#energiaintoa

@visualradio @ile miten kasaisimme joka puolella qaikua olevat energia-aiheiset keskustelut tänne
@kirkinen on meidän energinen energia gurumme

@hyvaelama Pitää vain linkittää. Muistelen omia, jotka liittyvät ydinvoimaan, talouautomaatiosta @ile kanssa, bioenergiasta yritin aikojen alussa, mutta silloin se ei oikein ottanut tulta, mutta haetaan sphaegista hauall esille. Sen lisäksi on tärkeitä keskusteluja, jotka käydään muualla. Paljon on toki puhdasta suljetun talouden pulinaa, joka ei näy missään. Olen hionut PPT-esitystä: hyväksyykö postilaatikkosi 14 Mb kokoisen? Valmistaudun kohta Korjaamoa varten, mutta voin lähettää, jos se ei tuki sähköpostilaatikkoa. Teemana siis biokasvuympäristö. Pyydän Sepon @studioarkla mukaan keskusteluun, vaikka onkin juuri lähdössä Israeliin duunimatkalle.

@hyvaelama pitäisi kai pingata myös vaikka @eholmila: miten qaiku-avauksiin ja -kommentteihin lisätään helposti tägejä (esim. "energia") tms. metatietoa... (luettavuuden siitä kärsimättä). ( #qaiku )

@hyvaelama Joo! Pingaan tänne myös @jvanhanen

upeaa! Hienoa saada keskustelukanava aiheen ympärille. Nyt vain miettimään miten yhdistetään energia, eko, äly ja hyvinvointi. Itse vielä opettelen käyttämään qaikua, neuvoja otetaan mielellään vastaan.

@Kaikki Todella, upea teema. Energiaintensiivisellä Suomella on apljon ekoälyenergia-osaamista. Meillä ei olisi mitään kanttia asua tässä maassa ilman monipuolista energiahallintaa. Biopuolella olemme olleet hakoja metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjänä kauan. Uusi mahdollisuus syntyy hajautetun energian ja ympäristöteknologian keinoin Venäjällä, Kiinassa, Aasiassa, Afrikassa jne. Sillähän voi myös tuottaa kylmää ja paikallista sähköä. Teollisuuden edustajat houkuteltava mukaan. Tulipa @Saarikko kommentista mieleen #vindkraft kanava, jossa på svenska on aihetta puitu.

@jal, tagit ovat jossain vaiheessa jollain tavalla tulossa, esim. #qaiku -kanavalla voi kommentoida toiveita tähän threadiin http://www.qaiku.com/go/624z/ (in english).

@eholmila hienoa (etenkin jos joskus konkretisoituessaan ovat vähän "piilommassa" kuin vaikka Twitterin #hashtagit... se luettavuus...)

@kirkinen @hyvaelama Juttelin eilen P. Ojalan kanssa ja hänelle ja @studioarkla (Seppo Lappalainen) sopisi tapaaminen S:ssa tämän kuun lopussa.

Laitoin OK:lle linkin PPT-esitykseen, jossa on avauspuheenvuoro. Lisäksi tulee teknologianäkökulma. Miltä teidän aikataulu näyttää 29.3.2010 kello 12 jälkeen?

• Innovatiivininen bioenergialaitosratkaisu
• Kokenut projektiviejä
• 0,5 – 10 megawatin monipolttoainelaitoksia
• Biomassa
• Hakkuujäte
• Kierrätysmateriaali
• Lanta ja liete (lannan lietteen kuivausratkaisu polttoainekelpoiseksi)
• Turve

Kerään tänne aikaisempia energia- ja bioenergiapohdintoja. #iTraining soveltuu minkä tahansa suuren organisaation - tekemällä oppii - valmennukseen. Paikallispurkkiin nojaava palvelua availen joskus muussa ketjussa.

Bioenergia-arvoketjussa tätä voisi soveltaa esim. lämpölaitosta palvelevien biomassatoimittajien toiminnanohjausvälineenä (paljon erillisiä pieniä toimijoita).

Maakunnissa etsitään uusia ideoita metsäteollisuuden elvyttämiseksi. Bioenergia tarjoaa rajat ylittäviä mahdollisuuksia. UPM etsii itseään ja siksi nimi lausutaan joissain yhteyksissä "United Power Mills". Paperi muuttu Poweriksi.

Bioenergialaitos bongattuna innovaatiojunasta

Bioenergiamatka Lahdesta länsirannikolle. Tuloksena myös video, jossa pohditaan teknologiayritysten itsenäisen vientitoiminnan tarvetta ja itsenäistymisen ongelmia. Veturiyritysten tilalle tarvitaan uusia teräväpiirteisiä toimijoita.

Poimin tämänkin tähän ketjuun: treinininkimeininki, traininkimeininki, treinimeininki... TREININKIMEININKI sana purku alla.

Tavoitteet
Realiteetit
Ensivaikutelma
Informaatio
Neuvottelu
Innostuminen
Neronleimaukset
Kuvitteellisuus
Interaktiivisuus
Mahdollisuudet
Erilaistaiminen
Innostuminen
Nuorallatanssi
Innovointi
Kokoaminen
Internationalismi

Tässä @ile ehdotus TREININKIMEININKI sisällöksi (nämä ovat poimintoja muista qaiku-keskusteluista, joissa on pohdittu esim. hajautettua energiantuotantoa).

Tuska
raivo
epätoivo
idea
näkemys
innostus
menetelmät
ehostus
innovaatio
näyte
ilo
noste
kanavat
ihmiset

Digital Villages on meillä Biokasvuympäristö -projektissa mahdollisena kokoavana voimana. Digitaalisuus on työkalu, jolla muut eko- ja elämyspalikat voidaan koota hyvää elämää tarjoavaksi kokonaisuudeksi. Digitaal Villages kokoaa ihmisen kokoisen elävän kylän, joka hyödyntää hajautettua energiantuotantoa, lähiruokaa, etätyötä, tukee mikroduunaamista jne. Tämän ihanneyhteiskunnan käsikirjoitus hakee vielä täytettä aukkopaikkoihin. Lupasin itselleni, että kokoan harsomaista kuviota ja parsin tätä eheämmäksi uusilla mikrokommenteilla.

@kirkinen @hyvaelama Vahvistan tätä kautta 29.3.2010 kello 12-14. Meitä on kolme: Pauli, Seppo ja Minä. Yritän hahmottaa, mikä rooli Somella voi olla konkreettisissa Biokasvuympäristö-operaatioissa. Selvää hyötyä ja kustannustehoa saa:
- markkinatutkimuksissa
- leadien haussa (targets)
- kansallisia kumppaneita haettaessa

Projektinhallinnassa operaatiot siirtyvät suljettuihin ympäristöihin, mutta esim. monipolttoainetarjonnan kartoituksessa #mysteerikirja -metafora on toimiva esimerkki.

• täsmä avoimuus toimii, jos hanke on esim. osana kunnallista päätöksentekoa
• hyperpaikallinen keskustelu paikalliseen some-agentin tuella
• kaikkia kieliä ja paikalliskulttuurisia piirteitä kukaan ei voi hallita etäältä
• ideaalina näen, että avoimuus suosisi sekä ostajaa että ratkaisujen myyjiä

Sähköä sianlannasta, kanankakasta ja lehmänlanasta? Haluaisin jatkaa keskustelua lannan ja lietteen hyödyntämisestä energian tuotannossa. Löytyykö porukasta limnologeja tai muita ympäristöasiantuntijoita, joilla on näkökulmia lietteen ja lannan hyödyntämisestä energiantuotannossa? Missä vaiheessa tai mittaluokassa ravinteiden polttaminen muuttuu haitalliseksi? Kaipaisin tähän lisävalaistusta.

@hyvaelama @kirkinen @studioarkla Viimeistelen metodi-powerpointia biokasvuympäristö asiaan lliityen, joka kommentoi keskustelua seuraavista teemoista
- Suomen bioenergialaitosvienti on vähäistä
- Tuomme kuvaan uuden metodin viennin vauhdisttamiseksi
- Alan kilpailjoita on pilvin pimein (kymmeniä SF ja satoja EUR)
- Laitosvalmistuksen kustannustehokkuus nousee sarjatuotannolla
- Projektien hallintaan avoimuuden hybriidejä, paikallispurkit, ylikansallinen vurovaiktus
- Pelkällä teknologialla ei pitkälle pötkitä: projektiviennisä työnjako säästää
- Alan suuret perustoimijat tekevät työtä 1900-luvun menetelmillä
- Parempaan tulokseen päästään uudenlaisella globaalityönjaolla
- Kannanotto riskirahoituksen kehittämiseen: osaamisen vientiin uusi malli

Kas löysin tämänkin ryhmän, hienoa.
Olen melko aloittelija tän Qaikun käytössä enkä osaa ottaa hyötyjä irti noista pingeistä. :-(

Voisiko joku nopeesti opettaa, ping @saarikko :-)

@visualradio olettekos mietiskelleet sitä @studioarkalan ja Paulin yhteistä casea - miten sitä voisi konkreettisesti edistää/tukea - meillähän on low2no hanke meneillään jätkäsaaressa @kirkinen tietää siitä, mutta ajatus olisi saada suomalaisia firmoja toteuttamaan korttelia ja sitten maailmalle verkoston kautta

@kirkinen @hyvaelama Paulin asiaan palaan ensi viikolla. @studioarkla katseli maisemia Australiasta tänä kesän ja me päätimme muuttaa asumisemmen 13 + 10 vuoden jälkeen yhteen paikkaan eli Sotkamoon. Muutos kaikkinen muutostöineen on vienyt aikaa, mutta auttanut ajattelussa eteenpäin. Tein alkukesästä avauksia Baltian suuntaan ja fyysisen työtä tehdessä on ehtinyt ajatella seuraavaa siirtoa. Olemme hioneet iTraining, iTrading, Microduuni ja 5T työkaluja ja tarkoituksena on tulla kaapista ulos sovellusten kanssa ulkoilmoihin syksyn kuluessa. Palataan näihin asioihin ensi viiko alussa. Päivitetään nuotteja (notes) ja mietitään seuraavaa siirtoa. Sydneyssä asuvan veljeni kanssa olemme tehneet pienimuotoisia testiajoja, mutta lisää näistä NeXT week.

@hyvaelama Juttelin tänään Paulin kanssa ja huomenna käsittelemme low2no tarkemmin. Asia kiinnostaa häntä. @studioarkla kanssa (Seppo) samoin asian tiimoilta strat.palaveri huomenna. Palataan asiaan perjantaina.

@hyvaelama @kirkinen @studioarkla Yritin tänään uudelleen tunkeutua Low2No ohjelman asiantuntuntijapintakeskustelun läpi ja kaivaa pintaan asioita, jotka sopisivat Ekohell, Pauli, Seppo, Helge ja verkostomme kokemusmaailmaan. Sitra on asettanu tavoitteet, kilpailutuksen pohjalta on valittu suunnittelijoita ja kehittäjiä, konseptien kautta kuljetaan asteittain kohti energiaa säästäviä käytäntöjä ja kestävää kehitystä.

– The goals of our Energy Programme are ambitious. We are seeking a quantum leap in the built environment towards energy efficiency and a low carbon footprint, says Juha Kostiainen, Business Director of Sitra’s Energy Programme.

– Our goal with the Low2No competition is to engage the world’s best experts in developing new solutions. The vast amount of teams submitted and, above all, their high quality shows us that that we are in an excellent position to achieve the goals set for the competition, Kostiainen continues.

Low2No onnistumisen edellytyksenä on kulutuksen vähentäminen ja energiatuotannon ja prosessien tehostaminen. Arkijärjen pohjalta "vähentäminen" on tehokkain tie, koska prosessien ja infrastruktuurien (yhteiskunta at large) kehittäminen on erittäin pitkäpiimäistä ja kallistakin.

KÄYTÄNTÖÖN VIEMISEN yhtenä polkuna kuluttajien ja tuottajien välinen yhteispeli energiatuotannon ja kulutusennusteiden parantamiseksi. Energia-ala- ja rakentamisosaamisen tueksi ehkä tarvitaan "elämäntyyliin" (lifestyle) vaikuttavia keskusteluja ja uuden oppimista.

Sitran valitsemat tiimi tuovat ylhältä päin maailman parasta osaamista, mutta todellinen työ tapahtuu koti-, katu-, työpaikka-, koulu-, tehdas- ja virastotasolla. Osaoptimointiin kulutuskohteissa päästään taloautomatiikalla, jonka investoinnit ovat murto-osia uuden rakentamiseen nähden.

Pilotointi kohdistuu pääkaupunkiseudulle, jossa bioenergian hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelua kuljetusten (logistiikan) suhteen. Tukholmassa jätteitä ja pellettejä käytetään. Pelletit tuotetaan Suomessa ja rahdataan Ruotsiin, kun meillä ei ole markkinoita. Sustainable!

Pähkäilemme tätä kokonaisuutta uudelleen Paulin kanssa tänään. Energiaosaamisen viennin kehittämiseen vetäisin mukaan myös @jvanhanen ja @saarikko. @jal kanssa kuuntelimme kesäkuussa Vapon ajatuksia. Mitä @eholmila lisäisi energiakeitokseen?

Isosta asiasta on kyse: Footprinttimme on suuri ja jos pystymme asialle jotain tekemään niin mielellään sitä tietoa rahtaisi maailman ääriin. Lainaan vielä lopuksi @kirkinen : "upeaa! Hienoa saada keskustelukanava aiheen ympärille. Nyt vain miettimään miten yhdistetään energia, eko, äly ja hyvinvointi. Itse vielä opettelen käyttämään qaikua, neuvoja otetaan mielellään vastaan." http://www.low2no.org/competition/introduction/

@visualradio Voit laskea minut näihin projekteihin mukaan koska vaan. Kertokaa vaan miten voin auttaa.

Homma pitää paketoida sopivaan muotoon ja käydä myymässä se oikeille ihmisille, jotta se oikeasti lähtee maailmalle.

Itsellä tietysti erilaisia kokemuksia, näkemyksiä ja ideoita moneltakin kantilta aiheeseen liittyen.

Tuollainen paikallistason plusenergia-infra voisi olla ehkä tavoittelemisen arvoista. No-carbon on osassa maailmaa mielestäni "vähän liian helppoa", vaikka ei olisikaan toteutettu.

http://www.masdarcity.ae on yksi no-carb-projekti, joka on jo käynnissä.

Tällaisen tavoite pitää asettaa "seuraavalle tasolle", vaikka konkreettiset askeleet olisivatkin pienempiä.

@saarikko Ekana (huomaa!) pitää päästä tekno- ja projektimetakielen läpi ja lähemmäs energiakulutuksen ja -tuotannon arkea, jossa kuitenkin suurin osa meistä elää. Sustainable enegy policy on EU- tms-projektikieltä, jonka tutkiminen kiinnostaa vain murtolukuista asiantuntijapiiriä. Mihin voisimme pureutua käytännössä?

• pienemmät asunnot säästävät heti ja tehokkaasti (vrt SUV ja kauppakassi)
• taloautomaatiolla ilmastoinnin, tuuletuksen optimointia käyttöasteen mukaan
• matalammat lämpötilat asuntoihin ja toimistoihin (villapaidat kunniaan)
• energian konservointi (lämmön ja kylmän siirto "akkuihin" - esim vesi)
• passiivitalot tai nollaenergiatalot vaativat paljon tutkimusta (pullot)
• yhteisomisteiset autot ja on-demand vuokraamot (ei omaa autoa kaikilla)
• julkisten tilojen, koulujen, toimistojen, virastojen moniajo (24/7/365)
• omasta olohuoneesta luopuminen ja enemmän julkisia olohuoneita
• mökkihöperyyden ja yksityisyyteen taantumisen vähentäminen (yhdessä tekoja)
• talkooperinteen tuominen kompleksisten ongelmien ratkaisuun
• politiikan palauttaminen kansalaisille (vieraantumisen pulma näkyy Se, Fi jne)
• yhteisvastuullisempaa hyperpaikallisuutta (lähiruoka ja lähityö)
• mikroduunia ja muuta hyperpaikallista toimintaa minitehtaissa ja palveluyksiköissä
• ekocity, jossa asuminen ja työ on kävelymatkan etäisyydellä
• työn- ja vapaa-ajan infrastruktuurin uudistaminen (tiiviimpi yhteisörakenne)

Kuulin tänään radiosta Mynämäen hajautetun energiatuotannon hankkeesya, jossa tuulivoimaa, bioenergiaa, aurinkoenergiaa, maalämpöä agendalla uudisrakennusalueella. Onko @saarikko paikallistietoa aiheesta? Voisimme valjastaa lähienergiaratkaisun sinne.

Tehdään Mynämäki hiilineutraaliksi -hanke

• Hankkeen tavoitteena on, että kaikki toimijat – kunta, asukkaat ja elinkeinoelämä – sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonepäästöjen vähentämisessä sekä lyhyellä (2 – 5 vuotta) että pitkällä (6 – 20 vuotta) aikajänteellä.
• Toimijat ideoivat ja räätälöivät yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää etenkin liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä.
• Kunnassa muun muassa lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta.
• Mynämäen kunta liittyi hankkeeseen mukaan valtuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen kautta.
• Mynämäki on hankkeessa mukana siksi, että maatalousvaltaisella kunnalla on runsaat uusiutuvan energian varat ja mahdollisuudet suhteessa kunnan asukaslukuun.
• Mynämäen kunnan alueen runsaat metsävarat toimivat hiilinieluina.
• Tulevaisuudessa myös Mynämäen ja Turun välinen raideyhteys on kehityskelpoinen ja ilmastoystävällinen nopean saavutettavuuden liikenneväylä.

MYNÄMÄKI | Kaukolämpö kunnan keskustaan. Suunnittelusta toteutukseen vie usieta vuosia. Tässä tapauksessa noin kymmenen vuotta. Laitan tämän tänne malliksi, koska se kuvaa bioenergiakehitysprosessin pitkäjänteisyyttä.

• Kotimaisella polttoaineella tuotettavaa kaukolämpöä on selvitetty 1990-luvun lopulta lähtien. Vaihtoehtoisina polttoaineina olisivat hake, pelletti tai ruokohelpi.
• Vuonna 2007 Mynämäen kunta järjesti tarjouskilpailun kaukolämmön tuottamisesta.
• 25.2.2008 Mynämäen kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen Vapo Oy:n kanssa.
• Vapo Oy myy lämmön Mynämäen kunnan omistamiin kiinteistöihin.
• Vapo Oy hankkii uuden lämpökeskuksen, polttoaineen vastaanotto- ja kuljetinlaitteet tarvittavine rakennuksineen sekä rakentaa kaukolämpöverkon.
• Lämpökeskus sijoitetaan kunnalta vuokratulle alueelle.
• Vapo Oy vastaa kaikista kaukolämpöverkon rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista.
• Lämmönmyynti tapahtuu normaalin kaukolämpötoiminnan mukaisesti eli lämmön hinta koostuu perusmaksusta ja energiamaksusta.
• Mynämäen kunta sitoutuu kaavoituksessa ottamaan huomioon kaukolämmityksen tarpeet ja käytettävissä olevin keinoin edistämään kaukolämmityksen tarkoituksenmukaista lisäämistä Mynämäen kunnan taajaman alueella.
• Kunnalla on oikeus halutessaan viidentoista vuoden kuluttua lämmöntoimituksen alkamisesta (7,5 km:n mittaisen verkon valmistumisen jälkeen) lunastaa Vapo Oy:n toteuttama kaukolämpöverkkoinvestointi.

Tässä slidessä on kiinnostava yksityiskohta: Raimelan aluelämpöverkko ja "Changing Behaviour".

• Yhtenä ajatuksena energian tuotantoon ja käytön muutoksiin on esitetty Raimelan aluelämpöverkkohanketta. Hanketta suunnitellaan Changing Behaviour –energiansäästöprojektin puitteissa. Suomessa projektia koordinoivat Enespa Oy ja Kuluttajatutkimuskeskus.
  (Helge: mielenkiintoinen yksityiskohta ja viittaus yhteisöllisyyteen)
• Raimelan alue on pääosin 1970-luvulla rakennettu, noin 100 talon asuinalue. Alue sijaitsee noin 1 km:n päässä keskustaajamasta.
  (Helge: Lähilämpöä)
• Yleisin lämmitysmuoto on öljy, kaukolämpöä ei alueelle ole saatavilla.
• Energiansäästöä olisi mahdollista saada lämpöpumppujen käytöllä. Hiilidioksidipäästöjen minimoinnin kannalta matalalämpöpumppu on paras vaihtoehto.
• Lämpöpumppujen sähkönkulutusta saataisiin edelleen pienennettyä lämmittämällä lämpökaivoja aurinkoenergialla, jota voidaan kerätä esimerkiksi pintaputkiston avulla.
• Aluelämpöverkko muodostuisi asukkaiden yhdessä omistamasta maalämmönkeruupiiristä ja kiinteistökohtaisista lämpöpumpuista.
  (Helge: asukkaiden yhdessä omistama)
• Järjestelmä ei ole mahdollinen yksittäisille taloille, koska varastohäiriöt ovat liian suuria pienissä varastoissa. Minimivaatimuksena on vähintään 20 talon verkko.
  (Helge: startti ja laajentaminen)
• Toteutuessaan Raimelan aluelämpöverkko olisi Suomen ensimmäinen vastaavalla tekniikalla tehty hanke.
  (Helge: tarkemman tarkastelun arvoinen)

@visualradio Olen kuullut toki tuosta hankkeesta, mutta en tunne yksityiskohtia.

Pitäisi kaivella vanhoja tuttuja Mynämäeltä (mm. Katsoa onko kunnanvaltuustossa tms. Tuttuja) ja kysellä vähän lisää. Palaanpa tähän.

Mitäs tietoa tuosta erityisesti tarvittaisiin?

Seilataan surffilaudalla eri puolilla maata osana energiaintoa. Oulussa jätteistä tehdään ekovoimaa. Laitokselle parasta ja tehokkainta polttoainetta on sekajäte, josta on lajiteltu pois palamattomat roskat kuten lasit ja säilykepurkit sekä kostea biojäte ja luonnollisesti ongelmajäte.

Jätettä poltetaan Suomessa tällä hetkellä Turussa, Riihimäellä ja Kotkassa. Suunnitteilla on kuusi muuta laitosta, joista Oulun ja Mustasaaren hankkeet ovat pisimmällä.

Harvaanasutussa maassa jätteitä ei kannata kuljettaa liian pitkiä matkoja. Poltto ei myöskään saa vaarantaa kierrätystä. Rajoja löytyy!

Oulun laitoksen laitteistoja aletaan asentaa ensi vuoden puolella. Laitosta käynnistellään 2012 alussa ja ensimmäiset poltot muutama kuukausi myöhemmin.

Höyryä riittää Kemiran tehtaille, sekä sähköä ja lämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon.

Ruotsissa jätteestä käytetään energiantuotantoon 10 %, kun Ruotsissa vastaava luku on 45 ja Tanskassa 60. Olemme kaukana muista Pohjoismaista. Tätä se ydinvoima teettää.

@hyvaelama @jal @saarikko @kirkinen @eholmila @jvanhanen Tässä pohdintaa hajautetun energiatuotannon viennistä: äänessä arkkitehti Seppo Lappalainen @studioarkla ja meikäläinen. Pohdimme uutta vientimallia 26.2.2010 paluumatkallamme länsirannikolta Lahteen ja minä sieltä yötä myöden Loviisaan. Paljon on tekemätöntä työtä. Innostuin editoimaan vanhaa audiomatkstua, kun kuulin Pöyryn YT-neuvotteluista. Suomi tarvitsee uuden pk-vientimallin, jossa Sometuksella on merkitystä osana tulevaisuuden konstruktiota. Avainideana on, miten pk-yritykset vievät osaamistaan globalisoituville markkinoille. Miten pääsemme osaamisvientijargongista käytännön arkitoiminepiteisiin? http://visualradio.posterous.com/seppo-ja-helge-ha...

@visualradio kuuntelen illalla kotona, kun ei tullut luureja mukaan.
Ainakin vihreiden Sinnemäki on hyvin ymmärtänyt pointin. Jos Suomeen rakennetaan uusiutuvaa energiaa se nostaa Suomalaisen PK yritysten osaamista. Ja toimii labrana. Pienellä investoinnilla saadaa yritykset hyvään vientikuntoon. Kyse ei ole siis energiapolitiikasta vaan teollisuuspolitiikasta.

Yksi toinen esimerkki arkitoimenpiteistä on 'FusionDrive', joka on generaattorin ja vaihdelaatikon yhdistelmä. Suunniteltiin generaattori vaihdelaatikon sisään. Eli Moventas ja The Switch yhdisti osaamista ja sai aikaan hemmetin kilpailukykyisen tuotteen. Patentit ja tavaramerkit on kahden yrityksen yhteisiä.

@jvanhanen Kuuntelin äsken alueuutisista, että tuulivoimasuunnitelmat etenevät Pohjois-Suomessa, jossa myllyjä on jo nyt eniten. PK-yritykset tarvitsevat itsenäisiä maailmanluokan tuotteita, ettei jää alihankkijan rooliin. Energiasektorilla ja rakentamisessa meillä on paljon kokonaisosaaamista, mutta vientikuntoisia pk-yrityksiä tarvitaan lisää. Onko "FusionDirvestä" dokumenttia missään?

Pöyry-kommentti kertoo paljon pk-yitystoiminnan vahvistamisen tarpeesta. Perinteisen puujalan kunto heijastuu myös konsulttibisnekseen. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2010/10/14/poyr...

Tiedoksenne lähes kahdeksan kuukauden takainen audioäänitys Digital Villages näkökulmasta, jota olemme arkkitehti Seppo Lappalaisen @studioarkla kanssa kehitelleet kymmenisen vuotta. Tämä taustoittaa ajatteluamme mm Sitran Jätkäsaari-hanketta varten. Olen vasta nyt ehtinyt editoida kokeellista nauhoitustamme: nauhoituksen kesto on 35 minuuttia. Tämä saattaa kiinnostaa @apoikola @arongas @villvev @ConncetIrmeli ja ehkä muitakin. Äänitys tehtiin autossa ja välillä on taustakohinaa. Saimme tiivistettyä 35 minuuttiien kymmenen vuoden kokemuksia. Lisää audiokamaa tulossa ;) Nettiyhteiskunnan Kansalaisyhteiskunta on ollut Sepon ja meikäläisen tapetilla toistakymmentä vuotta. Joskus olemme lyöneet päätämme betoniseinään tai puhkoneet gibsoniittiä. Elämä on... http://visualradio.posterous.com/seppo-ja-helge-po...

Olisiko uuden tyyppisen pelaajan aika astua esiin tässä kentässä esim. ? http://www.kraftochkultur.se/

Energia, Digital Villages, Future Store, 5T, #mikroduuni, #iTraining, #Suomi2 ja monet muut moduulit, komponentit ja applikaatiot ovat valmiina, mutta löytyykö malttia ja tolkkua vaurastumiseen? Alla olevassa Mp3:ssa energiaintensiivinen kiinteistöjalostusnäkökulma, jossa teoriaa hiotaan käytännöksi. Mutta kokonaisuudesta puuttuu vielä muutama mutteri Lopullinen energia ja / tai digital villages -ratkaisu ei ole vielä kokonaisuutena valmis. Miten pääsemme askeleen eteenpäin? Heittäkää tulevaisuuteen tähtääviä ehdotuksia? http://visualradio.posterous.com/kiinteistokehitys...

@juffe Kuuntele tuota yllä olevaa linkkiä, johon tiivistyy Seppo Lappalainen @studioarkla ja meikäläisen ajattelua 2000-luvun mahdollisuuksista. Saat hyödyllistä taustatietoa, jonka perusteella voimme suunnata tulevia pilivirakennelmiamme.

tiedon omistajuus/avoimuus on tässäkin uudessa toimintamallissa avainasemassa http://www.flexibleservices.fi/fi/node/15

Kokeelliset some-energiakuviot vievät oman aikansa. Kuvittelin 2007, että Some-sovellukset saavat pikaisen vastaanoton. Nokia tarjoaa jännittävän analogian: kännyjättimme valmistelee vasta nyt Internet-vastaiskua. Perinteisissä pk-yrityksissä ei vielä ole harmainta aavistustakaan siitä, miten somea voisi hydyöntää tuottvasti ja kustannustehokkaasti, mutta asennemuutos tekee tuloaan.