#qaikusourcing

Tuolla http://www.foresight.fi/2009/10/07/ti...

ja tietysti täällä myös! Otamme tähän säikeeseen tulevat kommentit mukaan materiaaliin, joka menee 21.10 kokoontuvalle työryhmälle. Itse visioluonnos palautetaan sitten www.foresight.fi:hin JA tänne kommentoitavaksi. Nekin kommentit syötetään ko. strategiaprosessiin.

Hetkinen, mikäs ne median tulevaisuus- ja tietoyhteiskuntakyselyt olivatkaan, joita täyttelin viime viikolla yöllä ennen deadlinea...?

voi itku, minulla olisi ollut yhteistietokuntastrategia, melkein osui rekryilmoitukseen, ehkä ensi kerran sitten parempi onni

@troppone Näitä varmaan riittää. Kaikki tekevät osaltaan tietoyhteiskuntastrategioita. Itse LVM on myös pitänyt avoinna tietoyhteiskuntateemoja koskevaa verkkokyselyä. Nyt kuitenkin kaipaavat siis visioita. Sitra alihankkii tätä visio-osaa heille. Toivottavasti mahdollisimman moni vielä jaksaisi vastata tähänkin :-) !

@teroheiskanen Uskoisin että sulla on myös visioaineksia :)

@teroheiskanen @troppone tän voi ottaa myös tulevaisuus visio harjoituksena, älkää antako vanhojen termien rajoittaa unelmianne - minusta esim. yhteisen tiedon kuntalainen olisi kiva olla

Heitetään aluksi vaikka tämmöisiä ...
-prosessointitehon ja tallennustilan riittävyys ei tule olemaan ongelma mobiilistikaan
-ubi sulautuu arkeen ja se on helppoa ja läpinäkyvää, jotkut omaksuu ja helpottaa sillä omaa arkeansa, mutta kaikki eivät, sillä vanhat järjestelmät tuskin katoaa mihinkään
-kaikkeen tähän tarvitaan kuitenkin langatonta tietoliikennekaistaa jokaisen saataville

@RNS vähän arastelen visioiden lykkäämistä tällaisiin, koska minulta tuppaa tulemaan aika harhaoppista tavaraa

@RNS @hyvaelama no jonkun tuollaisen "yhteisen tiedon kuntalainen" pamfletin voisi rykäistä, lähtiskö ketä kimppaan, kun ei jaksaisi yksistään? @pe3 @apoikola @troppone @priio @ubiq

@RNS Minun tietoyhteiskuntani syleilee minua arkena ja sunnuntaina ja muuntuu osaksi elämän sykettä. Voin osallistua ja työskennellä kustannuksista piittaamatta missä tahansa ja hoitaa tehtäviä liikkuessani. Olen laahustanut jokapaikan tietoutopian suuntaan 80-luvulta alkaen (ensimmäinen Mac), mutta tuntuu siltä, että teknologian kehitys ei suinkaan ole ollut huimaavan nopeaa. Vasta nyt mobiiliduuni onnistuu kohtuullisen hyvin. Katvealueita syntyy, kun paristot eivät kestä ja läppäritöpseleitä ei ole riittävästi julkisissa tiloissa. Tietoyhteiskunnassani myös arkkitehdit ja sähkömiehet houkutellaan toimivampien tilojen suunnitteluun (neukkarit, kahvilat, ravintola, seminaaritilat, bussit, junat, lentsikat, hotellit jne).

• ei enää sähköjohdolla sidottuna pöytään
• julkisen liikenteen ja ubiqin yhteispelillä uusia palvelutuotteita (paljon hyötyaikaa)
• avoimuudella parempaa suunnittelua ja ihmislähtöisempiä ratkaisuja
• arjen hallintaa, kiireettömyyttä, vaivattomuutta ihmisten ehdoilla
• prosessien ja toimintojen yksinkertaistamista ihmisten parhaaksi
• helppokäyttöisyys laajentaa tietotekniikan hyödyntämistä kaikille toimialoille
• vähemmän turhaa liikkumista (ekocityssä duuni ja työ kävelymatkan etäisyydellä)
• enemmän slow city ja slow food aikaa
• terveellisempää ja sosiaalisempaa elämää (stressin poistoa helpolla toimivuudella)
• keskittymistä olennaiseen ja nykyisen tietokirjavuuden parempaa hallintaa (henk. koht. ongelma)
• palvelujen vallankumous mahdolliseksi ajattelua uudentamisella

@teroheiskanen Emme avaa näitä kyselyitä saadaksemme ennalta arvattavia vastauksia :)

Kun luotte visiota, älkää unohtako vallankumota koulua.

@eskolius Kerro lisää.

@eskolius ei hätää, menee samojen pesuvesien mukana

@RNS ai, minä ajattelin että teillä on siellä sellaista ennakointiosaamista, että kyselyn vastaukset ovat tuttua huttua jo ennakkoon :)

Back to basics. Eli datayhteys. Laajakaista.

Haavailen joskus mahdollisuudesta että tekisin joskus töitä useamman kuukauden Kainuusta mökiltä. Perinteiset puhelinlangat ja -linjat purettiin pois vuosi pari sitten. Niiden läpi datanopeus oli joka tapauksessa hidas (n 14.4kbit/s). Nyt kännykän datayhteyden varassa, joka on perus GSM GPRS. Sieltä on vähän heikkoa liittyä mukaan tietoyhteiskuntaan.

EDIT:

Visio: Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tehdä tietotyötä kotoaan käsin paikasta riippumatta ja yhteiskunta on pystynyt luomaan infrastruktuurin joka mahdollistaa joustavan paikastariippumattoman työssäkäynnin kulttuurin.

@teroheiskanen Ei, emme käytä kristallipalloa, sen sijaan uskomme osallistamiseen ;)

Nykyisen kaltainen atomistinen eli palasteltu opetussuunnitelma on tullut tiensä päähän. Se viittaa teolliseen aikaan, jolloin elettiin broadcasting-maailmassa myös tiedon osalta. Tarvitaan enemmän taitoja, asennetta ja strategioita - käynnissä olevat ilmiöpohjaisen oppimisen kokeilut ovat hyvä lähtökohta.

Broadcastingiin liittyy myös, että dualistisen tietokäsityksen ajalla opettaja jakeli tietoa, välillä oikealla suoralla ja vasemmalla koukulla. Lasten tulee saada olla osallisia ja vastuullisia oppimisen prosesseissaan aivan ensimmäiseltä luokalta lähtien. Muutos käy tähän suuntaan sen verran kuin ops antaa periksi.

Edellisen johdoksena ja konnektivistisen oppimiskäsityksen myötä formaalin ja nonformaalin koulutuksen lisäksi arvoon ja tietoiseksi osatekijäksi nostetaan informaali oppiminen. Kouluosaaminen ei siis ole muusta elämästä irrallista faktaa.

Oppimisympäristöt muuttuvat tässä kehityksessä myös. Koulurakennukset suljettuine luokkineen ja pulpetteineen on optimoitu broadcasting-opetukseen. Osa niistä remontoidaan joustavammiksi tiloiksi, ja tuntikehyksessä osa resursseista varataan muuntuvampia ryhmäyttämisiä varten. Virtuaaliympäristöjen on puolestaan hoksattava, että "kirjekurssianalogia" eli tekstidokumenttien vaihto ei riitä. Seuraavan sukupolven elämykselliset virtuaaliympäristöt tuovat mukaan identiteetit, sosialisaation ja tunteet.

Avatarkuvat muuttuvat videostreamiksi. Huoneen eri nurkissa ja tietokoneissa olevat automaattiseurantakamerat kuvaavat henkilöä aina edestä päin.

@nimistä tulee ihmisten oikeita nimiä.

Google Wave on kaikkialla.

@jounikj jos joustava ja toimiva etätyö onnistuu tietotyöläisille, niin mitä on se työ mitä tietotyöläisten pitäisi tehdä? Jos he irtaantuvat yrityksien ja organisaatioiden fyysisistä lokaatioista, perinteisistä työkulttuureista, perinteisistä palaveeramisista, perinteisestä top-down hierarkiasta, perinteisistä tietopalomuureista (kaikki sosiaalinen media kielletty työajalla), perinteisistä kahvitauko/tupakkapaikka-sosiaalipiireistä jne. niin mitä perinteistä/vanhaa jää jäljelle? Ei taida jäädä enää muuta kuin palkkanauha ja jos organisaatio on ulkoistanut työt tietotyöläiselle siten, että tietotyöläisellä on oma firma, jonka kautta hän laskuttaa, niin ei jää enää palkkanauhaakaan jäljelle. Kuka sanoo, mitä on se työ, jota tietotyöläisen kuuluu tehdä? Miksi tietotyöläinen, ottaa käskyjä jostain organisaatiosta, jonka kulttuuriin hän ei enää kuulu, koska hän tekee kaiken itsenäisesti omilla tavoillaan, omasta paikastaan, omana aikanaan, omassa ympäristössään? Miksei hän tee kaikkea omista lähtökohdistaan, vaan ankkuroituun perinteiseen organisaatioon, joka on tyhjentynyt pelkäksi kuoreksi, koska kaikki työvoima on jossain tekemässä omia tietojuttujaan omissa ympäristöissään?

Vähän tuli nyt provoisoivaan sävyyn, yritän vaan hakea ajattelua, että minne menee visio etätyöstä seuraavilla tasoilla.

@teroheiskanen Minä luotan että keskustelu tässäkin treadissa tulee käsittelemään enimmäkseen aihettta ylemmältä, tiedon tasolta, mikä on hyvä niin. Tavoitteeni oli tuoda mukaan maaseutunäkökulma, jotta emme mahdollista tietoyhteiskuntaa vain joillekin fyysisestä paikasta riippuen. Työn tekeminen muuttuu koko ajan. Se että etätyöhön on mahdollisuus ei tarkoita että ihminen tekee työtä vain etänä. Muutos ei tapahdu kerralla, eikä sen tarvitsekaan tapahtua. Raiteet on vedetty Kajaaniin ja lentokenttä on toiminnassa ja niin pitää olla tulevaisuuden tietoyhteiskunnassakin.

voisko kansalaisyhteiskunta ja elinkeinopolitiikka olla kavereita keskenään siinä uudessa yhteisen ja avoimen tiedon visiossa?

@jounikj @teroheiskanen @hyvaelama Mietiskelemme arkkitehtitoimiston kanssa etätyön hybriidiratkaisua. Suomessa vapautuu rakennemuutoksen takia paljon kiinteistöjä, kun toimintoja siirretään muualle. Näistä vapaista tiloista voisimme kehittää toimistohotellikeskuksia, joihin järjestetään huippunopeat ja turvalliset yhteydet. Etätyötä tehtäisiin avoimessa yhteisöissä, joissa olisi samalla yhteys muihin eläviin toimijoihin. Pienten kuntien elinkeinorakennetta monipuolistamalla syntyy houkuttelevia kokonaisuuksia, joihin käyttäjä kytkeytyä päivä- tai viikkovuokraperiaatteella (vaikka luottokortilla). Omaa tilaa ei olisi ollenkaan. Nämä digitaalikylät verkottuisivat keskenään ja mahdollistaisivat käyttäjilleen osallistumisen yhteisiin projektikokonaisuuksiin, joita voi olla pilvin pimein. Heitän tässä kehiin muutamia esimerkkejä:

• Ympäristöteknologian ratkaisutuotantoon keskittynyt verkosto
• Puurakentamisen verkosto
• Bioenergian arvoketjun kehittäjäverkosto
• Automaation ja kunnossapidon globaali teollisuuspalveluverkosto
• Kiinteistöjalostukseen erikoistunut verkosto
• Taloautomaatio etätyölaajennuksilla

Perusinvestoinnit on jo tehty, mutta avoin innovointi puuttuu kokonaan, koska usein kiinteistöbisnes on ollut ytimeltään hyvin paikallista (meidän kunnassa on hyvä yrittää), mutta Suomen täytyy tulevaisuudessa keskittyä osaamisen ja kokonaisuuksien vientiin. Paikalliset klusterimme ovat yleensä liian heikkoja ja kokonaisuuksia ei pääse synnyttämään. Siksi Suomen teknologiateollisuuden alihankintaverkostot (ekosysteemit) ovat komponenttilähtöisiä.

Meillä on tähtäimessä muutama starttikohde. Lähdetäänkö joukolla luomaan uudenlaista etätyön ihmettä haja-asutettuun Suomeen? Ei Kehä III sisälle kannata kaikkia porotiloja siirtää.

• Kansallisvarallisuutemme on hajallaan eri puolilla Suomea
• Paksuja putkia ei kannata ehkä vetää joka tönöön
• Sosiaaliset suhteet huomioitava (yksin etätyöläinen on kuin rakkikoira koirankopissaan)

@teroheiskanen periaatteessa mutta nykypapereissa ja retkeilyssä menee itselläni jonnekin 15.12. Olisiko mikroartikkeli mitään ensi alkuun?

@teroheiskanen Tuo on vähän samaa rataa kuin minä olen ajatellut tätä taiteilija-apurahalla koodaamista aikanaan. Kaikkien tietotyöläisten tapauksessa ei päde ajatus vapaudesta, koska joillekin tämä on vain työ. Omasta puolestani olen varma, että ainakin toistaiseksi tulen tekemään näitä juttuja vapaa-ajalla kuitenkin ja löydän työssäny hyvän flown melkein sijainnista riippumatta, jos aihe on kiinnostava.

Varjopuolena tuossa apurahamallissa on se, että tehokkuuden vuoksi töitä pitää tehdä ammattimaisesti, hallitusti ja laadukkaasti. Näistä seuraa tarve ryvästää ihmisiä jonkinlaiseksi työryhmäksi, jotta he pysyvät hyperproduktiivisina jatkossakin. Kaikki eivät tätä tarvitse, mutta hyvin monet ihmiset tarvitsevat rakennetta ollakseen tehokkaita.

@ferrix tämän ryvästetyn työryhmän ei tarvitse varmaankaan muodostaa yritystä vaan joku löyhempi muodollinen sidos riittää. Joku täysin uusi organisaatiomuoto? vai joku vanhoista? säätiö? Esim. Tietotyösäätiö, joka tarkkailee jäseniä ja ottaa vastuun rakenteen laillisuudesta ja pysyvyydestä. Vai tietotyöläisten etujärjestö Vapaatyöläisten liitto?

@teroheiskanen Vaikea sanoa. Pointti oli kuitenkin se, että pelkkä vapaus ei riitä.

@visualradio, tuollaisia etätyökeskuksia on jo jonkin verran maailmalla, ja itsekin uskon niiden yleistyvän. Ei töitä tarvitse tehdä aina työpaikalla. Varsinkin ruuhkaisissa kaupungeissa + harvaanasutussa Suomessa etätyöstä on paljon yhteiskunnallista/ympäristöllistäkin hyötyä.

Tietoyhteiskunnassa palvelut suunnitellaan asiakaslähtöisesti. Luukuilla jonottaminen ja virkamiesten puhelinaikojen kyttääminen loppuu. Käyttäjä saa asiansa hoidettua ajasta ja paikasta riippumatta one stop shop -periaatteella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tietoyhteiskuntaa ei "koodata" vaan sitä kehitetään siiloja kaataen ja palvelut edellä.

@Susa Uskoni toimivan arkiyhteiskunnan tuloon vahvistui jälleen kommenttisi ansiosta. Palvelut edellä ja ihmisten avuksi ja hyödyksi.

@Susa: lisäisin vielä ennakkoluulottomuuden tuohon "siiloja kaataen ja palvelut edellä".

Kyse ei ole vain "yhteisen tiedon kuntalainen" vaan "yhteisen tiedon suomalainen". Vanhat raja-aidat ja virkamiesten siilot pitää kaataa myös maantieteellisten kuntien välillä, jotta saadaan aidosti asiakkaslähtöistä, kustannustehokasta ja joustavaa palvelua. One stop shop minulle, kiitos!

Byrokratia pakkopurkuun, turhia päällekkäisyyksiä pois hallintokoneistosta ja aikansa eläneistä toimintatavoista. Liian moni hyvä ajatus palvelujen kehittämiseksi kaatuu siihen, että virkamiehet varjelevat työpaikkojaan ja saavutettuja valta-asemiaan.

@SannaE Littanamanagementtia kehiin (lean management). Amerikkalaisten ajatus less governement is better sopii tähän ajatussikermään. Guthenbergiläisittäin organisoitunut byrokratia uskoo vain paperiin, avoin tietoyhteiskunta voisi lähteä liikkeelle elävän ja hengittävän ihmisen tarpeista. Asiakaslähtöisyydestä on puhuttu kauan, mutta ymmärretäänkö mitä se tarkoittaa? Asiakas - Potilas - Tapaus - Ongelma yritetään runtata byrokratian tai kaavakkeen määrittelemään muottiin. Ihmisen on pakko joustaa, koska kaavake pysyy, ihminen koulutetaan sopeutujaksi.

@teroheiskanen kela vaihtoehtoisista arvonvälitysmekanismeista ja niiden aiheuttamasta haasteesta yhteiskunnalle on relevantti. vanhasta säikeestä: "miten yhteiskunnan nyt ylläpitämiä tarpeellisia toimintoja (mitkä ovat?) voitaisiin tuoda avoimen rahan piiriin ja siten valmistaa yhteiskuntaa avoimen rahan yleistymiseen ja lopulta valtavirtaistumiseen"

suosittelen perehtymään kelaan vendor relationship management -järjestelmistä, niiden pohjalta voi harrastaa mielenkiintoista visiointia.

@visualradio - Minua ei huvittaisi kuluttaa luonnonvaroja ja puolituntisia jokapäiväisiin työmatkoihin. Mieluusti kävelisin tuohon lähikaupan kohdalle etätöihin muiden hiekkaharjulaisten kanssa. Samalla tulisi benchmarkattua asioita monesta kulmasta, koska uudet työkaverit olisivat töissä eri aloilla. Paikallinen Aalto-opisto siis. Varmaan tulisi kehitettyä myös alueen viihtyisyyttä, koska se olisi meitä yhdistävä tekijä.

Etätyöläisen ei pidä kuitenkaan eristäytyä oman firman työntekijöistä. Oikeita tapaamisiakin pitää olla. Sen lisäksi voisi olla softa, joka sallii "pistäytymisen duunikaverin ovensuussa". Eli voisi kurkata hänen ruudulleen. Suosituilla "ovilla" voisi olla jonokin ja hallittu vastaanotto.

yhteisen tiedon (ihmis)kunta

Tangiibelista, konkreettisesta, fyysisestä ja analogisesta tulee yhtäältä tavoittelemisen arvoista ja luksusta, toisaalta hävettävää ja moraalisesti tuomittavaa. Digitaalinen, virtuaalinen ja biteistä koostuva korvaa pala palalta fyysiset vastinparit normielämässä, etenkin maailman valtaväestön parissa. Ensin menee kulttuuriartefaktit ja vaikkapa matkailu, viimeisenä sinnittelee elämän perusinfra (ravinto, vaatteet, asumukset, ym.). Ei kovin originaali näkemys ja vähän ehkä turhan pitkälle kurkottava, mutta kaiuttaa tuota @jounikj:n tarvetta yllä: Laajakaista.

Minusta on vähän outoa, että LVM/Sitra pyytää propellipäiden visioita ilman, että niitä kiinnitetään aikaperspektiiviin, arvoihin tai skenaarioihin. Tällainen "tahtotila" jää helposti yleistason lätinäksi.

Ehkäpä tässä on mietitty prosessit, mutta valitettavasti niitä ei tuossa linkkisivulla ole välitetty avata.

eikä vain propellipäiden ;-) tulin juuri kyläkokouksesta järvi-suomesta

@eskolius Ihan hyvä pointti. LVM:n strategiaprosessin kokonaisuudesta ei valitettavasti ole kuvausta, jonka voisin liittää sivuille. Nyt heidän tavoitteenaan (=minun tulkintani mukaan) on saada teemoja ja avauksia, jotka haastaisivat strategiantekijöitä. Sitra koordinoi tätä visioluonnoksen tekoa. Kukin ideoija voi tuoda mukaan omiin arvoihinsa perustuvat näkemykset. Nyt ei siis ennusteta mitään spesifiä vaan nostetaan esiin tavoittelemisen arvoisia asioita. Näin taataan moniääninen alku, ei johonkin jo fiksattuun lähtökohtaan perustuva yksi yhteinen työ.

Tämän keruuvaiheen jälkeen kokoontuu pieni työryhmä, joka sitten jäsentelee vision. Se tuodaan taas keskusteluun muun muassa tänne.

Btw. Itse olen nähnyt skenaariot hieman erilaisena lähestymistapana visioon nähden. Visio on tavoittelemisen arvoinen tulevaisuudenkuva. (Toisin kuin odotin, Wikipedian määritelmä on aika hyvä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Visio ) Skenaariot taas tutkivat eri polkuja.

@RNS +1 ja eikös me oteta kaikki linkkilistat sinne foresight sivulle niin saadaan jo toimivien periteisten yhteisöjen ääni kulumaan, jos he vain antavat linkin @eskolius miten saisimme vielä lisää prosessia pelii ja esim. yhteyden vaikka minunmikkeli keskusteluihin, että ei-some porukatkin ideoinee olisi mukana

Komppaan @hyvaelama a ja toivon, että Sitra on marjastanut myös noissa kyläkokouksissa ja vaikkapa IRC-galleriassa, jotta tulee vähän diversiteettiä visioihin.

Kävin Reboot11 tapahtumassa ja Pirate Party edustaja kertoi puolueen visioksi: all culture and knowledge available for people 24/7 - eli vahva kannanotto avoimuuden puolesta ( IP-oikeuksia/suojauksia kohtaan)

@RNS saisko tuonne LVM:ön välitettyä viestiä, että yhteisen tiedon ihmiskunta ei oikein tykkää tällaisesta, että pyydetään materiaalia ja sitten pikkuporukka menee kabinettiin jäsentelemään. Ei tässä tarvitsisi mitään viedä tai tuoda minnekään, vaan voisi tehdä avoimilla areenoilla läpinäkyvästi alusta loppuun. Ei tämä saisi taas mennä silleen, että kansalaiset avoimesti "haastavat" strategiantekijöitä vaan ministeriöiden pitäisi "haastaa" kansalaisia tekemään strategia. Eikös se ole meitä varten se strategia niin miksei sitä saada itse tehdä?

@hyvaelama miltäs maistuisi Yhteistietokunta (Open Commonity) ihan vaan lyhyesti ja se olisi jo kerran "keksitty"

@pe3 arvonvälittämismekanismit ovat tiukasti tekemisen ytimessä, eivätkä pääse unohtumaan. VRM-kela on minustakin tosi hyvä, pidetään sekin mielessä.

@teroheiskanen Pikkuporukan tekemiset raportoidaan verkkoon koko session ajan (luultavimmin mä rapoan) JA verkkoyhteisö osallistuu reaaliajassa JA se kokonainen teksti tuodaan näytille ennen sen vientiä LVM:ään. Pysy siis kuulolla.

@hyvaelama Kaikki saavat ilmoittaa aiheesta käymiään keskusteluja meille ja me sitten käymme ne läpi, kohtuuden rajoissa tietty. Sen sijaan en kyllä pysty lukemaan kaikkea tietoyhteiskunnasta tähän asti kirjoitettua ;) Tavoitteena on koota visioita, ei tehdä sisältöanalyysia kaikesta tietoyhteiskuntaan liittyvästä keskustelusta.

@teroheiskanen Jos sulla on tiedossa jokin sellainen visio- tai strategiaprosessi, jossa osallistujien into ja aika on riittänyt tekstin viimeistelemiseen niin kerro, siis ilman fasilitoijaa/moderaattoria. Käytän sitä mielelläni esimerkkinä.

@RNS hyvä hyvä, tämä oli tällaista kevyttä hiillostusta sinne suuntaan, että siellä koordinaatiopäässä ei aleta löysäilemään. En osaa ikävä kyllä neuvoa visio- tai strategiaprosesseissa juurikaan. Tärkeimpänä pitäisin molemminpuolista osallistamista, ts. sitä että vastuita ja tehtäviä ei lyödä lukkoon alkumetreillä. Perinteinen top-down organisoituminen vs. itseorganisoituminen tässä on pohjalla. Keskitetty hallinto/johto suunnittelee mielellään kaiken heti alussa ja osallistaa pakolla (virkavelvollisuudella) harvat ja pudottaa kyydistä massat (eivät taivu suunnitelmien muotoon).

Tämä on ilmiselvästi wicked problem (millainen tulevaisuuden yhteiskunnan pitäisi ytimeltään olla) ja siitä seuraa, että itse ongelmaa ei ymmärretä ennenkuin sitä on yritetty ratkaista. Keskitetty ja suljettu/osin suljettu ongelmanratkaisu ei toimi wicked problemaan, koska ratkaisuyrityksiä ei pääse syntymään, koska ongelmanratkaisu on omittu yhdelle taholle, jolla ei yksin riitä paukut ratkaisemaan asiaa.

Huonoihin tuloksiin johtavan prosessin tunnistaa helposti, mutta paremman prosessin rakentaminen on äärimmäisen vaikeaa. Vikaan mennään aina silloin, jos on olemassa muodollinen taho, joka ottaa vastuun ja vallan ongelmasta, joka ei lähtökohtaisesti sille kuulu (tässä tapauksessa ministeriö omii tietoyhteiskunnan visioimisen vaikka se on kaikkien yhteinen ongelma/haaste). Ratkaisu tapahtuu ihan ensimetreillä, siihen riittää oikeastaan yksi lause "Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt verkkohaastattelun, jonka tarkoituksena on kuulla näkemyksiä siitä, mitkä ovat tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikan keskeisimmät haasteet ja mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa." Pelkästään tämä lause jo viestii, että muodolliset tahot (julkishallinto vs. loput ihmiset) on luotu ja ministeriö on toimija, jolla on kiistaton johtajan asema päättää mitä asialle tehdään: "Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt". Kärjistetysti tällaisella yhdellä lauseella pudotetaan muutama satatuhatta yhteiskunnan visioijaa pois pelistä.

hyvää sparrausta @teroheiskanen - tuota äskeistä voisi käyttää visioitaessa sitä, kuinka tietoyhteiskunta visioi tulevaisuuttaan :-) @RNS sitrallehan kehityksen kärjessä pysyminen olis hyväksi.

Tuliko @teroheiskanen haastaneeksi perinteisen visiotehtailun, jossa tähdätään eheään, siistiin ja pitävään lopputulokseen? Syklinen nykytodellisuus edellyttää jatkuvaa muutosta. Toimiva visio on dynaaminen, muuttuva, elokuvamainen, ehkä eräänlainen mobiili, kaleidoskooppinen Guernica. Onko vision tehtailu siilo-ajan jäänne? Ylhäältä helikopterista tai norsunluutornista luotiin siiloaikaikaudella kestävää makrokuvaa apuvälineeksi strategiaprosessiin. Ehkä verkossa voi pilotoida digitaalista hybridiä, missä top-down ja down-up kohtaavat. Mutta onko nurkan takan tarjolla vielä jotain tulevaan paremmin sopivaa? Moninapaisuuden ymmärtämistä? Globaalitalousviiddakkon hakeutumista. Jo pelkästään tämä tarkoittaa, että suomalainen näkökulma on vinoutunut.

@pe3 @teroheiskanen Annan teille oman vastaukseni noista ajatuksista prosessin päätyttyä mutta nyt saimme siis kirjattua, että hallinnon aloittamat hankkeet ovat lähtökohtaisesti pahoja ;)

Ja tätä mä en osta mitenkään: "tällaisella yhdellä lauseella pudotetaan muutama satatuhatta yhteiskunnan visioijaa pois pelistä". Tarkoitatteko, että jos esim te olisitte aloittaneet tämän keskustelun täällä Qaikussa, niin nuo satatuhatta olisivat mukana? Kenen aloittamana hanke olisi ok? Ainahan sen joku aloittaa. Jossain. ;)

@RNS: hieman kärjistät nyt :-) mun pointti ainakin oli, että nykyisten käytäntöjen ja arvostamieni ennakointiammattilaisten rinnalle voisi tulevaisuudessa tuoda intention economy tyyppisiä mekanismeja (toi wikipedia artikkeli on muuten tosi huono - sori, ei aikaa linkata parempaan). ennakointimenetelmien ja strategiaprosessien visioiminen ois musta aika tärkee osa tietoyhteiskuntavisiointia. varsinkin kun maailma tuntuu vaan nopeutuvan.

@pe3 Kyllä se oli joku muu kun alun perin kärjisti ;) ja toi sun pointtis on ihan ok. Totta kai.

Oiskos ihan hölmöä miettiä uuden yhteiskunnan iskulausetta tyyliin 'vapaus, veljeys, tasarvo' ?

@hyvaelama hyvä idea, ei siis ollenkaan hölmöä - 1. avoimuus, (joukko)viisaus ja intohimo (itsensä toteuttaminen) -tai 2. yhteisöllinen yksilöllisyys avoimesti - 3. itsensä yhdessä toteuttaminen avoimesti jne :).

@VesaAuvinen: Mun mielestä kakkonen liittyy myös kanssaihmisten kunnioittamiseen, "kuin veljiin".

@vesaAuvinen hienoa

Huomio itselle: kommentoi tähän tänään.

@saarikko Vielä ehtii :)

ennenkuin @saarikko runttaa hauduttelemansa kommenttinsa tänne, niin pari sanaa alle:

@RNS En erityisesti ilahtunut noista olkiukkomaisista kommenteistasi: "...nyt saimme siis kirjattua, että hallinnon aloittamat hankkeet ovat lähtökohtaisesti pahoja ;)" ja "Tarkoitatteko, että jos esim te olisitte aloittaneet tämän keskustelun täällä Qaikussa, niin nuo satatuhatta olisivat mukana?". Kukaan ei ollut viitannut tai sanonut mitään tämäntyyppistä, ja tuskin kukaan sanoo jatkossakaan, joten jätän huomiotta.

Minusta mikä tahansa prosessi alkaa hyvin, jos aloituksessa on mukana asianomaiset. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä harvoin pääsevät kansalaiset käyttämään valtaa aidosti.
Olisi esim. aika jännä tilanne, jos @pe3:sen väläyttämällä Intention economy -mallilla koottaisiin kansalaisten kokonaan itse tekemiä visioita tietoyhteiskunnasta ja sitten annettaisiin visiokatalogi ministeriöille ja sanottaisiin, että: "toteuttakaa yksi noista, saatte itse valita minkä toteutatte".

@teroheiskanen Mikä estää tekemästä niitä visioita nyt? Toimitamme LVM:lle koko pakan, jonka tuotatte. Ihan itse saa tehdä. Kaikki vastaanotetaan.

Tämä ei suoraan liity tietoyhteiskunnan kehittämiseen, mutta kiertäen kyllä: Ulkoistaminen ei ole sisäistämisen vastakohta. Jotta kyetään kehittämään palveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, täytyy ostavilla virkamiehilläkin olla vahva näkemys ja ostamisen osaamista.

visionääristä ajattelua löyty terveydenhuollosta ja avoimuudesta käydyissä keskusteluissa

Sorry porukat että prosessi ei ole hyper super täydellinen - syyllinen ei ole @RNS vaan minä ehdotin LVMlle että kokeillaan avata verkossa strategiaprosesseja - tämä on nyt sitten pieni muutoinen kokeilu ja ensi kerralla voitaisiin pyöräyttää oikein innovaatio jamit tyyliin habitat jam, jossa verkkojen ulkopuolisetkin pääsee fasilitoidusti mukaan eiks jeh @totoroki

Näkijyys. Innostavuus. Yhteisöllisyys.

Kaikille tiedoksi. Ensi keskiviikkona kokoontuu se työpaja, joka visioluonnosta tuottaessaan ottaa käymänne keskustelun huomioon. Ennen kaikkea, olkaa valppaana ensi viikolla - tuomme tiistaihin mennessä verkkoon tehtäviä, joihin vastaamiseen kaikki saavat osallistua. Tuon tehtävät sekä tänne että www.foresight.fi:hin uutena blogikirjoituksena. Pääsette siis antamaan ajatuksianne tasaveroisina työpajaryhmän kanssa.

Itse visioluonnos tulee sekä tänne että www.foresight.fi:hin viimeistään 26.10.

@hyvaelama aamen. Citizen jam. Mutta ihanaa että nyt on mahdollisuus tehdä avoimesti vaikka tälleen pienimuotoisesti! Ja @troppone: ne Fountain park -kyselyn tuotokset ovat tulossa ihan tähän samaan laariin eli ei mennyt hukkaan panostus.