#Suomi2

Siis theme 4 ainakin Porvoossa on smart city- juttua jossa käyttäjät olisivat mukana

15 meuroa jaossa, nyt tarvittaisiin ijuna henkeä ja hiukan byrokraattia peliin.

Porvoo on lähellä, haasteet kovat, energiastadi, kirkkokaupunki, matkailupitäjä, vanhaa ja uutta, kaksikielinen, merellinen, joen varrella, runebergiläisyyttä, edelfeldtiä, Helsingin kyljessä, modernin imagon tarpeessa. Itä-Uudenmaan liitto katoaa, Porvoosta pitäisi kehittyä selkeä itäuusmaalaisten pääkaupunki, Kuninkaanportin suurkaupan projekti kuopattiin ympäristöministeriön toimesta. Kulttuurilinnaketta suunnitellaan. Nesteestä veromarkat. Huimat kasvumahdollisuudet Hesan kainalossa 50 vuoden tähtäimellä, mutta kamppailee parhaillaan verotulojen vähentymisen kanssa. Ongelmia ja mahdollisuuksia riinakkain. Olisi kiva thinktankata Porvoolle uusi tulevaisuus #iTraining ja intohimottamismeiningillä. Yes, sopii minulle ja meille (alueellinen tukiryhmä) mainiosti.

Saisiko purskeen, mitä tuossa Ossin linkissä on?

Porvoo hallintopääkaupungiksi!

@studioarkla heitä Seppo Lahti ja käytyyn kehityskeskuteluun mukaan. Palataan Itä-Euoopan, bioenergian ja pk-yrityskvasvun kysysmyksiin keinoina. Niitä löytyy meiltä, mutta nyt on päästävä vihdoinkin irti suuryritysvetoisuudesta. Sama tiedoksi@hyvaelama @Herra

PS: Täällä keskustelu muistuttaa välillä kulmakapakan turinoita, mutta olemme kaikki isänmaallisia hyvän elämän sotureita ja sankareita ;) he-he-he

Hyvästi jääköön hyvä elämä, ellei pian saada tukevaa otetta Suomen kansantaloudesta. Kauppalehden keskiviikkoinen 17.02. artikkeli, joka kertoi Global Entrepreneurship Monitorin raportissa ja jossa Suomen asemaa verrattiin yli 50 teollisuusmaahan, antoi saman, yhtä järkyttävän kuvan Suomen mahdollisuuksista kuin muutkin parin viime vuoden aikana julkaistut vastaavat raportit.
Tästä pääsisi kun toteaisi raportin huuhaaksi, mutta maailmaa muualtakin kuin kaivon takaa kiertäneenä totean, että valitettavasti raportti on täyttä asiaa. Lisäksi siinä ei käsitellä muutamia muita tärkeitä yrittämiseen ja kansantaloutemme kasvuun merkittävästi vaikuttavia tekijöitä, joista heitän tähän vaikkapa perus- ja ammattiin johtavan koulutuksen keskenkertaisuuden ja asenteellisuuden sekä koulutusalojen väärän painottamisen, tai mikseipä esimerkiksi käy myös työelämän osapuolten totaalinen ja todellinen vastakkainasettelu, kun kysymyksessä on todellisten muutosten aikaansaaminen työyhteisöissä. Mistä yritys saa käyttöönsä muuttuvassa tilanteessa tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa, kun olemassa oleva porukka pitäytyy oppimiinsa ammattinimikkkeisiin ja vaitaa et voi (todellisilla syillä eli vaikka ammattitaidottomuudesta tai väärästä osaamisalueesta johtuen). Uusien palkkaaminen entisten lisäksi ja tuotantoon sillä hetkellä sopimattomien ohjaaminen muihin tehtäviin on huono, epärealistinen vastaus.
Päätöksentekijät kinaavat työurien jatkamisesta, hyvinvointipalveluiden turvaamisesta, valtion- ja kuntatalouden kululeikkauksista ja verojen korottamisesta (kun juuri on päästy niitä alentamasta). Tosiasia on, ettei toistemme tukkaa kampaamalla ja vesijohtoja tai homekouluja korjaamalla tätä kansantaloutta pelasteta.
Tarvitaan irtaantumista bilateraalisen kaupan aikaisesta (suur)yritysajattelusta, jonka nimi tätä nykyä on keihäänkärkiyritysten avaamat vientinäkymät myös pk-yrityksille. Suuryrityksille sopivien kansainvälisten hankkeiden kilpailu on kovaa eikä meillä ole mitään sellaista, mitä muut eivät osaisi. Pohjia myöten kilpailtujen suurten hankkeiden alihankinnassa pk-yrittöjien selkänahasta otetaan niiden hankkeiden kannattavuus, jos nyt ylipäätään alihankintaa kotimaahan tulee. Ja jos tulee, alihankintana myydään teknologiaa ja osaamista, jota kaupantekohetkellä on yrityksen hallussa, sitä ja vain sitä, ei mitään muuta.
Kehitä siinä sitten pk-yrityksen osaamista ja teeppäs yrityksestä houkutteleva työpaikka korkeasti koulutettulle nuorelle sukupolvelle, kun hengissä seuraavaan kauppaan selviämisessä on riittävästi tekemistä.

PS:
Hyvaelama: Lukaiseppas sähköpostistasi laajempi vuodatukseni aiheesta.

@studioarkla Seppo, kiva kun tulit tänne. Kirjoitan huomenna auki muutamia ideoita. Pk-rintaman saaminen näihin pippaloihin on keskeinen tavoite.

• ajatuksesi pk-yrityksistä on raikas
• olemmeko hirttätyneet 20 vuoden takaiseen suuryritysstrategiaan?
• uusi tie menesykseen löytyy pk-yritysten avulla
• Jeesus, miten vähän tätä ymmärretään
• muovaillaan strategia maaliskuussa
• vuosia olemme näitä juttuja pohtineet

Porvoon ja asuntoministeri Jan Vapaavuoren sukset menivät risiin Kuninkaanportissa, jonne suurkaupanyksikkö ei saa sijoittaa. @studioarkla Sepon mielestä aika on ajanut "laatikoiden ja liitereiden" ohi. Nyt heiluri on heilahtanut Kotkassa, Lahdessa, Kouvolassa, Porvoossa, Heinolassa, jopa Loviisassa ydinkeskustojen kehittämisen suuntaan. Ei huono, mutta Kuninkaanportin kaltaisia juttuja on ajetti toistakymmentä vuotta. Nyt päättäjillä ei välttämättä ole varasuunnitelmia. Ajattelun pitäisi muuttia

• intensiiviseksi
• integroivaksi
• tihentäväksi
• elämyksiä tukevaksi

EU komission ja suurteollisuus on usein ihmetellyt 'qaiku/ijuna' tarinoita eikä vain kerran ole esitetty toivomusta me järjestäisimme vierailun heille tutustumaan tulevaisuuden työtapoihin. Mm Leif Evindsson uskoo että ' From french revolution to Finnish revolution will be model for EU'. Hänkin uskoo ettei tulevaisuutta luoda harvardissä vaan 'hankenilla'

@hyvaelama @studioarkla Tuo on jo Wow! Let's do it! Tehhään se!

Tulevaisuutta ei luoda Harvardissa, Hankenilla tahi rakentamalla innovaatioyliopisto johon kaikki innovointi sitten uisi. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.

@juffe Jep. Jonkin laskutavan mukaan innovaatioista n 4% syntyy yliopistoissa, muut yrityksissä. Siis käytännöissä.

@visualradio tehään vaan @juffe hanken olikin lainausmerkeissä, kaveri tarkoitti samaa kuin sinäkin, tosin siten että Suomi on se tässä

@RNS @hyvaelama Mukava kuulla, tarkoitin juuri sitä, että pitää tarttua tähän hetkeen ja aloittaa tekeminen, eikä vai toimia sivustakatsojana. Joku sitten seuratkoon sivussa ja raportoikoon, oliko tämä innovaatio vai ei.

Avoimuus teeman ympärillä tutkitaan ja käynnistetään tutkimuksia nyt kovasti - mutta mitä pitäisi tutkia, mitä teidän mielestä kuvaisi parhaiten ?
Mitä Suomesta pitäisi tutkia tai miten tässä päästäisiin tekemiseen eikä vain raporttien kirjoittamiseen?
Mulla on EU:n open service innovation steering boardissa mahdollisuus vaikuttaa fokukseen?

Miten avointa tutkitaan, jos sitä yleisesti on vähän. Pitäisikö tutkia suljettua ja heittää rinnalle avoimuuden esimerkkejä? Qaiku edutsanee avointa kohinaa.

@hyvaelama ja @visualradio; Avoimuus teemana on kiistatta vielä epämääräinen ja tarvitsee jo sinäänsä tutkimista - esim. mikä teidän mielestä kuvaisi avoimmuutta parhaiten ? @visualradio kyselee, pitäisikö tutkia suljettua ? Ainakin pitää tutkia avoimmuuden esteitä (ellei joku jo tee sitä) ja mahdollisimman laajalla rintamalla; lainsäädännössä, tiedotuksessa, yrityskulttureissa, päätöksenteossa, rahoituksessa, perus- ja ammatillisessa koulutuksessa, perus- ja soveltavassa tutkimuksessa, maailmankatsomuksellisten ja tunnustuksellisten elämänarvojen sisältä etc.

Suomesta pitäisi tutkia myös alueellisia ja toimialakohtaisia eroja, tai vaikkapa missä asia- tai toiminnallisessa yhteydessä mikäkin avoimmuuden osatekijä on vahvoilla ja mikä heikoilla tai kokonaan kiellettyä, tai kuinkä hyvin avoimmuutta käytännössä hallitaan, kehitetään, kuinka ja millä toimenpiteillä sitä rajataan / vastaavasti laajennetaan etc.

Miten tässä päästäisiin tekemiseen eikä vain raporttien kirjoittamiseen? Tekeminen vaatii yleensä tekemisen keinoja ja työkaluja, joten kun perustietoa ja -taitoa on tarpeeksi, keinovalikoimaa ja työkaluja voidaan kehittää. Kysymys siis kuuluu, onko tietoa ja taitoa tarpeeksi ?

@studioarkla Ajattelusta mieleeni nousee TOIMINTATUTKIMUS, kun prosessien avaamista viedään käytäntöön ja samalla tutkitaan reaktioita, esteitä, avausmekanismeja, henkisiä miinakenttiä, tyhmyyksiä, joita tekeville sattuu. Tässä keskustelussa on heitelty kaupunkeja tai työssäkäyntialueita kohteiksi: Porvoo, Lahti, Kotka, Kouvola... Minulla tulee mieleen esimerkkinä mieleen kaavoitus vaikkapa Porvoon Kuninkaanportissa, jossa aluetason ja valtion välinen yhteydessä on ollut isoja katkoksia. En nyt tarkoita avointa dataa vaan vuoropuhelua, joka ei toimi 50 kilometrin etäisyydellä. Porvoossa rakennettiin keskustan ulkopuolista pilvilinnaa ja ympäristöministeriön asuntoministeri veti kruksin päälle. Hankesuunnittelu käynnistyi 2000-luvun alussa ja alue on ainakin puolivalmis. Katseen kääntäminen taajamien kehittämiseen edellyttää aivan uudenlaista ajattelua, koska "pelota ei enää ole, joille liitereitä rakennetaan". Tarvitaan huimasti intensiivisempää ajattelua. Löytyykö sitä? Vuoropuhelun täytyy olla avointa, koska kabinettien aika on ohi.