#YLE

Mitä listalta puuttuu? Missä sinä olet kohdannut yleläisiä työssään? Entä missä haluaisit yleläisiä nähdä? http://blogit.yle.fi/aalto/yle-ja-ylelaiset-sosiaa...

Pläh. Koitin kirjoittaa blogiviestin perään mutta tuntui vaivalloiselta. Tänne on helpompaa:
Minusta käyttäjien osallistaminen voisi kaivata ehkä kehittämistä enemmän. Tiedän ja ymmärrän, että Ylellä on melko kliininen suhtautuminen siihen, mitä materiaalia tuupataan ulos, mutta YLE-kokemus voisi olla fanien suhteen immersiivisempi, jos he pääsisivät itse tuottamaan sisältöä kännykkäkameroillaan ja muilla viestintävälineillä. Toki on listaa Youtubessa muiden tuubilaisten videoista, blogiviestejä voi kommentoida jne, mutta kaipaisin myös jotain (jota en nyt suorilta pysty sen paremmin määrittämään) jolla myös käyttäjien tuottama sisältö huomioitaisiin keskeisemmin. Se pidemmän päälle rohkaisisi käyttäjiä myös skarppaamaan sisällöntuotannon suhteen.

Muistelen, että kun ala-asteella katseltiin kouluTV:tä, oli siellä välillä eri koulujen omilla VHS-kameroillaan tuottamaa matskua ihan virallisessa lähetyksessä, ja se tuntui ihan supersiistiltä, ehkä pääosin samaistumis-efektistä ("tuo voisin olla minä") johtuen.
Nykyisin tällaiset jutut on teknisesti monin verroin helpompaa (ei tarvitse enää postitella vhs-kasetteja sun muita), mutta silti käyttäjäsisällöllä ei tunnu olevan roolia euroviisujen tweettikanavaa tai lätkäkisojen tekstareita enempää (Jossain kuningaskuluttajassa lukijapalautteita kai käsitellään epäsuorasti?).
Voi toki olla, että multa on mennyt jotain tosi olennaista ohikin.

Ja jos nyt jotain tulee mieleen, niin mun mielestä @suviko kaivaa Digitodayn Video-ilmiö artikkeleissaan hyvin esiin tsekkaamisen arvoisia juttuja netistä. Voisko YLE:llä olla jotain vastaavaa suomalaiselle käyttäjäsisällölle?

Aukesko yhtään?

Yle toteuttaa strategiaansa hienosti. Asiakkaan kuuntelemisesta on hyvä esimerkki, kun Tuija kutsui minut kertomaan YLEläisillä, mitä softakehittäjät odottavat YLEltä. Ohessa ko. esitys, jossa loppupuolella minun ideoita, joista osa komppaa @lindstorm:n toiveita ihan mukavasti...

PS. Pliis, kommentit tähän prezi-esitykseen ovat tervetulleita. Tämä on hyvin "miltä-musta-näyttää" katsaus!

Juutuin pohtimaan onko "sosiaalinen media" se kuvaavin termi listalle. Aika monet toteutuksista on ehkä sitä "uutta mediaa". YLE:n kohdalla podcasting tarkoittaa institutionaalisesti tuotetun audio-ohjelman jakelua verkossa.

En ole tosin kovin vakuuttunut sen puoleen indie-podcastingin some-leimasta, homma on globaalistikin niin pienen (ja erikoistuneen) piirin puuhaa, että sosiaaliselle medialle ominainen tuotannon yhtäläinen mahdollisuus ei toteudu.

Liittyen @lindstorm:in huomioon VHS-nauhojen pääsemisestä lähetyksiin: Nykyään käyttäjien tuottamaa matskua otetaan laajemmin vastaan, mutta eristetäänkö esitykset edelleen alentaviin laareihin, joilla ei ole selvää kohderyhmää? Verkossa sisältö saa merkityksellisempää huomiota ja palautetta.

Henk.koht. en kaipaa YLE:n kanaville yhtään käyttäjien tuottamaa originaalia sisältöä, sillä en usko, että YLE pystyisi keräämään yhtä hyvää kamaa kuin verkosta löytää. Sattumalta löydetty keskiverto-sisältö tuottaa suuremman tyydytyksen kuin jalustalle nostettu ok-sisältö.

Yleisön tavoitteellisempi hyödyntäminen toimitetun sisällön jalostamisessa kuulostaa sen sijaan paremmalta. Vaatinee toimituskulttuurin muutosta, että juttuaiheita jaettaessa otettaisiin jatkojutut selkeämmin tavoitteeksi. Nyt seuranta on enimmäkseen reagointia pohjustetun jatkosuunnitelman sijaan. Tai jos yleisölle tarjottaisiin selvempiä mekanismeja virheiden/puutteiden osoittamiseen ja/tai jatkokäsittelyn vaatimiseen.

Lista on auki ruudulla, mutta pihalla on sellainen keli että jää myöhempään.

@erkka tarkennus: En tarkoittanutkaan, että materiaalia televisioon laitettaisi (geesh, sehän mediana sellaisenaan jo ihan passé) , vaan nimenomaan näiden olemassaolevien muiden kanavien kautta.
Toiminnan tavoitteena juurikin motivoida käyttäjiä a: tuottamaan materiaalia, ja ennen kaikkea b: tuottamaan laadukasta materiaalia.

Jos sieltä sitten joskus löytyy loistavia kykyjä niin näyttelemisen kuin ohjaamisenkin saralta, niin miksei heille voisi löytyä ohjelma-aikaa televisionkin puolelta, mutta se ei mun mielestä olis tän toiminnan tavoite.

@lindstorm: en sinua niin tulkinnutkaan. Yritin lähinnä kompata ajatustasi? Ja YLEn kanaviksi lsken myös netin.

Toiminnan tavoitteesta: Miksi jonkun YLEn pitäisi motivoida tuottamaan sisältöä? Ymmärrän ajatuksen keskustelun ja ugc:n itseisarvosta, mutta se toteutuu verkossa ilman yleäkin. Mieluummin käyttäisin resurssit oman tuotannon laadun kehittämiseen yleisöä hyödyntämällä. Ts. sisällön kommenteissa esitetty hyvä kysymys ei ole penninkään arvoinen, ellei siihen vastata (alkuperäisen jutun painoarvolla, ei siis kommenteissa).

@lindstorm olen toisinaan yrittänyt piipittää mm MB-kolumneissani, että mikä on televisio (tai lehti)? Onko se yksittäiseen laitetyyppiin integroitunutta sisältöä vai tietyillä formaateilla toteutettavaa sisältöä?

Just parhaillaan kehutaan globaalisti Alan Wakea ja todetaan sen olevan tv-sarjamainen jaksoineen ja jaksotiivistelmineen. Ei varmaan telkun ja sen keksijöiden mielessä käynyt, että joskus telkkua voisi seurata ilman erillistä päätelaitetta so. televisiota. Mutta Alan Wake on aika etäällä televisiosta (tosin jotkut pelaavat sitä tv:n kautta).

Jos YouTubea hieman perkaa, niin aika monien kotivideoiden dramaturgia ja formaatti ovat esm mtv-kulttuurista, tv-mainoksista, nk. dokumenteista ja elkuista, joita on tullut telkusta erinäisen aikaa. Toki rinnalle on tullut post-tv-kalaa, kuten machinima tai mysteerikirjapaketin avajaiset, mutta tv mediana kaipaisi hieman tarkempaa heittelyä. Tarkoittanet, että tv päätelaitteena on passé? Aivan sama kehitys koskee esm radiota. Tai eikö esm Uusi Suomi ole enää nykyään vain saitti? en menisi sitä kutsumaan sanomalehdeksi.

Yritän miettiä YLE:n roolia Globalisaatio 2 -vaiheen jälkeen, kun kansallisvaltion tarinalaatikko ei enää riitä ja tavaraa tulee kuitua pitkin HD:nä tuhansista lataamoista eri puolilta maailmaa. Onko vuoden 2015 - 2025 jälkeen ohjelmien katsomistyyli muuttunut meillä reippaasti kansainvälisemmäksi? Silloinhan YLE:n pitäisi pukata kamaa entistä tarmokkaammin maailmojen verkkoon. Olemmeko silloin ammentaneet tyhjiin kotoiset ryysyrantamme, kalevalat, rämpsänperät ja takatöölööt ja maailma kiinnostuu niistä (akankanto-big-brother-sister, suopotkupallo ja muurahaispesässä istujat)?

Televisio on tekninen kapula laatuohjelmien tekemiseen, mutta miten tasokasta puskateatteria tuottavat 2015 jälkeen miljoonat suomalaiset, joilla on entistä tehokkaammat video- ja editointivälineet? Ajattelen Tampereen Star Wreck esimerkkiä. Kohta about anybody yltää siihen kavereineen.

Murtuuko rakenne, niinkuin Jungner aikoja sitten ennusti ja lehdistö kävi hänen kimppuunsa kuin herhiläinen "oman pesän likaajana"? Telkku tuli joka taloon 1960-luvulla.

Somen voittokulku on vaippaiässä. Mutta, kun kaistaa on riittävästi joka suuntaan, millaista mönjää lähtee silloin jokakodin UGC-takomoista? Miten radikaaliin muutokseen ajaudumme, jos emme pysty sitä ennakoimaan ja tuskin pystymme sitä mitenkään hallitsemaan. Auttaako edes vastaanhangoittelu?

Jokakodin 100 megan kaista muuttaa mokkuloinnin videoinniksi. We aint seen nothing yet. Tämä nykytilanne näyttelee minimalistisesti tulevan muutoksen alkua. Varhaiset varoitussignaalit näkyvät kuitenkin viisarin heilahteluina AVO-mittarissa.

Yksi kotimainen kanava korvautuu ehkä tuhansilla / sadoillatuhansille ja sen päälle Eurooppa ja maailma. Kuka kehittää siihen infotulvaan time managerin? Sit sitä ähkyä on tosi lujasti tarjolla.

Onko Ylellä ja metsäteollisuudella jotain yhteistä? Ne käyttävät eri pintaa, mutta edustavat keskitetyn suurtuotannon ideaa. Mitä jos tuo malli murtuu ihan kokonaan? Eihän sen pitäisi, mutta jos kuitenkin.

Haha, hyviä tarkennuksia ja haastoja @ubiq & @erkka . Enhän minä oikeasti ole kuin pahainen trolli ;)

Näin muuten ihan aiheen vierestä: Kun televisiotekniikka kehittyi aikanaan, niin Yleisradio oli silloin yksi tekniikan kiihkeimmistä vastustajista ja vähättelijöistä. (Mediatutkimuksen luennoilla kuultua)
Jotenkin ihan positiivista nähdä, kuinka paljon kyseisessä talossa on kasvettu dissaamasta uusia haastajamedioita ja omaksuttu niiden hyödyntäminen omassa toiminnassa :)

@lindstorm @Ile @erkka @ubiq @kkuiki @visualradio kiitos kommenteistanne.Tein yhteenvetoa keskustelusta uuteen blogimerkintään.

@Ile kiitos paitsi vielä kerran hyvästä setistä, myös Prezin julkaisemisesta! http://blogit.yle.fi/aalto/yleisradiotoiminnan-muu...

@erkka jäin vielä sitä kelaamaan, miksi ja mistä johtuu, että "Verkossa sisältö saa merkityksellisempää huomiota ja palautetta." Tuleeko merkityksellisyys jotenkin siitä, että verkossa palaute tulee samassa kontekstissa vertaisilta? Liittyykö tähän siihen muös esille tuomaasi ajatukseen että kun "nettiyleisöltä" poimitaan jotain valtamediaan, siihen suhtaudutaan jotenkin alentuvasti siellä toisessa kontekstissa? Ja jos näin on, onko se tahallista (koska oikeasti puhutellaankin niitä "toisia", tv-yleisöjä), vai tahatonta? Jos alentuvuutta on ja se on tahatonta, millaisin keinoin tällaisen voisi toimittaja itsessään tunnistaa ja korjata?

@Tuija Onko meissä jokaisessa sisäänrakennettuna sisäinen sankari, joka tarkastelee asioita isoveli / pikkuveli, ammattilainen / amatööri, esiintyjä / katsoja, voittaja / luuseri ja tällä saadaan lisäkorostusta omalle esitykselle, medialle tai kirjoitukselle? Vastaava ilmiö näkyy somessa eräänlaisena herravihana valtamedioita kohtaa, joka tulvahtaa lähes tahtomattaan selkärangasta. Omaa tonttia ja reviiriä puolustellaan - ja sehän on sallittua. Eläimillä on omat reviirin merkintätapansa. Tunkeilijat ajetaan armotta pois.

@Tuija: Perustan ajatukseni merkityksellisyydestä siihen, että jos julkaisen verkossa jotain itsenäisesti, niin huomattava osa yleisöstä muodostuu todennäköisesti oman verkostoni tai valitsemani julkaisualustaverkoston kautta. Todennäköisyys saada tuttua tai samanmielistä yleisöä (ja palautetta) on suurempi. Jos YLE julkaisee sisältöäni on yleisömassa suurempi, mutta omalta kannaltani vähemmän laadukas eli vähemmän merkityksellinen. Jokainen laajan ja heterogeenisen yleisömassan palautetta ja lähiverkostopalautta saanut aistinee eron, jälkimmäinen yhdistää johonkin.

Vaikutelma alentuvuudesta tulee usein kuin valtamedia esittelee tavistuotantoa. Pahinta on kun ylikreditoidaan ja taputetaan kuin se mainoksen mummo pikkulasten taikatempuille: hyvähyvähyvä. Toisaalta osa kontribuoivasta yleisöstä ehkä haluaa hehkutusta ja nimensä isolla lehteen, joten suo siellä vetelä täällä. Toki osa korostusta on vain keino houkutella lisää materiaalin luovuttajia.

Kiitos @Tuija siteerauksista, vaikka ne ainakin vähän itseäni häiritsevästi tohon blogipostaukseen taipuukin. No, ainakin on tullut sanottua :)

@erkka jees kiitos tarkentamisesta, ihmisiltä, jotka tunnemme ja joihin luotamme ja jotka tuntevat meidät, saatu palaute on tosiaan arvokkaampaa kuin keiltä tahansa jotka saattavat laukoa mielipiteitään millä perusteella hyvänsä, ja tuohan pätee myös ammattitekijään

ammatikseen sisältöä tuottava toki tottuukin siihen, että palautetta tulee randomisti keneltä vaan. ehkä siksi myös suhtautuminen palautteisiin on joskus varauksellista.

@lindstorm hiukan pohdin, että kuinka paljon tekstiä muokkaan yleiskielisemmäksi, kun se täällä on hyvin puhuttuis-kirjoitettua (purjoitettua?), ehkä liian vähän, tai ehkä liikaa. puheen muuttamisessa tekstiksi aina hankaluutensa.

Harmi, että blogiin kommentoiminen on niin vaatelias urakka. On se kynnys itellekin, tämä ei ole siis suinkaan moite. Hyvä että täällä saa pöllyyttää ajatuksiaan.

@tuija @erkka Nostan teille hattua, että rohkeasti juttelette tavisten kaa.

@visualradio tässä vielä missään suomikaksnelosessa olla :P

@Tuija Muistelen, että linkkasit (Fb:ssä?) jossain vaiheessa englanninkielisen raportin YLE:n somestrategian ja soma-koulutuksen syntyprosessista. Onko jossain?

@ConnectIrmeli mobissa en voi linkittää mutta hae Aalto BEA2010