#Vihreat

Poliittista ohjelmaa voi kommentoida myös täällä Qaikussa (muiden tapojen ohella). Idea on yksinkertainen:

1) lue poliittisen ohjelman luonnos. Sen löydät os http://www.vihreat.fi/poliittinenohje...
2) kommentoi tähän ketjuun mitä mielitkin. Kaikki kommentit viedään eteenpäin poliittista ohjelmaa valmistelevalle työryhmälle. Erityisesti konkreettiset muutos-, lisäys- ja poistoesitykset ovat toivottavia, mutta toki yleiskommentit ja kaikenlainen keskustelu on tervetullutta. :)
3) kaikki viimeistään 20.3.2010 tulleet kommentit huomioidaan. Sen jälkeen kommentit kootaan yhteen puoluetoimistolla ja viedään eteenpäin poliittista ohjelmaa valmistelevaan työryhmään. Lopullinen ohjelma hyväksytään Vihreiden puoluekokouksessa Turussa, järjestetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna.

Jos Qaikussa kommentointi ei tunnu omimmalta, muitakin tapoja on - kaikki kommentointitavat ovat tasa-arvoisia. Kommentit voi lähettää esim. palautelomakkeella tai a.nnotate.com:ssa. Näistäkin lisää os http://www.vihreat.fi/poliittinenohje...

Kommentoin luonnosta osaltani ja vastaan kysymyksiin jne omalla tunnuksellani (@vesapai).

Olen Vesa Saarinen, Vihreiden puoluetoimistolla duunissa verkkotuottajana. Vastaan mielelläni kaikkiin poliittista ohjelmaa ja sen kommentointia koskeviin kysymyksiin tässä keskustelussa. Ja toki muuallakin, FB:ssä tai meilitse (vesa.saarinen@vihreat.fi) tai hur som helst. :)

@vesapai Toi rivin 233 "Haluamme tehdä yrittämisestä helpompaa" -liturgia kuulostaa hieman ontolta Sinnemäen verokommenttien jälkeen...

Josta linjauksesta käytiinkin hieman keskustelua aiemmin. Mutta yleisesti ottaen hiton kiva homma avata tätä täälläkin, koitanpa ehtiä kommata myös itse viikonloppuna.

Komppaan @eholmila a: erittäin hyvä juttu avata homma täällä. Toivottavasti keskustelusta tulee hedelmällinen ja värikäs :)

@ottoutti Tarkemmin Vihreiden yrittäjyyslinjasta löytyy Vihreiden pk-yrittäjyysohjelmasta: http://www.vihreat.fi/node/4740

Kommentoikaahan nyt! :)

@vesapai, tarkoitus oli kommentoida jo aiemmin, mutta koko ajan oli olevinaan niin kiire. Mutta noniin, puolilyhyesti muutamia mietteitä tuon Vihreiden pk-yrittäjyyslinjan lukemisen pohjalta.

Yhden luukun järjestelmä, päällekäisten järjestelmien karsiminen ja aloittavien yrittäjien tukemista edistävät asiat ovat kaikki tärkeitä. Nykyisestä sekamelskasta ja etenkin epäilttävistä aluepoliittisista ambitioista yrittämisen tukijärjestelmissä pitäisi päästä eroon - kuten myös jokaisen valtiollisen toimijan tarjoamista (monesti täysin) turhista konsulttipalveluista, ts. näistä missä valtio on tehnyt sopimuksen konsultin x kanssa, jonka palveluita pieni yritys y voi ostaa vähän halvemmalla.

Etenkin aluepolitiikka haisee. Esimerkkinä aikanaan selvitellessämme olisiko ollut mahdollista saada tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa selvisi että se olisi ollut mahdollista, jos majapaikkamme olisi ollut tyyliin ivalossa. Ihan viimeinen niitti tuen saamiselle tuli siitä, että emme majailleet yrityshautomossa. Käytännössä pks-seudulla oman toimiston omaaminen johti ainakin pari vuotta sitten lähes varmasti kieltävään päätökseen.

Toisaalta tukea olisi helposti löytynyt erinnäisten konsulttien palkkaamiseen esim. liiketoimintasuunnitelman tekemiseen (vaikka liiketoiminta oli jo hyvässä käynnissä), mutta suurimman osan yrityksistä kohdalta nuo ovat helposti hukattuja rahoja - etenkin kuin konsulttia ei voi aina edes itse valita, vaan pitäisi tyytyä te-keskuksen / vastaavan tarjoamiin sopimuksiin.

Edellistä ajatusketjua raapaisten Tekes tekee kaikkineen hyvää työtä, mutta senkin haku- ja käytännön prosessit voivat olla monesti aika raskaita pienille / startup-yrityksille, joiden paukkujen pitäisi olla ensisijaisesti kohdistettuina oman liiketoiminnan kehittämiseen eikä papereiden pyörittämiseen. Tekesin näkökulmasta validien ideoiden ja yritysten seulominen on tietenkin oma asiansa, mutta ehkä jotain kevyempiäkin tunnistamismalleja olisi löydettävissä. Okei, pieni sivuvuodatus.

Linjassa nostetaan esille yrittäjän sairauspäivärahan karenssin lyhentäminen. Hyvä, tämän voisi tosin venyttää koskemaan myös pienyrittäjien työntekijöitä. Etenkin kun puhutaan pienyrittäjyydestä yrittäjän kohdalla suuret riskit liittyvät monesti henkilöstöön. Oikeiden työntekijöiden löytäminen on paljon kriittisempää kuin isoilla yrityksillä ja samaten näiden työntekijöiden kipeytymiset yms. iskevät paljon kovempaa kuin isoissa.

Linjassa hahmoteltu yritysverotus kuulostaa pääasiassa omaan korvaan nopeasti ajatellen ihan fiksulta. Harmonia ja yhtenäisyys verotuksessa verrattuna esim. naapurimaihin viroon, ruotsiin tai muihin euroopan maihin yleensäkin on tärkeää. Nykymaailmassa yritys on aika helppo perustaa haluamaansa maahan.

Perustuloon yrittäjyyden tukena uskon aika hyvin. Järjestelmänä se voisi antaa juuri tarvittavaa pontta ja turvallisuutta yritystoiminnan yms. luovan toiminnan aloittamiselle. Monelle yrittäjäksi ryhtyminen jää lopulta kiinni siitä, että pohjalla ei ole minkäänlaista tukea mihin nojautua.

"Verovapaat" osingot ovat tietenkin aina kuuma peruna. Absoluuttisia rajoja voi hyvinkin kannattaa laskea reilustikin ja miksei vaikka myös rajoittaa ne koskemaan pelkästään omistajatyöntekijöitä: ts. yrityksestä pitää nostaa verovapaita osinkoja jos on nostettu myös palkkatuloja ja ehkä vielä siten, että osinkoja ei voi ikinä nostaa enempää (tai vaikka vain maks 50%) kuin on nostanut palkkatuloja.

Maksimiosinkoprosentin laskeminen 9 prosentista markkinakorkotasolle ei kuitenkaan tunnu missään määrin perustellulta, vaan se sorsii vahvasti nimenomaan pieniä yrityksiä.

Pitäisi huomata, että pienyrityksissä verovapaat osingot

• saattavat mahdollistaa yrityksen kulujen pitämisen pienenä: mahdollistavat yrittäjälle pienten palkkojen nostamisen ja osingoilla tasaamisen
• voivat nostaa yrittäjän oman palkan hieman järkevämmäksi
• voivat mahdollistaa pienimuotoista vaurastamista myös normaalitoiminnassa.

Prosenttirajaus tuntuu myös siinä mielessä turhalta, että opulta kuitenkin absoluuttisilla rajoilla voidaan jo rajata verovapaan osinko halutulle tasolle ja 9%-osuus sitten mittaa onko sellainen lähimainkaan absoluuttista osinkoa mahdollista jakaa. Käytännössä tämän prosenttiosuuden laskeminen osuu suorimmin juuri pienempiin yrityksiin, isojen kohdalla sillä ei ole niin isoa merkitystä.

Yksi ajatus mitä linjassa ei vahvasti sivuta, on myös osaamistuen ja mahdollisesti rahoituksen löytymisen tuen tarjoaminen aloittavaille yrityksille samalla tavalla yhden luukun periaatteella. Te-keskus tjs. sopiva instanssi voisi koittaa koota vanhoista yrityskonkareista alumnikantaa (yliopistojen tapaan), josta yrittäjä voisi löytää mentoreita eri tarpeisiin.

Samaten kaiken mahdollisen valtiollisen ja yksityisen rahoituksen tuominen löydettäviksi yhdelle luukulle voisi olla hyvä: monelle yrityksille voi olla hankalaa hakea etenkin yksityistä kasvurahoitusta jos heillä ei ole valmiiksi tietoa / kontakteja.

No, summa summarum. Yleisesti ottaen linjan ajatukset istuvat suht hyvin omienkin ajatusten kanssa yhteen. Tosin täytyy myöntää, että edelleen on hieman epäilevä tuntu em. Sinnemäen taannoisten osinkolausuntojen vuoksi. Kuten linjassakin todetaan, on yrittäjällä oltava mahdollisuus vaurastua ja hyvin harvoin tämä vaurastuminen tulee kuin manulle illallinen - sitä ei välttämättä kannata entisestään vaikeuttaa.