#qaikusourcing

Vaikka tutkimukset ovat jo kauan näyttäneet, etteivät ihmiset pelkää vierittämistä, edelleen monet tuntuvat ajattelevat, että on parempi pitää sivut lyhyinä ja tarjoilla alalaidassa seuraava sivu -linkkejä.

Ja ctrl+f:n kanssa ei tarvi juuri miettiä vierittämistäkään...

@ninnnu Selaimen find-komento on tosiaan jännä ominaisuus, jota ei tulla usein ajatelleeksi kylliksi. Itse olen siitä tyystin riippuvainen, mutta uskoisin, että vain aniharva käyttää sitä.

Muistaako joku linkkiä siihen palveluun, joka muutti amazonin kirjatarjontaa suureksi kansimereksi?

Zoomii.comhan se oli. Lisää tämmöistä!

@erkka joo tää tykkää

Jos tavaraa pitää etsiä suuresta joukosta, niin mikään ei ärsytä enempää, kuin 10 tulosta per sivu by default. Eikö voisi säätää vaikka lain, että default on ääretön ;)

Tässä aluksi mainitsemani pari vuotta vanha artikkeli, jossa tyrmätään voimakkaasti fold-ajattelu: http://www.boxesandarrows.com/view/bl...

@MjP2 , en tiedä onko kyseessä pelkästään se, että halutaan pitää sivut lyhyinä "lukijoiden edun vuoksi". Ainakin jossain vaiheessa jenkeissä paljon käytössä ollut tapa jakaa esimerkiksi lehden artikkeli usealle eri sivulle johtui enemmän sivunäyttöjen (mainospinnan) maksimoinnista kuin lukemisen helpottamisesta.

Artikkeli on mielenkiintoinen, tosin esim. kohdassa jossa puhutaan AOL:n sivujen päivittäisestä kyselystä, niin tuloksen merkittävyyden voi arvioda vasta jos tietää ko. sivujen kokonaiskävijämäärän, jolloin saa suhteellisen luvun. Pelkkä absoluuttinen luku ei kerro vielä juuri mitään. Tuli mieleen vastakkaisena esimerkkinä, toki konteksti on täysin erilainen, googlen hakutulostutkimukset, jossa vain sivun kärjessä olevat tulokset ovat merkittäviä. Merkitys putoaa alaspäin mennessä.

Henkilökohtaisesti en lähtisi pelkäämään ylipitkiä sivuja, jos koko pitkän sivun sisältö liittyy tiivisti samaan asiaan, esimerkiksi pitkä artikkeli (joku uutissaitti), tiivisti tuotteeseen liittyviä asioita esim. arvostelut (amazon), mutta näissäkin pitäisin painavimman asian kärjessä. Jos sen sijaan pitkällä sivulla on jatkuvasti "katkoja" eli uuden asian aloittavia juttuja, ei pitkä sivu välttämättä jaksa pitää lukijaa otteessaan, joten alempana oleva sisältö kärsii.

Jos henkilökohtaisena esimerkkinä käytän vaikka Iltalehden pitkän pitkää sivua, niin x päällimmäisintä jaksaa katsoa, x seuraavaa vilkaista ja sen jälkeen vilkuilukin on jo puolittaista (jos edes jaksaa scrollata).

@erkka , tuo tosiaan toimii ihan näppärästi, etenkin hiiren rullan kanssa. Ei pitemmän päälle ehkä itselle ominaisin tapa hankkia kirjoja (tuotteita), mutta visuaalisemmin orientoituneille varmasti.

@eholmila Artikkelin pilkkominen monelle sivulle on tosiaan oma juttunsa, joka juontuu paljolti mainostajien tavasta kytätä sivulatauksia. Uskomattoman ärsyttäväksi tuo on käynyt joskus, kun availee artikkeleita etukäteen selaimeen, jotta voisi lukea niitä offline vaikka lentokoneessa ja huomaa sitten, että onkin saanut talteen vain jutun alun.

Toki painavin asia tulee pitää kärjessä. Iltasanomissakin näkyy hyvin, että sivun alalaidassa roikotetaan ajattomampia monta päivää esillä olevia juttuja (tyyliin Mies, tätäpä et tiennyt seksistä).

Oma juttunsa ovat vielä ns. rich footerit. Nykyään on tullut yhä hyväksyttävämmäksi laittaa sivun loppuun materiaalia, jonka ennen vanhaan kuului olla näkyvissä sivun ylälaidassa tai sivupalkissa.

http://www.ditii.com/2006/04/12/blog-...