#Vertaisaika

tähän threadiin aluksi vaikka erilaisia rakenteita, jäsennystapoja etc ping @tuija @annerongas

Toiminnan tarkoituksen mukaan

Crowdsourcing
- ongelmanratkaisu (ja innovointi)
- sisällöntuotanto (Star Wreck)
- aineiston keruu ja lajittelu (Microtask, Nasa, ympäristöhallinto)
- vertaistoiminta ja vertailu (kokemukset yms)
- organisaation sisäinen / sidostyhmätoiminta
- organisaation toimintojen ulkostaminen (esm asiakaspalvelu)

Nettifasilitointi
- innovointi
- näkemykset, strategia
- verkoston käynnistäminen
- verkoston koordinointi

Toimintaympäristö
- työkalut etc.
- juridiikka

@ubiq Tuli mieleen sellainen sosiaalinen aspekti, että entä jos kaikki tarvittatavat henkilöt, esim. työyhteisössä eivät halua tai viitsi osallistua. Kuinka heidät saadaan / otetaan / kannustetaan / pakotetaan mukaan olettaen, että työkaluista se ei jää kiinni?

Liian usein Qaikussa oletetaan, että kaikki on ihan hinkuen mukana, kun töissä saa painia sen osallistumattomuuden kanssa. Ja kun ei osallistuta, ei hommat etene. Ihmisillä on kaiken maailman verukkeita ja syitä olla osallistumatta. Sama se on muuten vapaaehtoishommissa: alussa ollaan mukana, mutta sitten jossain välissä pudotaan kelkasta. Entäpä, jos projekti riippuukin jostakusta pudokkaasta: mikä silloin eteen, miten pääsee ympäri?

Tällaisista asioista haluaisin lukea!

@Mitro Hyvä pointti. Listattuna on aiheisiin, mm motivaationlajit, 1-9-90, lievä osallistuminen etc eli luettavaa aspektista tulee :)

@ubiq Kivaa! Ja vielä toisinpäin: kuinka itse innostan enkä tapa osallistumista kuitenkin samalla pitäen huolta, että homma ei leviä käsiin ja lillukanvarsiin. Sama toiselta puolelta: kuinka annan kontribuutiota yhteisen hankkeen hyväksi laajentamatta scopea liitaa tai rönsyilemättä kaikkeen. Kuinka katselmoin ja kritisoin rakentavasti ja parempaa luoden. Monasti sitä aloittaa sanomalla: "ei näin, vaan näin." Siinä kanssatekijöiltä kysytään pitkää pinnaa.

Jos tulee mieleen tai kesän aikana vastaan hyviä caseja, niin niitä myös mielellään otetaan purettavaksi. Havainnollistaminen auttaa hahmottamaan.

Varsinkin vähemmin somessa hengailevalle jutut menevät aika äkkiä absurdin puolelle eli pudotelkaa meitä myös maan tasalle (siksi tämä koko homma tehdäänkin avoimesti ja tekstejä tuodaan luettavaksi).

@Mitro Tarkoitus on tehdä ihan how-to-opus. Mutta kovin syvälle ei esm työpajafasilitoinnin perusteisiin voi mennä, kun tavoitteena on kuitenkin että miten tehdään netissä. Toisaalta jollain tavalla yleistäkin 'fasilitointia' on hieman avattava. Eli fokuksena on avoimet joukot / verkostot netissä ja niiden innoittaminen.

Mutta tässä on hyvä huomioida, että tematiikka vaihtelee laajalla skopella yksittäisestä #qaikusourcing -kysymyksen toteuttamisesta laajojen verkostojen kätilöintiin mallia #Nettiaika - ja jossain vaiheessa alamme varmaan mähkiä miten rajataan =)

@Mitro sanoisin, että jos kyseessä on työyhteisön projekti, jossa tiedetään henkilöt, joita tarvitaan osallistumaan, on kyse organisaation johtamisesta eikä crowdsoursing-menetelmästä, jonka määritelmään kuuluu, että tehtävä, ongelmanratkaisu tms. ulkoistetaan ennalta määräämättömälle joukolle ihmisiä avoimesti verkossa.

@ubiq:n kanssa aiemmin kelailtuja eroja perinteisen ja nettifasilitoinnin välillä. Mitä muuta voisi olla?

Minä olen tehnyt kaljakori crowdsourcing-projekteja.
Olen esitellyt ongelmani joukolle harrastajia ja kertonut että mulla on 24 tölkkiä tuontiolutta.
Se joka lähettää toimivan ratkaisun saa oluet, mutta siitä vähennetään 1 tölkki jokaista tuntia kohden. Jos ratkaisu tulee 6 tuntia postauksen jälkeen, saa 18 tölkkiä jne.

Sekä joukkouttamiseen että fasilitointiin netissä liittyy suunnittelua ja valmistelua. Alustavaa runkoa:
* aikataulutus
* strategiset valinnat
* toimijoitten roolijako
* tunnuksen ja logon valinta
* profiilin luonteen määrittely
* suunnitelma ongelmatilanteiden varalle
* tiedotussuunnitelma
* työnjako tiedotuksen suhteen
* yhteisten työskentelytilojen määrittely (sisäinen toiminta, ulkoinen toiminta).

Mitähän tästä puuttuu? Järjestyksen merkitys?

@Herra Sami Viitamäen FLIRT-mallissa insentiivit ovat yksi viidestä vaadittavasta asiasta. Toki nettimaine tai kaverien peukutukset riittävät joillekin. Tuntien tikitys tuo pelin viehätystä mukaan :)

Viitamäen gradu http://www.scribd.com/doc/20607704/Th...

FLIRT:
- Focus / Facilities / toimintaympäristö ja toiminnan kohde
- Language / kommunikoitava kieli
- Incentives / insentiivit eli palkinto
- Rules / toimintaperiaatteet
- Tools / työkalut

(Ks. @ubiq ja meikän esitys DCL viime vuonna https://docs.google.com/present/view?...)

@annerongas Se on itsestänikin mielenkiintoita. tulee seurattua sähköpostia koko ajan.
Kaksi viimeistä kertaa voittaja on kieltäytynyt palkinnosta, mutta jengi on ollut innolla miettimässä kuitenkin, kun ikään kuin nopeammin voittajan löytänyt on saanut parhaat pisteet.

Eräänlaisena rajanvetona voi pitää suurorganisaatioita kuten Microsoft, jossa ulkoistetaan organisaatiossa 'nimeämättömälle' joukolle (koska työntekijöitä on niin paljon) - kuten ennakointipörssit - tai sidosryhmille, kuten IBM:n Innovation Jam (reilut 100 000 osallistujaa).

@ubiq @annerongas Oikeastaan se mun ajatukseni pohja oli verkossa tapahtuva projektin työstäminen. Projekti: ajaltaan rajattu, tiettyä tarkoitusta varten olemassa oleva tekemisen tapa. Yleensä vielä sanotaan, että resurssit, mutta tässä kontekstissa juuri ne ovet luonteeltaan täysin toisenlaiset. Niinpä ilmeisesti insentiivit ja motivointi tulee keskeiseksi.

Ajatus tuli pitkälti siitä, että jo nyt eri organisaatioissa on virtuaalisia projektiorganisaatioita, joissa tekeminen lähestyy groud sourcingia, ja työkalut ovat näitä somesta tuttuja.

@annerongas Ehdit näemmä jo laittaa tuon taulukon :) Ripeä alku. Voisi sen laittaa fb:iin myös. Se ehkä valottaa eroja ns. työpaja- tai paneelifasilitoinnin ja nettifasilitoinnin välillä.

@Mitro tuossa mielessä puhumme ehkä Basecampista :) ja tilanteesta missä vastuut ovat enemmän tai vähemmän määrätty - tai selkeitä. Mutta esm insentiivit / motivaatiot ovat kyllä aika universaaleja on kyseessä sitten 'avoin' tai 'suljettu' projekti. Testaamme mm Posterousissa eri pätkiä ja pingaan kun pääsemme tuohon asti :)

Jonkin verran niitä tuli listattua esm Osallistumistalous-oppaaseen (TIEKE 2008, maksuton)

@ubiq nyt on fb:ssä myös.

Itseänikin kiinnostaa tuo psykologissosaalinen puoli. Mikä tarve ihmisllä on joukkoistua?

OPS kouluissa on teoriassa joukkoistamissa mutta ei käytännössä. Millainen on aito joukkoistettu OPS 2.0. Sisältyykö siihen samalla voimaannuttava/vapauttava vyöhyke eikä vain "rajoittava", oppiainereviirejä ylläpitävä

Työelämässä kiinnostaa ansainnan ja merkityksellisyyden limittäytyminen.

Ja vielä. Joukkoistaminenhan tavallaan muutta tiimityön ajallisuutta ja paikallisuutta.

Yrittäkää luoda aluksi KISS-kuvioita visuaalinen viitekehys kirjallenne, joka tarjoaa konkreettisen kahvan tulla mukaan abstraktitasoille... ja vähintäänki raflaavat/ärsyttävät (väli)otsikot tyyliin Pääseekö läpinäkyvästi pidemmälle? (FLIRT)

Yritysten muutos- ja kriisinhallinta paranee panostamalla verkostojen rakentamiseen. Ensin on kasattava parveen oikeita ja erilaisia ihmisiä. Teknologiayritykset törmäävät aika ajoin esim. prosessien hallintaongelmiin, jotka putkahtavat pintaan skaalattaeessa ratkaisuja suuremmiksi tai pienemmiksi.

Tuntemattomat tietovajeet tulevat yllättäen: verkostojen avulla saadaan nopeammin mobilisoitua iskuryhmiä, jotka pystyvät sammuttamaan palavia tulipesäkkeitä.

Yrityksissä pohdittava potentiaalia heikkouksia, ruodittava rajapintoja. Usein ongelmien kehitys nähdään vuosia etukäteen, mutta asioihin puuttumista lykätään milloin mistäkin syystä. Radikaalit ja välttämttömät toimeenpiteet tulevat / käynnistyvät vasta, kun kriisi puhkeaa.

Verkostoitumalla yritys, yrittäjä varautuu ja valmistautuu siihen, että tuntee tarjolla olevien ihmisten tietoja, taitoja, tunteita, tahtoa ja toimintakykyä. Kylmiltään rakennettu ongelmanratkaisutiimissä heikoin lenkki on siinä, ettei tunne ihmisiä, mutta on vain pakko luottaa lähimpään tarjolla olevaan apuun.