#ennakointi

@RNS Hyvä kirjoitus, kiitos. Mulle (vielä) vähän tunnettua aluetta, siksi kiinnostavaa.

@saarikko Tuo on poleeminen varmaan alan sisälläkin, siinä on vahva positivistisen tieteellisyyden vaade, kausaliteetit kunniaan (kontra monet ymmärtävät yhteiskuntatieteet 1990 jälkeen). Ja siinä liitetään politiikkasuositukset osaksi tiedettä, eli ei saa vain todeta tai veikata asioidentilaa vaan on suositeltava toimenpiteitä. Kiinnostavaa kuulla millaisia mietteitä tämä saa aikaan, kunhan nyt saan kiinni muutaman tuttavan siellä Suomessa.

Ilahduin kirjoituksesta siksi, että saadaan juurta resurssien vaatimiselle. Alahan on aivan lapsenkengissä, eikä rahaa kunnon hankkeille ole. En viittaa tällä toimijoiden osaamiseen vaan puuttuvaan arvostukseen yhteiskunnassa ja rahoituksen puutteeseen.

Mulle joskus irvitään historiaharrastuksesta, joten sikäli Kaivo-ojan toteamus aikatieteestä on kiva. Historia on pohja tulevalle, joten mennyttä ymmärtämätön ei voi linjata tulevaa uskottavasti. Reunaehdot ovat aina jollain tapaa rajaavia, eikä niitä voi sivuuttaa.

Kaivo-oja: "”evidence based policy” on nyt hyvinkin kuuma kysymys Euroopan ennakointitoiminnassa." Siinä ovat heikot signaalit heikoilla :) ja fiilistelevät kuluttajatrendit, jotka tosin ovat aina olleetkin enemmän designereiden heiniä. Nää policyväet ovat aina menneet tilastoilla ja selvityksillä, kun taas luova ala mutulla ja intuitiolla. Yritin tavoittaa tätä taannoisessa omassa kirjoituksessani. http://www.sundellinsightforesight.com/how-far-do-...

@RNS lapsenkengissä? Liityin Tulevaisuuden tutkimuksen seuraan kymmeniä vuosia sitten (ja sittemmin erosin passiivisesta jäsenyydestä passiivisesti) ja liityin mielenkiinnosta uudelleen vuoden päivät sitten. Olen käynyt jossain tilaisuudessa, eikä paikalla olleen porukan keski-ikä mitenkään lapsenkenkiin viittaisi:-).

Varsinaisesta tulevaisuudentutkimuksesta delfoineen sun muineen en toki tiedä alan tutkimusmielessä mitään.

@jal No niin, johan siitä sitten tuli ongelma siitäkin sanasta. Viittasin siihen, ettei tulevaisuudentutkimuksella ole akateemista statusta eikä kunnon rahoitusta eikä oikeastaan tieteellistä asemaakaan. Olen luonnollisestikin tietoinen samasta seurasta kuin sinäkin, koska kuulun siihen itse ;) Olen myös tietoinen alan professuurista, mutta se on taloustieteiden yhteydessä, ei itsenäinen. Kaivo-oja hakee alalle akateemista pohjaa ja arvostusta, ja sitä peräänkuulutti myös Nea Barman toisaalla alkaneessa keskustelussa (http://www.facebook.com/pages/Sundell-Insight-Foresight/142311712454145) .

@RNS Joo. Muistan tuon sun kirjoituksen, sekin oli hyvä.

Mun on vielä hieman vaikea muodostaa tästä toiminnasta kovin selvää kuvaa. On sellainen ole, että mulla rakentuu aiheesta vielä erinäisiä mielipiteitä, jotka eivät ehkä ole täysin näiden "evidence based policyjen" vahvoja puolestapuhujia. Historia kun ei koskaan ole kovin hyvin pystynyt ennustamaan tulevaisuutta. Historiasta voi oppia, mutta ei se kuitenkaan kerro tulevaisuutta.

@saarikko No mä juurikin olen huidellut siellä luovien alojen puolella ;) En välttämättä ole policyväen ykkössuosikkeja :D

Sivusta seuranneena ihmettelen sitä, miten toiveajattelua nimitetään tämän tästä "suunnitelmaksi" tai peräti "ennakoinniksi".

Ja suurin osa suunnitelmista, kaikkiaan, perustuu toiveisiin, joista ikävät tosiasiat on sivuutettu.

@RNS Joo. No ne kun esittää näitä "historia toistaa itseään" -evidenssejä, vastaavasti voi heittää takaisin kymmenkertaisen määrän "historia ei toistanutkaan itseään"-evidenssejä.

Tästä siis nähdään, kuinka historia toistaa itseään olemalla toistamatta itseään ja ei siis toista itseään. :D :D

@Herra Osa ennakoijista korostaa, että pitää olla omien arvojen mukainen tavoite, johon sitten politiikan keinoin pyritään. Eli ei lähdetä systeemisistä faktoista vaan tavoitteesta tai jopa visiosta. Mun mielestä molempia voi käyttää, kunhan on kriittinen, ja oikeastaan niitä visioon perustuvia voisi haastaa nykypäivästä liikkellelähtevillä skenaarioilla - ja päinvastoin.

@RNS @Herra @saarikko Erittäin kiintoisa keskustelu. Sinänsä joskus allekirjoitin itsekin nk. toivottavaa tulevaisuutta, mutta toisaalta lasit ja hattu päässä syntyy helposti komitea- so. toivottavaa tulevaisuutta.

Tuossa tulikin yksi taikasana esiin: "policy making". Esm madonluku-ennakointia sopii Suomessa odottaa lähinnä Sailakselta ja VM:lta. Muiden ikäväiset tulkinnat ja näkemykset tulkitaan joulupuuron pilaamiseksi ja ne otetaan institutionaalisesti hlökoht ikään kuin kritiikkinä ao. tahoja kohtaan mitä ne ovatkin LOL

@RNS Varmaan jokainen kristallipallon omistaja tekee arvoväritteistä ennakointia, jo yksistään sen suhteen mistä on kiinnostunut ja mihin keskittyy. Maailmassa on aika vähän tyystin geneerisiä ennakoijia, Nostradmus ja Egon Friedell taisivat olla alan viimeisiä edustajia.

@saarikko Tuossa on aineksia klassikoksi:

>Tästä siis nähdään, kuinka historia toistaa itseään olemalla toistamatta itseään ja ei siis toista itseään. :D :D

Kaipaa hieman hiomista, mutta jo nykyisellään varsin laatua.

@ubiq Se todellisuus mitä minä pidän toivottavana, ei ole näkyvissä olevassa tulevaisuudessa todennäköinen.
Ja se tulevaisuus, mitä minä pidän todennäköisenä, on parhaassakin tapauksesa ei toivottava.

@RNS Piti ihan iltapuhteina lukea foresight jutut tähän liittyen. Kun kysyit laadullisesta tutkimuksesta, minusta oli jännä miten asiaan vastattiin että joo kyllähän sitäkin, mutta nopea paluu vastauksessa takaisin kvanttiin. Siis aika voimakkaasti näyttää tulevaisuuden tutkimus nojaavan täällä siihen. Johtuisikohan siitä että kvali on usein hyvin small scale ja case-pohjaista ja kun ennustelemaan lähdetään halutaan puhua suurista linjoista, ja nojaaminen suuriin aineistoihin kuulostaa vakuuttavalta (pitää tilaajan tyytyväisenä). Toisaalta jos historia pitää olla aina pohjana ennekuin mennään ennustuksiin ja ohjeistukseen, niin historiantutkimustradio on kyllä ymmärtääkseni tosi kvali. Väitänpä siis vielä että kvantin korosteneisuus (suomessa?) johtuu tulevaisuuden tutkijoiden tieteentekemisen taustoista.

Mikä merkitys on nykyajan tulevaisuudentutkimuksessa ns. MEGATRENDIT lähestymistavalla? Trenditutkijat tarkastelivat pienten paikallislehtien uutisointia ja ennustivat sitä kautta nousevia "suuria juttuja". Heikot signaalit ammentaa verkkoajan outoudestaa erikoisia havaintoja. 1990-luvulla designerit ja rokkarit puhuivat katu-uskottavuudesta. Nousevat ideat poimittiin kaduilta, turuilta ja toreila. SMS-viestintää tutkittiin Suomessa: miten skidit käyttivät kännyjä arjessa. Tämän talven havaintojen perusteella ennustaisin, että lumilapiot ja turvavaljaat ovat nousussa ja hesalaiset eivät osta syksyllä avoautoja. Sosiaalisen median läpimurron myötä olettaisin, että PC eli "personal computer" on menneen ajan lumia. Mutta en tiedä miltä näyttää "sosiaalinen vuorovaikutuskone". Onko kyseessä tulevaisuuden kauppakeskus?

@jounikj Jarin historiacaset luultavimmin tutkittaisiin tilastollisesti, siis syy-seuraukset syyniin. Koska tulevaisuudentutkimukselle haetaan akateemista statusta, siis tieteellistä asemaa, on mukaan tarttunut luonnontieteellinen tiedekäsitys. En ole vuosiin kuullut sanaa positivismi positiivisessa merkityksessä, ajan merkki varmasti sekin. 1980-luvulla positivismi oli kirosana.

@visualradio Elina Hiltunen on väitellyt heikoista signaaleista, joka tosin on hieman eri asia kuin megatrendit, mutta kun viittasit noihin pieniin paikallisiin havaintoihin, niin se kyllä vie heikkoihin signaaleihin se. Yritykset käyttävät tällaisia keinoja, samoin Finpro, jossa Elina on töissä.

Onko tulevaisuudentutkimus tiedettä lienee ikuisuuskysymys seuraavat 20-50 vuotta, varmaan se viimeistään silloin saavuttaa auktorisoinnin. Ainakin alalle on kehitety tieteellisenoloisia menetelmiä läjäpäin. Kun meneillään on itselläni ekstensiivinen sosiologian klassikot (vihdoin) niin sosiologialla oli 1800-luvulla oma taistonsa olla 'tiedettä'. Nykyään sosiologiaan suhtaudutaan ihan tieteenä ja se jopa käyttää aika paljon kvantitatiivista kalaa päätöksenteon tueksi ikään kuin hc-tieteiden hengessä.

Siltikin sosiologiaan sisältyy joukko paradokseja, joita ei ole vielä ratkaistu eikä välttämättä ratkaistakaan ennen kuin saadaan koneellisesti mallinnettua ihmisyksilö tarpeeksi. Yksilön, statusryhmien, luokkaryhmien ja yhteiskunnan (noin omana entiteettinään) väliset suhteet riippuvat kaikki toisistaan ja on varsin työlästä kulloinkin erottaa niiden vaikutus / merkitys toisiinsa.

Jos sikseen tulee, niin 'taloustiede' on tulevaisuudentutkimuksen tavoin edelleen etsimässä legitimiteettiaan. Ei auttaneet 'talousteoriat' eikä mitkään kynttiläanalyysit 2008 romahduksen ennakoinnissa, vaikka sen pystyi näkemään ihan lukemalla uutisia. Esm Näkymätön käsi 'talousteoriana' on ihan kiva ideaali, mutta sen toimivuudesta ei ole vieläkään takeita.

Löytyykö muuten jostain kattavaa tieteenalojen luokittelua määrittelyineen? Virrasta osui silmään tuo @ubiq:in "onko tulevaisuudentutkimus tiedettä" -ikuisuuskysymyksen esittäminen ja ihan samaa ehdin miettiä: no onko taloustiede sitten yhtään enempää.

Vai onko se tässä:
a) http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksaktit...
b) http://fi.wikipedia.org/wiki/Humanist...

Englanninkielisestäkään wikipediasta ei muuten löydy tieteenalojen listauksesta mitään future-alkuista: http://en.wikipedia.org/wiki/Fields_o...

@jal Yksi tapa saattaisi olla, että eri tieteenalan edustajiksi kokevat arvioisivat #qaikusourcing -hengessä muita tieteenaloja ja siitä sitten koottaisiin jonkinlainen 'tulos'. Se tosin vaatisi nykyisten qaikulaisten edustamaa laajempaa otantaa :)

WP:n perusjaottelu on ok, mutta näissä asioissa ei kannata luottaa liikaa nimenomaan Wikipediaan. Jos WP otetaan etälukupiirin lähteeksi, niin kannattaa lukea myös esm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Demarkaa...

Esm Wikipedia tähtää noihin Raimo Tuomelan palluroihin - onko WP siis tiedettä? Edelleen, joistain verkkovoima- ja crowdsourcing-caseista - muttei suinkaan kaikista - voi sanoa että että ne täyttävät Tuomelan pallurat. Onko joukkoäly siis tieteellinen (kehittyvä) toimintamalli LOL

Yksi varsin kiintoisa opus on Latour, Bruno (1987) Science In Action: How to Follow Scientists and Engineers Through Society, Harvard University Press, Cambridge Mass., USA.

Jos tarmoa riittää, niin se kannattaa lukea ennen eläkepäiviä. Bruno tutkii paikanpäällä vuoden ajan yhtä kovien tieteiden yksikköä. Hc-tiede on periaatteessa mitattavaa ja eksaktia, mutta kun mennään arkipäivän titeteentekemisen tasolle, niin ei sekään aivan nörttitarkkuudella ole välttämättä aina tiedettä tai objektiivien tieteentekeminen on ideaali, jota on tavoitteena noudataa, mutta todellisuus on toinen juttu.

Mutta nimenomaan toistettavuus ja itsekorjaantuvuus auttaa tässä, ja niitä pitäisi ihan keskeisinä elementteinä. Tulevaisuudentutkimus on tässä mielessä haasteellista, että tulevaisuus voi tapahtua vain kerran :P Mutta niin menneisyyskin. Tulevaisuudentutkimuksessa voidaan erottaa eri tasoja: probabiliteetin tai todennäköisyyden ennakointi, kytkösten esittäminen (a:sta seuraa b) etc. ja tässä mielessä tuollainen yleinen onko-tämä-tiedettä -keskustelu on hassuttelua.

Suomalaiset ovat hyödyntäneet syövän hoidossa "monialaista osaamista". Tulokset ovat niukoista resursseista huolimatta hyvät. Hoitokäytäntöjä on luotu hoitotiimien monalaisella osaamisella. Onko ennustamisessa kyse samasta asiasta: tuntematonta tulevaisuutta lähestytään monesta näkökulmasta. Think-tank organisaatiot ovat tuottaneet raportteja esim. Poliittisille päättäjille ja hallituksille vuosikymmenien ajan. Miten päteviä ajatushautomoja meillä on Suomessa? Onko Sitra sellainen? Mitä tulevaisuudentutkimusseura tuottaa? Tutkiiko kukaan näiden järjestöjen ennusteiden laatua? EVA ja EK tuottavat arjesta lohkaistuja raportteja? Olisiko qaikusta tms. työkaluksi, jos suljettujen thintankkien asemia haluaisi horjuttaa?

@visualradio Ihan varmasti ei ole, siis Qaikusta :)

@RNS Muistan erään Harvard-nobelistin (fyysikko, kemisti tai matemaatikko, en muista tarkemmin) kommentin, ettei maailman taphtumia voi ennustaa edes 5 minuuttia eteenpäin, joten heittelen hymiön takaisin ;) Leikittelemme paradokseilla: fiktio, taide ja sci-fi maalaavat kuvia tulevaisuudesta. Miksi ei Q? He-he. Täällä emme ole minkään betonoidun metodin vankina. Statusta näillä "ennusteilla" ei ole, mutta mitä sanot heikoista signaaleista?

@visualradio En viitannut ennustuskykyyn vaan tuohon suljettujen thinktankkien aseman horjuttamiseen :)

@RNS Ymmärrän toki, ettei etabloituneiden institutioiden järkyttäminen ole helppo tehtävä, mutta geenitutkimuksen alkuvaiheessa rotat ja apinat korvattiin banaanikärpäsillä niiden nopean lisääntymisen takia (10 päivää). Vahvat vakiintunet rakenteet eivät ole ikuisia. Neukkula kaatui. Muslimit olivat joskus vahvoilla pysähtyneessä Euroopassa. Qaikujat voisivat simuloida banaanikärpäsiä, jos populaatio olisi suurempi ja lisääntymiskykyisempi. Eihän tää ole kovin moniammatillinen tai -kansallinen. Mutta banaanikärpäsetkin edustavat kapeaa valintaa eliöiden joukosta. Tähän perustan huihatteluni.

@visualradio En mä uskokaan ikuisiin rakenteisiin. Ja uskon nimenomaan kaikenlaisiin epävirallisiin virityksiin. Täällä Qaikussa on vaan jo vuosi puhuttu siitä, kuinka tämä murtaa ties mitä. Mä olen varmaan jossain määrin kärsimätön, enkä tykkää toistosta.

@RNS Olikohan banaanikärpäsillä suuruusharhoja vai suhtautuivatko he rooliinsa realistisesti. Ehkä "löytäjän" ta "oivaltajan" pitää tulla ulkopuolelta tutkimaan kärpäsiä, itikoita ja koppakuoriaisia täällä. Näkymätön käsi ehkä tukii yhteisöä mikroskoopillaan... kärsimättömästi. En usko, että Q pysytyy nopeisiin konkreettisiin läpimurtoihin, mutta ennusteeni saattaa perustua mutuun.

@RNS toistohan on oppimisen äiti. Esimerkiksi judoheittoja saa tahkoa tuhansia tai kymmeniä tuhansia kertoja, ennenkuin ne ovat hioutuneet jonkinmoiseen kuntoon.

Nämä edelliset muutamat kommentit kertovat hyvin myös siitä, millaisia asenteita ja ajatuksia keskustelukumppanille oletetaan silloin, kun ei tunneta lainkaan. Mä olen ehkä maailman viimeisiä ihmisiä puolustamaan etabloituneita ennustajia, ja yksi mun peruslähtökohtia on, ettei tulevaa voi edes ennustaa. Sanon sen aina kaikissa presiksissä ja luennoilla. Olen tehnyt ennakoinnin tyyppisiä töitä iät ja ajat, enkä näe siinä myöskään mitään sellaista idealistista hohtoa, että kaikki maailman ongelmat ratkaistaisiin heti jollain sometaikatempulla, näen ainoastaan mahdollisuuden pikkuhiljaa liikuttaa asioita.

Mutta kun dialogeissa ei alusteta millään credolla tai muulla taustoja valaisevalla, niin dialogit kuluvat siihen, että kerrotaan itsestäänselvyydet yhä uudelleen, eikä keskustelu etene. Tämä nyt siis ei ole kritiikkiä @visualradio ta kohtaan, tulipa vaan nyt tässä kohtaa ilmi. Olen vaan jossain määrin kyllästynyt siihen, ettei koskaan päästä alusta yhtään mihinkään kun aina haetaan sitä pienintä yhteistä nimittäjää tai muuta yhteistä tonttia, jolla ylipäätään keskustella. ja kun sitä ei edes tuppaa löytymään. Sikäli tämä ketju on jo ollut tavanomaista parempi, kun sentään jotain uutta ja innostavaa syntyi.

@saarikko @jal @Herra @ubiq @jounikj @visualradio

@jal Taitolajeissa varmaan onkin.

@RNS ehkä toistamisenkin pitäisi olla taitolaji. Ja ennenkaikkea tulevaisuudentutkimuksen pitäisi varmaan sellainen olla.

Ainakin jotkut varmaan alkavat jo hymähdellä sille, miten tyrkytän Tapscottin ja Williamsin Macrowikinomicsia milloin mihinkin. Sieltä löytyy kyllä tähänkin... jotain.

@jal Joo, itse kaivelen lähtökohtia vielä vanhemmista kirjoista, lähinnä tosin kulutustutkimuksen ja materiaalisen kulttuurin puolelta :)

Taisin käyttää "ennuste" -sanaa ja tämän kanavan teemana on "ennakointi". Markkinatutkimuksissa olen käyttänyt vuorovaikutusta keinona etsiä näkymätöntä tai hahmoonta. Vastakkainasettelu sähköistää joskus dialogia, mutta voi myös karkoittaa ja synnyttää torjuntaa. Silloin voi mitata vasteaikoja ja viiveitä. Keskustelulla on myösterapeuttinen vaiktus - se vapauttaa piilevil voimaroja . Rajatiloista ja periferoista löytyy joskus uutta. Tyhjyyden vaikutelma kertoo, ettei mikro- tai makroskoopin säädöt ole kohdallaan. Oivallukset tulevat oudoissa tilanteissa. Looginen päättely vie usien kohti tuttua ja turvallista. Yritän usien harhauttaa itseäni ja ehkä muita harhapoluille. Sieltä löytyy uutta ja ennen näkemätöntä. Tyhältä tuntuva triviaali kätkee alleen jänniä asioita. Minua harmittaa, etten ole antanut arvo pienille arkisille yksityiskohdille elämässäni. Moni vihje on jäänyt sen takia saamatta; ehkä juuri nuo heikot signaalit. Mikään tärkeä ei tule elefantin kokoisena vastaan: pienet oliot ja kirput ovat kiinnostavia tiedon kuljettajia.

• Toimiiko syvähaastattelu verkossa (qaikussa)?
• Miten qaikumisessa päästään alusta loppuun?
• Aloitukset onnistuvat, mutta usein matka jää kesken ja palatana lähtöruutuun

@RNS Varmaan viime vuosien parhaimpia kommentteja netissä mitä on tullut vastaan :) Tallennan erikseen ja puran paloiksi, siinä oli aika monta pointtia yhteen messuun. Olen viime aikoina käynyt läpi mm. blogeja ja esm tuo 'yhteisen tontin' hakeminen näyttää olevan ajalle luontaista. Toisaalta sillä on myös sosiaalinen merkitys: ihmisten pitää saada kerrata samat asiat ja uudet ihmiset löytävät niitä.

@RNS Menisikö 'yhteinen tontti' aiempien kahvila- ja kapakkakeskustelujen (ennen savukelakia) piikkiin jossa ihmiset hakevat lämpimikseen yhteistä aihetta? Samaa mieltä ennustamisesta sinänsä, omasta mielestäni skenaariot ovat oikeastaan kiintoisampia kuin se, toteutuvatko ne. En ole sattumalta scifin suurkuluttaja =)

Qaikun lievä ongelma on toisaalta diversiteetin puute, uusia mähkijöitä tarvitsisi enemmän :i @visualradio Threadien syntyä ja kuoloa on hieman hahmoteltu #milgram -kannussa.

@ubiq Kiitos.

Kapakoissa kuitenkin varmaan oltiin hieman enemmän samaa maata noin jo lähtökohtaisesti. Vaikkei olisi omassa porukassa mennytkään sinne, niin kapakan valinta jo rajasi potentiaalista juttuseuraa. Et sikäli en o varma, tarvitsemmeko nimenomaan diversiteettiä vaiko vaan lisää sakkia siltä samalta tontilta :)

@ubiq @RNS @jal Uskomustieteiden alueilla llikutaan. Minä uskoan ajatukseen, ettei tulevaisuutta voi tarkasti tutkia, se tehdään. Siihen tähtää kolmio, jonka kärjessä on 5T tavoite. Toisaalta tekojen tuottama tulos on usein kuin visioitu tavoite. Monet asiat menevät pieleen tässä elämän "Barbarossassa".

Tieto
Tunne
Tahto
Tavoit
Toiminta

Tässä thredissä on kosketeltu tietoa, tavoitetta ja hiukan tunteita. Tavoitteeseen tähtäävä toiminta ei ole vielä hahmottunut, eikä sitä ehkä edes tavoiteltu.

Onko olemassa tulevaisuudentutkimuksen "historian" tutkimusta? Eli että nyt tutkittaisiin, sitä mitä tulevaisuudentutkimus esim. 1960 oletti vuoden 2010 olevan? Ja mitkä menetelmät, olettamat osuivat edes oikeaan suuntaan?

Jotenkin tuntuu, että sci-fissä löydetään vapaammin viitteet tulevasta... Verne oli jo Kuussa ja nykyäänhän on juttua virtuaalitodellisuuksista tms.

@vimma Tavallaan on, Pantzarin Mika on esittänyt usein 1950-luvun tulevaisuusvisioita nimenomaan todetakseen, että teknovetoiset utopiat kaiken muuttumisesta eivät pidä paikkaansa. Arjessa on niin paljon rutiineja (vieläpä sellaisia, jotka on investoitu materiaan), että arjen muuttaminen on hidasta. Menetelmiä arvioivaa tutkimusta en tunne. Aiempien tulosten verifiointi/falsifiointi taas saattaa mennä perushistorian puolelle :)

Otin krijahyllystä Ranskasta 1994 ostamani "L' album du futur", jossa tarkastellaan Ranskan "Sud Quest" aluetta aikajanalla 1944 - 1994 - 2044. Tarkastelunäkökulmia ovat

• Le climat (ilamsto)
• L' erosion cotiere (rannikon eroosio)
• Les paysages (maaseutu)
• Les animaux (eläimet)
• La cite (kaupunki)
• La corps (keho)
• La sante (terveys)
• La nourriture (elintarvikkeet)
• La savoir (osaaminen)
• L' imaginaire (visuaaliset taiteet, elokuva)
• Le spirituel (uskonto)
• Le poltique (politiikka)

@RNS Hyvää läppää! :)

Pitäisikö kaikkea aina kuitenkaa perustella, ainakaan alkuvaiheessa? Eikö sellainen voisi estää serendipiteettiä?

Joskus on hyvä mennä vain intuitiolla, vaikka siinä ei mitään järkeä tuntuisi olevankaan.

Minua kiinnostaa ketteryys erityisesti bisneksessä ja markkinoinnissa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Business...

(Tähän aikaan vuorokaudesta huomaan, että kirjoitan ihan offtopic. Jotenkin vaan ajatus meni tuohon suuntaan)

Erityisesti markkinoinnin puolella voidaan välillä toimia siten, että tekemällä todetaan halutun tulevaisuuden olevan "väärä" ja silloin pitää muuttaa tulevaisuus, jos uskaltaa.

@saarikko Ei tarvitse, jos ei tee tieteellistä tulevaisuudentutkimusta :) Sehän on pieni osa-alue laajassa ennakointikentässä, kaiken maailman muotitrendianalyytikoista puhumattakaan! Kukin taaplaa tyylillään.

@RNS Niinpä. Mutta miksi tieteellisessäkään tulevaisuudentutkimuksessa pitäisi aina todistella, ainakaan historialla? Voisiko (tekeekö joku) tutkia tulevaisuutta vaikka simuloimalla? Vai onko se sitten skenaarioiden rakentamista?

Akateemisuus ja tieteellisyys muuttuu siinä kun kaikki muukin, kun läpinäkyvyyteen opetellaaan vähitellen. Kirjoittaja on sitä mieltä, että nykymenossa on kyse turhamaisuudesta http://researchimpact.wordpress.com/2...

@saarikko No tieteessä on tapana todistella :) Ei ehkä aina historialla mutta jollain faktoilla, ja Kaivo-oja hakee aikatieteisiinsä pontta syy-seuraus-suhteista, joiden juuri siis on historian aikana tehdyissä valinnoissa, jotka rajaavat nykyhetkeä. Simulaatioissa ja skenaarioissakin otetaan pohjaksi reunaehtoja, siis jotain nykyistä, johon uusi pohjaa.

@ConnectIrmeli Saattaa olla muitakin syitä. En osta tätä: "Peer review provides a level of quality control; however, so does blogging." Blogissa on eri yleisö, eikä siinä mitään, mutta mä en ainakaan pidä niitä samana asiana.

@RNS Kapakka/kahvila-vertaus oli yleisluontoinen 'avoimen' tilan suhteen, missä isompi joukko voi törmätä keskimäärin laajemmassa mittakaavassa kuin vaikkapa junassa.

Aihetta on työlästä kuvata menemättä monologiksi, mutta verkkovoiman tai joukkoälyn alustavien havaintojen perusteella diversiteetti saa asioita eteenpäin vaikka uusille tulijoille pitää kerrata samata asiat. Noissa 'kokoontumismuodoissa' tai toimintatavoissa on se etu, että FAQ on järjestetty riittävän hyvin koneellisesti tarjolle tai ne jotka eivät vaivaudu tutustumaan, osallistuvat sitten kevyemmällä tasolla, kuten linkkien jakamisella ja seuraamisella.

Metkaahan tuo on aina kokoontua foliohattujen kanssa esm Hgissä ja pohtia neutraalisti mustan huumorin kera esm vuoden 2050 sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai sen jäänteitä. Mutten tiedä jalostuuko se kelailu siinä mitenkään etukäteen perehtyneiden kesken :) Esm Suomen scifi-skene on ollut kuihtumassa jo pitkään kun uutta verta ei oikein ilmaannu :i

@vimma @RNS +1 Mika on löytänyt monia helmiä innovaatioiden historiallisesta saapumisesta / saapumattomuudesta.ehevintä on, ettei Mika tyydy vain esittelemään härpättimien saapumista, vaan niiden rooleja ja niihin liittyviä asenteita arjessa. Kotimaista kärkeä tällä alalla.

Tässä keskustelussa minua kiehtoo ennusteiden ja ennakoinnin ongelmat historiallisissa muuros- ja saranakohdissa, kun epäjatkuvuus astuu kuvaan, repeämät, aukot ja railot vievät jatkuvuudelta jalat alta. Esim talouskriisin syyt tiedettiin jo 2007 (kiinteistöbisnes ja roskalainat), mutta silti se pääsi yllättämään (valuvika löytyi Lehmann Bros.). Applen tulo älypuh / tabl puolelle on jännä bisnescase. Suomen talvisodan... tarkoitan jatkosodan ihme olisi voinut mennä pipariksi, jos Hitler ja Stalin eivät olisi päässeet WW2 alussa nokatusten Puolassa. Kekkosen vilustuminen kalareissulla Islannissa vei presidenttiyden K-linjalta ja demarit nappasivat institution pitkäksi aikaa. Kuka rohkenee ennustaa, miten kevään vaaleissa käy ja kenestä tulee pressa 2012? (Niinistönkään päätöksentekoa ei ole helppo seurata). Millainen Obama - Palin koitos odottaa USA:ssa? Bushista tuli eka kierroksella pressa tekemällä, vaikka sai vähemmän ääniä? Loiko Bush vai Clinton lähtökohdat finanssikriisille ja kauanko Eurooppa viippy korjaamolla? Nämä kaikki vaikuttavat Suomen suuntaan. Onko ennakoinnilla keinoja näiden selittämiseen vaikkapa jälkikäteen?

Vuorovaikutus: sitä miten vaikutamme toisiimme. Minua kiehtoo haaste saada yhdessä tapahtumaan jotain laajasti ja avoimesti oleellista, jossa oman intressimmekin samalla toteutuvat.

Jälkiviisastelut meille henkilökohtaisesti epäoleellisista asioista ovat helposti vain oman elämänvoimamme haaskausta - ellemme sitten hoida niitä suoraan perille ensisijaisille asianosaisille.

Sorry tällainen vuodatus - mutta ihmiselämä on rajallinen luonnonvara.

@RSN Historiantutkimus ja tulevaisuudensuunnittelu voisivat kohdata käytännön tekemisen tasolla esim. oman sukupuun selvittämisessä: Löytämällä eilisen kautta esim. muutaman "uuden" kiinnostavan pikkuserkun pikkuserkun voisimme samalla löytää uusia mieluisia rahkeiden yhdistelmiä asioiden viemiseksi eteenpäin.

@visualradio Nokiassa aikoinaan 1995 jotain kohkattiin kovasti epäjatkuvuuspisteestä ja osittain Nokian alkuperäinen menestys perustuu siihen, osin sattumalta.

Lähitulevaisuudesta voisi ennakoida, että epäjatkuvuus jatkuu ellei muodostu jopa pysyväksi olotilaksi :) Tai, arkea ajatellen, tavallinen alkaa olla epätavallista.

Kiintoisaa olisi tarkastella, jos ehtisi, onko epätavallinen tavallista historiallisesti, vai olisiko nyt meneillään jokin epätavallisen epätavallinen aika LOL. Näissä keloissa haksahdetaan usein siihen, että ihminen hahmottaa asiat putkimaisesti ja lineaarisesti jatkumona, mutta ihmiskunnan kehitys on kertaluontoista.

@RNS Pari bloggausta runsain kommeintein aiheesta: tutkiva bloggaus vai...

The future of research publishing and communication http://knowmansland.com/learningpath/...

Communicating your research http://www.pg.salford.ac.uk/blog/?p=9...

@ubiq Epäjatkuvuus kohdistuu Nokian lisäksi muihinkin firmohin. Kirjoitin tämän pätkän #digitalvillages Magical History Touriin: "Teknologiayritysten ylimmän johdon myllerrykset jatkuvat. Googlen Eric Schmidt astuu syrjään hallituksen täyspäiväiseksi puheenjohtajaksi (vrt. Jorma Ollila) ja Larry Page panee vauhtia firman teknologiakehitykseen. Googlen muuttuva strategia ei lupaa helppoja aikoja Nokialle: iso G tähtää android-älykännyköillään Nokian vahvimmille alueille kehitysmaihin. Googlen tähtäimessä ovat kehitysmaiden miljardit ihmiset, sähköisen maksamisen mobiilimenetelmät sekä tabletit. Apple on karannut omiin sfääreihinsä. Googlen on pakko vääntää turboa.

Mitä tekee kompasteleva Nokia? E7 myöhästyy ja Stephen Elop vaikenee.

Teknolafkojen maailmanlaajuinen "kilpailu kovenee": muistelen, että tämä mantra on pysynyt entisellään noin sata vuotta.

Ei tässä nyt ole mitään viisasta ennakoinnista, mutta ehkä uusia merkkejä trendimuutoksen syvenemisestä.

@ubiq Olen sitä pähkäillyt, että onko nyt sama muutos meneillään kuin silloin kun maapallo alettiin ymmärtää pallona pannukakun sijaan ...seuraaava vaihe on ymmärtää planeetta verkostoina. Jotenkin niin tykkään verrata näiden kahden vaiheen samanlaisuutta :) Ekaksi ruvettiin kiertämään ympäri planeettaa. Nyt opetellaan pysymään lähellä. Tietämys ja viisaus kiertää. (Mutta eiks se silkkitien ja purjelaivojen avullakin kiertänyt...)

@ConnectIrmeli @ubiq Tietoyhteiskunnan rakentamisen perustyökalujen keksiminen käynnistyi 40 vuotta takaperin, kun tietoliikennesatellitteja viskeltiin raketeilla taivalle. Nyt satelliittiromua on raukoilla rajoilla pilvin pimein. The Global Village on pitkän johdonmukaisen kehityksen tulos. Minua kiehtoo paljon paikallisempi Digital Villages ( #digitalvillages) . Internet ja mobiliviestintä ovat kehittyneet vajaan 30 vuoden aikana. Telkkari taisi hyödyntää satellitteja laajasti ekana. No nyt ajatellaan, että kosketusnäytön jälkeen ei voi tulla muuta kuin maailmanloppu, mutta HP:llä oli touch-screen tietsikoita 80-luvulla. Joten 30 vuoden kehityskaaresta on kyse tässäkin. Pakkaaminen on edistynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kunhan vielä saavat patterit kuntoon, nopeammat mobverkot ja sähköisen maksamisen niin elämme kaupallisuuden paratiisissa, mutta ei välttämättä yhtään sen onnellisempana kuin neandertahlilaiset luolissaan: samat huolet ruoasta, lämmöstä, rakkaudesta ja suvun jatkamisesta säilyvät näissä inflatoorisissakin oloissa. Öljyn hinta on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Jotain pitäis taas keksiä ;)

Tieteellisestä ennustamisesta siirrytään uskomustieteisiin: pääministeri Mari Kiviniemi uskoo, että uusi johto ratkoo Nokian ongelmat. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kiv...

Uskoks sää Kiviniemeen, tieteesen, Nokian johtoon, Jumalaan vai Jeesukseen? Kaikki vaihtoehdot ovat yhtä päteviä "mun mielest".

Merten silkkitie areenassa http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/h...

Linkkaan kaksi artikkelistokokoelmaa. Ei ihan täsmäterävästi aihetta, mutta nämä tuli aiemmin linkkaamiini bloggauksiin liittyvissä fb-jutteluissa esille.

Oppimista pähkäileviä julkaisuja - miten oppiminen vaikuttaa tulevaisuuteen ja tulevaisuus oppimiseen...?!

http://spreadsheets.google.com/pub?ke...

http://celstec.org/content/advanced-l...

Academic Productivity -blogi:

The failure of open science http://www.academicproductivity.com/2...

Alt-metrics: A manifesto http://www.academicproductivity.com/2...

@Connectirmeli Alan tulla sen verran seniiliksi (47v), että oikeastaan se kuuluisa puutarhan hoitaminen alkaa olla merkityksellisintä kunhan saa jotenkin perustoimeentulon hoidettua siinä sivussa :) Jotain tekemistä pitäisi keksiä talviksi kun maa on lumessa tai sitten vaihtaa puutarha Aasiaan. En varmaan lähtisi raahaamaan nykykasveja Aasiaan, se olisi ekologista tuhlausta, varmaan perustaisin uuden.

Onpa mielenkiintoinen keskustelu. Kiitos @RNS aloituksesta. Aiheesta en osaa sanoa mitään, mutta kevyen tason seuraajana jätän kommentin, että löydän myöhemminkin.

@ConnectIrmeli Kiitos noista linkeistä!!!

Itse asiassa taidamme useimmiten tarkoittaa itseämme ja jälkikasvumme elämänolosuhteita kun puhumme tulevaisuudesta. Niinpä ainakin yhdeksi oleelliseksi konkreettiseksi mittapuuksi tulisi ottaa oma kroppamme parhaalla mahdollisella tavalla jäsenneltynä ja ominaisuuksiltaan aika-akselille ja tälle pallolle (miksei muuallekin kun aihetta ilmenee) sijoitettuna. Siinä tulevaisuudentutkimus samalla luontevasti kohtaisi muutamia muitakin "ihmiskeskeisiä" tieteenaloja.

Peer review: Trial by Twitter http://www.nature.com/news/2011/11011...

@personaleu +1

"Network science" http://learning101.posterous.com/netw...