@tarjao 16.12. Eka vuos pistetään pakettiin ja funtsitaan miten saatas sut tyytyväiseks en vuonna :) IMHO paljon ihmettelyä ja kelailua, paljon mielestäni myös tehty! Joskin kaikki ei ihan tieteellistä.
@TarjaO hyvä kysymys ja kiitoksia kysymästä. Avoimuus ja homman läpinäkyvyys mielekkyyden rajoissa on hankkeen yksi kulmakivi. Osahankkeiden yhteenvedoista on blogiversiot työn alla ja kuten @troppone totesi, niin 16.12. käymme itsekin läpi tuon linkin.
Välittömän median osahankkeeseen kuuluu mikrokanavat, joten ensi alkuun siltä osin ja mikrokanavassa: pari akateemista paperia (vasta suomeksi; osa käännettävänä), joita jotkut ovat jopa lukeneet ai ainakin islmäilleen, jonkin verran uusia avauksia ja konseptointia hallinnon suuntaan (arvio pitää kysyä sieltä suunnasta), Kansalaisosallistujan työkalut -skaban kätilöinti, (itse)organisoitumismallien ja -työkalujen evalutointia (mm. vkokokoukset, nettifasilitointi ja webinaarien kehittely), mikrokanava -kokeiluja, sivutuotteena lvm:lle käytännönläheinen opas avoimesta datasta (ulos maaliskuussa 2010). Itse olen vain avustajana, opas ensisijaisesti = @pe3 ja @apoikola.
@ubiq Luin artikkeliasi puolueista. Erittäin mielenkiintoista metsänhoidon tavoitteiden näkökulmasta. Voi ajatella, että siinäkin on kansalaisilla eri puolueita, kuten ekonominen, ekologinen ja sosiaalinen painotus.
@TarjaO Joo yksi haaste on, että hallinnon ja joukkoviestinnän suuntaan voisi konsultoida vaikka kuinka, mutta se on sitten hieman eri hommaa kuin tutkimus. Eli pitää löytää sellaista tekemistä (caseja), ettei rähmitä markkinoita ja toisaalta voida osoittaa toiminnasta jotain tutkimuksellisesti.
Mitattavuus on muotia ja noin katsoen ehkä saavutuksillisinta on ollut Välittömän median osalta silmäilyjen perusteella: Puolueen tulevaisuus -paperi (sopii kaikille organisaatioille) http://bit.ly/C7IL4 (151 klikkausta via Bit.ly), verkostoanalyysin sormiharjoitelma KEVA -casella http://bit.ly/APhuT (pitäisi vilkaista Wordpress) sekä alustus Suomi.fi -seminaarissa http://bit.ly/8B2aq (1059 silmäilyä via Slideshare). En osaa arvioida ovatko nuo paljon, saati tutkimuksenpoikasen kannalta. Olen aika noviisi akateemisesssa maailmassa.
Ainakin omalta ja Välittömän median osalta yksi yleishavainto on, että avoimen toimintamallin ja 'sosiaalisen median' käytön myötä (kts. yllä) prosessit a) nopeutuvat b) muuttuvat. Nopeutta en sinänsä osaa itseisarvostaa, mutta toiminnan avaamisella nettiin alusta alkaen - eikä lopputuotteena - on mielestäni runsaasti etuja.
Esm tässä nyt syntyy samalla blogimerkinnän poikasta, jonka ajattelin tehdä ensi keskiviikkona ja samalla saa jo etukäteispalautetta, jolloin varsinainen blogimerkintä (so. lopputulos) on oletettavati hiotumpi :)
Oma (tarkoituksella itselleni asettama) haasteensa Välittömän median osalta on, että oikeastaan kukaan ei vielä tiedä, miten ajantasainen netti vaikuttaa. Yleishypoteesini on, että vaikuttaa ja penteleesti. @TarjaOn aloittama Etherpad -threadi (http://bit.ly/8yvuJT) antaa jotain viitteitä siitä.
Aikalaistutkimuksessa on haasteensa, muun muassa merkityksellistämisen suhteen: tutkitaanko ylipäänsä oikeita asioita eli onko tutkimus ylipäänsä relevanttia? Jos esm Wikipedian varsinaisten 1-9-90 -tekijöiden joukkopako jatkuu nykymalliin (kts. #Tutkimusmikroblogihttp://bit.ly/7ovEGv),,) niin nykyinen crowdsourcing, produsage, joukkoäly etc. innostus voi selittyä osittain yksinkertaisesti uutuudenviehätyksellä.Sitä emme vielä tiedä.
Mutta itse olisin ihan tyytyväinen siihenkin, että pystyisin pointtaamaan myöhemmin relevantteja aiheita, vaikka tulkintani olisivatkin 2.0:aa verrattuna tulevaisuuden 10.0:aan (en edelleenkään pidä netin versioinnista, mutta ehkä tuo vertaus sopii tähän).
Kiitoksia @TarjaO, kommentoi ihmeessä lisää, tässä tuo blogimerkintä varmaan jo melkein onkin, kunhan sen koostaa, tiivistää ja kirjoittaa helppolukuisemmaksi :) Useimmat linkitkin tuli kerättyä kasaan :) :)
