#iTraining

Tunnistan, että sosiaalisen median vaikutus tuotteiden ja palveujen hankinnassa on vahvassa kasvussa. Kuuntelen kavereita, tuttavien, friendien ja seuraajien kommentteja ennen päätöksentekoa ja jopa kaupan valintaa. Tulevaisuudessa ostan entistä enemmään suoraan verkosta, kun ensin on kavereiden kanssa määritelty, mikkä on paras ratkaisu. Millaisiin valintoihin Some vaikuttaa?

• tietotekniikka ja mobiilityökalut
• kännykät, iPadit ja digitaalinauhurit
• kamera ja videokamerat
• digitaaliset palvelujen tarjoajat
• matkailukohteet
• lähruoan tarjoajat
• jännät vierailukohteet, puistot, pick-nick paikat
• kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet

• investointitavaroiden pohdintaa
• kiinteistöalan keskustelua
• energiaratkaisuista käytävää keskustelua
• b-to-b pöhinää
• vakuutusalan hyvät pahat ja rumat

Hyvä esimerkki. Loviisan Sibeliuspäivät järejstettiin Loviisassa. Törmäsin julisteisiin ja saatoin lukea aiheesta paikallislehdistä, mutta hups! tapahtuma meni ohi. Ehkä tapahtumalla on nettisivut. Pitänee tarkistaa, mutta en ole nähnyt ainuttakaan tweettiä tai qaikua. Jonkun mielestä EVVK, mutta maassamme järjestetään tuhansia tapahtumia, joiden eteen tehdään tuhansia tunteja työtä ja ne menevät ohi huomaamatta, tilaisuuksien järjestäjät valittavat yleisökatoa. Hei! Some on olemassa. Ei sekään pelasta, jollei tapahtumaan saada Wau-effektiä. On aika pohtia konrkeettisia esimerkkejä ja pannaan #Toimeksi.

Sama juttu. Lurensin kesäteatteri on paikallinen "must" tapahtuma. En ole koskaan käynyt, vaikka olen elänyt näillä nurkilla kauan, seurannut erityisesti kesätapahtumia. Onko kukaan koskaan qaikunut, tweettaillut tai lähettänyt kuvai Flickr, videoita YouTuben tai faniryhmää Facebookiin? Epäilen, elämme edelleen Itäuudellamaalla printtiaikaa ja se näkyy tuloksissa.

Minua kiinnostaa paikallisuus, vaikka se on konseptina onneton. Kesällä järjesteään tapahtumia pitkin poikin Suomen maata, mutta aniharvat tietävät niistä. Sosiaalisesta mediasta on puhuttu kymmenen vuotta ja ennen sitä oli verkkosivut ja sähköposti.

Vosiko some toimia paikallisuuden uuden tulemisen moottorina? En tiedä varmuudella, koska haja-asutusalueen ihmiset eivät ole verkkoaktiivisimpia.

Kesän kynnyksellä yritän miettiä, miksi IBM, Sitra, KTM, Apple, Nokia, RIM, Google, Android, Scobleizer jne. hyödyntävät sosiaalista mediaa, mutta nämä syrjäkylät kuten Loviisa eivät tajua sen merkitystä.

Some on periaatteessa halpa media, mutta eihän hinnalla ole väliä, jos toimijat eivät osallistu.

Mikä lääkkeeksi?

Miten saisit haja-asutusalueiden asukkaiden verkkoaktiivisuutta nostetua? Onko juuri heille räätälöityjä nettipalveluja tarjolla tai edes kehitteillä? Riittääkö vähäiset käyttäjämäärät ylläpitämään mitään palvelua? Ja miten saada näiden alueiden asukkaat osallistumaan juuri heille tarpeellisten ja sopivien palvelujen kehittämiseen? Veikkaa, että ei mitenkään. Haja-asutusalueet, ainakin ne syrjäisimmät on tuomittu tyhjenemään.

@Kayraranta Esitit hyvän kysymyksen "räätälöidyistä palveluista", joka samalla pitää sisällään vastauksen. Haja-asutusalueiden asukkaat ostavat vaatteensa H&M:stä ja sama pätee verkostoratkaisuihin. Pienen piirin pienet paikalliset jutut eivät toimi. Minä näen ongelman "kulttuurissa", joka on jämähtänyt Web 1.0 aikaan: nettisivut on ja kaikki hyvin! Näen henkistä aavikkoa joka suunnalla, mutta sisältä päin on joskus vaikea aktivoida menneisyyteen ankkuroitunetia. Siksi huudan Apuva!

Käytössäni on monia keinoja, mutta ne ovat pysähtyneisyyden kulttuurin läpisyövyttämiä. Raikkaita ajatteljoita ei ole promillen vertaa.

Muutoksen pitää tulla ulkoa: en keksi parempaakaan vastausta. Suomi elää edelleen totaalisesti metsässä.

Kantelen vettä järvestä kasvimaalle ja fyysinen puuha aktivoi ajattelua. Yritän venyttää ajatuksia tulevaisuuden mediaan. Muuttaako #iPad tapaamme lukea maailmaa. Veljeni (Australiassa) mielestä käyttökokemus on mullistavana ja siihen voi upottaa viisi miljoonaa maksavan tuotantoyksikön käyttöohjeiston ja vaikka niitä antaisi kymmenen laitteen mukana sisältöineen, syntyisi kustannussäästöjä. Kunnossapito ja jatkokehittäminen sähköistyisi, kun käyttäjät saisivat päivityksiä heti eikä viidentoista kuukauden kuluttua. Päivitykset olisivat laitoskohtaisia ja yhteydenpidossa video, kuva, podcast ja suurkuvanäyttöliittymien mahdollistamien ekstensioiden kautta tekninen palvelutuotanto mullistuisi. Isoja mietteitä muutaman päivän käyttökokemusten perusteella. Avainsana (kirjasto).

Kantelu on rumaa.

@Herra Mä luulin, että sä viittasit tähän vakoilujuttuun http://www.qaiku.com/go/7spt/