#Suomi2

Kuulostaa lupaavalta. Mitenkä ihmislähtöisyys ymmärretään Tekesin kontekstissa. Ja voisiko asiasta kiinnostunut projekti ottaa haasteekseen omien toimintatapojensa ihmislähtöisyyspilotoimisen? Ensimmäisenä askeleena vaikka osallistuminen BarCamp/Innovaatiojuna-tyyppiseen tapahtumaan, tai sellaisen järjestäminen itse.

etnografiset menetelmät on pohdinnan aiheita ja mainitsemasi esimerkit näin maallikosta tuntuvat just niiltä

Heli Rantavuo, taik-taustainen nykyinen Nokialainen on mukana joryssä

Minna Ruckenstein on mukana kans

LUTista Markku Tuominen ja Juha Vänskä ovat palveluinnovaatiotutkijoita ja Jari Kuusisto Hippelin huonekaveri tulee mukaan ens kokoukseen

Musta pitäis olla tarkkana ihmislähtöisyyden, jossa ihminen on aloitteellinen toimija/innovoija/elämänsä muovaaja ja ihmislähtöisyyden, jossa ihminen on analyysin kohde (=etnografia), välillä.

TEkesin Sami Berghäll palveluinnovaatiot yksiköstä PaTU-hanke koordinaattori ( selvitä), mielenkiintoinen uusien ihmisten törmäyttämishanke

ihminen subjektina tuntuu olevan tän porukan ajuri @pe3 joten vielä menee hvin

@jal vinkkasi, että katsoisin tätä. iTraining / iTrading -aihiota työstetään täällä ja urkimme parhaillaan Ovi-palvelun ja mobiililaitteiden synkronointietuja. Mitä kaikkea sen päälle ympärille ja sisälle voisi rakentaa ja miten vyöryttää massakäytön / -valmennuksen suuntaan. Tämä on innovaatiojuna -spin-off. Tekes sopisi mainiosti kohderyhmäksi. Palveluja IHMISILLE!

nyt haetaan uusia ihmisiä yrityksistä edustamaan human centric ajattelua- ehdotuksia ? paul Suni piilaaksosta on minun

Mä haluisin, että ihminen vois kans välillä olla ohjelmointitaitoinen - mutta siis huom - instituutioiden/firmojen ulkopuolella toimiva. Tim O'Reilly tuntee sen kentän hyvin.

@pe3@visualradio hyviä vinkkejä tämän projektin skoupaukseen ja 'rekryihin', puhuin innolla ijunat ja muut hienot apps for democracyt esimerkkeinä yhdessä tekemisen meiningistä; tuntuivat menevän jakeluun.

Taustaa:
Tekes on käynnistänyt LUTin kanssa hankkeen, joka tuo antropologista ajattelua (palvelu)teollisuuteen/sta. Tässä meillä on erittäin hyvä mahdollisuus linkittyä alan kv. tutkimukseen ja soveltamiseen. Mielenkiintoista että Lappeenrannan tekninen yliopisto LUT ja Tekes investoi tähän merkittävästi ja yritykset 0 euroa!
Tekesillä on mielenkiintoinen PaTu-hanke, johon tämä liittyy; heillä on tarkoitus saada palveluajattelua läpi toimialojen.

Kaipaisimme tähän projektiin human centric tyyppejä (teollisuudesta) antakaa vinkkejä plse ?

@hyvaelama @poikola En tiedä käsitänkö tätä termiä oikein mutta kirjoitan taas siitä lähtökohdasta mitä mulle Human Centric merkitsee ja se tulee sitä kautta että mua ei kohdella objektina ja tehdä mitään massa-analyysiä. Se on aina yhtä ihmisarvoa alentavaa. Keksitään ensin kategoriat ja sitten lyödään leimat otsaan. Mutta siis otsikkoon.. jos rakennusala katsotaan taas teollisuudeksi eikä palveluksi eikö tämä ihmislähtöisyys ole kotien suunnittelussa se kaikkein olennaisin juttu. Kävin siellä Tekesin tilaohjelman palaverissa ja se oli kieltämättä kamalaa kun ne analysoi siellä tämän kategorian ihmiset kuluttavat tällaista tavaraa jne ja sitten kutsuivat sitä jotenkin "asiakaslähtöiseksi". Se jos mikä sai tuntemaan itseni objektiksi. Minä haaveilen sellaisesta alustasta hankesuunnitellussa, joka ensin löytää ihmiset hankkeelle ilman kategorioita ja sitten miettii minkälainen päätöksentekosysteemi on paras. Tämän systeemin kautta tullut ohjaus antaisi suitset hankesuunnittelulle ja lähdettäisiin suunnittelemaan rakennuksia ihmislähtöisesti. Laitanpa lainauksen tähän just kesken olevasta kirjasta kun oli taas niin hienosti kirjoitettu.

¨"Jotta ihmisen todella voi onnistua opastamaan tiettyyn paikkaan, on hänet ensin löydettävä missä hän on. Voidakseni todella auttaa toista minun on ymmärrettävä enemmän kuin hän - mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä mitä hän ymmärtää. JOs en sitä ymmärrä, ei riitä, että ymmärrän enemmän kuin hän, ole hänelle mitään apua. Jos kuitenkin haluan välttämättä tehdä selväksi, että ymmärrän enemmän kuin hän, johtuu se turhamaisuudestani tai ylpeydestäni, siis siitä, että pohjimmiltansi sen sijaan, että olisin hänelle hyödyksi, itse asiassa etsin hänen ihailuaan. Mutta kaikki todellinen auttaminen alkaa nöyrtymisestä; auttajan on ensin nöyrryttävä autettavansa alapuolella ja ymmärrettävä että auttamine ei ole hallitsemista vaan palvelemista"
Kierkegaard.

Toisin sanoen, en tiedä mitä teollisuus ajattelee Human Centric keloista mutta jos esimerkkejä etsit niin nämä asukaslähtöisen suunnitteluhankkeet ja niihin keksityt työkalut ovat mielestäni hyvä esimerkki. Ja en tiedä liittyykö teollisuuden intressit nyt ihmisten auttamiseen mutta minä ainakin uskon, että onnellisista ihmisistä tulee hyvinvoiva yhteiskunta ja nimenomaan siinä järjestyksessä. Olenko ihan pihalla?

@Asialista et ole ollenkaan pihalla - sinä ja Kierkegaard on niin inessiivissä human centric ajattelussa. Musta pointti on juuri olemmeko objekteja vai subjekteja.
Minna R. kertoi aika kauheita esimerkkejä 'asiakaslähtöisestä' senioritalo suunittelusta, sun pitää tulla näihin keloihin mukaan - tanskalaiset on meillä mukana ja heiltä on paljon opittavaa aktiivisestä kansalaisuudesta

@hyvaelama Kyllä tämä aihe on taas vaihteeks sydäntä lähellä mutta nyt olis kiinnostavaa tietää mitä se "meillä" tarkoittaa. Onkohan tämä jatkoa jollekin edelliselle keskustelulle kun en pääse oikein noihin akronyymeihin kiinni?

Mutta olipas hauska sattuma, että oli just toi kirja kädessä. Torsti Lehtinen: Kierkegaar, Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi. Pakko laittaa taas lisää lainauksia.

"Sokrates oli suuri siksi, että hän osasi erottaa sen, mitä tiesi, siitä, mitä hän ei tiennyt." Juuri tätä eroa Hegel ja hänen seuraajansa eivä ymmärtänet tehdä, ja siksi heidän spekulaationsa johti eksistoivan ihmisen uhraamiseen abstraktioiden hyväksi. Kuvitellessaan hallitsevansa koko todellisuuden he hylkäsivät "yksityisen ihmisen". Tällainen elämästä vieraantuneen filosofian kanssa Kierkegaar ei halunnut olla missään tekemisissä.

Allekirjoitan kyllä edellisen ja hieno tuo elämästä vieraantunut filosofia.... En kyllä ole mitenkään pitkällä saksalaiskeloissa mutta kaikki kirjat mitkä muhun kolahtaa yleensä inhoaa Hegeliä :). Se tuntuu olevan kaikkien "antrojen" inhokki numero yksi.

Mutta siis kysymys varmaankin kuuluu mitkä on se tapa lähestyä ihmistä niin että törmätään nimenomaan tähän "yksityiseen eksistoivaan elävään ihmiseen" eikä siihen spektaakkeliin, joka on tarkoitettu palvelemaan kaikkea muuta kun ihmisen hyvinvointia. Tällä en tarkoita mitään itserakasta omaan napaan tuijottelua vaan ihmistä joka on sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa. Ongelma on se että politiikot ovat pilanneet kaikki hyvät termit omien intressien keppihevosiksi ja sen takia yksilöstä ja vapaudesta puhuminen vie ihmiset mielikuvien avulla aivan eri paikkaan kun oli tarkoitus.

@Asialista @hyvaelama Yritän kaiken tämän viisauden seasta hahmottaa, missä yrityselämän arki ja palveluajattelu / -kehitys tällä hetkellä kulkee. "Asiakas on kuningas, asiakaslähtöisyys, kuuntelemme asiakasta" iskulauseita on viljelty kauan, mutta markkinointi ja mainonta kohtelee edelleen meitä kuluttajia (emme ole aitoja ihmisiä) segmentteinä, kohderyhminä, operaatioiden kohteina. Sosiaalisen median poimuissa ja säikeissä elää hento ajatus ja lupaus asiakkaan kuuntelemisesta ja huomioon ottamisesta. User Generated Content tarjoaa myös oivan tilaisuuden valjastaa asiakkaat / käyttäjät markkinoinnin halpatyövoimaksi (joka ei maksa mitään), joka levittää kaveripiireihinsä ja verkostoihinsa tietoa ja kokemusta tuotteista. Apple, Goolge ja monet amerikkalaiset ovat mestareita mobilisoimaan fanittajiaan. Viihdealan madonnat ja musakeisarit ovat hioneet fanitusmetodejaan kauan ennen sosiaalista mediaa (elokuva, viihdemusiikki, rokki, humppa, tango, rap, punk, video, pelit jne).

Suomen teollisuudessa on pitkään ollut vallalla ajatus, ettei "hevosta pienempää kannata tehdä" (Vuorineuvos Matomäki). Palveluajattelussa emme ole päässeet huoltoa, kunnossapitoa ja takuukorjausta pidemmälle. Kaupassa asiakas on kuningas / kuningatar vain sen lyhyen hetken, jolloin kassakone kilisee tai luottokortti vingahtaa. Sen jälkeen siirrymme moikka, moikka-kategoriaan ja unohdetaan, kunnes itse omin voimin palaamme kamat kärryssä kassan ääreen.

Palvelu mielletään vain ylimääräiseksi hössötykseksi, joka juustohöylätään niin lähelle töykeyttä kuin mahdollista.

Aineettoman kauppiaat, elämysten tarjoajat, rakentajat ja elintarvikemyyjät joutuvat vielä "palvelujen pesonalisoinnissa" (tarkoittaa K-kaupan asiakaskorttia ja ostosten tietolouhintaa) lähestymään ihmistä, yksilöä ja oppia ymmärtämään jokaista meistä. Haaste on melkoinen.

Leppävaarassa on yli 60 000 asukasta ja Kehä I:llä liikkuu päivittäin liikkuu päivittäin yli 80 000 autoa. Sellossa arvioidaan käyvän viikossa 250 000 asiakasta ja vuodessa 13 miljoonaa. Ideapark tavoitteli noin miljoonaa kävijää kuukaudessa.

Tervetuloa Liikekaupunki Ideaparkiin!

Pormestarin tervehdys

Olen Eero "Eetu" Lehtinen, Suomen ensimmäisen liikekaupungin, Ideaparkin pormestari. Ideapark on täysin uudenlainen kaupan keskittymä. Katettu liikekaupunki luo ennennäkemättömät puitteet koko perheen viihtymiselle. Ainutlaatuinen miljöö, kansainväliset brändit, ravintolat ja lastenkulttuuripalvelut ovat nopeiden ja ruuhkattomien liikenneyhteyksien päässä. Palvelemme teitä ilolla ja hymyllä.

Tule katsomaan ja kokemaan, millaisia hienoja ideoita ja elämyksiä liikekaupunki sinulle tarjoaa. Toivottavasti nähdään!

Helge: Elämysten elvyttäjänä on Pormestari, joka kyläpäälliköstä poiketen viihdyttää ja hauskuuttaa. Ei ole sentään korkeampaa kunnallisveroa kauppaamassa tai sitten hän ohjailee näkymättömän käden tavoin kulutustemppelin keskiöön vinguttamaan korttia.

Etelä-Pohjanmaalla, Töysän kunnan Tuurissa, 500 asukkaan kylässä sijaitseva Kyläkauppa on myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Kyläkauppa on kasvanut huimasti vuosien varrella sekä kooltaan että valikoimaltaan ja kerännyt samalla ympärilleen kokonaisen kauppakylän; Tuurin alueella toimii yli 60 yritystä.

Kyläkauppa on ylivoimaisesti Suomen suosituin matkailukohde yli 5,8 miljoonalla vuosittaisella kävijällään (MEK 2005). Tätä uuden sukupolven Tavarataloa on vaikea sanoin kuvata; se on elämys, joka kaikkien on nähtävä ja koettava henkilökohtaisesti.

Helge: Henkilökohtaisen kokemuksen tuottajana on yksilö itse. Kuulostaako tutulta: User Generated Experience. Kauppiaat ja elämysmatkojen myyjät ovat ulkoistaneet kokemusten rakentamisen ja vastuun siitä yksilölle eli kuluttajalle. Kauppa, hotelli tai matkailukeskus tarjoaa vain puitteet. Hyvän elämän fiilikset joudumme tuottamaan omin voimin ja taidoin. Miten mielestänne tästä edetään kohti aitoa yksilöllistä palvelua? Vai onko itsepalvelu parasta, mihin lopulta päädymme kustannustehokkuuden nimissä?

@hyvaelama Hahaa sain mun kirjan loppuun. Vielä pysyi kärryillä kun puhuttiin esteettisen ihmisen siirtymistä eettiselle tasolle mutta toi uskonnollinen ihminen meni vähän ohi. Loppu oli kuitenkin pakko jakaa. Kierkegaardin haudalle on joku kirjoittanut "eksistenssi on kansalaistottelemattomuutta". Siistii....

@visualradio Hyvää tajunnan virtaa.... :)

@Asialista meillä tarkoitin tässä threadissä mainitsemiani projektin jory jäseniä ja mahdollisia ehdokkaita siis Minnaa, Samia, Heliä etc.
sorry meikeläisen qaiku-ilmaisukyky on vähän vajavainen
@visualradio ja @pe3 tarvitsemme tosiaan uudenlaista ajattelua ja infraa, jotta emme olisi vain kansalaisia ja/tai kuluttajia, avoimet rajapinnat ja some-taidot on osa sitä

@hyvaelama :)

Harmi, että Tekesin viimevuotisessa portaaliuudistuksessa on jätetty nettihaun ulottumattomiin vuotta 2008 vanhemmat uutiset, mutta muistan itse älytalojen mahtiaikaan (2000-luvun alku?) tehdystä tutkimuksesta ICT-puolen tiedottajana väsäämäni tiedotteen, jonka otsikko oli suunnilleen näin: "Kodin tärkein ominaisuus on äiti". Sai muuten piikkinä klikkauksia, hyvin mediaosumia ja muutaman innostuneen palautteenkin.

Siinä oli tutkittu ns. käyttäjälähtöisesti (en uskalla tähän termipohdiskeluun enempää sotkeutua) ihmisten ajatuksia siitä, mitä he kodissaan arvostavat, jotta osattaisiin suunnitella se tulevaisuuden kaiken mahdollistava koti oikein. Olisiko se turvaallisuus, laitteet, kaiken ohjautuvuus yhdestä yksiköstä, vai mikä. Ja ykköseksi nousi äiti. Vieläkin hihityttää.

Mutta on siellä Tekesissä noita ajatuksia laajentaa skouppia teknologiakeskeisyydestä ollut maailman sivu, hyvä jos koko ajan vahvistuu ja ymmärryskin lisääntyy (= tuo teoriakin menee oikeaan suuntaan).

Siilojen yli voi syntyä ymmärrästy, projektimme joryssä Teknologia proffa antoi kiitosta humanisti proffalle kiitosta silmien avaamisesta ja sanoi pystyvänsä muuttamaan tutkimuksiaan 'ihmislähtöisemmiksi VAU - TKES projektilla voi syntyä uusia yhteyksiä.

Nyt pohdimme miten kouluruokailu voitaisiin 'inhimillstää'.

Muuten olen samoilla samoilla linjoilla @Asialista @visualradio kanssa, että esim. itsekkyys voi olla ihmislähtöisyyttä leimaava.Mulle ihminen on mm. tunteva olento, ja ihmislähteisyys on vastakohta nykyisen instituutiolähtöiselle ja yhteiskunnan mekanistisyydelle. Empatia ja eettisyys on tärkeä juttu ihmiskeskeisessä ajattelussa.@pe3 'Musta pitäis olla tarkkana ihmislähtöisyyden, jossa ihminen on aloitteellinen toimija/innovoija/elämänsä muovaaja ja ihmislähtöisyyden, jossa ihminen on analyysin kohde (=etnografia), välillä' just noin. Anyway ihmislähtöisten tyyppien kanssa saa hyviä projekteja, tuotteita ja kestävää kehitystä aikaiseksi.

Kyllä italiaanot osaa ruokakulttuurin innovoinnin - miksei meillä vastavaa kouluihin http://www.whyhunger.org/news-and-alerts/47-why-sp...

@hyvaelama Ihminen keskiöön, huomion, hoidon, hoivan ja välittämisen kohteeksi on hieno tavoite. KOULURUOKAILUSSA uuteena trendinä näyttää olevan lähiruokaa kerran viikossa (lapsuudessani ei muuta ruokaa ollutkaan). Irja K olisi tässä parempi asiantuntija, mutta olen seurannut suomalaistan lähiruokakehittämistä läpi 2000-luvun Irjan kautta. Ranskassa tajusimme 90-luvulla, että sikäläisen keittiön elementit olivat arkea kotona 50-luvulla, mutta sen jälkeen teollinen prosessointi on betonoinut ruokakulttuurimme kelvottomaksi sikanaudaksi ja marinoiduksi broilerikanaksi. Poliittiset broilerit ovat antaneet kehityksen tapahtua. Me kuluttuajat menimme "halvan ruoan" ansaan (EU-keskustelu) ja alamäkeä on joka alalla: liha, leipä, pakaste-einekset ja kaiken kruunaa Atrian pikapizza. Olemme kaikki häiviäjiä tässä ruokasodassa, jonka jälkeä yritetään korjata terveyspuotien ja verkostobisnesten lisäravinteilla ja omegakolmosilla. Kiva, kun vanha kela nousee uudelleen tapetille. Uusi asenne RUOKAAN tuottaisi suomalaista työtä. Hyvää ruokaa tuotetaan muuallakin (jopa parempaa), mutta tarvitsemme kulttuurivallankumouksen. Olen Berlusconen kanssa tässä asiassa samoilla linjoilla.

@visualradio jep täällä suomalainen keittiömestari vaihtaisi heti Berlusconin suomen pääministeriksi - muuten muutosta ruokakulttuurissa ei tapahdu

@hyvaelama Berlsuconi tunnetaan naistenmiehenä, joka mediatietojen mukaan vaihtaa muijaa 75-vuotiaana tiuhempaa kuin suomalainen teini murrosiässä. Olisiko tässä jotain oppia meille kabanossia ja HK:n sinistä popsiville miehillekin? Pitäisikö ruoan ja mieskunnon välille rakentaa korrelaatiokäppyröitä? Jos todisteita löytyy, silloin city- ja omatoimiviljely nousee arvoon arvaamattomaan. Tutkikaa Silvion eväät ;)

@hyvaelama - hyvä juttu, Tekesissä tuntuu puhaltavan uusiakin tuulia. Human centric teollisuudessa? - löytyisikö KONEelta jotain tyyppejä, KONEhan on nykyisin people flow yritys jossa ihmis/ympäristö lähtöinen design on vahvana...

@hyvaelama - IDEO on luonut Human Centered Design toolkitin, jossa ihan mielenkiintoisia ajatuksia ja työkaluja...

@VesaAuvinen Jos puhutte Kone Oyj:stä, niin kyseinen yritys on jo pitkään tehnyt tulosta hissien, liukuportaiden ja käytävätasojen (vai miksi niitä kutsutaan) huollosta ja ylläpidosta. Esimerkiksi monella lentokentällä on eri valmistajien hissejä ja liukuportaita, mutta yleensä vain yksi yritys huoltaa koko kenttää ja monesti tuo huoltava yritys on Kone. Joten ovat he joutuneet jo pitkään ottamaan tämän palvelukonseptin huomioon myös tuotekehityksessä.

Hyvään ruokaan (myös kouluruokaan) tarvitaan äidinmaitoa, agrikulttuuria ja ripaus bioteknologiaa (ei viittaa Turkuun). Nämä modernin ajan prosessit ovat etäännyttäneet meitä tuhanisista olennaisista asioista: elämästä, kuolemasta, hoivasta, huolenpidosta, välittämisestä, maukkasta ruoasta, nälästä, aitoudesta, mauista ja tuoksuista. Siksi uskomme ydinvoimaan ja "killeri applikaatioihin", vaikka yksinkertainen on kaunista todisteita löytyy muutaman vuosikymmenen takaa. Ehkä Japani opettaa jotain? Olen kuitenkin pessimistinen sen suhteen. Uskomusjärjestelmämme eivät horju, vaikka tänne tipahtaisi ydinpommi joka kylään. Olemme vähitellen mutatoitumassa tunnevammaisiksi psykopaateiksi (jos tämä nyt lohduttaa ketään).

@VesaAuvinen @Keskilinkki joo Kone on tosi human centric, siellä on ihmiskasvoinen omistaja ja aina kunnoitettu osaajia, heidän älykäs hissi projekti on tosi hyvä tarina ihmislähtöisestä insinööriajattelusta, jota johto aluksi 'vastusti'

@hyvaelama human-centric design tai user-centric design (UCD)? joko tälle taas haetaan määritelmää? johan minä olen sen Tekesille kertonut useammankin kerran ;)

kolme perusprinsiippiä alkaen alkaen n. 1970-luvulta (gould & lewis 1985) ovat:

• aikainen fokus käyttäjiin ja heidän tekemisiinsä.
• empiirinen tutkimus. eli tutkitaan ihmisten toimintaa.
• iteratiivinen prosessi. eli opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta..

toinen pointti on kaikkein oleellisin, eli TUTKITAAN ihmisiä, mitä he arjessaan tai esim palvelukontekstissa tekevät. käyttäjien tarpeiden huomioonottaminen, jos menetelmänä ”nojatuolipohdiskelu" tai "asiantuntija tietää", ei siis tarkalleen ottaen ole UCD:tä. tämänkaltainen "käyttäjäystävällinen ajattelu" on hyvä alku sekin, mutta ilman empiriaa tämä on vain vanhaa kunnon asiantuntijavaltaa uudessa kääreessä.

sitten käyttäjäkeskeisen rinnakkainen termi on käytettävyys, jossa on määritelmätasolla paljon samoja asioita kun UCD:ssä: käytettävyys on mittari, tuotteen ominaisuus, joukko heuristiikoja, joukko osallistamisen ja mittauksen menetelmiä, tuotekehitysprosessin virstanpylväitä sekä organisaation tukea yleensä.. jne jne

sateenvarjotermejä ovat molemmat - eivät tiukasti rajattuja menetelmiä. olen itse käynyt tämän lyhyesti läpi väitöskirjassani (https://www.taik.fi/kirjakauppa/images/4c0bf2e634ce046fdddfad987f186678.pdf), s 20-22, sekä erään eu-hankkeen deliveraabelissa (http://www.ist-mobilife.org/images/stories/mobilife_deliverables/d09c%20(d1.4c)%20-%20ucd%20extra%20(pu).pdf), s 8-9.

ja jos yrityskontekstista puhutaan, niin kierkegaardeja, sokrateksia ja filosofeja ei missään tapauksessa pidä sotkea mukaan, koska tämäkin johtaa väistämättä vain asiantuntijavaltaan ja käyttäjästä loitontumiseen.

konkreettisesti tavoitteena on palvelumuotoilun ohjaaminen siten, että loppukäyttäjän näkökulma ohjaa suunnittelua. toisin kun muilla sidosryhmillä, käyttäjillä ei useinkaan ole edustajaa projektissa. juuri siksi tavoitteena on formalisoida tai "byrokratisoida" heidän näkökulmansa huomioonottaminen, esim: "vaiheessa X ja Y on tehtävä käyttäjätutkimus tavoilla Z ja K".

@Asialista @pe3 : osallistaminen on sitten hieman oma tarinansa. eli otetaan käyttäjä mukaan ideoimaan tai suunnittelemaan tuotteita tai palveluita.. joissain tapauksissa tämä on hyvin keskeinen näkökulma. mutta sitä empiiristä, "ulkopuolista" tai "objektiivista" otetta tarvitaan edelleenkin. on monia syitä miksi osallistujat eivät ole parhaita jäsentämään tai arvioimaan omaa toimintaansa. samoin on monia tutkimuksellisia kysymyksiä ja palvelukonteksteja, joiden kehittämisessä loppukäyttäjää ei voi (paradoksaalista kyllä) päästä mielipiteitään laukomaan.

Hyvä keino saada ihmislähtöisyyttä teollisuuteen on ottaa teollisuuden jäsen mukaan tapaamaan heidän tuotteidensa asiakasta tai loppukäyttäjää. Mennessään epäileviä, pois tullessaan silmät loistaa ja kädet heiluu.

@PanuK näin on, mutta usein tehtaan varjoista ei lähdetä kylmään maailmaan muuta kuin poikkeustapauksessa.@ekurvine täytyypä tutustua, esim. Hippelin lähestymistapa on vähän leaduser spesifinen mitäs yhteiskehittely palveluissa onko sulla siihen jotain ?

@hyvaelama Tehtaan varjossa on paskanäytelmä, mutta siinä on hyvä musiikki

@PanuK tai sit käy just päinvastoin. otimme kerran prototypoimamme palvelun koodaajan mukaan testisessioon oikeassa kontekstissa. kaveri meni ihan rikki. hän suunnilleen itki sieltä lähtiessä: "voi kun olis ollu aikaa tehdä tämä valmiimmaksi..."

@hyvaelama Taikissa on yhteiskehittelyä tehty co-design otsikon alla, ks esim Tuuli Mattelmäki, Katja Soini ja Kirsikka Vaajakallio. Ymmärtääkseni yhdistellen luotaimia, työpajamenetelmiä ja käyttäjätutkimuksia.. ja Medialabrassakin lienee jotain tämän suuntaista, @pe3 ehkä tietää enemmän?

mutta en tosieen tunne aluetta kovin hyvin. hlökohtaisesti lähestyisin tätä enemmän empiirisenä ongelmana kun menetelmäkehityksen kulmasta..

Ajattelen teollisuuden tarpeisiin SOVELLUSLABORAOTIOTA, jonka toiminta ulotetaan b28 asiakkaan toimintaympäristöön ja siellä TUOTE muovaillaan asiakkaan tarpeen / ongelmanratkaisun mukaiseksi. Tätä toimintaa on ollut ikiaikoja (massaräätälöinti), mutta harvat osaavat käyttää avoimia mikrokanavia massaongelmaratkaiuihin. Avoin innovointi on mahdoton käsittää, jos sitä ei ole kokenut. Vähän sama, kun yrittäisi ymmärtää naista miehen tikapuuaivojen kautta. Lego on mielestäni onnistuneesti avannut tuotekehittelyään massoille. Mutta pientähän tämä on firmojen määrään nähden, jos miljoonista mieleen tulee vain yksi.

@hyvaelama Meidän kerrostalon hallituksen pj poistatti hissistä äänitoivotukset (menossa ylöspäin, neljäs kerros jne). Mä sain ne takaisin vetoomalla siihen, että "inhimillinen hissi" oli ratkaiseva syy mun muuttoon kerrostaloon yleensäkin ja tähän erityisesti.

Käyttäjien/asiakkaiden tunteet ja tajunnanvirta ovat hyvä - ja usein kovin radikaaliltakin tuntuva - ohjenuora palveluja skarpattaessa.

@personaleu Tosta puhuvasta hissistä sain oivan idean teollisuuden tarpeisiin. Joku nikale varustetaan podcast saattomusitilla ja kun huoltaja tulee paikkalle, kertoo se tilanteensa audiosti esimerkiksi kännykän kautta. Visuaalinen viesti vaihtoehtona, jotta tilanteen tasalle pääsisi ilman lukuisten arkistojen ja ammattilaisten haastattelua. Tällaisia tarpeita olisi miljoonasti. Raportin sijoittaminen voisi tapahtua audioboo tms kautta. No, tämäon raakileidea. Infoa ei saa olla liian paljon, koska silloin sitä ei kuunnella. Arvoanalyysin kautta kohti ratkaisua. Huoltojengi speksaisi. Teknisiä ratkaisuja helppo viilata, jos tehtävä ja tarkoitus ymmärretään. Japanin ydinvoimaloissa olisi riittänyt: vettä sauvoille, ettei pääse kiehumaan