@TomiS "Tällä hetkellä vaan elämme varsin äärikapitalismissa ja sen muuttaminen voi olla hidasta ja pitää tehdä pieninä askeleina." Nyt melkein tekisi mieleni vittuilla ja pahasti, mutta tyydyn kikattelemaan. Vaikka yhteiskunta on mennyt oikealle, olemme edelleen hyvin, hyvin kaukana äärikapitalismista jos kohta yhteiskunnassa on paljon voimia joka on vetämässä yhteiskuntaa siihen suuntaan. Äärikapitalismia ei ole oikeastaan missään, vaikka hyvinkin kapitalistisia yhteiskuntia on.
Äärikapitalistisessa yhteiskunnassa suuryritysten toimintavalta on käytännössä rajoton, sosiaaliturvaa, työaikalainsäädäntöä, vakuutusturvaa, päivähoitoa tai yhteiskunnan järjestämää koulutusta ei ole. Pienyritykset voivat kapitalistisessa järjestelmässä toimia vain suuryritysten palvelutarjoajinana ja täydentäjinä sellaisilla sektoreilla missä suuryritysekn oma toimintamalli tai koko ei tuota tulosta. Äärikapitalismissa pienyritys kuitenkin pannaan polvilleen, jos se muodastaa haastajan suuryrityksille.
Jos välttämättä halutaa asettaa meidän yhteiskuntamme kaksiulotteiselle janalla kommunismin ja kapitalismin välille, kuvittelisin meidät noin kohtaa 55% kommunistinen.
Kuitenkin on niin että sovjettikommunismi ja äärikapitalismi ovat, jos ne asettaa janan sijasta pallopinnalle, paljon lähempänä toisiaan kuin halutaan ajatella. Kumpikin johtaa monopoleihin, diktatuuriin ja tehottomuudesta johtuviin ongelmiin, jossa kuitenkin eliitin etu on tärkeämpää kuin järjestelmä tehokkuus tuottaa hyvin vointia.
Kumpikin järjestelmä kokee vapaan keskiluokan ja porvariston ongelmalliseksi, sillä se muodostaisi uhan järjestelmän vakaudelle ja samanlaisen haasteen kuin 1700-luvulla loi patrimonialismille.
Edellä mainitusta syystä kumpikin järjestelmä pyrkii tekemään pienyrittämisen vaikeaksi tai puolilaittomaksi, jonka olemassa olo voidaan kyseenalaistaa laillisen järjestelmän puitteissa milloin vain.
Aikoinani, kun olin "demaripamppu", tai ehkäpä vain "demaripippeli", pidin puheen siitä, että minä olen vakaa markkinatalouden kannataja.
Markkinatalous tarkoittaa yritysten mahdollisuutta asettaa oma asemansa markkinoiden päätettäväksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että valtio turvaa markkinavapauden niin, että se estää suuryrityksiä asettamasta pienyrityksille markkinoiden ulkopuolisia rajoitteita.
Jotta yritykset olisivat tasa-arvoisia keskenään, on PK-sektorin yritysten oltava hieman suuryrityksiä tasa-arvoisempia, niin että suuryritykset eivät voi esim. patenttioikeuden tai muun oikeuskäytäntöön perustuvan yrityssodankäynnin kautta hyökätä pienyritystä vastaan, pakottaen sen pois markkinoilta vain hukuttamalla se oikeudenkäyntikuluihin.
Samoin suuryrityksillä ei saa olla lain edessä minkäänlaista sellaista etuoikeutta mikä pienyrityksiltä tai kansalaisilta puuttuu. Näin ollen esim. ajatus siitä, että levy-yhtiöillä olisi minkäälaisia "poliisioikeusia" asettaisi suuryritykset resursseineen eri arvoiseen asemaan pienyritysten kanssa, jos ei sitten vastaavasti annettaisi samoja oikeuksia myös kansalaisille, esim. takavarikoida yrityksen tietokoneet, koska epäilee että niille on tallennettu hänen ostokäyttäytymistä, seksuaalista suuntautuneisuuttaan tai terveydenhoitoa koskevaa tietoa ilman hänen lupaa tai vääristellen...
Toimiva markkinatalous, jossa valtio turvaa kansalaisten ja yritysten tasavertaisuuden, sekä organisoi yhteiseksi hyväksi oikeus- ja sosiaaliturvajärjestelmän, on paras tae dynaamisesta yhteiskunnasta, jossa on mahdollisuus ei ainoastaan sääty-, vaan myös yrityskiertoon, niin, että innovatiiviset, uusia mahdollisuuksia ja palveluita tehokkaasti tuottavat yritykset voivat tulla ja syödä dinosaurusten munat, jos nämä yritykset eivät kykene puolustautumaan markkinoilla, aidolla kilpailulla.
Tuota... äärikapitalismin kuvaustasi lukiessani tuli kyllä mieleen, että jos tuolla nyt ei vielä olla niin siihen suuntaan ainakin ollaan hyvää vauhtia menossa.
Nykyisessä järjestelmässä on minusta kummallista se, että voittoa saa tehdä millä keinolla hyvänsä, mutta jos käy köykäisesti niin sitten ns. ulkokapitalistiset keinot halutaan käyttöön. Tietysti ymmärrän syyt, miksi pankkeja tuetaan, mutta noin niinkö periaatteellisesti. Nykyisellä ja menneillä järjestelmillä on myös saatettu ympäristö sellaiseen kuntoon, ettei ihmisellä lajina välttämättä ole enää selviytymismahdollisuuksia. No, sehän ei nyt suoraan ole huono asia: lajeja tulee ja menee. Mutta kaikissa oliossa on kuitenkin sisäänrakennettuna halu jatkaa elämää. Siksi olisi hienoa, jos esim. tuollaiseen Herran mainitsemaan ihannetilaan päästäisiin. Hankalaa se vain on siksi, että me ihmiset yleensä aina haluamme/ahnehdimme enemmän kuin tarvitsemme ja tästäpä se monikin paskaluukku sitten aukeaa.
Onko mahdollista keskustella muulla kuin kapitalismi-kommunismi-akselilla? Harmittaa kun jäin paitsi vaihtoehtoisia talousjärjestelmiä käsittelevistä keskusteluista Pikseliähkyfestivaalin aikana Helsingissä. Ehken täytyy etsiä dokumentointeja... Onko niistä mitä ajatuksia?
1800-luvun lopussa, 1900-luvun alussa vallitsi monissa maissa talousjärjestelmä joka oli yhtä lähellä äärikapitalismia kuin neuvostoliitto toisella laidalla. Silloin vastavoimaksi syntyi sitten vasemmistolainen työväenliike, mutta myös yritysten omistajien suunnalta tapahtui muutoksia, joiden tarkoitus oli muuttaa markkinatilannetta. Koska valvontajärjestelmät eivät olleet kyllin kehittyneitä tilanteen jäädyttämiseksi ja pakkovallan kustannukset nousivat, kehitettiin uudeksi kontroli ja paineenlasku menetelmäksi länsimainen demokratia. Nyt automaattinen valvonta, ubiikki-yhteiskunta ja tehokkas tiedonsiirto mahdollistavat entistä kustannustehokkaamman valvonnan, joten demokratian merkitystä kontrollijärjestelmänä voidaan purkaa ja antaa sille järjestelmälle joitakin luita kaluttavaksi. Tulevaisuudessa ei tarvitse lähettää kasakoita kaduille, kun voidaan katkaista klevottomuus alueelta sähkö ja julkinen liikenne, mitätöidä levottomuutta aiheuttavien henkilöitten pankkikortit, estää niitten matkustaminen biometrisellä tunnistuksella, riitauttaa heidän yrityksensä patentit, tuhota heidän luottotietonsa...
Siis jos meillä lähes kaikki yhdyskuntainfra rakennetaan, taide tuotetaan, työvoima koulutetaan, lääkitään ja koululaiset jopa ruokitaan julkisista varoista, niin en tosiaankaan tajua että millä tavalla tämä nyt on äärikapitalismia. Yritystoiminnalle on ihan tajuttomasti sääntöjä ja lupia ja raportointivelvollisuuksia, työllistäminen on aivan törkeen vaikeaa eikä kukaan halua ottaa riskiä missään.
Kaikissa taloustieteen oppikirjoissa, mitä ikinä olen nähnyt, on Suomi sijoitettu markkinatalous-suunnitelmatalous-akselilla aivan kommunistisen Kiinan ja kommunistisen Kuuban viereen, kauas akselin markkinatalouspäästä. On tosi omituista aina kun joku pitää Suomea jotenkin kapitalistisena. En keksi yhtään indikaattoria, millä mitattuna esimerkiksi Suomen voisi perustella siirtyneen merkittävästi lähemmäs markkinataloutta vaikkapa viimeisen kolmen vuoden aikana, keksiikö joku muu?
