#mikroduuni

Yrityksissä on edelleen vallalla IP-suojelu. Ymmärrän yrittäjiä ja yritysjohtajia, mutta ei avoimuus tarkoita kaiken paljastamista estoitta. Se on silti heittäytymistä uuteen ja tuntemattomaan. Tuloksia ei synny hetkessä, ei viikossa, ei kuukaudessa, mutta jos malttia riittää muutama vuosi, silloin avoin innovointi maksaa ajankäytön ja uhraukset taikaisin korkojen kera. Avvoimuutta voi verrata kielen opiskeluun. Ensin jokainen takeltelee perusasioiden parissa, mutta uuden kielen takaa paljastuu uusi maailma ja aivan toisenlainen osaajien valtakunta.

Käsittelin Mikroduunia KL-blogissa tänään Hyviä kommentteja sataa ropisee. http://valtatie.blogspot.com/

@Xekkan @Ile @Kusti @Bolter @hyvaelama @Herra @nettimuori @juffe @AnttiJoensuu @ConnectIrmeli @RNS @saarikko @jal @Mitro @Kitti @annerongasRobert Scobleizer kertoo 26 minuutin videossa oDesk -palvelusta, jossa on vastauksia kansallisiin mikroduunipohdintoihimme. Idea sopii tähän ajankohtaan ja näyttää toimivan muualla ja kohta globaalisti. Mitä meidän pitäisi tehdä, ettei tämä aihe lipsahda pesuveden mukana?

Tunteeko joku oDeskiä? Toimiiko jo Suomessa? Mitä ehdottaisitte jatkotoimien suhteen? Scobleizerin videossa mikroduunin argumentit tulevat selvästi esille ja oDesk -ohjelmistossa on myös maksamisrutiinit amerikkalaisesta näkökulmasta (globaalisti). Onko suomalaiskansallisella versiolla vielä tilaa? Toivon kannanottoja ja ehdotuksia seuraavan konkreettisen askelen ottamisesta.

The new way to work: odesk is a service you can use to hire people. Or get a job. But not a job like your dad had. Here you get a job based on either time, project, or maybe a longer-term contract. And you can work anywhere in the world because the odesk system lets you collaborate with your new boss and he can watch your work as it progresses. Did we mention you get paid? And they now offer benefits? Crazy and here we talk with odesk's CEO to find out what's changing in the world of work. http://www.youtube.com/results?search_query=odesk&...

@visualradio ehdin vain katsoa että wau onpas teknisesti laadukas youtube-video. Mutta vähän pitkä aika 25 minuuttia käyttää siihen, että pikaisesti katsoisi, mistä on kysymys.

Mistä tuo http://www.odesk.com/w/ Sinulle vastaan tuli?

Aika kärjessä googlelistassa on muuten "oDesk = eSlavery 2.0"...

@jal eSlavery kommentti on varmasti monitoroinnin osalta oikeutettu, koska seurantaan on panostettu kovasti. Miten mikroduuni voisi toimia avoimemmin ja itseohjautuvammin ilman top-down managementttia? Olen täynnä kysymyksiä, mutta vastaukset pitäisi kehittää luomalla inhimillisempi avoimuus.

hmm @visualradio, hyperlokaali mikroduunien välityspalvelu....ei huono...

@troppone Tekemättä vaille valmis... Mitä mieltä olet teknisestä alustasta? Aihetta möyhennettiin Sitrassa reilu kuukausi takaperin ja nyt pitäisi kehitää projekti, että voisimme lähestyä TEM tms. Ping @ConnectIrmeli onko mitään uutta? Seuraava tapaaminen ajateltu TEMiin, mutta ennen sitä oltava konkreettinen aihio. @AnttiJoensuu lupasi kerätä kahvipullarahat, mutta eihän sinne nyt vain aamukaffeelle kannata lähteä. Sitä suomalaista konkretiaa pitäisi kehittää tämän ympärille. Ehdotuksia siskot ja veljet! Olen kerännyt aiheesta linkkejä ja hajatelmia tähän blogiin http://valtatie.blogspot.com/

@visualradio Kiva, mulle ei näköjään enää tule s-postiin tietoa maininnasta täällä :( ping @eholmila

Kiitos @visualradio tuosta keräystyöstäsi. Se on varsin avartava. Harmi, ettei mulla ole ollut mahdollisuutta olla mukana.
Mikroduunaajien ja mikroduunein tarvitsijoiden kohtaaminen on tärkeää - kaikille. Olennaista onkin se kohtaamispaikka. Nopeus. Varmuus. Luotettavuus. Helppokäyttöisyys. 24/7 tavoitteena.

Nextdoorissa on ajatusta, mutta se on pieni alkupiste, jossa siinäkin on kehitettävää.

Onko seuraavalle tapaamiselle olemassa ajankohta?

@nettimuori Ei vielä aikataulua. Koen, että pitäisi ensin kasata tarpeistoa hankesuunnitelmaan. Mikroduuni on ollut muutaman viikon lepotauluua. Kokemuksesta tiedän, että luovat tauot ovat hyödyllisiä. Kohtaamispaikka tai alusta tarvitaan. Ehkä meidän pitäisi osoittaa konkreettisesti, että mikroduunitarpeitakin on olemassa. Esimerkkien dokumentoinit ei olisi haitaksi. Systeemin rakentaminen onnistunee aina, mutta ensin käytännön esimerkejä arjesta.

Alla oleva viisaus sopii moneen paikkaan, mutta heitän sen tähän kohtaan. Löysin jutun Posterouksista. Meniköhän nimi oikein? Minusta tuo "there is no facts inside your building" on verrattoman hienosti sanottu. Markkinatutkimus on hienostelua tuon ilmaisun rinnalla. Eli totuus löytyy omien seinien ulkopuolelta.

If you are an entrepreneur, stop what you’re doing and click through to a blog post called “No Plan Survives First Contact With Customers—Business Plans versus Business Models” by Steve Blank.

Helge: MIkroduuni on tässä vaiheessa kiinnostava konsepti, jossa potentiaalia start-upksi, jos haluamme ottaa homman kunnolla haltuun. Suomalaiseen todellisuuteen saattaisi sopia "työosuuskunta", jonka jäseneksi palvelujen käyttäjät voisivat liittyä (Osuuspankki, osuuskaupat, puhelinyhdistykset).

It is the best explanation of priorities for a startup that I have ever read. At the end of the piece, you will find five lessons:

• A startup is an organization formed to search for a repeatable and scalable business model.
• There are no facts inside your building, so get outside and get some.
• Draw and test the Business Model first, the Business Plan then follows.
• Few if any investors read your business plan to see if they’re interested in your business
• They’re a lot more interested in what you learned

Yritän avata MICROJOB kaavaa http://kk-net.blogspot.com/2010/10/microjobs-could...

Joitain huomioita organisaation kyvykkyyksien johtamisen luentopäivästä... Myönnän foursquaressa aamulla vinoilleeni, että olen menossa junaan, koska halutaan itsepintaisesti luennoida viime vuosisadan tapaan. Tarkastelen päivää siitä näkökulmasta, että miten tämä siljettu käytäntö tukee avoimemman työskentelytavan oppimista.

• professori Hong kertoo, että kiinalaisena hän on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että suomalaisille opiskelijoile "compulsory" ja "must" ovat todella vastenmielisiä, pahoja sanoja -> tämä pistää miettimään, miten tämä näkyy työelämässä -> miksei haluta mitään, mikä on pakko tehdä?!
• "virtuaalinen" ei tarkoita näkymätöntä -> tärkeää; eka virtuaaliopettaja, jonka kuulen korostavan tätä :)

Ensimmäisen kerran koskaan kuulen suomalaisen yliopiston (tai AMK:n) tutkinto-opiskeluun kuuluvalla pakollisella kurssilla opettajan sanovan, että oppiminen ei ole sitä, että opettaja antaa läksyjä (opettaja on kiinalainen).

Tämä tulee kuitenkin kateederilta sanottuna yhteen suuntaan valtavan isolle hiljaa istuvalle luokalliselle. Mutta alku se on. Ehdottomasti :)

"Problem Based Learning" ei ratkaise kaikkia koulutuksen ongelmia - se on kuitenkin vahva väline, jolla mahdolistetaan se että:

• oppijat aktiivisesti kohentavat yhteistoiminnallisia ongelmanratkaisutaitojaan
  -> joita tarvitaan kaikissa työyhteisöissä ja -ympäristöissä" (Kanter, 1998, s. 391)

@ConnectIrmeli Oppimiseen sovitettuna mikroduuni tarkoittanee "pieniä oppimistehtäviä". Minusta pienet oppimisjutut ovat edelleen erittäin pätevä tapa oppia. Mitä järkeä on kaataa kirjahyllyllinen tietoa pitkillä luennoilla, kun päähän jää vain humiseva paapatus? Jokainen mikroviisaus harjoitellaan heti ja viedään käytäntöön tai julkisuuteen, kuten #innovaatiojuna

• edustaako perinteinen oppiminen informaation kaatopaikkamallia
• kuuntelijat upotetaan tietoon ja nielaisevat vahingossa osan hyökyallosta
• mikro-oppimista armeijassa esimerkiksi aseen avaaminen ja puhdistaminen
• mikro-oppimista skidinä: veitsellä ja haarukalla syöminen
• miten mallintaisit aikuisen mikro-oppimista luentoympäristössä?
• pitäisikö opetettava aines muuntaa laulun muotoon (schlagerin sanat jäävät mieleen)

• meidän isosta luentosalillisesta "käsi ylös" -mittauksella noin puolet on koskaan kuullut PBL:stä
• PBL kehitettiin 30-40 vuotta sitten erityisesti terveyden- ja sairaanhoidon opetukseen -> taitoihin joiden harjoittelua ei voi tai kannata jättää vasta tositilanteissa tapahtuvaksi
• laajentunut käytettäväksi myös bisneksessä
• Hongin mukaan Suomi on hiljattain kansainvälisissä konferenseissa esitetyn materiaalin perusteella todellinen PBL:n pioneerimaa

@visualradio Nappasit just mun ajatuksesta kiinni -> täsmähavainnoin tänään miten viime vuosisadan tyylinen luento-opetus tukee mikro-oppimista, jossa opitaan monelta monelle -käyttäytymistä (globaalista lokaaliin ja päinvastoin)

PBL = problem based learning toimii meillä keittiössä, kun ohjaajana on erikoissairaanhoitaja. Käskyt tulevat kuin leikkaussalissa ja hätkähdän aina, kun meno muistuttaa vääpelimeininkiä, mutta tuloksena on että ruoka tulee oikeaan aikaan lämpimänä pöytään. Väärästä kattauksesta tulee heti feedbackia. "Ongelmanratkaisun" ei tarvitse aina takertua vuosia kestävään luovaan työhön. Halki poikki ja pinoon selvää meininkiä tarvitaan arjen hallinnassa. Elämä ei ole rakettitiedettä, mutta yksityiskohtien hallintaa tarvitaan. Työelämässä on tuhansittain pieniä juttujua, jotka edistyvät sulavammin, jos meillä duunareilla mikrotaidot ovat hallussa.

Prof. Hong kertoo huomioistaan suomalaisen ja kiinalaisen akateemisen ajattelun välillä. Suomessa keskitytään aina vain yhteen asiaan. Ja piste. Hän väitteli Suomessa ja aloitti kuudesta oppimisteoriasta. Kritiikin jälkeen hän jätti jäljelle kaksi. Sitä kritisoitiin niin, että miksi kaksi - yhdessäkin on jo liikaa...

Suomessa jos "tutkitaan keittiötä", niin sitten tutkitaan keittiötä. Olohuone ja kylpyhuone... jätetään huomiotta kokonaan. Ja kun ne voisi sitten vielä sijaita omakotitalossa, kerrostalossa...

=> kun ongelma päätetään heti tutkimuksen alussa ja pysytään siinä, se kohtalokkaasti rajoittaa sitä, mitä tutkimuksella mahdollisesti voitaisiin / olisi voitu saavuttaa... Mikro-ongelmin lähestyminen merkitsisi fundamentaalista käännettä tässäkin.

Mieleeni tulevia mikro-oppimisen teorioita kuvaavia lausahduksia: pienin askelin, sanoista tekoihin, tekemällä oppii, den som gapar efter mycket mister ofta hela stycket, joka kuuhun kurkottaa, kuuseen kapsahtaa jne. Meitä suomalaisia on aina ohjattu tyytymään vähään (Vårt Land är fattigt, och skall så bli...) ja olemme silti pärjänneet ihan siedettävästi. Sveitsiläiset ovat rakentaneet käki- ja muita kellojaan ja sama juttu. Suuri ja mahtava neukkula tavoitteli suuria. Sama pätee kaikkeen, mikä on Amerikassa. Japanilaiset ja italialaiset tuottivat pieniä autoja. Vähään tyytyminen on ehkä tulevaisuuden "sustainable" trendi. Mikroelämää suurieleisen leveilyn tilalle. Mikroajattelussa saattaa olla nanon verran elämää edistävää viisautta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sananlasku

Taloussanomat tänään "paskaduunista": TÄMÄKÖ MUKA PASKADUUNIA?
900 avointa siivoojan paikkaa, 500 tarjoilijan paikkaa, 300 sekatyömiehen paikkaa... ovatko nämä muka paskaduunia vai miksi näihin töihin ei löydy tekijöitä? Taloussanomat selvitti, millaista on paskaduuniksi haukuttu työ tämän päivän Suomessa, ja mikä siinä mättää. Termin aikanaan lanseeranneen prekariaattiaktivisti Eetu Virenin mukaan paskaduuni ei ole vain nuorten ongelma.

Miten mikroduunista tehdään reilua ja arvostettua? Työn organisointi tehtaissa on periaatteessa mikroduunia aina. Jokainen tekee pienen palasen. Heitän huonon vertailiukohteen: IBM tarkoitti suurten ja mahtavien koneiden hardista ja softaa, kunnes tuli PC ja niihin ladattava "micro-soft". Iso softa ei mahtunut pieniin koneisiin. Emmekö vielä osaa organisoida pientä työtä? http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/1...

McDuuni - McJob - paskaduuni. Työelämässä voidaan potkia päähän monin eri tavaoin.

Mikroduuni on mielestäni vähän niin kuin podcast - kukaan ei tiedä mitä se on. Vasta sen jälkeen voidaan puhua imagon luonnista, kun brändi on saatu ihmisten huulille. (En halua kuulostaa töykeältä, jos joku sen niin tulkitsi)

@Sinuhesieda Olet aivan oikeassa. Mikroduunia on kehitelty Qaikussa ja muutaman tapaamisen yhteydessä ja tämä "Dips etsii itseään". Se on edelleen pienen porukan henkinen työkalu. Brändin rakentaminen on vuosien työ. Tämä on tekemättä vaille valmis ;)

@Sinuhesieda Osallistun ensi viikolla käynnistyvään Soneran idea10 -kilpailuun 52 viikon joko verkostojen verkostoissa tai itsenäisesti toteutettavalla poisoppimisohjelmalla. Sen nimi ei ole mikroduuni, koska Sonera haluaa tekijänoikeudet (ja mikroduuni on PRODUCTIVITY -vetoisesta nykyisyydestä poikkeava elämäntapa), mutta se miten sen olen kahden vuoden ajan joka päivä vähän verkostoimpulsseista ammentamalla koonnut, on mikroduunia. Siihen on dokumentoitunut, miten mikroduunin oppii. => tulen käymään sitä itse läpi monimediablogaten seuraavan vuoden (ja mun idea on, että Sonera palkkaa siihen (muutaman) henkilön tekemään sitä kontekstualisoimisbloggausta => tehdään poisoppiminen (mikroduunin oppiminen) näkyväksi ja konkreettiseksi. Teen tästä prosessista dippatyön (lopullinen näkökulma tulee valittavaksi vuoden päästä).

Poisoppimisohjelma on tuotteistettavissa minkä toimialan tarpeisiin tahansa. Mikroduuni (muun muassa) ei ole suora linja mihinkään - se on erilainen käyttäytymismuoto, jolla on mahdollista päästä nykytyön paskailmiöistä vähitellen eroon.

ps. todennäköisesti ideakilpailunimeksi tulee "4 i:n kansalainen" (innovaatio, inspiraatio, i -persoona, itsetuntemus)

Vastauksena päivän kysymykseen - miten viime vuosisadan menetelmin annettava luento-opetus tukee yhteistoiminnallisen oppimisen kykyjen kohentamista, käyttöönottokynnyksen madaltamista ja verkostoimpulssitaitoja:

=> omaan kulloinkin meneillään olevaan kontekstualisointiprosessiin yhdisteltynä - aivan yhtä mainiosti kuin mistä tahansa lähteestä vastaan otettuna
=> mikäli oppijalla ei ole kirkasta kuvaa siitä, mitä juuri on kontekstualisoimassa - EI MITENKÄÄN

Näin ollen vanhan maailman opetuksella voi joko torjua tai mahdollistaa esim. yrittäjämäistä käyttäytymistä jo opiskelun aikana ja sitten tietysti erityisesti sen jälkeen.

Tässä tullaan kaiken mikrona ajattelemaan oppimisen tärkeyteen (oppimistaidoiksi tätä myös kutsutaan). Yksittäinen työntekijä tai opiskelija pystyy oppimaan esim. innovaatioihin johtavaa käyttäytymistä - täysin riippumatta siitä, mitä suuntaa sen hetkinen työpaikka tai koulu edustaa ja edistää.

=> sitten vielä jos opettajat / esimiehet / johtajat alkaa harjoitella tätä vähän eilisestä poikkeavaa käyttäytymistä, niin isoa asioiden inhimillistymistä ei voi estää
=> kun yksittäiset toimijat törmäilevät jo sosiaalisissa verkostoissa (somella tai ilman) ennen kuin organisaatioissa ehditään mukaan, se tuottaa yksilöille stressinkarsintataitoja ja sitä kautta avaa ulostulopolkuja

Muutama päivä sitten twiittasin linkin kirjaan Boundary Management. Sitaatissa sanotaan: innovaation lähteet eivät sijaitse yrityksissä, vaan niiden välillä ja välimaastossa - siellä (verkostoissa) sijaitsee paljon kayttämätöntä tieto-, toiminta- ja käyttäytymispääomaa. Näitä hyödyntämään opettelemalla oppii muuttamaan asenteitaan ilman että tarvii alkaa tuskailla, että kun ne asenteet ei kuitenkaan muutu...

Pääministeri Kiviniemi tänään:

• Yliopisto-opinnoissa on vahvistettava ...oppimaan oppimista
• Tämä maa kaipaa parempia johtajia, jotka osaavat johtaa asioiden lisäksi myös
  ihmisiä
• Tällä hetkellä yliopisto ehkä sosiaalistaa nuoret arvoille ja käytännöille, jotka
  eivät kannusta yrittäjyyteen

@ConnectIrmeli Mun mielestä innovaatiot syntyvät ihmisten mielissä ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Tavallaan tuo mainitsemasi "välitila" on totta, koska uudisteen vakiintumisen edellytyksenä on useiden vakuuttuminen siitä, että uutuudessa on jotain uutta. Paradoksi sinäänsä, koska kaupallisen innovaation edellytyksenä on tuttuus ja brändäyskään ei ole haitaksi. Innovaatio on itse asiassa ajatusvanhus.