#hubhelsinki

listataans ehdokkaita. mitä mieltä, mitkä täyttää kriteerit?

• Consult Paprika Oy - auttaa suomalaisia liikeyhteisöjä kansainvälistymään ja tarjoaa kokonaisvaltaisia intergraatiopalveluita maahanmuuttajille
• Omaoma Oy - Kuinoma lainauspalvelu, tuotteet harrastajalta harrastajalle
• Lumituuli Oy - yksi Suomen johtavista tuulisähkön myyjistä
• Remake EkoDesign Ay - Eko-ompelimo joka toteuttaa palveluna mittatilauksesta asiakkaille kierrätysmateriaaleista vaatteita samalla opastaen heitä kulutustottumuksissa
• HILA Open Oy - kansalaisten ja julkishallinnon välisten yhteistyöratkaisujen kehittäminen ja avoimuuteen pohjautuvien toimintamallien jalkauttamiseen
• Feelovation - ilmeisesti haluaisi olla jonkinlainen yhteiskunnallisen yrittämisen konsultointifirma

• BookaBoooka - kurssikirjavuokraamo
• Simupedia - verkkopalvelu, jossa käyttäjät voivat yhteistyössä hakea vastauksia kysymyksiin ja ratkaisumalleja ongelmiin simulaatioita apuna käyttäen

• CityCarClub - itsepalveluautonvuokrausta
• luulis, että Sähköautot - Nyt! -hankkeen ympärille syntyy jotakin

Kelpaaks Illtags - internet vs. common cold?

@touqo: no ainaki yhteiskunnalisen ongelman ratkaisemisen puolesta. toisena keskeisenä kriteerinä on pidetty voiton kanavoimista takaisin ongelman ratkaisemiseen - tätä kriteeriä en ole ikinä oikein ymmärtänyt, kuinka isosta osasta voittoa on kyse? miten paljon palkkaa saa maksaa omistajille? saako firmalla olla purjeveneen omistava huvijaos? jne.

• ainakin yritystoimintaan kytkeytynyt Reilu kauppa - sertifiointijärjestelmä

@pe3 Eikös kaikki HubHelsingin yritykset ja myös HubHelsinki itse ole yhteiskunnallista yrittämistä?

VehmasAssembly - onnellisen elämän asialla (tai jotain sinnepäin, olen mobiilissa)

One Did It, tosin en tiedä täyttääkö sekään tuota kakkoskriteeriä.

@saarikko puhuu asiaa. http://vehmasassembly.com ei hae agressiivista kasvua vaan pienimuotoista onnellisuutta siulle ja miulle :)

Mites Maran pulju ?
Käsite yhteiskunnallinen yritys lienee venyvä - wikipediassa todetaan "Selvityksen perusteella yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan arvioida n 12,000"

Samalla tässä pohdin mikä on oma yrityksemme Dazzle ? Eli tavoitteenamme on ihmisen, organisaation/yrityksen/yhteisön sekä yhteiskunnan ja ympäristön kestävä menestys win-win-win ajattelun kautta - eli tehdään maailmasta parempi paikka ja samalla tehdään loistavaa liiketoimintaa.

Kaikkien (suomalaisten) yritysten kannattaisi olla enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisia/win-win-win yrityksiä - näin syntyy avoimessa maailmassa aito kestävä identiteetti/brändi.

En tiedä ton 2. kriteerin osuvuutta (voiton kanavoimista takaisin ongelman ratkaisemiseen) mutta Seos on kans mielenkiintoinen yritys.

Mielenkiintoinen pointti, aloin puntaroimaan Ekanan roolia. Parantamalla muiden yritysten toimintaa...asiaan kuuluu usein maailmaaparantavia elementtejä, kuten esimerkiksi ympäristöystävällisyys, kestävä kehitys, avoimuus jne...onkohan siis Ekana myös yhteiskunnallinen yritys? Ja tuohon kakkoskriteeriin voisi ehkä laskea myös pro bono -pohjalta tehdyt projektit?

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio - kestävän metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, myös vientiin.

@Saarikko kuulostaa joka tapauksessa erinomaiselta (oli sitten yky tai ei :)

Tämä qaiku herättää ajatuksia ja sori jos meen liikaa sivuun aiheesta, mutta:

Aikanaan sekä Corporate Social Responsibility, Corporate Responsibility, yhteiskunnallinen yritys/yrittäjyys, ympäristövastuu, win-win-win jne tulevat katoamaan erillisinä käsitteinä - eli jossain vaiheessa ne kaikki ovat luonnollinen osa yritysten, organisaatioiden ja yhteisöjen toimintatapaa. No tähän voi mennä 20 vuotta, joten "siirtymäaikana" niille on käyttöä :)

Kirjoittelin lyhyesti vähän aihetta sivuten viime joulun MediaPlanetin CSR -liitteeseen josta löytyy kopio ainakin täältä s.6.

@kaikki: hyviä pointereita - hyviä kommentteja - rupesin miettimään miten Culminatum tässä keskustelussa määrittyy? Se on OY, pyrkii toimimaan (Etelä?) Uudenmaan hyväksi? Varmaan ei hirveästi voittoa tavoittele, joten varmaan sitten kanavoi takaisin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Mutta pyrkiikö se ratkaisemaan mitään spesifiä yhteiskunnallista ongelmaa? Muuta kuin kilpailukyky? Pitäisikö?

Heh, onkohan tämä yhteiskunnallinen yritys sittenkin vaan buzzword?

No jos Culminatum, niin mites Forum Virium tai Dimes?

@touqo: Niin. Intuitiivisesti kaikki kolme - Culminatum, Forum Virium ja Dimes - tuntuu vähän vaikeilta.

Tosi hyvin konkretisoi nää suomalaiset esimerkit yhteiskunnallisen yrittämisen rajaamisen problematiikkaa. Jännä miten eri juttu verrattuna ulkolaisten firmojen käyttämiseen esimerkkinä.

Näinhän se on @pe3. Ja Culminatumin kaltaisia alueellisia putiikkeja on paljon muitakin, esim. ICT Turku.

Oy Personal EU United Brains Ltd.
Mihinkäs kategoriaan te mut panisitte?

Olin juuri http://www.sewf09.com/ konferenssissa ja sielläkään ei ollut yksimielisyyttä yhteiskunnallisten yritysten määritelmästä :) Kyseessä on sektori, joka alkaa pikkuhiljaa tulla tietoiseksi omista erityispiirteistään, mutta ei oikein vielä osata sanoa mitkä ne ovat.

Minusta aika hyviä intuitioita on tullut esiin jo tässäkin keskustelussa.

http://www.finnish-institute.org.uk/s...
OIen esittänyt tuolla yhden määritelmän keskustelun avaukseksi.

@Anttika - Tapion rahoituksesta hieman yli puolet tulee normaalivuonna valtion budjetista. Muut tulot tulevat muista julkisista rahoituslähteistä ja yksityiseltä sektorilta. Ks. Tapion talous. Meillä ei ole omistajia, joille edes voisimme tulouttaa voittoa. Onko Tapio mielestäsi yhteiskunnallinen yritys? Itse en ole ihan varma.

http://www.tapio.fi/saadostenmukaiset...
Tämän mukaan Tapio kuuluu valtionhallintoon, eli ei se ole silloin yritys.
Yhteiskunnallisia yrityksiä voi miettiä ainakin kolmessa eri kategoriassa:
Yritykset joissa omistaja eli edunsaaja on yleishyödyllinen organisaatio (Esim. Sokeva, ASPA)
Yritykset jotka toteuttavat päämääränään yhteiskunnallista tehtävää (esim yllämainittu Lumituuli, mutta myös esim. perhekodit, vanhuksia hoitavat yritykset, jotkut osuuskunnat kuuluvat tänne jne)
Ja, jos halutaan venyttää, yritykset joilla on iso CSR ohjelma tai ovat muuten aktiivisia esim ympäristöystävllisyydessä (Innocent, Body Shop).
Toi 2. kategoria on ehkä se mitä ajatellaan kaikkein intuitiivisimmin yhteiskunnallisena yrityksenä. HUBhelsinki kuuluu mun mielestä myös siihen.

@Anttika - Tapio ei ole valtionhallintoa, vaan välillistä valtionhallintoa. Siinä on iso ero. Olemme itsenäinen yhteisö, jonka toiminnan katsottiin aikanaan olevan niin arvokasta, että sille ryhdyttiin myöntämään valtion rahoitusta. Meille annettiin myös lakisääteisiä tehtäviä. Säädösten mukaisten tehtävien osalta meitä tulosohjaa MMM. Voimme silti toimia, kuten mikä tahansa yhteiskunnallinen yritys, esim. tehdä liiketoimintaa Venäjällä. Toiminnan tarkoitus on kuitenkin aina kestävän metsätalouden kehittäminen, missiomme on hyvä metsä kaikille.

Historian havinaa: 1800-luvun lopussa metsämme olivat erittäin huonossa kunnossa. Vuonna 1903 Metsänystävä-lehden toimittaja A. Benjamin Helander ehdotti perustettavaksi seuran, joka keskittyisi käytännön metsänhoidon edistämiseen kansan parissa. ... 3.12.1907 perustettiin Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio.

Kuuluvatko esim. jätehuoltoyritykset kategoriaan? Tavallaan ne edustavat sekä vanhaa että uutta. Esim. Päijät-Hämeen jätehuolto kerää kaatopaikkajätteen metaanikaasut talteen, ja polttaa niistä energiaa alueen yritysten käyttöön. Okei, tällä hetkellä Hartwallin panimolle :-), mutta kuitenkin.

Olen projektipäällikkönä TKK Lahden keskuksen (jatkossa Aalto-yliopiston) EcoMill-hankkeessa. Kehitämme Päijät-Hämeen alueelle Design Factoryn tyyppistä konseptia ympäristötekniikan alalle. Verkostossamme on esim. jo mainittu Sähköautot - Nyt! -projekti, uusiutuvan energian yrityksiä, biovoimaloita, kierrätysalan yrityksiä, uusiomateriaalien tutkimusta, jätehuoltoa yms., joten listaan löytyisi pitkä lisäpätkä täältä, mutta sopivatko kriteereihin?

@pe3 @anttika - Tapion tytäryritys Metsäkustannus Oy on ainakin aivan tyypillinen yhteiskunnallinen yritys.

@TarjaO Hyvä kun olet tuonut Tapion tähän keskusteluun, sen tyyppiset yhteisöt ovat kiinnostavia, koska en ainakaan suoralta kädeltä osaa sanoa ovatko ne yhteiskunnallisia yrityksiä vai ei. Suhteellisen helppo kriteeri on tietysti, että onko kyseessä organisaatio, joka toimii markkinoilla ja onko sen laillisena muotona on yhdistys tai yritys. Mutta on joitain, osin valtion rahoittamia organisaatioita, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. CIMO on hieman tämän tapainen myös.

Olen samaa mieltä, että metsäkustannus vaikuttaa yhteiskunnalliselta yritykseltä.

Jos olisin Macchiavellin ovela kettu poliitikko, niin määrittelisin yhteiskunnalliset yritykset niiden yhteiskunnallisen roolin kautta (esimerkiksi yhteisöjen voimaannuttamisen yritysten omistamisen kautta) ja sitten esittäisin, että niitä tulee tukea roolinsa vuoksi.

@Anttika - Mitä enemmän perehdyn tähän yhteiskunnallisen yrittämisen teemaan, sitä enemmän tunnen sympatiaa ja empatiaa niitä kohtaan. Uudet yritykset muistuttavat Tapiota nuorena. Minulla on ollut aina vaikeuksia valita ruksipaikkaa, kun kysytään, onko toimialamme a) maa- ja metsätalous b) koulutus c) tutkimus ja kehittäminen d) julkishallinto.

Joillain yhteiskunnallisilla yrityksillä voi olla mahdollisuus saada valtion rahoitusta. Ks. SGEI-palvelut : Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvillä palveluilla (SGEI-palvelut = services of general economic interest) tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen.

Tuli mieleen tähän loistavaan ketjuun liittyen:

• Kokemuksellisen kaupungin konsultti - Meiju auttaa kaupungin hallintoa kohtaamaan kaupunkilaisia (mm. osallistavia suunnittelutyöpajoja) ja kaupunkilaisia kohtaamaan kaupungin (mm. pakettiautoon rakennettu vastaanottopiste) - asiana, elämäntapana ja organisaationa.

Mielestäni yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole vielä buzz-word, eikä siitä sellaista pidä ehdointahdoin tehdäkään. Tämä määrittelykysymys on vaikea, tutkijat rakastavat määrittelyä, määrittely varmaan vähän riippuu siitä, miksi halutaan tehdä määrittely.

ITSENSÄ MÄÄRITTELY YHTEISKUNNALLISEKSI
Tähän mennessä yhteiskunnalliseksi yrityksesksi on päässyt itse itsensä sellaiseksi määrittelemällä. Koen, että tämä on erittäin tehokas tapa, sillä kun yritys näin tekee, se väistämättäkin vaikuttaa yrityksen toimintaa ohjaavasti. Esim. jos @saarikko päättää, että Ekana on yhteiskunnallinen yritys, hänen pitää perustella itselleen ja muille, miksi näin on ja tämä muuttaa jo nyt kestävillä arvoilla toimivan yrityksen toimintaa entistä yhteiskunnallisemmaksi. Tämä mekaniikka toimii etenkin, kun yhteiskunnallisen yrityksen statuksella ei suoraan saa taloudellista etua.

Tällä perusteella unohtaisin Culminatumit jne. niin kauan kunnes he itse päättävät miettiä omaa toimintaansa ja kenties määritellä toimintaansa sen mukaan. Mitä tulee @pe3:n mainitsemaan kilpailukykyyn yhteiskunnallisena päämääränä, niin sen kanssa liikutaan todella heikoilla jäillä, koska yleensä yhden kilpailukyky koituu toisen tappioksi ja kokonaisyhteiskunnallinen impakti globaalissa mittakaavassa on nollasummapeliä.

JOTAIN RAJOJA KUITENKIN LAITTAISIN
*Yhteiskunnallisen impaktin pitää olla tavoite, eikä sivutuote -> CSR-ohjelma ei tee yrityksestä yhteiskunnallista, eikä esim. vihreällä alalla toimiminen yksin riitä, jos ainoa tavoite on voiton maksimointi.
*Toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa ja skaalautuvaa -> Hyväntekeväisyysjärjestöt eivät ole yhteiskunnallisia yrityksiä, jatkuvasti avustusrahoilla tai valtion tuilla eläminen ei ole yritystoimintaa (vaikka olisikin rekisteröity yritykseksi). Toki jossain vaiheessa yrityksen kehityskulkua voidaan käyttää tukia, mutta ennenpitkää toiminnan pitää olla kestävää ilman tukiaisia.

www.huitale.com

@apoikola Olen samaa mieltä noista itsemäärittelyn eduista. On hienoa, jos yhteiskunnalliseksi yritykseksi itsensä määrittelevä yritys avoimesti kertoo miksi kokee sellainen olevansa. Yrityksen omistajuusrakenteen, päämäärän ja voitonjaon avoimuus ajatellaan usein olennaisiksi piirteiksi. Itsemäärittely korostaa tätä avoimuutta.

http://www.ponsi.fi/

Tämmösiä laajasti haravoituja YY-ehdokkaita, jotka ei välttämättä nykyisellään oo yrityksiä, mutta silti kiinnostavia:

• Netcycler - kierrätyspaikka netissä
• Aktiiviset Seniorit ry - Loppukiri-senioritalon rakennuttajat. Nyt jotakin uutta kehitteillä Kalasatamaan
• Syfo - anohther yhteiskunnallisen yrittämisen konsultoija ja asiantuntija, näitähän piisaa...
• Koti kaupungissa ry - saman tyyppinen hanke kuin Aktiiviset seniorit, mutta porukka on nuorempaa ja vasta eka talo kehitteillä

@Anttika ja @TarjaO: kysymys yhteiskunnallisen yrityksen elinkaaren vaiheista ja vaihtoehtoisista kehityskuluista tuntuu tosi tärkeältä. oisko mitään ajatuksia tai hahmotelmia?

@pe3 ja @Anttika - Voittoa tavoittelevat yritykset kehittyvät hyviksi vastaamaan palvelujensa ostajien tarpeisiin. Jos ostajien tavoite ei ole sama, kuin yrityksen (alkuperäinen) yhteiskunnallinen tavoite, voi toiminta muuttua ihan tavalliseksi bisnekseksi. Julkishallinnossa taas yhteiskunnalliset tavoitteet ovat pääasia. Palvelujen käyttäjien tarpeita ei välttämättä huomioida riittävästi, asioita useimmiten työnnetään sen sijaan, että niille haettaisiin imua.

Tapio on siinä mielessä erinomaisessa asemassa, että olemme molempia. Kohtuullinen kate tietyissä palveluissa edistää asiakastarpeiden mukaisuutta ja toisaalta voittoa tuottamaton, mutta tärkeä valtionrahoitus pistää meidät sovittamaan yhteiskunnalliset tavoitteet palveluihin.

Onko @TarjaO sun intuition mukaan Tapio lakannut olemasta YY (olin aistivinani sellaista aikaisemmista kommenteista) Jos, niin missä pisteessä se tapahtui? Tai minkälaisten vaiheiden kautta?

Voisiko ajatella, että yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on aste-eroja. Miten silloin nimettäisiin eri tasot ja vaiheet?

@pe3 Vaikeita kysymyksiä. Sellaista väitettä voisi ehkä puolustaa, että CSR ohjelman ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden välilä on aste-ero, koska voisi ajatella että esim Sokevalla on vain tosi iso CSR ohjelma.

Jos yrittää määritellä vähän helpommasta kulmasta niin laillisen muodon puolesta osuuskunnat ovat varmaan suurin ryhmä yhteiskunnallisia yrityksiä, toisena PK sektori ja kolmantena yhdistysten liiketoiminta. Osuuskuntien yhteiskunnallinen tehtävä voi hyvinkin olla sama kuin muidenkin yritysten mutta Iso Paha Susi ei laita voittoa omaan taskuunsa. Entäs jos ajattelis tätä niin, että yritys on yhteiskunnallinen jos se edistää yhteisöllisesti tärkeitä arvoja joko voitonjaon, mission tai molempien kautta. Sitten kapuloita rattaisiin: suomalaisesti tärkeänä arvona pidetään rehellisyyttä, onko yritys yhteiskunnallinen jos se on rehellinen? Mitä tämä edes tarkoittaa että yritys on rehellinen? Tässä monimielisyys tulee esiin toiminnan vs motivaation arvottamisen yhteydessä puhumattakaan siitä että mitä itse arvokäsitteet tarkoittavat on myös monimutkaista.

Ehkä paras on pysyä esimerkeissä ja rakentaa 'tyyppejä'.

@pe3 - Tapio on aina ollut yhteiskunnallinen. Vaihtelua on ollut yrityksellisyyden ja julkishallintomaisuuden painoarvoissa. Olemme jatkuvasti hyvän metsänhoidon tavoitetta edistääksemme julkaisseet lehteä ja myyneet julkaisuja. Ensimmäinen taimitarha perustettiin 1909. Sittemmin kustannus- ja taimibisnekset, joilla on toimivat markkinat, on yhtiöitetty irti emo-Tapiosta.

70- ja 80-luvuilla Tapio toimi keskusviraston kaltaisena, ohjaavana ja valvovana organisaationa, nimellä Keskusmetsälautakunta Tapio. Tuo ajanjakso oli todennäköisesti vähiten yrityksellinen.

Parhaillaan olemme lisäämässä entisestään yritysmäistä toimintaamme ja erityisesti pyrimme saamaan asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

@pe3 @apoikola @Anttika Mistä löytyy paras saatavilla oleva määrittely yhteiskunnallisista yrityksistä? Onko niillä virallista asemaa jossain päin maailmaa vai onko se vasta filosofia?

@TarjaO en tiedä, onko lakisääteistä asemaa, mutta muutamat säätiöt ja rahastot sijoittavat yhteiskunnallisiin yrityksiin ja ovat tehneet omia määrittelyitään. Itselleni se on lähinnä filosofia, tosin melkoisen vahva sellainen.

Tämän perusteella vaikuttaisi, että UK:ssa on joku "Government definition" social enterpriselle:

http://www.socialenterprise.org.uk/pa...

@Anttika tietänee enemmän

http://www.ftse.com/Indices/FTSE4Good...

Footsie 4 Good:illa on toki määritelmä mihin sijoittavat ja moni rahasto käyttää samaa määritelmää tai sijoittaa yrityksiin joka on ideksissä mukana. En kuitenkaan kutsuisi näitä yhteiskunnallisiksi yrityksiksi vaan yrityksiksi jotka täyttää tietyt CSR vaatimukset. (yritykxx kaaameita sanoja...) Olen aina kuvitettellut että social enterprise on jotain muuta kuin Shell, joka on muuten ko. ympäristöindeksissä mukana.

EDIT
Niin en siis tiedä rahastoja jotka sijoittavat social enterpriseihin vaan noihin tiettyihin CSR vaatimukset täyttäviin yrityksiin, mutta valistakaa jos sellaisia löytyy.

@apoikola @Anttika - Kiitos, hyviä linkkejä, niistä on apua. Löysin myös tällaisen: http://www.fourthsector.net/learn

@apoikola Olet oikeassa, tuota määritelmää mekin käytimme kun tutkimme PK sektoria Suomessa. http://www.socialenterprise.org.uk/pa...
SEC on moraalinen auktoriteetti täällä. Tosin heidän oma tutkimustyönsä on vasta alullaan. He käyttävät osapuilleen samaa määritelmää kuin government.
Euroopassa nämä ovat tutkimuspuolella vaikutusvaltainen verkosto: http://www.emes.net/index.php?id=2
Heidän käyttämönsä määritelmä on muistaakseni kahdeksankriteerinen. Pättiniemen Pekka Suomesta on mukana tuossa porukassa.

@TarjaO Toi 4. sektori ajatus on kiinnostava ja en tunne teoriaa kovin hyvin. Yhteiskunnallisia yrityksiä voisi hieman soundbiten omaisesti kuvata organisaatioilla jotka toteuttavat kolmannen sektorin tehtäviä, toisen sektorin keinoin.

@Anttika kiitos emes-linkistä, se oli uusi tuttavuus. Itse olen hitaasti kypsyttelemässä omaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden väitöstutkimusta. Käytännössä tällä hetkellä seuraan SE:n rantautumista Suomeen ja toimin itse ainakin oman määrittelyni mukaan yhteiskunnallisena yrittäjänä, en siis aktiivisesti tutkijana.

Olisi hauska vaihtaa alan tutkijoiden kanssa ideoita siitä, millaiset tutkimuskysymykset ovat relevantteja. Itseäni kiinnostaa kasvuyrittäjyyden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden yhdistelmä, mutta tästä ei ole paljoa tutkimusmateriaalia saatavilla Suomesta. Avoimena ehdotuksille...

@apoikola Yhteiskunnallinen yritys on todella vaikea määritellä. Mietin juuri, voivatko metsätalousyrittäjät, siis yritysmäisesti toimivat yksityiset metsänomistajat, olla yhteiskunnallisia yrittäjiä. Hehän mm. tuottavat hiilineutraalia/hiiltä sitovaa raaka-ainetta, joka hillitsee ilmastonmuutosta. Toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa, jotta he motivoituvat investoimaan metsiensä hoitoon ja tuottokykyyn. Metsälaki velvoittaa uudistamaan metsän hakkuun jälkeen, jolloin osa puumyynnillä saadusta voitosta sijoitetaan takaisin metsän hyvinvointiin.

@TarjaO tuo on mielenkiintoinen ajatus tuo metsänhoitajat yhteiskunnallisina yrittäjinä. Uskoisin, että se voisi saada vastakaikua.

Tärkeintä tässä tosiaan on, että hiilinieluna toimiminen olisi siis näiden yhteiskunnallisten metsänhoitajien pääasiallinen missio. Ei siis viherpesua tai yhteiskunnallisuuspesua, jos ainoa, mikä omistajia kiinnostaisi olisi edelleen taloudellinen tuotto.

Metsällä sinänsä on paljon yhteiskunnallisesti positiivisia arvoja, joita voidaan hoitotavasta riippuen joko lisätä tai vähentää ja jotka ovat vielä kohtuullisen hyvin mitattavissa (Virkistysarvot, hiilinielu, luonnon monimuotoisuus). Olisi ihan mielenkiintoista löytää metsänhoitaja, joka haluaisi määritellä oman busineksensa yhteiskunnalliseksi ja asettaisi metsälleen yhteiskunnalliset tuottovaatimukset.

@apoikola Aloitin uuden ketjun metsänomistajista yhteiskunnallisina yrittäjinä
http://www.qaiku.com/channels/show/Yh...

Pitääpä muuten nostaa tähän keskusteluun mukaan down shifting. Tiedän useampia downshifter-elämää eläviä yrittäjiä, joiden elämään rahavastikkeeton toiminta yhteiskunnan hyväksi liittyy oleellisesti.

@pe3 Tuossa down shifting -tekstissä erotettiin työ ja vapaa-aika. Minun mielestäni yhteiskunnallinen yrittäminen nimenomaan yhdistää niitä. Jos työ on hyvin mielekästä, siihen liittyviä asioita voi harrastaa kaiken aikaa.

kiinnostavaa keskustelua, muutama kommentti ja ehdotus: 1) miten käsite yhteisötalous liittyy yhteiskunnallisen yrityksen käsitteeseen? 2) iso osa pienistä hoiva-alan yrityksistä täyttänee yhteskunnallisen yrityksen kriteerit: heillä toisten auttaminen näyttää olevan ensisijainen toiminnan kriteeri.3) culminatumin yksi perusidis on tukea uuden tiedon hyödyntämistä liiketoiminnassa; tietoyhteiskunnassa se lienee yhteiskunnallisesti hyödyllistä.

Kuka yrittäjä menestyy ilman, että auttaa jotain toista? K-kauppiaskin tuo ruoan lähelle, jotta sitä ei tarvitse hakea autolla megamarketista. Tuloista suurin osa menee toiminnan pyörittämiseen. Jos K-Väiski sanoisi, että on yhteiskunnallinen yrittäjä, voisiko väittää vastaan?

@TarjaO Minua huolettaa hiukan ajatus siitä, että "Jos työ on hyvin mielekästä, siihen liittyviä asioita voi harrastaa kaiken aikaa." Jos ihminen, vaikkakin tekee mielekästä työtä, elää kaiken aikaa työnsä asioiden kanssa, on edessä ajan kanssa uupuminen. Jokainen tarvitsee vastapainoa, erilaisia osia elämäänsä. Silti hän voi olla mitä suuremmassa määrin yhteiskunnallinen yrittäjä.

@nettimuori On kokemusta. Tein seitsemän vuotta töitä, jona aikana pidin alle 50 vapaa- ja lomapäivää.
Koska se oli niin kivaa.
Kun sitten duuni loppui, olin minäkin loppu.

@Herra Juuri tota tarkoitin: kun on kivaa tehdä kivaa duunia, ei tajua, että välillä on tehtävä muutakin kivaa. Se voimien loppu voi tulla äkkipysähdyksenä, jos ei pidä huolta asiasta ajoissa.

Moni -erityisesti pienyrittäjä- tekee työtä "aina" saavuttaakseen kuka mitäkin (harvalla pienyrittäjällä on haaveena suuri rikastuminen!), mutta liika sitoutuminen työhön vie lopulta kuralle.

Onko palvelualan yritys yhteiskunnallinen yritys - ja, jos on, millä kriteereillä? Mä inhoan monia määrittelyjä, koska niissä on aina liikaa tulkinnanvaraa.

@nettimuori Asian harrastaminen voi tarkoittaa niin monenlaista. Katson nytkin harrastavani työasioihin liittyviä juttuja, kun qaikuilen teidän kanssanne. Risto Linturi esitti asian hyvin: "Nykyään luen kiinnostavia asioita ja koetan ajatella uusia. Se on harraste, jos se ei johda mihinkään, työtä, jos siitä myöhemmin saa rahaa, ja opiskelua, jos se auttaa johonkin, josta myöhemmin saa työn." http://www.foresight.fi/2009/10/19/ty...

Outi Suomi SYY.stä oli elokuussa Tulevaisuudentutkimuksen seuran seminaarissa puhumassa aiheesta
kuvan alla Qaikuthreadi http://www.flickr.com/photos/tuija/38...

Olen väljän määritelmän ystävä ja SEC UK määrittelee yhteiskunnalliset yritykset: Social Enterprises are businesses trading for social and environmental purposes. @sarliosi ymmärrän yhteisötalouden käsitteeksi, joka kuvaa sitä osaa taloudesta, jossa yhteiskunnalliset yritykset toimivat. Olen samaa mieltä hoiva-alan yrityksistä. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden keskusteluissa usein unohtuu se, että valtaosa yhteiskunnallisista yrityksistä on hyvin 'perinteisiä' yrityksiä. Ts yrityksiä jotka toimivat julkisten palvelujen tarjoajina tai sen rajapinnassa.

Yhteiskunnalliset yritykset. Yritys jolla on sosiaalinen missio prioriteeteissa korkeammalla kuin voiton tavoittelu. Raha nähdään selkeästi välineenä, välttämättömänä seurauksena siitä, että yritys on menestyksekkäästi laajentanut vaikutustaan yhteiskunnallisella tasolla hyvinvoinnin edistämisessä. Yritykset raportoivat näistä asioista kertomalla mitä ovat saaneet aikaiseksi kuluneen vuoden aikana. Kuinka heidän liiketoimintansa on edistänyt hyvinvointia. Nostetaan esille yksittäisiä menestystarinoita. Rinnastetaan näitten menestysten määrää rahalliseen tuottoon. Rehellisyys on sitä, että voidaan suoraan ja läpinäkyvästi osoittaa miten yrityksen asiakkaat ovat toipuneet heitä vaivanneista yhteiskunnallisista haasteista.
Usein unohdetaan näistä keskusteluista itse ihmiset. Miten määritellään yhteiskunnallinen yrittäjä? Mikä on yksittäisen ihmisen motiivina perustaa yhteiskunnallinen yritys?
Voiko yrittäjä itse sanoa: kyllä, seison sataprosenttisesti yritykseni arvojen takana, toteutan niitä jokaisena hetkenä. Sitoudun toimintani seuraamuksiin täysillä riippumatta seuraamuksista. Koska pyrkimykseni on tuottaa hyvinvointia muille kuin itselleni, sitoudun täysin siihen että vien loppuun aloittamani toiminnot.
Nämä ei ole määritelmiä vaan hyviä kysymyksiä jotka jokaisen yrittäjän tulisi kysyä itseltään. Nostan nämä esiin sen takia, että olen huomannut, että nämä asiat hieman unohtuvat kun kuulutetaan foorumeilla hienojen yritysten olemassaoloa. Harvoin tapaa oikeasti vilpittömästi toimivia yhteiskunnallisia yrittäjiä joiden pyrkimys on vain tuottaa hyvinvointia muille kuin pelkästään itselleen. Olen lukenut monista ulkomaisista yhteiskunnallisen yrittäjyyden kirjoista tätä määritelmä-asiaa ja nämä nostamani asiat tulevat AINA tavalla tai toisella esille määritelmissä joten tämä ei ole pelkästään minun omaa "saarnaani" kuten joku voisi kuvitella :-)