#Vantaa

Kokoan valtuustoseminaarin asiat kaikki samaan kommenttiin. Lähetän sen välillä talteen, jos jotain fataalia sattuu.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman puhuu alkuun: valtionosuusuudistus saatava eteenpäin. Helsingin seudun investoinneissa valvottava Vantaan etua.

Entä jos Vantaa olisi Tanskan Odense, Suomen kuntaliiton simulointi(yritys) Kari-Pekka Mäkiluoma.

• Odense: 187 000 asukasta, 13 % ulkomaalaistaustaista
• Tanskassa terveydenhuollosta vastaa kuntien sijaan 5 aluetta
• T. valtio vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä
• T. kunnat halinnoivat kansaneläkettä
• T. kuntalaisten palveut on keskitetty Internetin ja kuntalaisten palvelukeskukseen
• Odensessa valtuustossa 29 jäsentä (varajäseniä ei ole), luottamushenkilöt 4 vuodeksi, kunta tukee suoraan poliittista työtä -> 0,75 euroa ääntä kohti vuodessa
• Odensen äänestysprosentti 65,8 % / Vantaan äänestysprosentti 54
• Jos Vantaalla olisi ollut Tanskan äänestys %, niin Vihreilä olisi vain 4 paikkaa Vantaalla (nyt 9 %)
• Odensessa valtuusto kokoontuu joka toinen viikko ja kokoukset ovat julkisia
• Valtuusto valitsee pormestarin=valtuuston ja kaupunginhallituksen pj, ei voida erottaa kesken toimikautta
• Odensen valtuusto jakautuu valiokuntiin (udvalg), joissa on 7 jäsentä. Kaupunginhallituksen jäsenyys on pääoimista.
• Odense: luottamushenkilöstöpalkkiot (työ on ammattimaisempaa kuin Suomessa, paremmat korvaukset) ansionmenetyskorvauksia, lapsikorotuksia ym.
• Odensen kaupunginjohtajan työsuhde määräaikainen 7 vuotta. Jos Vantaa olisi Odense, virkamiesjohtajan palkka olisi 175 000 euroa vuodessa.
• Fyn saarella on kuntien välistä yhteistoimintaa mm. sosiaalihuollossa.
• Odensen ohjausmalli: Balanced Scorecard käytössä.
• Odensen tulevaisuuden visio on: leikkivä kaupunki.
• Odensen valtuuston jäsenten matka- ja kokouskulut kuitit ym. julkisesti nähtävissä netissä.

JH: Simulointi on melko pintapuolisesti tehty. Tarkentaviin kysymyksiin ei saatu vastausta. Tarkoituksena oli kai huvittaa meitä mielikuvilla siitä, kuka istuisi missäkin ja millä palkalla, jos hallintomalli olisi Odensen kaltainen.

Seuraavaksi kaupunkimaantieteen professori FT Mari Vaattovaara: Seutuyhteistyö ja metropolipolitiikka

• Metropolipolitiikan suurin haaste on se, kuinka ymmärtää ja kuinka ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi

MIKÄ TÄSSÄ SALISSA VINKU JA VONKUU? TUULIKO? Hyvä kun saan selvää Vaattovaaran puheesta.

• Antti Joutsniemi: ongelman taustalla on suunnitteluharha, joka johtuu 1960-luvulla rakennetusta metropolialueiden teoriasta.
• Martens (2009) Kun kaupunkiseudut kasvavat 1-1,5 miljoonan asukkaan kokoluokkaan, kaupunkisuunnittelu on ambivalentissa tilassa toivottavan kaupunkirakenteen ohjaamisen osalta.
• Vasta 1,5 asukkaan kohdalla kaupunkisuunnittelua aletaan aktiivisesti suuntaamaan monikeskuksisen rakenteen suuntaan
• Jumbo-lausunto (Jussi Pajusen) on Vaattovaran mukaan tyypillinen monosentrinen toteama. Oikeasti Jumbo on LOISTAVASSA paikassa! Valitettavaa on ainoastaan se, ettei Jumolla ole joukkoliikennepainotuksellista roolia.
• Maantieteilijän näkökulmasta "vallatun" Sipoon sijainti ei ole metropolipoliittisesti ollenkaan keskeinen.
• Sokea piste: ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytyminen - arki, toimintatavat ja toiveet.
• Yleisen hyvän ja kestävän kehityksen nimissä tarjoilaan usein hyvin perinteisiä ajattelumalleja, joiden toimivuudesta on hyvin vähäistä näyttöä.
• Kaupungistuminen jatkuu aiemmasta poikkeavalla tavalla: muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta.
• 2000-luvulla joka viides pk-seutulainen on muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon. 20-29-vuotiaista joka toinen.
• Helsingin väestönkasvu on melko hidasta.
• Työpaikkojen määrä kasvanut nopeimmin Espoossa ja Vantaalla, mutta myös kehyskunnissa.
• Osaamisintensiiviset yritykset valitsevat sijaintinsa potentiaalisten työntekijöiden asumisen perusteella.
• Aviapolis on yksi muutamista vahvistuneista työpaikka-alueista pk-seudulla: klusteroituminen. Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla.
• Demokratiasta: on vaarallista, jos hallintoeliitti ottaa oikeudekseen määritellä yleisen hyvän tai kokonaisuuden edun ylitse ja ohi niiden ihmisten, joita se koskee.
• Paikalliset erityisintressit on nähtävä myös potentiaalina - kaupunkiseudun elinvoimana - eikä niitä ongelmallisuuksista huolimatta tule hävittää, vaan pikemminkin vaalia.
• Vaattovaara ei näe syitä, miksi pk-seudun kunnat tulisi yhdistää.

JH kritisoi: MIKSI COMIC SANS (tai sitä muistuttava) fontti? Pysyvöityä? Vaattovaara on todella akateemisesti esittävä. Välillä käsitteet ja lauseet ovat liian kapulakielisiä ja jopa epäkieliopillisia: Miksi isomman julkisen hallintokoneen rakentaminen vastauksena?

Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen: Vantaan strategiset tavoiteet ja kehitysnäkymät

• 2013 melko varmasti miinukselta plussalle
• Vantaa-sopimuksen ajoista tilanne on muuttunut hieman parempaan suuntaan.
• Veroprosentit pidetään ennallaan.
• Kuntien kestävyysongelma vaatii tuottavuuden kasvua.
• Osaavan työvoiman saaminen isoihin kaupunkeihin on haasteellista.
• Verotulojen kasvu 2010-2011 n. 3,9 %
• Menokshys kasvaa eniten sosiaali- ja terveystoimessa
• Kehärata syö investointivaroja.
• Aloitettavien talonrakentamiskohteiden kriittinen tarkastelu ja karsinta
• Työttömyys on Vantaan suurin ongelma. Työttömien määrä ja rakenne heijastuvat koko kaupungin talouteen. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrässä olemme maakuntakaupunkien sarjassa.
• Euroopan ja Aasian talous nousussa - Amerikka voi olla jopa romahduksen partaalla.
• Vantaa saa enemmän verotuloja, kuin mitä veronkorotuksen oli laskettu tuovan.

Kaupunginhallituksen pj Tapani Mäkinen: Tilannekatsaus ja kaupungin johtamisjärjestelmä

• Henkilöstöä on tullut 10 lisää! Tavoite on siis Vantaa-sopimusta selvästi jäljessä.
• Henkilöstön palkitsemis- ja kannustamisjärjestelmä ei tällä hetkellä ole Vantaa-sopimuksen mukainen.
• Kaupungin velan määrä ylittää miljardin euron määrän 2012.
• Vantaa-sopimuksessa on toteutunut mm. sivistystoimessa: Vantaa-lisän ehdollisuus on purrut.
• Johtamisjärjestelmässä tarkastellaan kahta mallia: 1. nykyinen malli kehitettynä, 2. Vantaan pormestarimalli
• Vantaa on oikeasti dynaamnen kaupunki. Kunnallinen byrokratia on minimissä, kun verrataan muihin kaupunkeihin.

Seuraavaksi kuullaan poliittisten ryhmien kolmiminuuttiset puheet.

• Vihreiden Anniina Kostilainen eli @AnniinaK : Ilmastotavoitteet budjettin lukuina. Jokaisen toimialan tulee asettaa konkreettinen ennaltaehkäisyyn tähtäävä tavoite.
• Perussuomalaiset: Onko johtamismalli todella tällä hetkellä Vantaalla tärkein käsiteltävä asia?
• Vasemmistoliitto: Pienistä puroista ei synny kuin pieni joki :) Tarvitaan isoja puroja. Valtuustoporukasta on saatava lisää irti.
• RKP: Dickursbyn Kampuksen rakentamisen viivästyminen on voitto kapitalismille: ostopalvelut säilyvät.

Olipas maittavaa ruokaa. Etenkin jälkkäripöytä yllätti: valkosuklaarouhekakkua mojitosorbettia.

Toimialojen näkemykset ja esitykset taloussauunnittelmaan

• Kaikille terveysasemille Orange-puhelinpalvelujärjestelmä, mm. takaisinsoittopalvelu
• Pakolaisten määrä on kasvanut alkuvuodesta 2010 enemmän kuin v. 2009 yhteensä (mm. perheiden yhdistäminen, maan sisäinen muutto)

JH: HUS - ylityksiä...tuottavuusongelmia...kustannuksien nousuja. HUS:n ymmärtäminen vaatisi yliluonnollisia kykyjä.

• 144 lasta on vähemmän päivähoidossa kuin viime (?) vuonna
• Kerhotoiminnan laatua nostetaan.
• Hoitoapupalvelua täsmennetään.
• Ympäristöpäällikö vakanssi 50 000 €. Kehys ei mahdollista määrärahaa, joten kulut hoidetaan energiankulutuksen säästyneillä menoilla.
• Ryhmäkokojen pienentämistä jatketaan (valtion erityistuki 2,15 M€). Tavoitteena (haaveena) on päästä eroon yli 28 oppilaan luokista.
• Perusopetuksen kieliohjelman kehttäminen: ryhmäkokojen pienentäminen 18->12
• Lakkautuksia: Uusituvan, Myllytuvan, Koskituvan ryhmäperhepäiväkodit ja Jokipihan päiväkoti

Zzz, nukahdin sekunniksi. Piristi. Aah, nyt kahvitauko!

• Vantaan Energia Oy käynnistää jätevoimalaprojektin vuonna 2010. Rakennuskustannukset ovat 200-250 M€.

JH: Rapoiluinto laantui. Taannuin kuunteluasteelle. Lopuksi Keskustelu toimialojen alustusten pohjalta

soster esitti, että Vantaa on kaikkien vertailujen kärkikastia, kun lasketaan kustannustehokkuutta. Vantaalla sosterin keskimääräiset kulut ovat pienempiä kuin muualla. Apulaiskaupunginjohtaja tulkitsee tämän tuottavuuden kasvuksi. Entäs jos kyse onkin vain siitä, että palveluita tuotetaan vähemmän kuin mikä tarve olisi? Onhan se halpaa, jos tuotetaan vain tietty määrä palveluja, jotka riittää vain murto-osalle porukkaa. Kalliiksi se tulee vasta siinä vaiheessa kun aletaan korjaamaan laiminlyönnin satoa.

@AnniinaK Samaa mulle kuiskattiin vierestä. Lähetteiden vähentäminen ei välttämättä kerro siitä, että porukka olisi terveempää kuin ennen.