnista. Ping kaikki larppaajat!

@oaw @Ile Nyt puette sanoiksi sellaisia juttuja, joita olen tiedostamattani etsinyt. Tämä on samalla osoitus avoimen ja moniammatillisen keskustelun voimasta. Tässähän "terapoituu" todeksi sellaista, josta saisi palvelumuotoilua aikaiseksi. Haluaisin aikuisena miehenä kokea kaupassa aidon lapsellisen joulun. @Ile Horror-Rock-show oli oiva heräte. Aikaisemmin luokittelin sen taloautomaatioksi, mutta tässä keskustelussa pääsin horrorin pimeään ytimeen. Juuri tätä sen olla pitää Future Storessa.

Tulkoon kaupallinen joulu, kun se tehdään viimeisen päälle!

@visualradio @oaw Mitä jos taloautomaatio, digital signage jne. teknologiat olisvati niin avoimia ja helposti muokattavia, että esim. markkinointiosasto voisi innovoida horror-rock-kuukausikamppanjan ja IT/taloautomaatio porukat sanoisi vain be-our-guest and go-for-it...

@Ile ja @oaw Mä oon ihan tärinässä. Juuri tätä, ei pelkkää flatscreeniä. Haluasin Genelcin kaiuttimia, hyvää valoshowta ja oivaltavaa ja sekuntintarkkaa ohjelmointia. Tulevaisuuden kauppa on experimental, palvelumuotoilu on experience economia. Nyt, nyt ollaan sillä linjalla, joka mahdollistaa palveluinnovaatioiden kehittämisen. Kelle ehdotamme eka projektia: tää on nyt sitä, mitä olen pitkään hakenut, mutta järki-infektioni on estänyt olennaisen näkemisen.

@Ile Tuo uni voisi olla tottakin. (Ehdotin aikoinani yhdelle entiselle työnantajalleni sellaista larppaajien ja nörttien yhteisshowta, joka olisi konseptina näytetty USA:ssa. Se oli silloin, kun mobiilipelaaminen oli uutta.) Uskon edelleen kovasti, että erilaisia voimavaroja yhdistämällä saadaan parhaat ideat. Ja jos niistä tehdään avoimet versiot, on markkinointi varmaa. Kun mahdollisimman moni on yhteistyössä mukana, itseasiassa konseptin kopiointi on vaikeaa. Mutta kaikki käyttökokeilut ovat vain plussaa.

@visualradio Toi tärinä oli hyvä. Niin kai innovaatiot syntyvät. Muista raportoida kaikki ideat. Mun mielestäni meillä on täällä kyllä aineksia kovasti.
Eikö kukaan aio sinne älytilan ideointiin 24.11 vai onko se oikesti suljettu juttu? Sellainen tila avoimena ratkaisuna olisi todella mainio alusta monenlaiseen palvelukehitykseen...

@oaw Tarkoitatko sitä Tivitin juttua (älytila)? RFID a Unicode ovat tärkeitä juttuja Connecting Things -sovelluksiin, mutta äänestän nyt @Ile Horror-shown puolesta. Teknologiaa on miljoonasti, mutta arkiset koetut kokemukset ovat kokemustaloutta aidoimmillaan, johon uskon. Tivitissä etsittiin perustutkimuksen kautta nousevaa uutta Sampoa (Kalevala), mutta silti kaikki haluaisivat jotain uutta arkeen. Kerro @Ile, pelottiko kakaroita, vaimoa, vieraita? High-tech on alusta, mutta High-touch on se, joka saa aikaan liikettä. Tätä, tätä, enemmän, järki-infektion poistamista, joka käänteessä.

@visualradio Hyvä kun toit teatteritekniikan esille. Protomielessä pitäisi löytää teatteritekniikan ammattilainen joka voisi tuoda heidän tekniikkaa esim. kaupan lattialle. Perinteinen taloautomaatio ei välttämättä pysty vastaamaan tällaisiin laatuvaatimuksiin (oma CAN-väyläinen järjestelmä riitti kyllä juuri horrorshowhun ;-)

Teatteritekniikassa käytetään kovasti mm. DMX-standardin laitteita.

Tuollaisen kun yhdistää johonkin hurjaan ohjaussysteemiin, jotain tämän kaltaista: http://www.robe.cz/products/article/m...

PS. 24.11. on mulla vielä auki

@visualradio Ei suoranaisesti pelottanut, mutta kyllä ihmetytti ja hauskuuttikin.. Tosin ovat jo tottuneet, että tässä talossa voi sattua mitä vaan ja joku ei ikinä aikuistu ;-)

@Ile Tänään Tivit Foresight-seminaarissa kuulin tärkeän puheenvuoron: meidän ei pidä ratkaista ongelmia vaan määritellä, mikä ongelma pitää ratkaista (kehno käännös, mutta en viitsi luntata). Tekijöitä ja ratkaisijoita löytyy, jos tiedämme, mikä on ongelma. Etenemme oikeilla linjoilla.

@Ile Skiditeknologiaa!

@visualradio Tarkennus vielä: eli Taneli Tikka (@Gravitas) sanoi, että suomalaisten pitäisi siirtyä ongelmanratkaisusta ongelmien etsimiseen. Jos me pystymme löytämään ja määrittelemään uusia ongelma-alueita, ikään kuin omistamme ne ja voimme 'alihankintana' tilata ratkaisut vaikkapa intialaisilta insinööreiltä. Ongelmatuotekehitystä!

@outiV Kiitti, kun pidät minua kartalla ja tarkennat terminologiaa. Moikkasin kahvitauolla @Gravitas ja @Kitti. Tässä ketjussa viedään käytäntöön mielenkiintoista sovelluskenttää, joka voisi palauttaa joulupukin keskuuteemme. Uskon, että nyt Tivitin jälkeen tarvitaan Horror-showta!

Omalla työpaikalla olemme muotoilleet palvelujemme tasot näin:
- asiantuntijapalvelu, jossa määritellään hahmottumaton ongelma
- projekti, jossa laaditaan ratkaisu
- projekti, jossa tuotteistetaan ja lanseerataan ratkaisun käytäntöön viennin välineet
- laadun seurantapalvelu, jossa katsotaan, miten hyvin ratkaisu toimii käytännössä ja saako se aikaan muutosta.

Tänne CityWalliin lähetin taiteiden yönä 2007 pari maalausta.

@TarjaO Hahmottumaton ongelma on mielenkiitoisin. Välttäkäämme ongelman ratkaisua. Tärkeintä on ongelman ymmärtäminen.

@visualradio Parhaat keksinnöt on yksinkertaisia. Usein siihen liitttyy se, että havaitsee jonkin ongelman, jota muut eivät ole tiedostaneet edes ongelmaksi -- Opimme liian helposti hyväksymään kaiken ja emme osaa kyseenalaistaa riittävästi.

Eikös tässä olla saman aiheen ympärillä: Kuinka ymmärrämme mikä on oikeasti ongelma?

Kun näen jotain todella yksinkertaisen kaunista, jossa itse olen tehnyt tämän virheen (=en ole huomannut ongelmaa) haastan itseni keksijänä: Miten en voinut tuota huomata? Edellisen kerran minulle kävi näin kun näin tämän keksinnön: Uudenlainen vaihtoehto apupyörille polkupyörään. Olen kyllä tiennyt, että polkupyörällä pystyssä pysyminen perustuu vahvasti gyrovoimiin. Kun lapsi aloittaa polkupyöräilyn, se on vaikeaa koska ilman vauhtia ei synny gyrovoimia ja vauhtiin pääseminen on vaikeaa jos ei osaa. Perinteinen ("insinöörimäinen") tapa on ollut laittaa apupyörät niin, että on helpompi pysyä pystyssä. Joku on osannut mennä ytimeen: Mikäs tässä olikaan ongelmana? Ongelmana on oikeasti saada aikaan riittävä gyrovoima jotta pyörä pysyy pystyssä ja sen jälkeen oikea ratkaisu on ilmeinen!

@visualradio Siitähän se kaikki lähtee, totta. Mutta jos tarve on tuottaa innovaatioita, niin eihän se riitä. Ongelman hahmosta muutokseen on pitkä matka ja siinä tarvitaan tehokkaita koordinaattoreita, jotka löytävät kuhunkin asiaan parhaat tekijät. Tai ainakin ennen tarvittiin. Parveilemallakin voi ratkaista monta asiaa.

@Ile , @visualradio teatteritekniikalla on tullut leikittyä ihan työn puolestakin, tosin nykyään sekin on helpompaa kun voi käyttää led-heittimiä :)

Tekstailin hiljattain erään kaverin kanssa, joka oli kaukomatkalla ja hän määritteli ongelmansa pelkistetysti näin: myynti ja tuotekehitys. Laman takia myyntitulokset laahaavat ja tuotekehityksen ongelmana on, mihin satsata tulevaisuudessa. Pk-yrityksen on pakko veikata oikein, koska valmista ei tule hetkessä eikä hetken mielijohteesta. Mietin, miten tätä ongelmaa pitäisi lähestyä näiden tietojen pohjalta. Yrityksellä on paljon erityisosaamista, koska toiminta on äärettömän fokusoitunutta. Asiakkaat ovat suuria, painopiste on Aasiassa. Hiljaista tietoa on varmasti talon sisällä, mutta onko sitä saatu puristettua tai datamainattua pintaan? Pitäisikö fokusta siirtää ja hakea kasvua hiukan uudemmilta alueilta? Miten se heijastuu myyntiorganisaatioon? Mietin myös viestintää: saako yritys insinööripainotteisella asiaviestinnällä viestinsä perille? Pitäisikö investointihyödykkeiden kaupassa hyödyntää tämän keskustelun horror-showta ja muuta triksausta? Asiakkaitten aivotkin ovat lamassa ja shokkihoitoa kaipaavat nekin. Mitä tämä tuo mieleen?

@visualradio Tuossa on ideaa. Herättäminen. Minun on vain syytä olla tänään sotkematta. Eilen jo aloitin sen, että hajautettu tarkkaavaisuus #seminaarikannun valtavan tarjonnan vuoksi sai minut söhläämään. Nyt se vaara on #OPEN2009 n kohdalla. Kirjoitan jotain ihan idiottimaista kommentteina. Minusta se Foresight -juttu 24.11, ja tämä horror show-juttu eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Siitä joskus myöhemmin.

@oaw Sinuunko on iskenyt pieni sensori vai aikapula? Antaa vipeltää vaan: vapaa assosiointi tuottaa parasta ajatus-ainesta ;)

@visualradio Eikun mä ihan oikeasti mokailin eilen, olin liian innoissani niin monesta mielenkiintoisesta luennosta. (Muista, että minulla on vielä ongelmia kognitioni kanssa.) En kuitenkaan tarkoita tätä ketjua. Tässä ketjussa käsitellyt asiat kuten Hervannan valopelit, teatterilavastukset ja wapsyötteet ovat tosiaan valtavan hyvä pohja katu- ja kauppakeskussomemaisemalle, joka pitäisi piirtää ja kuvittaa ideoinnin jatkamiseksi.

@oaw Se 24.11. tapaaminen on ihan naulan kantaa yksi yhteen Future Store Conceptin kanssa eli miten digitalisoimme julkista tilaa. Ehkä syntyy puristeja, jotka toivovat informaatiosta vapaita vyöhykkeitä, mutta itse olen lapsellisen innostunut rukkaamasta monimediamaisemasta. En edes pelkää hyökkääviä tai suostuttelevia mainoksia. Haluan matkailla digitaalisessa ihmemaassa ja löytää uusia juttuja. Tunnistan, että pelkällä push-automaatiolla se ei tule onnistumaan. Tärkeintä on, miten SOME siirretään osaksi julkista vuorovaikutuspeliä. Kaikki ajatussäikeet eivät ole vielä valmiina päässäni. RFID, Upcode, unicode, thinklinks, location, talking walls, kuiskaavat tapetit mahdollistavat keskustelun tavaroiden kanssa. Tavarat ovat välikappaleita ja ihmiset keskustelevat niistä. Sama koskee palveluita. Vanhainkodin avopalvelussa joukkovoimaa ja -hoivaa voisi hyödyntää "It takes a Village" -ajattelulla (yhteisöllinen vastuunkantaminen, välittäminen jne.) Digitaalinen välineistö on kaiken aikaa sama: soveltajat vain säätävät sitä eri käyttöalueille.

Tässä uusi kosketusnäyttö, jota voi näpelöidä. Kuka tietää ja tuntee MultiTouchin Lauttasaaressa?

@visualradio Kaveri aloitti tuossa kesällä työt ko. yrityksessä, aika hienoja tuotteita tekevät.

@visualradio Yritin soittaa. On muuten todella hieno tuo kosketusnäyttö. Juuri tuollaisilla voi rakentaa uusia ympäristöjä.
Tämä tässä ketjussa niin monen ansiokkaasti innovoima kokemustilajuttu on sellaisia, että en pysty kirjoittamaan niin paljon kuin olisi asioita. Ehkä innovaatiojunassa näitä voisi käsitellä ja myös ottaa joku piirtolahjakas luonnostelemaan sellaisen paperille tai ohjelmalle. Sanat puuttuvat sellaisesta, jota ei ole vielä oikein koskaan ollut. Siinähän se uuden ongelma aina on. Tässä kun on vielä mahdollisuus näihin uusiin materiaaleihin. (Mielestäni se jo aiemmin mainitsemani Suomen Expopaviljonki voisi antaa tiettyjä virikkeitä näiden aiemmin mainitsemiemme lisäksi. )

@oaw Yrititkö soittaa puhelimeen? + 358 50 309 2021. Olen pari vuosikymmentä tuottanut piirustuksia tilanteissa, jolloin sanoja ei ole, mutta täällä on avuliaita osaajia, jotka verbalisoivat sen, mitä itse ei saa sanotuksi.

• Expopaviljonki junan jatkeeksi (Show Room - on hyvä idea, jos ymmärsin oikein)
• Oioin hiukan kurvissa...

@visualradio Oikeasti siis pyrin kommunikoimaan skypen kautta yrittäen päästä soittamaan. Laitoin pari lausetta. Koko päivä oli niin virikkeinen jo pelkästään Open2009 takia, että puhe tuntui helpoimmalta tavalta. Se Expojuttu on siis vanha, se Hannoverin suomipaviljonki, jossa oli kosketusnäyttö ja elämysmaailma suomalaisesta metsästä. Siinä on paljon lisäideaa kokemustilaan. Otan numerosi talteen, kiitos.

@oaw Vilkaisin Open 2009 ja siellähän oli paljon uutta nuorta ajattelua. Tivit Foresight saa satoja miljoonia rahaa, mutta heittäisin roponi näitten nuorten toimijoiden tilille: heillä oli uusia ajatuksia ja läpimietittyjä kokonaisuuksia. Raha menee meillä usein vääriin osoitteisiin.

Näihän se on. Establlshmentilla on harvoin tarjota todellisia, uusia ratkaisuja. Mutta on niin helppo seurustella keskenään.

Heitän pohdittavaksi, miksi kaupat ovat muuttuneet tylsiksi ja sosiaaliselta anniltaan vähäisiksi. Muistan 90-luvulta Ranskasta, Saksasta, Euroopasta, miten jänniltä suuret ostoskeskukset tuntuivat, kun tarjolla oli paljon uutta ja tuntematonta. Nyt samaa kamaa on joka paikassa. Ainot erottava tekijä on kauppaketjun muoviläpyskä. Miten palautamme torin, vilinän, keskustelun, vuorovaikutuksen?

@visualradio En sinänsä tiedä onko muutos tapahtunut juuri viime vuosina, hitaasti varmaan siitä asti kun todellista palvelua oli. En nyt viitsi laittaa kovin paljon nostalgista muistelua lapsuuden kaupoista, mutta pieni anekdootti sallittaneen. Kun olin lapsi Hakaniemessä oli kenkäkauppa, jossa oli lasten karuselli. Kaupassa myytiin kengät ihanissa kauniissa kenkälaatikoissa ja ne laitettiin kauniisiin paketteihin. Lisäksi lapset saivat karamelliä lasipurkista. Nyt varmaan karuselli olisi eu-sääntöjen vastaista ja vaarallseksi luokiteltua, karkki olisi monintavoin tuomittavaa ja paketointi kallista ja aikaavievää. Joten on selvä, että kauppareissu on hieman haalistunut.

@oaw Nostalgiaan varaan minäkin ajatukseni rakennan. Tällä viikolle Open 2009 kartoitti ansiokkaasti avoimuuden mahdollisuuksia ja siellä kaupallisuus nähtiin ongelmana. Markkinatlaouden ja avoimuuden ajtukset eivät marssi tasatahtia. Mitä tämä jännite tuottaa? Haluaisin rakentaa siltoja sekä ajattelun naivimpaan kärkeen että lapsuuden regressioihin. En halua joko-tai-utopiaa vain kaikkia karkkeja yhdellä kertaa. Uskon, että integraatio onnisttu, kun vain kansalaiset vaalivat etujaan. Naivismi on kaunista!

ping @troppone - Tähän keskusteluun/ideointiin viittasin, HORROR!