#innovaatiojuna

Nostettu esiin pilvipalvelujen hostaus, jota ei suomalaiset tee kai vielä kukaan. On liian kallista.

Mitä eri pilvioperaattorit tarjoaa? Odotusarvoja annettu paljon, mutta luvataan vähän.

Yksi suurimmista pilvipalvelujen käytön esteistä on se, ettei niitä pidetä riittävän tietoturvallisina. Suomalaisyhtiöt eivät esim. halua päätyä pilveen, joka sijaitsee USA:ssa lainsäädännöllisistä syistä.

Pilvi-infra pitkälle vietynä aiheuttaa sen että kotimaisilla operaattoreilla ei ole ehkä tulevaisuudessa bisnestä. SaaS-palvelukeskuksen perustaminen on vain yksinkertaisesti liian kallista pieneen maahan.

Pitäisikö valtion tukea kotimaisen pilven tuotantoa?

Kotimaisessa kilpailukykyisesti hinnotellussa pilvessä/content delivery networkissa olisi järkeä.

Nythän ostetaan halpaa kaistaa ulkomailta ja kotimaisten käyttäjien data valuu suomeen ulkomailta. Käytännössä ulkomaanliikenne on operaattoreille kalliimpaa. Samalla kuitenkin taatun kaistan hinta on suhteellisen korkea => ei kannata jakaa sisältöä kotimaasta kotimaahan. Vai olisiko junassa joku operaattorien edustaja joka osaisi antaa tähän tarkempaa tietoa?

Mitkä ovat aiheet, joilla saadaan kasaan 60-70 ihmistä ensi syksynä Sytykkeen tilaisuuteen kuuntelemaan aiheesta lisää? Saa olla it-ihmisiä, asiakaspalvelupäälliköitä tai biz-päättäjiä.

Miksi pilveen? Kustannussäästöt, kapasiteetin riittävyyden varmistus (VR)

Voisivatko suuret toimijat, kuten TeliaSonera, Logica, Tieto jne. perustaa yhteisen datakeskuksen (mitä kilpailulainsäädäntö sanoo) ja tarjota Suomeen pilvipalvelu, joka pysyy Suomessa - herättäisi luottamusta pilveä suunnittelevissa yrityksissä. Pitäisikö pilvipalvelun olla osa suomalaista infraa, tuetaan kotimaista pilveä?

Tarkoituksenamme on ideoida, mitä syksyisen seminaarin aiheiksi ja puhujiksi. Kyseessä Sytyke Ry:n laivaseminaari.

Yksi haaste on, että pilvipalvelut ovat hyvin palveluntarjoajaspesifisiä – huono siirrettävyys.

Miten tuotekehityksen automatisoinnissa voidaan käyttää pilveä hyödyksi? Mitä sitten kun pilviputki on poikki?

Miten mitataan pilvipalveluista saatuja hyötyjä? Onko mittarina rauta, raha vai jokin muu? Voiko edes laskea kustannusta, kun eihän näitä kukaan laske?

Mites pilvi jos putki on poikki? Pilvipalvelujen offline-käyttö, cachetus, häiriösietoisuus (jep, alue johon olemme Midgardia suunnanneet kuten @ferrix mainitsi)

Mitäs tehdään sitten, kun napanuora katkeaa? Eli kun ei verkkoa, mitä työtä silloin teet? Puhujaksi joku työpsykologi tai vastaava.

Mitä pilvi tarkoittaa uusille yrityksille? Miten se helpottaa innovointia? Mitkä ovat minimikriteerit, jotka otetaan huomioon pilveä suunniteltaessa?

Yhtenä aiheena: kuinka integraattorin maailma on muuttumassa: IBM, Tieto, Logica, Fujitsu, Digia, ja muut puhujuna?

Pilven ostajan opas, mitä otettava huomioon? Myös Free Software Foundation Europella on ollut kiinnostusta tarjota apuja pilvipalveluiden arviointiin yksityisyys, tietoturva ja palvelun ja datan siirrettävyys huomioonottaen

Yhdeksi topikiksi: mitä ei pilveen.

Miten integraattorin elämä muuttuu pilvipalvelujen yleistyessä? Ansaintalogiikka muuttuu, osaamisvaatimukset muuttuvat täysin henkilöstölle.

Mitä ei siirretä pilveen, esim. vahvasti transaktiopohjaiset datat. On paljon teknologisia esteitä.

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa projektityössä ja kehitystyössä: yhteisdokumentointi, crowd sourcing. Yrityskulttuuri ja ihmisten käyttötavat voivat olla este.

Sosiaalisen median hyödyntäminen projektityössä: #QaikuSourcing ja #workstreaming esimerkkinä mm. #maemork

SoMe-käyttäytyminen ei ole suomalaisten keskuudessa yhtä yleistä yrityskäytössä kuin USA:ssa. Ei kuulu yrityskulttuuriin etkä löydä SoMe-ihmisiä ja -osaajia, jos pyörit ei-SoMe-kulttuurissa.

Näytätisi siltä, että pilvipalvelut herättävät enemmän intohimoja kuin SoMe ja pilvet, kun SoMe-kulttuuri ei ole riittävän pitkällä vielä.