#YLE

Joopa joo, se on sitten erinomainen syy ruveta kiertämään veroja tai siirtää tulonsa muuhun maahan.

@ville-v: Ainakin ruotsinkielisen uutisen mukaan opiskelijat, jotka ovat kirjoilla vanhempiensa luona, mutta asuvat muualla, vapautuvat maksusta.

Überkiinnostuneille vielä (pdf): Yleisradion julkista palvelua ja rahoitusta selvittäneen työryhmän loppuraportti

Kas tuo Lintilä on entinen Ylen hallintoneuvoston PJ eikä se vastustaa Ylen visioita jakaa sisältöjä (ilmaiseksi) kansalle. Ja ilmeisesti toi sen ehdotus pistää kaikki maksamaan ei ollu mikään erityinen yllätys enää.

Mut mut, jos sillä verukkeella et kaikki maksaa saadaan Yle myös jakamaan sisältöjään vapaasti niin tää on ihan hyvä diili.

Hmm.. Kohtuullisen laiha anti julkisen palvelun määritelmän kannalta, jos vertaa viimeiseen uudistusehdotukseen muutaman vuoden takaa. Kaksi muutosta sieltä näyttää nousevan esille, jos siis pääsevät jossain vaiheessa lakiin asti.

1) "Täyden palvelun" ohjelmisto halutaan korvata sanoilla "Monipuolinen ja kattava" ohjelmisto. Tämä on se kohta, johon kaupallinen puoli pääsee kiinni. Heillä intressinä on se, että YLE tekisi "monipuolisesti ja kattavasti" uutisia, ajankohtaisohjelmia, lastenohjelmia ja vähemmistöohjelmia, mutta jättäisi ns. suuren yleisön ohjelmat rauhaan.

2) Painotus nuortenohjelmiin. Viime kerralla, kun lakia uudistettiin, painotettiin lastenohjelmia hyvin konreettisin seurauksin (TV2 lähettää nyt ma-pe joka aamu kaksi tuntia lastenohjelmaa!) Mielenkiintoista on nähdä, miten YLE reagoin näihin ajatuksiin. Nuorethan katselee enimmäkseen "aikuisten ohjelmia", joten nuoret on sikäli vähän erilainen kohderyhmä kuin lapset.

Kaupallinen puoli reagoi HS:ssä: Kyse on Yle-maksusta

Se, onko kyseessä mediamaksu vai YLE-maksu on näkökulmakysymys. Jos YLE, jolla on tällä hetkellä noin puolet television katsojaosuuksista, alkaisi mainostaa, tulisi mainosmarkkinoilla tukalat oltavat. Eli Mediamaksu-nimen taustalla lienee se vanha idea, että sillä pidetään pystyssä myös kaupallista tarjontaa ja kokonaisuudessaan monipuolisempaa mediatarjontaa kuin pienssä maassa muuten olisi mahdollista.

Mediamaksu olisi luonteeltaan vero, joka määräytyy sen mukaan, että vakinainen kotipaikka on Suomessa.

Esimerkiksi täysi-ikäisen opiskelijat eivät tarkkaanottaen vapaudu maksusta, vaan siitä ovat vastuussa kaikki taloudessa kirjoilla olevat yäsi-ikäiset henkilöt. Kokonaan toinen asia on se, kuka ja missä maksun maksaa.

Toinen periaatteellinen ongelma on se, että maksu syrjii yksin asuvia ja kolmas on se, ettei siitä voi kielätytyä, vaikka ei katselisi televisiota (tähän menee 2/3 Ylen kuluista) tai käyttäisi muutenkaan YLEn palveluita. YLE saisi siis maksuautomaatin tekee firma sitten mitä tahansa.

Blogissani lisää tästä kotitalousverosta.

Olisin mielelläni nähnyt ihan oikean yle-veron, joka suhteutuisi tuloihin.

Voisiko joku selventää mulle miksi juuri nyt? Miksei aikaisemmini digitalisoinnin yhteydessä? YLE halusi tehdä uuden portaalin ja mahdollistamisstrategian, jolla perustella kehitystään ja maksua?

Tätä Ylen rahoitusta on tuumittu jo pitkään ja malleja on rakenneltu, mutta mitään ei ole aikaiseksi saatu. Ilmeisesti asiaan sotkeutuneet eduskunnan poliittiset intohimot ovat sotkeneet aiemmin kuvioita ja nyt saadaan kummallinen enemmistöä jotenkin hyödyntävä nahkapäätös. Perustelu on sekin, että nykyisen maksun sidonnaisuus televisioon on nykymaailmassa keinotekoinen.

Iha oikea vero olisi selvästi yksinkertaisempi ja oikeudenmukaisempi. Sen vaan väitetään rapauttavan Ylen itsenäisyyttä ja tekevän instituution riippuvaiseksi poliitikoista. Nyt Ylelle siis tarjoillaan käytännössä omaa verotusoikeutta.

Väitetään maksua nyt sitten miten päin tahansa käyttäjiltä perittäväksi maksuksi tai ei, niin kyse on vero niin kauan kuin siitä ei oikeasti ole mahdollisuutta kieltäytyä.

Olen erkan kanssa samaa mieltä siitä, että tuon kaltainen "vero" tulisi ehdottomasti suhteuttaa tuloihin. Sama ongelma on ollut TV-lupamaksunkin kanssa, mutta kyseinen joustamattomuus vielä korostuu tässä uuden mediamaksun mallissa.

Ajatus on hyvä, mutta muuttuu kohtuuttomaksi juurikin tuon maksun joustamattomuuden seurauksena.

Usein tuntuu, että monilla on harhakuva siitä mistä maksussa on kysymys. TV-lupa/mediamaksun perimmäinen idea ei ole se, että katsooko joku TV:tä vai ei. Sen perimmäinen idea on, että suomalaiset saavat uutis- ja kulttuurisisältöjä ja sisältöpalveluja riippumatta kaupallisista intresseistä (mainostajista).

Kun TV-laitteeseen pohjaavaa maksua luotiin, TV:n omistajat saivat merkittävästi erilaista palvelua kuin muut, ja laite (maksuperuste) oli helppo tunnistaa. Nyt konvergenssi on hävittänyt rajat laitteiden ja mediakanavien väliltä - yhä suurempi osa YLE:n palvelusta konkretisoituu muutoin kuin TV:n katseluna, TV-laitetta ei myöskään tarvita TV:n katseluun. Koska ihmiset virheellisesti ymmärtävä maksun liittyvän vain tietyn standardin laitteeseen, he alkavat luistaa maksusta >> looginen korjausliike on, että veloitetaan kaikkia. Mediamaksu on jo aavistuksen paremmin artikuloitu.

On mielestäni siis aivan sama katsooko/kuunteleeko/lukeeko/pelaako joku yksittäinen ihminen YLEä vai ei. Ne sisällöt, arkistot ja palvelut, joita YLE tuottaa voidaan nähdä kansallisena arvona siinä koulu/korkeakoulujärjestelmäkin.

Julkinen rahoitus on tapa pitää YLE mahdollisimman riippumattomana kaupallisesti. Kotimaisen kulttuurin ja asiaohjelman tuotannossa YLE onkin esim. kaupallisiin TV- ja radiokanaviin verrattuna täysin omassa luokassaan. YLE on omasta asiakasnäkökulmasta paremmalla tavalla muuttumiskykyisempi ja ottaa yleisön kannalta parempia riskejä kuin kaupalliset toimijat.

Normaalista veronkannosta (budjetista) erillinen maksujärjestelmä on puolestaan tapa pitää se myös mahdollisimman riippumattomana poliittisesti. Jälkimmäisessä YLE onnistuu monien mielestä paljon huonommin kuin ensimmäisessä, mutta ilman erillismaksua se onnistuisi siinä vielä huonommin, puhumattakaan siitä, että epävarman budjetin kautta pitkän aikavälin kehitys olisi hankalampaa.

Mediamaksu on mielestäni niiltä osin hyvä, että kaikki maksavat. Reilumpaa tosin olisi, että menetelmä olisi progressiivinen vero, joka olisi korvamerkitty YLE:lle.

@erkka: mä allekirjoitan ton sun vuodatuksen, mutta vieläkään en käsitä miksi Yle näyttää telkkarissaan Sopranosia ja Doctor Whota jotka varmasti on kulttuurillisia laatutuotteita, mutta sellaisia joita kaupallinen puoli näyttää varsin hyvin.

Ylen TV-ohjelmiston kannalta voitais ihan hyvin tappaa yks kanava pois ja pistää pelimerkit sellaisen sisällön kehittämiseen joka tukee sitä visiota et netistä tulee väistämättä Ylen päämedia.

@zache: ainahan ne on ostanut jotain ulkomailta, hyvä että ajassa olevaa laatua. Voisikohan siinä olla kyse myös sisäänheitosta ja imago-kampanjasta?

@zache: Kanavia voisi tiivistää, mutta ei ehkä ihan vielä. Suomalaiset eivät ole ihan vielä niin netissä.

@erkka Yleisön kosiskelusta noissa Sopranoseissa tosiaankin varmaan on kyse, mutta mielestäni Ylen ei kuulu kosiskella ihmisiä sisäänheittosarjoilla. Ei kuulu toimimenkuvaan. Eli saisi loppua se jättimäisten jenkkituotantoyhtiöiden rahoittaminen ja suunnataan nekin rahat suomalaisten elokuvien ja sarjojen tuottajille (tms.).

@TomiS: Käyttäähän YLE muutenkin rahaa markkinointiin, niin miksei sitten sisällön kautta? Osalla yleisöä on varmaan asenne, että YLE:ltä tulee vain jumalanpalveluksia, niin mikäs Sopranosia parempi tapa alleviivata, että tulee sieltä muutakin? Sen HBO-paketin hinnalla tuskin saa vielä yhtään elokuvaa aikaiseksi.

HBO-keskustelun kohdalla minua kummastuttaa, että ikäänkuin olisi joku laadun raja, jonka yli YLE saisi hankinnoissan mennä? Ei kai toimintaidea ole kerätä mahdollisimman vähänkään katsojia.

@erkka Myönnän etten tiedä paljonko HBO-pätkät maksavat, mutta jos hinta korreloi yhtään laadun kanssa, uskoisin että aika paljon. Olisko samalla summalla tehty esim. pari laadukasta kotimaista dokumenttielokuvaa, sitä en tiedä.

Yleisesti olen sitä mieltä, että jos osa yleisöä haluaa ajatella Yleä jumalanpalvelus-kanavana, niin se on ihan "osan yleisöä" ongelma, ei Ylen. Ylen ei pitäisi aivan hirveästi kuunnella yleisönsä mielipiteitä, koska näinä auvoisina hyvinvoinnin aikoina yleisö tunnetusti haluaa vain formuloita ja tositelkkaa. Toisaalta jos Yle nyt haluaa vähän mainostaa itseään, niin eipä sekään haittaa, kunhan panokset siihen ovat huomattavan pienimuotoisia suhteessa ydintoimintaan.

Jungnerin mukaan Ylen pitää tulevaisuudessa kyetä palvelemaan nykyistäkin paremmin kaikkia suomalaisia.

Minusta Ylen ohjelmapolitiikka on tällä hetkellä just tän ^ mukaista. Suurelle yleisölle kotikatua ja urheilua (jota ostamalla Yleltä paloi paljon rahaa, mutta katsojaluvut viime vuonna kasvoivat huomattavasti). Hassua ettei urheilusta ole noussut samanlaista keskustelua täällä, kuin saippuasarjoista. Lisäksi sieltä löytyy ne vähemmän katsojia keräävät, mutta kuitenkin tärkeät jutut. Ajankohtaisohjelmat ja dokkarit on munkin suosiosa, mutta ymmärrän jos joku haluaa katsoa jalistakin. Tietenkin ne tarjoaa sitten vielä sitä riippumatonta uutisointiakin, mikä ei ehkä näinä aikoina tunnu tärkeältä, mutta voi joskus vielä tuntua.

@TomiS: Ymmärrän kyllä pointtisi, että Ylen tarttee näyttää vähemmän katsojiakin kerääviä juttuja, vaikkapa saamenkielisiä uutisia. Mut oikeasti - "Ylen ei pitäisi aivan hirveästi kuunnella yleisönsä mielipiteitä" - mitvit? :-)

@simison Okei, olis pitänny laittaa lainausmerkkeihin tuo... Mutta tähän mennessä aina kun on "kuunneltu yleisön mielipidettä", kuten maikkarit sun muut kaupalliset mainostajien vaatimuksesta tekee, päädytään näyttämään formuloita ja neljää eri CSI-versiota. Suuri yleisö tekee valinnat henkilökohtaisten preferenssien perusteella, mistä seuraa amerikka-tuuban suosiminen. Ylen pitäisi tehdä valinnat ajatellen rooliaan kansakunnan sivistäjänä ja kulttuurin ylläpitäjänä.

@TomiS: Kaupallisilla kanavilla haetaan sisäänostohinta/kastojamäärä -meiningillä mahdollisimman tuottavaa ohjelmavirtaa.

Yle taas voi ostaa vähän kalliimmallakin sellaista, jota porukka edelleenkin haluaa katsoa.

Näinollen en usko, että kuvaamaasi skenaariota maikkarikopiosta pääsisi syntymän nykypolitiikallakaan.

@simison: Urheilu on hyvä pointti, sen voisi antaa kaupallisille... heh, olisi kiva nähdä paljon mikäkin maksaa, niin voisin arvioida muutenkin oman maun mukaan :D

Palaan noihin vero-vaatimuksiin että se on mielestäni vaikeampi pala toteuttaa sillä se avaa avaa portin muillekin verotusvaatimuksille. Esim tekijänoikeustuottajille. se johtaisi siihen että koko verotus pitäis räjäyttää auki ja antaa muidenkin lobbareiden vaatia enemmän. Tulis vaan sotku. Ton työryhmän on ollu pakko varmasti miettiä asiaa.

Mitä YLEn lähettämiin ohjelmiin tulee niin sen omaama laatu on aivan eri liigaa kuin kaupallisten kanavien. Valinnat, ostot ja kotimainen tuotanto monipuoliselta skaalalta on mun silmissä tv-maksun arvoista. Kaupalliset osaa inasen paremmin massaviihteenteon.

Voisiko mediamaksun sitomaan tuloihin tietyn tulorajan mukaan? Esim jos tulosi ovat vuodessa yli xxxx euroa, niin silloin joutuu kyseisen maksaaman. Tällöin opiskelijat ja muut pienituloiset tippuisivat lähes automaattisesti pois maksajista ja säästyttäisiin paljolta sotkulta näiden osalta. Olisiko tällainen edes teoriassa mahdollista?

Sisällön puolelta komppaan kyllä Lauria sekä muita. Yle:ltä tulee paljon ohjelmaa -dokumentteja ja asiaohjelmia, joita ei missään nimessä saa jättää pois suomalaisesta mediasta. Eli maksu on kyllä kohtuullinen sisältöön ja aikuisten ihmisten keskimääräisiin tuloihin.

Luin jostain, että progressiivisessa verotusmallissa on vaarana, että kansanedustajat saisivat liikaa valtaa päättää Ylen rahoituksesta. Onko noin?

@erkka: Musta siinä et Yle kaappasi HBO:n sarjat ongelmana oli se et ne oli jo Nelosen ohjelmistossa eikä niiden näyttämiseen just Ylen kanavilla ollut mitään tarvetta. Paitsi tietty se et ne toimi Ylelle loistavana sisäänheittotuotteena.

@simison: Arkistojen aarteet: näin Lintilää lainattiin Hesarissa 29.11.2004, kun edellistä uudistusta käsiteltiin. "Lintilä kannattaa nykyistä lupamaksujärjestelmää eikä rahojen keräämistä verovaroista. 'Jos Ylen rahoitus olisi joka vuosi maan hallituksen peukalon alla, voisi olla minimaalinen mahdollisuus siihen, että se vaarantaisi tiedonvälityksen neutraliteettia', Lintilä sanoo. 'Jos ykskaks tulisikin sellainen pääministeri ja valtiovarainministeri, jotka eivät olisi olleet tyytyväisiä Yleisradion toimintaan edellisenä vuonna, he saattaisivat ruuvata Ylen rahahanaa tiukemmalle. Yle on eduskunnan laitos, mutta budjettirahoitus tekisi siitä hallituksen laitoksen.'"

Tämä on käsittääkseni se pulma. Ja poliitikothan kyllä osaavat tarpeen tullen vetää herneen nenään YLEn toiminnasta, joten mahdollisuus olisi suurempi kuin "minimaalinen". Tämä lienee se syy siihen, miksi tuli mediamaksu eikä vero.

Jeps eli kyseessä on ihan oikea uhkakuva. Hmm olisikohan tuohon mitään mekanismeja joilla tuo voitaisiin välttää? Esim tietyt perusteet, joilla veron suuruus muotoutuisi tai jokin asetus jolla eduskunta ohittaisi hallituksen marssijärjestyksessä budjettia pähkäiltäessä? Löytyykö mitään vastaavia eduskunta > hallitus -asetuksia vielä?

@ville-v YLE ei toki päätä tv-lupamaksun korotuksista vaan valtioneuvosto. YLEä tietty kuullaan, mutta ei se voi päättää itse resursseistaan.

@ville-v ja @palokangas: lisäksi tv-maksuahan kerää nykyään viestintävirasto.

@simison: Joo, musta tuntuu kans että jonkinlainen korvamerkintä olisi mahdollinen, mutta tunnen lakia hävettävän huonosti. Anybody?

US kommentoi ihan mielenkiintoisesti Ylen toimintaa. Tiivistetysti Uuden Suomen kanta tuntuisi olevan se, että Ylestä voitaisiin karsia tekstimuotoiset uutiset kokonaan pois, koska yksityinen puoli tekee ne joka tapauksessa.

• Jarmo Virmavirta: Rakas ja raskas Yle
• Päätoimittaja Markku Huusko: Yle tekee myös vääriä asioita
• Niklas Herlin: YLEltä puuttuu vain painettu sana

Ylen nettiaktiivisuutte syytellään usein myös. Tekevät varmaan jutut niin hyvin, että iskee kateus muille firmoille.

Netti tuntuu kuitenkin luonnolliselta jatkeelta TV:lle ja radiolle, ihan hölmöähän sen duunaamista olisi vähentää. Tekstistä en tiijä - Ylehän tekee nykyään itse kaikki uutisensa ja onkos yksityisellä puolella muka muita vaihtoehtoja kuin STT?

Musta netti on kans ihan luonteva jatke muulle sähköiselle medialle ja YLEllä on siellä mennyt hyvin. Suomessa äänenpainoissa on voimakkaasti esillä tuo "älkää tulko kaupallisten tontille" -logiikka, joka pyrkii pistämään YLEä milloin mihinkin kulmaan ja näkee että kaupallisten paikat on jotenkin ansaitumpia kuin YLEn. US:n jutuissa ajatellaan, että YLE olisi jonkinlainen säilyttäjä, joka pitäisi kiinni perinteistä ja antaisi kaupallisen puolen hoitaa digitalisoituvan median ihan itse. Kuolemantuomio käytännössä siis.

Tämä julkinen keskustelu, jossa mietitään, että "miten sitä YLEä voisi oikein rajoittaa", on muutenkin vähän väljähtynyt. Olen itse pitänyt BBC:n linjauksista, jotka on ehkä vähän arrogantteja, mutta rakentuvat sille ajatukselle, että se on nimenomaan kaupallinen media, joka on tiukan markkinalogiikan rajoittamaa ja nojautuu perinteisiin varmoihin ratkaisuihin. Siksi julkinen palvelu voi paremmin toimia kokeilijana ja toivottavasti myös suunnannäyttäjänä. Näin BBC on sitten toiminutkin, niin ohjelmapolitiikassa kuin kaupallisissa virityksissään. Voisi ajatella, että ei YLEnkään pitäisi olla mikään mediamuseo. Tai se, joka huolehtii "vain" vähemmistöryhmistä ja lapsista ja medioista, joita ei ehkä huomenna ole.

@T_A_R Voi ihan hyvin olla että jatkokäsittelyssä tuohon tulee muutoksia, who knows. Opiskelijoiden ei tarvitse maksaa, tai opiskelijasäätiön asunnossa asuvan ei tarvitse maksaa, tai perinteiseen 50% alennukseen...

Vähän tiukempi ehdotus Ylen tehtävistä Niko Lipsaselta

"... _Yleisradiolakiin on kirjattava, että määriteltävän siirtymäajan jälkeen kaikki Yleisradion julkisuuteen toimittava sisältö on vapaasti kenen tahansa mihin tahansa laillisiin tarkoituksiin käytettävissä. Jos Yle ei jotakin aineistoa voi tekijänoikeuksien tai kansainvälisten sopimustensa vuoksi antaa vapaaseen käyttöön, niin sitten sen jakaminen ei kuulu Ylen tehtäviin.

Tämä selkeyttäisi tilannetta puolin ja toisin. Ylen julkisen palvelun tehtävä kristallisoituisi, ja turhat rönsyt karsiutuisivat. Kaupallisesti kiinnostava aineisto jäisi kaupallisten toimijoiden jaettavaksi. Toisaalta Yleisradion ohjelmistojen vapaa käyttöoikeus loisi pohjan laajalle luovalle ja myös kaupalliselle toiminnalle...

...Jäljelle jäisi huomattavasti pienempi ja virtaviivaisempi Yleisradio, jonka rahoittamiseen ei tarvittaisi kaikilta kotitalouksilta pakkokerättäviä parinsadan euron maksuja._"