#etaope09

Paremmin kuin 10 vuotta sitten, mutta edelleen huonosti. Oppiaineiden välillä on eroa. Joillakin kursseilla tehdään tutkimuksia ja tutkielmia, jotka tukevat kriittistä ajattelua paremmin.

Kysymys on: Miten luovan ja kriittisen ajattelun tekijät näkyvät tämän päivän lukio-opetuksessa? Kerro ja mieti käytännön esimerkkejä.

Huonosti... Materiaalia on niin paljon, että kriittinen suhtautuminen siihen puuttuu. Jos opiskelija saa valita, hän valitsee perinteisen luento-tyyppisen opiskelun, jossa ei tarvitse itse ajatella.

Suurin ongelma ajan puute. Kurssisisällöt ovat hyvin täysiä.

Laaja-aloisuus turvaa mahdollisuuden luovaan ajatteluun. Esitykset lukion valinnaisuuden lisäämisestä ovat uhkakuva: jokaisella pitäisi olla yleissivistys niin fysiikasta, maantiedosta, historiastakin jne.

Nykyisen monipuolisen oppiainevalikoiman säilyttäminen mutta kurssisisältöjen keventäminen turvaisivat luovuuden oppimisessa ja opettamisessa.

Erilaiset projektit, esseet, tutkielmat

Esim. Tutkielmien teossa eri lähteiden arviointia: etsittävä vähintään kaksi lähdettä, joissa on sama tieto; Matikassa (yms) tuloksen mielekkyyden arviointia (kahden paikkakunnan välinen etäisyys EI VOI olla 31 321km). Teoriat (psykologia, uskonto yms.) pitäisi pystyä perustella.

TOISAALTA, kursseja, jotka ovat poikkeavia (työkurssi, jolla tehdään tutkielmia) ja arvostellaan pelkällä suoritusmerkinnällä, ei valita...

Eri oppiaineiden ja saman oppiaineen eri kurssien välisten asioiden yhdistely helpottaa kokonaisuuksien hahmottamista.Kokonaisuuksien tajuaminen helpottaa kriittistä ajattelua.

Nuorten elämästä esimerkit.

Ainerajat ylittävää tekemistä on liian vähän - se kuitenkin edistäisi luovuutta ja kriittistä ajattelua.

Group 22, kirjoitatte, että jos opiskelija saa valita, hän valitsee luennot. Miksi luulette, että näin on? Helpommalla pääsee tietysti, miksi muuten ja miksi pääsee helpommalla?

Itsesäätelytaidot, asenteet ja opiskelijan toivotut ominaisuudet ovat kaikkein hankalimpia. Jotta kaikki toimisi toivotulla tavalla, ei riitä, että näitä asioita opetetaan. Opettajalla tulisi itsellään olla hyvä itsetuntemus ja itsetunto. Samoin opiskelijalla voi olla taustalla kaikenlaisia ongelmia, jotka vievät voimia keskittyä näin hienosti opiskeluun. - Riippuu oppiaineesta ja sen opetuksen perinteistä kuinka hyvin nämä toteutuvat. Samoin on kiinni paljon opettajan persoonallisuudesta, millä tavalla hän lähestyy opetettavaa asiaa ja opiskelijaa. Luova ja kriittinen ajattelu vaatii toteutuakseen luottamuksellista ilmapiiriä. Silloin oppilas on riittävän rohkea esittääkseen ajatuksiaan.

Analogioiden muodostaminen vaatii laajan yleissivistyksen. Opiskelija pystyy ehkä analogioiden muodostamiseen yo-kirjoitusvaiheessa, mutta voi olla vaikeaa opiskelijoiden alkuvaiheessa, kun tiedon määrä on vielä kovin rajallinen.

Työaika lipeää näissä hommissa aivan liian helposti aivan liian suureksi.

Vapaa-ajan ja työn raja menee liian himmeäksi, huomaa olevansa koko ajan töissä.

Ja minulla on muutakin elämää kuin työ!

tieto on valmiiksi pureskeltua, oppilaat kokevat, että opettajan tarjoama tieto on laadukasta.

Group 21: Ehdotatte ainerajat ylittävää toimintaa. Tosi tärkeä näkökulma! Myös työelämässä myöhemmin pitäisi nimenomaan osata toimia moniammatillisina tiimeinä ja tehdä esim. monitieteistä tutkimusta! Miten sitä oppii, jos ei ole peruskoulutuksen ajalta mitään kokemusta...

Uskonnon etiikan kursilla voit opettaa arvoja opiskelijoille ja sitten seuraavalla tunnilla samoille kavereille taloustiedossa samoissa asioissa täysin toisenlaisia arvoja. Tämä aktivoi opiskelijaa miettimään.

Enpä luovuus? Miten luovuutta kehitetään? Emme oikein tiedä. Kannustavia kommentteja pitäisi viljellä enemmän. Lukiossa voisi kannustaa rohkeuteen ja omaperäisyyteen. Eikä kaikkien tarvitse olla samaa mieltä asioista. Ongelmana on tämä suomalainen kulttuuri, kun ollaan niin vaatimattomia ja jotenkin värittömiä ja nuoret eivät myöskään mielellään ilmaise mielipiteitään...

Voi olla, että psykologiassa näitä omia kommentteja tulee enemmän.

Olen kokeillut myös sellaista, että opiskelijat tekevät opettajalle kysymyksi (Pekka Himasen kannustama tapa). Siinä ongelmana on se, että on vaikea uskaltaa asettua asiantuntijaksi, joka nyt koittaa vastailla opiskelijoiden kysymyksiin (vaikka ei ole edes tarkoitus tietää kaikkea, mutta useimmin opiskelijoiden kysymykset ovat aika yksinkertaisia).

Esim. tiedotusvälineiden seuraamistehtävissä kriittisen ajattelun kehittymistä. Luovuutta mm. tutkielmissa ja projekteissa samoin soveltavissa tehtävissä.

Oppikurssien laajuudet ongelmana. Paljon pitäisi ehtiä. Opiskelijalla useita kursseja menossa, miten hekään löytävät ajan kaikkeen. Nukkuakin pitäisi.
Oppilaat toivovat usein opettajan koostavan asioita ja siten päästään eteenpäin ja asiat käsiteltyä. Opettaja kyllä varoittaa kopioinnista tutkielmien teossa, mutta siitä huolimatta...

Niinpä: aihekokonaisuuksia pitäisi painottaa enemmän kuin oppiaineita.

Oman tutkimuksen laatiminen, johon liittyy tutkimusaineiston keruu ja analysointi. Sanomalehdestä tai netistä kerätyn uutismateriaalin analysointi. Soveltavien aineistotehtävien teettäminen, taulukko-, kartta-, kaavakuva-, tai tekstimateriaali. Valokuvien analyysi, esim. maisema-analyysi.

Opastamalla lähdekriittisyyteen, tiedon valikointiin sekä oleellisen erottamista epäoleellisesta. Oppilaassa tulisi herätä kysymys "miksi?". Tulisi kannustaa oppilasta omaan pohdintaan, oman ajattelun syventämiseen ja tiedon sulattamiseen. Päivälukion puolella tahti on niin kiivas, että tällaiseen ei käytännössä ole juuri aikaa.

Pohdiskeleva keskustelu opiskelijoiden kanssa. Kaikkea tietoa ei tarvitse ottaa vastaan sellaisenaan pureskelematta. Kyseenalaistaa saa ja se on jopa suotavaa.

Moversti: Pelkäät oikeutetusti, että työaika lipeää aivan liian suureksi. Mutta luuletteko, että voisi olla mahdollista, että aikaa menisi enemmän vain ns siirtymävaiheessa, uuden opetteluhan on aina työlästä. Jos alkaa sujumaan, tulee rutiinit ja aikaakin menee vähemmän?

Ei, koska palvelut muuttuvat koko ajan. Koko ajan tulee uusia ominaisuuksia. Ikinä ei ole valmista!!!

Kun ei ole aikaa opetella kaikkea uutta, koko ajan tulee kaikkea uutta. Ei ole sellaisia siirtymäaikoja. Koko ajan tulee jotain uutta.

Group 4: Kirjoitatte, että päivälukion puolella tahti on niin kiivas, ettei ole aikaa pohdintaan, oman ajattelun syventämiseen ja tiedon sulattamiseen. Eli koette, että ei ole aikaa oppimiseen?

Opiskelijoiden omat pohdinnat ja keskustelut.

Tutkimusten tarkastelu kriittisesti.

Esim. kirjoitelmien aiheet voivat olla sellaisia, että ne ohjaavat luovaan / kriittiseen ajatteluun.

Lukiopäivillä Helsingissä tuli hyvä idis siirtymäaikoihin, jos ymmärrän mitä tarkoitat. Rehtori Kaustisilla jättää tietoisesti opettajille aikaa kurssien suunnitteluun esim. jaksojen vaihtumisvaiheessa. Opettajatkin tarvitsevat aikaa luovuudelle ja uusien asioiden työstämiseen.