#opendata

Olen itse aika noviisi avoimen datan ympyröissä. Moni näistä asioista lienee jo ollut esillä täällä ja muualla?

Koollekutsujana Mikko Levämäki OM:sta, paikalla myös Olli Mustajärvi Eduskunnasta. Esittelin lyhyesti rajapintaani, ja muut kertoivat viranomaisten tavoitteista. Minusta tuntui että olin paikalla "aktiivisten kansalaisten edustajana", vaikka sitä ei suoraan sanottukaan.

OM:lla hanke sähköisen demokratian edistämisestä (SADe-ohjelma, http://bit.ly/cRUPhX ), tähän liittyy myös datan avaamista, kansalaisten osallistumisen tukemista (voimaannuttaminen?) ja osallistumisympäristön rakentaminen. Suurempia suunnitelmia avoimuudelle siis on, mutta niiden tähtäin on vuosien päässä.

Periaatteena on että Eduskunnan ja muukin viranomaisdata on avointa: sen käyttö on suotavaa ja kannustettavaa. Haluaisivat että aiheen ympärille syntyisi avoin kansalais/kehittäjäyhteisö. Jonkinlaista yhteisöä ollaan perustamassa Ning:iin (kuukauden-parin sisällä). Pyysivät välittämään tätä tietoa ja tunnustelemaan kiinnostusta. OM voisi tukea yhteisöllistä toimintaa jotenkin (tavasta päättää johto/ohjausryhmä).

Eduskunnan tietojärjestelmiä ollaan uusimassa muutamien vuosien päästä. Tältä kannalta miettivät kannattaako avaushankkeita toteuttaa nykyisellä järjestelmällä. Osa ihmisistä kannattaa pitkälle mietittyjä suunnitelmia ja virallistettuja hankkeita, osa on myönteisiä ketterälle kehitykselle ja quick-and-dirty -lähestymistavalle (riippuen tietysti myös tilanteesta). Eduskunnan data on nyt Trip-tietokannassa rakenteisessa ja linkitetyssä muodossa (SGML), josta sitä voitaisiin miettiä avattavan nopeammallakin aikataululla. Teknistä henkilökuntaa ei ollut paikalla, joten käytännön tekniikasta ei nyt puhuttu.

Aikeet ovat hyvät ja mukana on innostuneita ihmisiä, jotka haluavat edistää kansalaisten tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksia (vaikka vastakkaisiakin näkemyksiä löytynee). Hankkeet kuitenkin etenevät hitaasti ja byrokratiaa on aina mukana. Kaikilla myöskään ole kokemusta yhteisöllisestä toiminnasta (minä mukaanlukien).

Rivien välistä tulkitsin että nyt kaivataan kolmannen sektorin aktiivisuutta ja esimerkkejä datan käytöstä, sysäämään viranomaiskoneistoa eteenpäin. Tämän takia minäkin kai sain kutsun?

Keskustelua viranomaisten ja kansalaisten/yhteisön välillä toivotaan jatkettavan. OM:ssa voi olla yhteydessä ensi sijassa Levämäkeen (joka ohjaa tarvittaessa eteenpäin asiantuntijoille).

Tapaamisesta heränneitä kysymyksiä:

Millaisia yhteisöjä avoimen datan ympärillä jo on, mitä uutta tarvitaan? Kuinka paljon ”kehittäjiksi” itsensä laskevia esim. tältä kanavalta löytyy?

Millainen olisi paras yhteistyötapa yhteisön ja viranomaisten välillä? Tarvitaanko puolivirallisia yhteyshenkilöitä, keskusteluja kasvokkain, tutustumista kentällä viranomaisten tietojärjestelmiin, uutta kehittäjäyhteisöä jne.?

Millaisia resursseja yhteisö(t) tarvitsevat, avoimen datan lisäksi? Rahoitusta (kenelle/mille), työkaluja, yhteyshenkilöitä, opastusta ja osallistumista viranomaisten suunnalta?

Miten virkamiehet haluavat/voivat olla mukana yhteisössä? (Virkamiehinä vai omana itsenään? Omasta kokemuksestani nämä voivat helposti olla ristiriidassa.)

Tosi hyvää rapoa@mikkohei13 Tuletko data opas pressiin tänään klo 10?

@mikkohei13 Voin kuvitella tietohallinnon näkökulmaa tällaiseen: "Meillä on datat joo tietokannassa, mutta ei me voida avata palomuureista pääsyä sinne. Eikä me voida vaarantaa operatiivisen järjestelmän suorittuskykyä, jolloin meidän pitäisi taas pystyttää yksi uusi tietokanta/palvelin tätä tarkoitusta varten".

Ehdottelin jossain vaiheessa, että tarvittaisiin avoimen datan broker: Paikka, jonne näitä tietokantoja voitaisiin tuupata pushilla (=ei tarvitse avata palomuureja sisäänpäin tulevalle liikenteelle). Brokerin rooli olisi siis ottaa ketterästi erilaisia sisältöjä vastaan, tarjota avoimet-rajapinnat ko. datan noukkimiseen ja vastata riittävästä kaistasta ja palvelinkapasiteetista.

Jos tällainen olisi, nykyjärjestelmiin tarvittavat muutokset jäisivät minimiin (=voitaisiin toteuttaa heti ja ketterästi) ja asioihn saataisiin vauhtia.

@Ile sellaisia brokereita on, tosin lähinnä aihekohtaisesti.

• Paikkatietodata OpenStreetMapiin tai GeoNamesiin
• Julkinen liikenne Google Transitiin

@mikkohei13 ja @Ile ... @hyvaelaman kanssa promosimme vähän eilen tuota rajapinta + Twitteraplikaatiokomboa Aalto yliopiston seminaarissa: http://bambuser.com/channel/apoikola/...

@mikkohei13 "Jonkinlaista yhteisöä ollaan perustamassa Ning:iin (kuukauden-parin sisällä)" saisiko tästä hieman enemmän taustoja?

Tämän voisi laittaa nopeammallakin tempolla pystyyn, koska se tukisi nousevaa avoimen datan aaltoa, syksyn Apps for Democracy-kilpailua ja http://www.julkinendata.fi/ -oppaan jalkautustyötä.

@apoikola En tiedä enempää Ning-suunnitelmista. Joku ymmärtääkseni on suunnittelemassa/pystyttämässä yhtisöä Ningiin. Levämäki tietänee tarkemmin.

Sainkin tutuilta pari viestiä nimeni mainitsemisesta perjantain tilaisuudessa :) Itse en päässyt paikalle.

@mikkohei13 @apoikola, onko ning välttämättä paras alusta tähän tai miksi juuri Ning? Eikö käytännössä oma Ning helposti vähän veisi avoimen datan yhteisöä helposti hieman omaan siiloonsa? Ja kuinka helppoa se yhteisö on oikeasti sinne synnyttää? (no, tämä jälkimmäinen on tietenkin ongelma ihan missä tahansa).

Oma lehmä ojassa sanoen ottakaa qaikussa oma kanava käyttöön (kuten jo nyt taitaa ollakin), ja rakentakaa sen ympärille. Kanavaominaisuudet tarjoavat jo nyt aika hyvin erilaisia mahd. tarvittavia ominaisuuksia ja lisääkin tulee. Tai sitten ihan oma organisaatio-Qaiku - tälläinen voidaan hyvälle niin halutessa jopa mahdollisesti sponssata :)

(myönnetäköön että omat ei-niin-hyvät-kokemukset ningistä muokkaavat myös mielipidettä siitä - toki noistakin on aikaa).

@eholmila olen parissa Ningissä epäaktiivisesti mukana. Qaiku voisi toimia hyvin alustana, mutta olennaista on nimenomaan keskustelun kätilöinti ja verkoston auttaminen elkuun, itsestään se ei synny sen enempää Ningiin, kuin muuallekaan.

Olemme kirjan kirjoittajien puolesta vahvasti miettineet suomalaisen avoimen datan ekosysteemin käynnistelyä ja tukemista ja siksipä tartuin tuohon @mikkohei13 mainitsemaan yhteisön perustamiseen.

Organisaatioqaikua olen jo pitkään halunnut päästä kokeilemaan. Jos firmalla on innostusta sponssata tätä avoimen datan asiaa tuolla, niin sehän olisi hienoa, toisi kerralla osaksi kehittyvää ekosysteemiä.

ja tätähän keskustelua jo käydään qaikukanavalla #opendata :)

@apoikola, eiköhän tuollainen kuvio olisi tässä keississä hyvin järjestettävissä :) tosin kuten nostitkin esiin niin haastehan on harvoin tekninen alusta vaan se, että keskustelu lähtee liikkeelle ja yhteisö muodostuu sen ympärille.

Periaatteessa voisin kuvitella, että pelkästään jo Qaikun yksi kanava voisi tarjota suhteellisen monipuolisen ympäristön, toki org.qaiku itsessään toisi tietenkin lisää vapauksia.

@eholmila hommaa pitää hieman konseptoida... varmaan oma domain olisi yhteisöä identifioivana tekijänä melko tärkeä. Org. -qaiku kiinnostaa, mutta ilman omakohtaista kokemusta on vaikea arvioida, miten se pelittäisi.

@apoikola mä en toki teidän tarpeita tarkemmin tunne, mut tsekkaa ihmeessä hyvin ningimäinen open source BuddyPress

Rauta ja bitit vääntyvät jänteviksi helpommin kuin asenteet, joiden jäntevyyttä siihen tarvittaisiin.

@hyvaelama Sitran rooli valtakunnan "kansallissoittimena" eli dynaamisena ja silti arvostettuna asenneilmastokannustamona tarjoaisi sille nyt kullanarvoisen tilaisuuden auttaa julkisen sektorin hierarkioita nostamaan itsensä ylös avoimeen tiennäyttäjyyteen.

Mielessäni vain vahvistuu tähän perustuva tapa toimia:

Sitran kehitteillä olevaan kotipesään/saittiin/portaaliin avattaisiin jokaiselle julkisen sektorin (ja miksei yksityisenkin) organisaatiolle mahdollisuus omaan avoimeen kehityskeskustelu/vuorovaikutusfoorumiin.

Näin saataisiin organisaatioiden omien, liian ahtaiden ympyröiden ulkopuolelle uusimpiin innovaatiopolitiikkoihin ja strategioihin tukeutuva vuorovaikutusympäristö, jossa asiat voidaan keskustella auki ja lopulta halki, poikki ja pinoon.

Viittaan vuosituhannen vaihteessa vielä lupaavasti kehittyneeseen tietoyhteiskunta.fi'hin, joka jostain syystä joutui vahingossa teurastamoon.

@apoikola, katselukierroskin on varmasti jollain aikataululla mahdollinen, mutta organisaatio-Qaiku ei vielä toistaiseksi poikkea huomattavasti isosta Qaikusta, ominaisuudet ovat sisi samat. Eli jos kuvittelet Qaikun joka on tähdätty vain tietylle porukalle.

Käytännössä erona tulee oma aladomain (esim. avoindata.qaiku.com), oma kirjautumissivu ja mahdollisuus pikalinkittää henkilökohtaiseksi "naviksi" organisaatio-Qaikut ja normi-Qaiku keskenään, mahdollisuudessa rajoittaa pääsy vain tietystä ip-avaruudesta jne. Peruskäyttäjän näkövinkkelistä toiminta on aika pitkälti sama.

kiitti raposta @mikkohei13 - hyviä kysymyksiä siellä tapaamisessa on mietitty.

Mainitun kokouksen koollekutsujana voin myös sanoa että @mikkohei13 kirjasi tapaamisemme varsin hyvin.

Sen verran täsmennettäköön, että mainittu Ning-yhteisö oli tarkoitettu osallistumisympäristö-palvelukokonaisuuden kehittämistä yleisemmin palvelemaan. Avoimen datan yhteisön toivomme muodostuvan hieman vähemmän virkamiesvetoisesti. Tällaista tuemme ainakin tiedon ja tarvittavien yhteyksien saantia helpottamalla.

Osallistumisympäristön tavoitteet kohdistuvat erityisesti demokratiaa, kansalaisten tiedonsaantia ja kansalaisten kuulemista kehittäviin palveluihin. Aktiivisten kansalaisten omaehtoinen toiminta tai sovellukset ovat mielestämme näiden tavoitteiden saavuttamisessa erittäin tärkeitä.

Mikko Levämäki