#innovaatiojuna

Hybridejä (kuten juuri paljon kuulutettu kirja + kännykkä). Saa loikata myös kauemmas tulevaisuuteen. Voi olla iso, pieni. Voi olla kouluun tai työelämään.

Itse kuvittelin äskettäin pulpetteja, joiden kansi on kosketusnäyttö (tietysti älyttömän kestävää). Interaktiiviset valkotaulut on hankalia ryhmätöihin yms. On vain se yksi taulu ja se jököttää seiunällä paikallaan, opettaja liikkuu yleensä seinän luona.

Sitten voisi ajatella, että samanlainen kosketusnäyttöpöytä toimisi kivasti neukkareissa. Niitä voisi nostaa myös seinille. Ja ne voisivat olla palasina, niin että voisi yhdistää suureksi näytöksi ja sitten taas pieniksi.

Palapelinäytöllä voisi tehdä karttoja, aikajanoja, taulukoita ja kun iso kehys tehty, voisi rikastaa pieninä palasina ja sitten taas koota yhteen. Kelluvia näppäimistöjä ja piirtovälineitä saisi näyttöpintaan useita.

Siis jonkunlainen fäppitaulun, post-it-lappujen ja yms. digi/nettiversio.

Voiko aikuiskoulutusta toteuttaa jotenkin muuten kuin ppt + dataprojektori auditoriossa? Millaiset välineet voisivat tukea aktivoivia, hauskoja ja hyödyllisiä menetelmiä?

@annerongas, Hesarin Tiede-sivuilla esiteltiin eilen grafeeni, maailman lujin aine, josta voisi valmistaa esim tietokoneen näyttöjä, kunhan tutkijat oppivat eristämään ainetta halvalla, niin että se saadaan sarjatuotantoon.

Haluaisin nappia painamalla toimivan simppelin podcastin, jota voisi editoida julkaisun jälkeenkin.

Miten legoista voisi kehittää matematiikan/fysiikan/kemian/biologian oppimiseen tuotteen, joka sopisi myös aikuisopiskelijoille? Monilla aikuisilla matikkakammoa ja hankaluus hahmottaa mm. kolmiulotteisia muotoja.

Olisi tarvetta tosi helppokäyttöiselle podcastaussysteemille ja jakelukanavalle, yhdistetty kuva + ääni.

Asenne edelleen paljon sitä, että opettaja omistaa tiedon ja jakaa sitä. Tulevaisuuden opettamisen/kouluttamisen bisnesmalli ei voi perustua tällaiseen.

Miten avointa tietoa voitaisiin jalostaa bisnesmalleiksi? Paketoida helppoon muotoon, sopiva kohderyhmän tarpeisiin. Google on avoimen datan ympärille rakennetun bisneksen hyvä sekä huono esimerkki (tuleeko Googlesta uusi microsoft?).

Oppimateriaalien välittämisbisnestä bisnestä > kootaan hujan hajan olevaa, paketoidaan, että homma (oppiminen/opettaminen/kouluttaminen) helpottuu. Jokin Googlen tapainen toiminnallisuus, sosiaalinen ja oppimisyhteisöille: toiset voivat ennemminkin tuottaa, toiset taas ostaa, mitä enemmän tuottaa, sitää halvemmalla saa itse ostaa, sisältöjen vertais/refereearviointi (laadunvarmistus). Motiivi samantyyppinen kuin wikipediassa, mutta rahaa liikkumassa.

Yksi luennoi -mallista yhteisölliseen oppimiseen, tutkivaan oppimiseen
arvosteluasteikkoa muutettiin (Cambridge) > mitä arvostetaan
> arvostelua helpottavia palveluita ja tuotteita (miten opettamisen/oppimisen muutoksesta saa bisnestä?)

Tietynlaiseen oppimiseen tosi hyviä erilaiset tutoriaalit, jotka noudattavat oppijan edistymistä ja antavat hänelle itselleen mahdollisuuden edetä omaan tahtiin (hybridikirjoissa samaa ideaa). Kun tällaisesta kokoaa hyvän paketin, syntyy tuote. Nykyisellään täydennyskoulutuksessa harmittaa se, että aikaa kuluu matkustamiseen ja erilaisiin häiriöihin.

Vertaiset kouluttamassa toisiaan: mikromaksut motivoimassa ja antamassa kokemusta yrittäjämäisestä toiminnasta, pitäisi selvittää, miten esimerkiksi työttömien koulutuksessa voitaisiin jakaa työtä koulutettaville, samoin myös nuorisoasteen koulutuksessa, ne joilla on asiantuntemusta, saisivat pienen korvauksen (voisi olla vaikka vain 10 minuutin sessio tai yksi tehtävä verkossa). Tästä pitäisi selvittää verotukselliset yms. esteet. (Ongelmana se, ettei ole välimuotoja yrittämisen ja työttömyyden välillä, tukien menetys ja riski estävät.)

Yhtenä kynnyksenä kehittää menetelmiä siirtää netissä pieniä määriä rahaa helposti.

Nyt sain ensimmäisen blogijutun aikaan Oulun vaikutuksista: InnoAula ja pedagoginen kalustaminen http://opeblogi.blogspot.com/2010/01/...