#qaikusourcing

"Tietoyhteiskuntavision teksti versio 0.1

Vuoden 2020 suomalainen tietoyhteiskunta perustuu käyttäjilleen merkityksellisiin palveluihin, laadukkaaseen tietoverkkoon ja avoimiin standardeihin. Sulautuneen teknisen ympäristön helppokäyttöisyys pitää kaikki kansalaiset mukana digitoituneessa kulttuurissa. Teknologialla ei kuitenkaan korvata ihmiskontaktia esimerkiksi hoitotyössä.

Tietoyhteiskunnassa merkityksellinen ja tuottava työ tapahtuu vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Yhteistyökyvykkyyttä mitataan (”yhteistyökrediitit”) ja yhteistyötä johdetaan yli organisaatiorajojen. Kommunikaatiotaidot yli ammatti-, kieli- ja kulttuurirajojen ovat keskeisiä. Välineet jakaa tietoa yli siilojen ja perinteisten hierarkioiden mahdollistavat innovaation demokratian. Tietotyö ei edellytä teollisen yhteiskunnan käytäntöjä, kuten työn tekemistä työpaikalla tai ns. työaikana. Leikin ja luovuuden tukeminen on sekä yksilöiden oman hyvinvoinnin että yhteisen edun mukaista, sillä sen myötä syntyy aidosti uutta.

Julkisesti tuotettu tieto on lisensoitu avoimeksi ja maksutta kaikkien käytettävissä ja jatkojalostettavissa. Digitaaliset materiaalit ovat keskeisiä oppimisessa. Oppimisen rinnalla korostuu opettaminen, koska työelämässä kehitetyt asiat halutaan nopeasti osaksi opetusohjelmia. Kouluissa painotetaan tiedon ja taitojen yhdessä jalostamisen kulttuuria, jossa jakaminen ja erehdyksistä oppiminen ovat keskeisessä asemassa.

Edustuksellinen demokratia on vähentynyt ja suora demokratia lisääntynyt. Kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon ja asioiden yhteiseen hoitamiseen monin eri tavoin. Hallinnollisten prosessien alussa käynnistetään laajoja kansalaisten lähetekeskusteluja. Valtakunnan- ja kunnanfasilitaattorit pilkkovat laajoja ja vaikeita aiheita pienemmiksi osioiksi keskustelun helpottamiseksi ja hoitavat virtuaalikeskusteluja ja järjestävät tapaamisia toisilleen vieraiden viiteryhmien kesken. Päätöksentekoprosesseihin liittyvien materiaalien saatavuuteen, vertailtavuuteen ja ymmärrettävyyteen kiinnitetään huomiota.

Ihmisten fyysinen sijanti ei ole rajoite. Kaikki palvelut ovat saatavilla paikasta riippumatta. Yhteiskunnallinen osallistuminen laajenee kotikunnan ja muiden hallinnollisen rajojen yli. Ihmiseen liittyvä tieto kulkee hänen mukanaan ja on hänen omaisuuttaan, ei hänen kanssaan asioivien tahojen. Yksittäisen palvelutapahtuman kulkua voidaan seurata, vaikka palveluntarjoaja välillä vaihtuisikin. Tähän päästään avoimilla tietorajapinnoilla. Palveluiden laadun mittarina on niiden merkityksellisyys ihmisille.

Samalla on siirrytty suoran tekemiseen demokratiaan: sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatiot luovat perusedellytykset, joiden pohjalta kuka tahansa voi jatkaa tekemistä. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirasto tuottaa kaavaehdotuksen, jota alueen ihmiset kehittävät lähidemokratian sääntöjen mukaisesti edelleen. Kehittämistoiminta on ketterää ja joustavaa. Uudistuksia kokeillaan hankkeina, jotka voidaan niiden epäonnistuessa analysoida ja hyödyntää seuraavissa hankkeissa ja toisaalta niiden onnistuessa skaalata nopeasti laajempaan käyttöön."

Kommentit tervetulleita.

@RNS toistan taas sen, ettei tuossa ole suojattu selustaa. Kaikki on positiivista trallala, mutta oikeasti tuota kehittäessä menee asioita oikeasti pieleen.

@RNS Kirjoituksesi on "siisti", mutta nyt pitäisi siirtyä epämukavuusalueelle eli "to the dark side of the moon". 2020 mennessä lintukotomme on pelkkä illuusio. Terroristit ovat löytäneet meidät. Kapitalismi on paljastanut kasvonsa, venäläinen demokratia suomettaa meitä ja kiinalaiset rahoittajat osoittavat kaapin paikkaa. Jos keksimme jotain uutta, joudumme valokeilaan. Työttömyys saattaa olla kaksinumeroista ja ehkä idyllinen Suomi on pirstaleina. Toivon, että kaikki tämä on pelkkää painajaista, jota Europan nopeimmin vanhentuva kansa ei joudu kohtaamaan.

@visualradio Dystopiat kiinnostavat kyllä minua, mutta LVM tilasi vision. Niissä ei hehkutella pirullisuuksilla ;)

@RNS Jos haluaa satuja, kannattaa kloonata Z. Topelius. Oikeasti tuo on sen verran kritiikitön, että sillä on varmasti negatiivinen ja väärää turvallisuudentunnetta luova vaikutus. Tätä ei auta yhtään, että asiantuntijoilta saa tilattua täysin yksipuolisia ja kolikon toiseen puoleen rajoittavia maalailuja.

@RNS Ymmärrän, siksi kirjoitan osoiteesta "Dreamland". Unelmat ovat iiiihania!

MItä tarkoittaa "tietoyhteiskunta perustuu käyttäjilleen merkityksellisiin palveluihin"?

@TarjaO Kukaan ei käytä hyödyttömiä palveluita.

@TarjaO Sitä, että kehitetyt palvelut ovat ihmis/käyttäjälähtöisiä. Ettei niitä siis ole perustettu pelkkään teknologiaan, vaan että palveluille on tarvetta ja ne sopivat arkisiin (ja miksei juhlallisiinkin) käytäntöihin.

@RNS Oikeasti tuo menee vähän toisin päin. Hyvätkään palvelut eivät kasva ilman käyttäjiä. Eli tuossa on rajoittava tekijä: Kaikki ideat eivät voi onnistua ja vain hyvät palvelut selviävät. Jos jokin epäonnistuu, on yritettävä uudestaan ja osattava luopua menneisyyden painosta.

@ferrix Miten toisin päin? Mun mielestä me puhutaan samasta asiasta.

@RNS No ei. Mielestäni tuo on yltiöpositiivista ja siinä on yksisarvisia. Minun esimerkissäni on vanha vihtahousu. Eli oikeasti ihmisille pitää selittää ajatusten rajoitteet tai muuten lähdetään todennäköisesti tekemään ylioptimistisesti väärää asiaa.

@RNS Sanajärjestys viittaa tietoyhteiskunnan käyttäjiin...

Tarkoitetaanko tässä tietotekniikan avulla hoidettavia asiointipalveluja? Itselleni merkityksellisiä palveluja ovat myös uimahalli ja hammaslääkäri.

@TarjaO Veikkaisin, et kyse on kaikesta digitaalisesta. Laajempi asia kuin asiointipalvelut. Vähän vaikea vastata kaikista sanamuodoista, kun mukana on ollut monia muovaajia, mutta näin veikkaisin :)

positiivisten tulevaisuus kuvien kautta tekemisemme (itse)organisoituu, minusta tämä visio on innostava, tollaisessa maassa kelpaisi asua, @RNS oot hyvin summeerannut !

@hyvaelama Oli muitakin summeeraajia tänään :)

@hyvaelama Minun mielestä tuo on utopia eikä visio.

Tämähän on hyvä: sijaintiriippumattomuus, ihmislähtöisyys, avoin tieto ja tiedon digitaalisuus (jos yritän tiivistää kappaleiden pointtia).

Sitä mietin, että ne jotka on innokkaita SoMe-ihmisiä tarttuu tällaisiin helposti, mutta onko äänekkäimmät oikeassa? Meillä oli vasta keskustelua aiheesta, että miksi 1. mielipiteen antaja on oikeassa, miksi se 2. mielipiteen antaja on se "toinen" mielipide? => "voittaako" se joka kerkeää ensin - vaikka olisikin väärässä... Miten saada myös ne hiljaiset mukaan? Ja kaikkiahan ei osallistminen kiinnosta, mutta onhan sekin heidän oikeutensa.

@vimma Tämä varmasti on yksi keskeisimpiä ongelmia, kun visioidaan suoran demokratian mahdollisuuksia ja oikeutusta. Tämähän on varsinainen oligarkia, jos vain digiaktiivit vastaavat. Siksi visiossa puhuttiin myös erilaisten tapaamisten fasilitoinnista verkkojen ulkopuolella.

mun mielestä visio se on @ferrix :-) ja toisaalta voihan utopioiden kautta ajatella visioitakin.

Onko Obamakin utopian vai vision tarjoaja?

@RNS tarvitsematta mennä darkest side dystopioihin, niin olisi kyllä syytä ennakoida mitä haasteita on edessä ja miten ne hoidetaan. esim trollaajat, spämmääjät, oman edun ajajat, ahdasmieliset, huomionkipeät, pilailijat, känniset tai muuten vaan tyhmät tulevat olemaan innoissaan siitä että pääsevät kertomaan miten systeemi ei toimi ja miten sen tulisi toimia. mutta ehkä tämä hoituu niillä kunnanfasilitaattoreilla... :)

digitaaliteknologiassa on myös se hauska puoli että jos virkamies ei syystä tai toisesta kykene toimimaan rosessin mukaisesti, niin hänen laiminlyöntinsä on välittömästi jäljitettävissä. omalla mukavuusalueellaan toimiville virkamiehille tämä on kauhuskenaario, jota varmasti vastustetaan kaikin mahdollisin keinoin. lisäksi on monia muita hyviä syitä miksi EI olla avoin. esim terveydenhuoltoon liittyvä Garfinkel-klassikko "good organizational reasons for bad clinical records", tai Richard Harperin (kirjassa Luff et al 2000 workplace studies) analyysi IMF:n virkailijoiden työstä ja suhteesta raakamateriaaliin ja työdokumentteihin.

vaikka pitkässä juoksussa visio koituisikin yhteiskunnan hyväksi ja jopa säästäisi kustannuksia, niin lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaa, että virkamiehille tulee lisää työtehtäviä edellisten päälle, kuin myös että saatetaan tarvita joukko raskaita organisaationmuutoshankkeita ennenkuin julkihallinto ja sen yksittäiset edustajat kääntyvät tähän asentoon. eli pitäisi kasvattaa julkisia menoja kun samaan aikaan yritetään erilaisilla tehokkuusohjelmilla niistää ihmisistä kaikki irti.

eli jos johonkin, niin rahanpuutteeseen tämäkin tullee kaatumaan.

mutta henk koht symppaan tätä paitsi eetoksen puolesta, niin myös siksi että tästä saisi hyvän joukon empiirisiä tutkimushankkeita joissa organisaation muutoksen tutkiminen voisi olla nivottuna tekniseen ja palveludesign-työhön.

tämä tarkoittaa, että otettaisiin tutkimusaiheeksi julkishallinnon organisaatio X joka lähtee 110 lasissa toteuttamaan kansalaisia osallistavaa hanketta. tähän tarvitaan paitsi teknologiakehitystä (jotain sähköistä 2.0 henkistä palautelaatikkoa tms), myös organisaation toiminnan ymmärtämistä. eli pitäs tehdä laadukas inventaari siitä mitä ne tyypit siellä työkseen tekee. sitten seurataan hanketta ja uuden teknologian ja toimintatapojen sisäänajoa, ja katsotaan mitä tulee eteen, mikä toimii ja mikä ei.

vähemmän käsienheiluttelua ja enemmän tutkimusta, kiitos.

@hyvaelama visiossa hyväksytään osa tosiasioista, jotta se muodostaa suunnitelman pisteiden A ja B välille.

@ekurvine Tu tutkimaan meitä :)

Lisäisin, että kielimuurit ovat ylitettävissä käännösohjelmien avulla.

Noista merkityksellisistä palveluista vielä. Olen itse niukan ilmaisun ystävä ja siksi törmään usein siihen, että tiivistän liian paljon, jolloin uusi lukija ei välttämättä ymmärrä alkuperäistä tarkoitusta. Ihailen kovasti suuresta massasta tuottamaanne tiivistelmää.

Minusta visioitten tilaaminen on... eskapismia

Eskapismi, tuo suosikkiajanvietteeni.

Jos tavoitteena on siisti "tilaustyö", silloin hallitsematonta avoimuutta joutuu editoimaan, koska koko totuus ei toimi julkilausumissa. Hyvien ideoiden julkinen työstäminen lupaa joukkoälyn ilmaantumista, mutta lopputuloksena saattaa olla haulikolla roiskittu avoimuus. Tulkitsija jouttuu tästä "scattered vision" -haulisateesta tekemään sen, jonka jokainen kirjailija tietää välttämättömäksi. Loppupeleissä yhteenvedon tekijä on aina yksin.

@mtarvainen Alkoholi on mukavaa eskapismia.

“I began to realize that our wealth and our well-being all emerge out of technologies,” Dr. Arthur said. Kandee lukee Arthuria “The Nature of Technology: What It Is and How It Evolves,” niin humanistinen teknologia aukee ja visiointi helpottuu, samoinkuin Obaman avoimuus utopiat. Silti tämä on parempi tietoyhteiskunta visio kuin Arthurilla ja muilla Santa Fe-kavereilla ja tämä vasta eka vaihe.

Vuoden 2020 suomalainen tietoyhteiskunta perustuu käyttäjilleen merkityksellisiin palveluihin, laadukkaaseen tietoverkkoon ja avoimiin standardeihin.

Ketä ovat yhteiskunnan käyttäjät? -> perustuu ihmisille merkityksellisiin

Leikin ja luovuuden tukeminen

Olisiko paha manita, että luovuutta tuetaan kannustamalla kokeiluihi ja sallimalla myös epäonnistumisia? @ferrix peräänkuuluttaa realismia... realismia on, ettei parhaat sähköiset palvelut tms. synny speksaamalla, vaan kokeilemalla ja iteratiivisesti kehittämällä ja matkalla sattuu erehdyksiä. Epäonnistumisia voidaan sallia, kun ne eivät ole suuria, eivätkä määrällisesti dominoivia. 2000-luvun tietoyhteiskunnassa on ollut kaikenlaista sohlausta (vaikkapa sähköisen tunnistamisen kanssa) ja nämä ovat olleet välillä melko kalliita epäonnistumisia.

Yksittäisen palvelutapahtuman kulkua voidaan seurata, vaikka palveluntarjoaja välillä vaihtuisikin

hmm? myyjä esittelee vaatteita asiakkaalle ja valvontakamera seuraa tapahtuman kulkua siitäkin huolimatta, että myyjä kutsuu paikalle kollegansa ja poistuu itse lounaalle?

@vimma Miten saada myös ne hiljaiset mukaan? Ja kaikkiahan ei osallistminen kiinnosta, mutta onhan sekin heidän oikeutensa.

Nykyisin on jako hiljaisten ja äänekkäiden välillä... tulevaisuudessa se on ehkä aktiivisten ja passiivisten välillä, mikä on pienempi paha. Posittivishenkinen kielikuva olisi, että kannetaan korsia kekoon, jotkut saattavat kantaa niitä keosta poiskin, mutta kokonaisuutena keko kasvaa. Kun ihmisten kontribuutiot ovat mikrotasolla kukaan aktiivinenkaan ei saa siirrettyä koko muurahaiskekoa uppoavalle lautalle. Nykyinen välillinen kaikkien oikeudet huomioiva demokratia on lumetta... äänekkäimmin huutavat voivat saada suhteettoman paljon aikaan vain huutamalla (sananmukaisesti esim. kaupunkisuunnitteluviraston asukasilloissa)

@apoikola kielikuvasi yhdessä tekemisen mallista oli tosi kiva ja ei-monoliittinen

lisäksi keskeneräisyyden sietäminen - eihän muurahaiskekokaan ole koskaan lopullisesti valmis

"äänekkäimmin huutavat voivat saada suhteettoman paljon aikaan vain huutamalla (sananmukaisesti esim. kaupunkisuunnitteluviraston asukasilloissa)"

Tuo ei oikeastaan pidä paikkaansa, kun olen joitakin asukasiltoja vetänyt, niin näistä jotakin tiedän.

Toki on niin, että jotkut kokoukset ovat huonosti moderoituja, mutta minä en sitten olle ollut niitä vetämässä.
Asukasillat sitten eivät ole mitään päätöksentekotapahtumia, vaan pr- ja kuulemistapahtumia, joista oikein laadituissa muistioissa on huomioitu kokonaistilanne, konteksti, ilmapiiri, paikalla olijat, heidän mielialansa ja jakautuminen erillaisiin klikkeihin.

@ferrix Kyllä :)

@RNS teidän offiisi on kyllä sellainen baabelin torni että uskallan käydä korkeintaan siinä alakerran marketissa ;)

yleensä vaikeat asiat etenevät onnistuneiden ja konkreettisten pilottien kautta. siksi lähtisin mieluummin liikkeelle jostain mattimeikäläisiä lähellä olevasta asiasta. esim katujen kunnossapito tai kiinteistöhuolto voisivat hyötyä siitä että on paljon silmäpareja puutteita raportoimassa ja pidemmällekin kantavia ehdotuksia tekemässä.

asukasiltojen ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen ja fasilitointi joo, mutta tämän lisäksi olisi hyvä ymmärtää mitä se vastaanottava organisaatio konkreettisesti tekee sillä palautteella. onko se vain pakollinen rituaali (vrt yt-neuvottelut) vai opitaanko näistä jotain uutta vai vaan vahvistusta virkamiesten omille käsityksille. miten organisaation vuosikello (esim suunnittelusykli) vaikuttaa palautteen keruuseen ja prosessointiin jne jen

tämän keskustelun perusteella näyttää siltä että monia näistä asioista jo tehdään jossain, mutta kunnollista analyysia ei ole tullut vastaan. toisaalta en ole kovin aktiivisesti etsinytkään, elikkäs jos jollain on hyviä vinkkejä niin heittäkää.

Oikeasti tietoyhteiskunnan suunnittelua voisi tehdä myös siten, että mietitään, miten nykyinen tehtäisiin alusta uudelleen. Siten saadaan vaatimukset nykyisestä ja konkreettisia askelia nopeammin.

"...Välineet jakaa tietoa yli siilojen ja perinteisten hierarkioiden mahdollistavat innovaation demokratian."

Tää on tärkeä lause, mutta avautuuko kaikille ? Ideana kai se, että tietotekniikan avulla sekä kansalaiset (nimenomaa kansalaisen roolissa, ei kuluttajan) että muut toimijat (yritykset, julkihen sektori, kolmas sektori) pystyvät osallistumaan luovalla ja leikkisälläkin tavalla yhteiskuntamme kehittämiseeen > moniäänisyys, dialogisuus, rikkaat arvopäämäärät jne.

@sarliosi Maanviljelijöille saattaa olla hyvä perustelu vetää puhelinlinjat viljavarastoiden välille.

@RNS Olemme siirtymässä aivoyhteiskuntaan. Tällainen ajatus tuli mieleen, kun katsoin @personaleu n linkittämää viedota Aivot tiedontulvassa. Siinä oli kohta tietotyö = aivotyö. Minusta se kiteyttää sen, että emme enää ole tietoa puskevan tekniikan orjia vaan käytämme ja osallistumme itsellemme merkityksellisiin palveluihin.

@RNS: mä tykkäsin summauksesta. siitä puuttui mielestäni kaksi komponenttia: uusi aktiivisuutta ja tietotyötä tukeva yleissivistys (näen aktiivisuuskuiluin syntymisen yhteiskuntamme suurena uhkana) ja suomen globaali rooli (eli proaktiivinen ajatus @visualradion esiinnostamiin uhkakuviin)

Tosi hienoja huomioita ja lisäyksiä. Palaan asiaan ajan kanssa.

"Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirasto tuottaa kaavaehdotuksen, jota alueen ihmiset kehittävät lähidemokratian sääntöjen mukaisesti edelleen."

Voisiko heti perään laittaa:

"Myös kaikilla kansalaisilla, yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus saattaa kaavaehdotus alulle, tehdä esitys kuntansa hallinnolle tai käynnistää lakiesitykseen tähtäävä prosessi."

Pointtina siis se, että jos jokin asia kismittää tai saa tosi hyvän idean, olisi saman tien työkalut laittaa kehitysehdotus näkyviin kaikille ja samaan prosessiin, jossa virallisten instituutioiden käynnistämiä kehityshankkeita pureskellaan.

Tietoyhteiskuntavisiossa pitäisi mielestäni huomioida myös "yrityskansalaiset". Julkisin varoin pitäisi luoda tietotekninen perusinfrastruktuuri, jonka päälle yritykset voivat perustaa liiketoimintansa yhteiskunnan yhteisin pelisäännöin. Vrt. tieverkko / rataverkko => logistiikkayritykset saa käyttää niitä vapaasti liiketoiminnassaan. Yhteisiin pelisääntöihin pitää kuulua tekstissä jo mainittujen pelisääntöjen (esim. rajapintojen avoimuus ja tietojen omistajuus) lisäksi palvelujen ja tietojen semanttinen yhteensopivuus. Kullakin ihmis- ja yrityselämän osa-aluetta varten pitäisi olla avoimen prosessin kautta hallinnoity yhteinen tietojen ja palvelujen määritys (ontologia), jota rajapinnoissa tulee noudattaa jos haluaa toimia osana tietoyhteiskuntaa (vrt. liikennesäännöt, katsastus, ...)

Tietääkseni TEMmin puitteissa tätä työtä on aloitettu, mutta prosessin avoimuudessa ja tekijäpohjan laajuudessa on kovasti toivomisen varaa...

@jone: Kerro vähän tarkemmin mitä tarkoitat yrityskansalaisella; Onko yrityskansalainen tässä tapauksessa myös moraalisubjekti niinkuin ihminen ? Entä millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia yrityskansalaisella on mainitsemiesi infraoikeuksien ja sääntöjen noudattamisen lisäksi ? Toimivatko yritykset esimerkiksi äänestäjinä kun päätetään vaikkapa tietoteknisestä perusinfrasta ? Tai onko niillä perusoikeuksia kuten kansalaisilla, esim. vapauteen tai hyvinvointipalveluihin liittyen ?

Yrityskansalaiset maksavat ainakin veroja ja myös yritykset voivat saada yhteiskunnalta tukea, ihan kuin ihmiskansalaisetkin. Vastasyntynyt yritys voi käydä TE-keskuksessa neuvolassa - analogioita riittää... !-) Yritysten oikeudet ja velvollisuudet löytyy laeista.

Yritysten edunvalvonta on äänestämisen sijaan hoidettu perinteisesti lobbauksella siihen keskittyvien yhdistysten ja -yritysten välityksellä, mutta jos suora kansanvalta yleistyy, miksei yrityksetkin voisi äänestää? Tietyt henkilöt voisivat edustaa yritystä suhteessa yhteisten asioiden hoitamiseen, aivan samoin kuin tietyillä henkilöillä (mahdollisesti yhdessä) on oikeus tehdä sitovia liiketoimia yrityksen lukuun tai käyttää yrityksen tilejä pankin verkkopalvelussa.

Monet yritykset mainostaa arvojaan ja yrittää kasvattaa henkilöstöään niiden avulla, miksei ne siis voisi olla myös "moraalisubjekteja". Ei kaikissa yrityksissä ainoa arvo ole pörssiarvo. Avoin tietoyhteiskunta voisi saada myös yritykset läpinäkyvämmin vastuuseen tekemisistään ja tekemättäjättämisistään, samoin kuin virkamiehet. Toki avoimuudet pelisäännöt on toisenlaiset kuin yhteisiä asioita hoitavilla virkamiehillä... (esim. pankkisalaisuus sitoo finanssialan yrityksiä).

Halusin vaan nostaa tämän yritysnäkökulman esille, koska tapaamani virkamiehet tyypillisesti keskittyvät oman hallinnonalan asioihin vaikka muistaisivatkin kansalaisen olemassaolon - tai maksimissaan koko julkishallinnon asioihin, kuten VM:n ValtIT-porukka. Julkishallinnon sisäisten solmujen purkamisessa on varmaan virkamiehelle tarpeeksi haastetta, eikä muisteta että yritykset luovat kuitenkin taloudellisen hyvinvoinnin perustan. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on kriittisen tärkeää - toki unohtamatta yksityisen kansalaisen ja kolmannen sektorin näkökulmaa, jotka kaikki on pystyttävä tasapainottamaan!

Minä olen ehdottanut että jos hyväksymme ajatuksen yrityskansalaisesta, niin meidän pitäisi myös kehittää yritysten sanktiojärjestelmää.
Esim. olen miettinyt että rikollinen yritys voitaisiin tuomita yritysvankeuteen.

Esim. yhtiö joka rikkoo ympäristölakeja, voitaisiin tuomita yritysvankeuteen.
Tämä tarkoittaisi, ettei yritys saisi vankeusaikana jakaa voittoa, sen osakkeita ei saisi myydä tai luovuttaa, vaan niin kauan kuin yritysvankeus kestää, sen voitto ja mahdollinen arvonnousu menisi valtiolle.

@kaikki mielestäni on varsin kewl että itse strategiaprosessi ja tavoitteet voidaan myös kyseenalaistaa netitse, mitä tässä (ja edellisessä) ketjussa on ansiokkaasti tehtykin. Tosin se vaatii @RNS n kaltaisia pioneereja avaamaan prosesseja. Tässä mielessä en näe valtakunnan fasilitaattorien arvostelua erityisen mielekkäänä puuhasteluna, kun oikea osoite olisi ehkä hallinto eikä fasilitaattori, joka yrittää tehdä hallintoa näkyväksi.

Asiaa voi ajatella myös siten, että qaikulaisille tuodaan suoraan lounas/aamiaispöytään kritisoitava aihe. Tämä on ehkä oma säikeensä. Ehkäpä hallinto toimisi 2020 siten, että aamispöytään tarjoillaan netitse päivittäin 5 eniten kuuppaavaa aihetta ja niiden prosesseja voi ruotia kännyllä työmatkalla tai kaupan jonossa.

Jäin pohtimaan tuota hallintoon ja strategiaprosessiin kohdistuvaa kritiikkiä. Mitä hallinto nyt tekee väärin kysyessään kansalaisilta millaiseksi he tietoyhteiskunnan tulevaisuuden näkevät? Ymmärtääkseni sitähän kaikki toivovat että kysyttäisiin. Enkä pidä sitä niin suurena ihmeenä, että hallintoa vastaukset saattavat jopa kiinnostaa. Jos nyt on kysytty jotenkin väärin, niin miten pitäisi kysyä? Ymmärtääkseni tässä tapauksessa fasilitaattori ja hallinto ovat keskenään sopineet visiotyön toteutustavasta. Olisiko hallinnon pitänyt toimia jotenkin toisin? Pitääkö hallinnon tehdä kaikki itse? Eikö kumppanudet, yhteistyö ja yhdessä tekeminen ole tätä päivää?

@reaktori hyvä kysymys, olisi mahtavaa jos itse vision lisäksi tästä syntyisi myös kiteytys siitä miten vastaava prosessi kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla, tai siis että mikä tässä meni eri tavalla kuin voisi toivoa. Ajattelin ainakin itse käydä vielä kritiikkiä läpi sillä silmällä. Tulevaisuudessa kuitenkin ihan varmasti tarvitsemme sellaisia prosesseja joihin ihmiset voivat osallistua sellaisella tavalla joka tuntuu hedelmälliseltä ja hyvältä.

Vaikka siis itse keskustelu näyttää minusta loistavalta, että sillä tavalla en koe minkään menneen vikaan. Kurjaa vain jos ihmisille on jäänyt huonoja mieliä siitä miten homma hoitui.

@jone: analogiat ihmiskansalaisen ja yrityskansalaisen kesken ovat puhuttelevia, mutta ihan loppuun asti ei ko ajattelu mun mielestä kanna. ihminen on päämäärä sinänsä ja hänellä on itseisarvo (niinkuin luonnollakin). yritysten arvo yhteiskunnassa aineellisen hyvinvoinnin mahdollistajana on sen sijaan vain välineellinen. siksi yritykselle ei mun mielestä kuulu perusoikeudet tai ihmisoikeudet.

mutta sitä, miten tietoyhteiskunta muuttaa tapojamme tuottaa hyvinvointia (sekä aineellista että aineetonta, vaikkapa onnellisuutta) ja mikä tässä prosessissa on kansalaisten, yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin rooli, on syytä miettiä hyvinkin syvällisesti. koska tieto ei ole samalla tapaa niukka resurssi niinkuin monet muut tuotannontekijät, se kyllä haastaa nykyisen yhteiskunnallisen työnjaon mallimme. uskon että kansalaisyhteiskunnan vaikutusvalta kasvaa markkinayhteiskunnan ja julkisen vallan vaikutusvallan kustannuksella (esim. linux-kehitys, sosiaalisen median mahdollistama vertaistuki ja vaikuttaminen). mitä tulee pelisääntöihin ja vastaaviin yrityksiin liittyen, puhuisin mielummin CSR:stä. vastuullinen teknologiayritys esimerkiksi tuottaa sellaisia palvelualustoja ja -konsepteja, jotka voimaannuttavat kansalaisia ja mahdollistavat tiedon maksimaalisen hyödyntämisen.

@sarliosi en ole tuosta eri mieltä miltään osin.
Syvällinen ajattelu ja muutokset "yhteiskuntasopimuksessa" ja erityisesti tietämykseen/sisältöihin perustuvan yritystoiminnan pelisäännöissä ovat välttämättömiä.

@jone Tietoyhteiskuntavisiossa pitäisi mielestäni huomioida myös "yrityskansalaiset". Julkisin varoin pitäisi luoda tietotekninen perusinfrastruktuuri, jonka päälle yritykset voivat perustaa liiketoimintansa yhteiskunnan yhteisin pelisäännöin. Vrt. tieverkko / rataverkko

Pidän ajatusmallista kovasti. Aivan kuin henkilöt, myös yritykset ovat mukana monessa "yli-yrityksen" prosessissa, joten pelkkien yhteisten tietomallien ja rajapintojen lisäksi olisi hyvä tavoite yhtenäistää myös prosesseja ja linkittää yhteiskunta<-->yritys prosesseja rajapinnoilla. Monessa yrityksessä tehdään koko ajan prosessikehitystä ja tietojärjestelmien linjaamista ko. prosesseihin mutta tehdäänkö tällaista sateenvarjoprosessikehitystä?

Vähän toinen näkökulma tähän (josta voi löytyä kuitenkin samoja tarpeita): Toisaalta pilviteknologiat on tulevaisuudessa mahdollistaja myös yrityssovelluksille, mutta ne jos mitkä vaativat myös prosessikehityksessä kurkistusta yrityksestä ulos: Jos mielii siirttää esim. CRM:n pilvipalveluun, pitää ko. palvelun prosessi-ideat olla linjassa oman toimintatavan kanssa. Haaste on siis sama kuin tuossa edellisessä...

@Herra Yritysvankeus on mainio idea.

Yksi heitto täältä vähän ulkopuolelta: Tietoyhteiskunta (sana, jota vihaan, koska se ei ole mitään tai on olevinaan kaikki) voi toteutua vasta sitten, kun kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet vaikkapa sitten verkon käyttöön. Ei joku hidas töttöröö-yhteys (muuta ei aina ole saatavilla) kannusta käyttämään hienoja(kaan) verkon palveluja. Miten voidaan puhua jostain yhteiskunnasta, joka kertoo kohtelevansa kansalaisia tasapuolisesti, mutta edes nettiyhteydensaantimahdollisuudet eivät ole likimainkaan tasapuoliset? Kun rouva Ä asuu tuppukylässä Ö, jonne saa tasan GPRS-yhteydellä yhteyden verkkon, ei häntä herkästi saa innostumaan verkkoon laitettujen palvelujen käyttäjäksi. Ja lapsensa ovat täysin pihalla mahdollisuudesta mennä galtsuun tai fb:n tms. saamaan "elämyksiä"...

Palveluja pitää olla, mutta myös oikeasti tasapuolinen mahdollisuus niiden käyttöön.

@Ile ja @Jone: onks noiden sateenvarjoprosessien ydinprosessi ja -konsepti sitten aktiivisen kansalaisen My Life Management ? Näen tällaisen MLM:n kera kansalaisten omien hyvinvointi-ja palvelutietojen kovin kiinnostavans ja voimaannuttavana ( vrt. PHR)

@sarliosi Kuulostaa hyvältä analogialta.

Kehittelin jo päässäni, mita tarkoittaisi, jos työvoimatoimiston prosessit ja yrityksen rekrytointi ja irtisanomisprosessit olisivat yhdistetty. Tässä yhdistyisi sekä yksilön- että yrityksen että yhteiskunnan tarpeet, win-win-win. Yritykset löytäisivät helpommin työntekijöitä ja toisaalta jos hän lopettaa työt/työt loppuu, työvoimatoimistolla olisi paremmat mahikset tarjota töitä muualta.

Jos tällainen juttu yhdistyisi prosessi-/data-/järjestelmätasolla, voisi se tarkoittaa esim. sitä, että yrityksen kannattaisi käyttää osaamishallintaan työvoimatoimiston tarjoamaa pilvisovellusta, niin kaikkein hankalimmin hallittava osaamisrekisteriylläpito olisi keskitettyä.

@RNS + muut - hyvä summaus, visiossa on jo innostavuutta :)
@pe3 aktiivisuutta/tietotyötä tukevasta yleissivistys +1
Turvallisuusnäkökulmaa tarvitaan kuten @visualradio + muut kommentoivat - kuitenkaan ei pääroolissa.
@vimma nostaa tärkeän pointin esiin "hiljaisemmista" - digiaktiivit vs. muut (ja joskus digiaktiivit voivat olla "diginatseja" :))

@ile - hyvä idea - ja win-win-win ajattelun mukaan (ihmisen, organisaation, yhteiskunnan ja ympäristön positiivinen vuorovaikutus = innovaatiokehä) tuossa tosiaan on win-win-winiä - mukaan vielä ympäristön menestyminen (joka voi tulla turhan paperin, sähkön, matkustelun jne säästämisestä) niin on win-win-win jackpot :)

Nythän kaikki voivat ottaa pohjaksi @RNS summauksen ja kirjoittaa oman visionsa - nää vois julkaista jossain - olis hauska lukea 20 erilaista visiota :)

Pohdintaa joka menee(kö?) ehkä aiheen ohi, mutta win-win-winistä pakko sanoa vielä pari sanaa :) - olemme dazzlessa kehitelleet erilaisia kiteytyksiä kuten:

1. yksilön ja organisaation sekä yhteiskunnan ja ympäristön positiivinen vuorovaikutus, joka luo kestävän menestyksen kaikille (osapuolille) - (organisaatio voi olla yritys, julkinen organisaatio, järjestö, yhteisö tms)

2. ihmisen ja organisaation sekä yhteiskunnan ja ympäristön (jne...)

3. neljän y:n menestysteoria/malli: yksilön ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ympäristön positiivinen (innovaatio)kehä, joka luo kestävän menestyksen kaikille (osapuolille) - tässä yhteisö voi olla yritys, julkinen organisaatio, järjestö tai .... no yhteisö - kompromisseista "kaikkien" menestymiseen..

Ja sitten win-win-win yhteiskunta ja Suomesta win-win-winland :)

@sarliosi Mistäköhän kontekstista tuo My Life Management-käsite mahtaa tulla? Tuntematta sen merkitystä ja taustoja MLM kokonaisuudessaan kuulostaa äkkiseltään melko oudolta: minusta elämänhallinta sinänsä on illuusio.

Tarkoittanee siis pikemmin elämänkaareen liittyvien tyypillisten tarpeiden täyttämiseen liittyvien palveluketjujen kontrollin pitämistä omissa käsissä? Itse näkisin että elämänkaari on kehikko (eikä "ydinprosessi"), johon tarpeet liittyvät ja näitä tarpeita täyttämään eri tahot voivat tarjota kokonaispalveluita, joiden kunkin taustalla on päästä-päähän(e2e)-prosessi, jonka tulevaisuuden visiossa siis pitäisi olla läpinäkyvä ja paremmin ihmisen itsensä kontrollissa.

Mikäli tulevaisuudessa tiedot ja palvelut ovat semanttisesti yhteensopivia, peruspalveluiden rajapinnat on avoimia, tietojen ja palveluiden käytön valtuuttaminen hallittavissa sekä tarvittaessa käytön mukaan veloitettavissa - näin muodostuu se kaivattu perusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa paitsi win-win-win -tilanteet myös terveen kilpailun eri toimijoiden välillä.

Tietoyhteiskunnan perusrakenteiden pitäisi ehkäistä suljettujen monopolisaarekkeiden muodostumista ja tukea valinnan vapautta. @Ile Siis jos jokin yhteisö (tai yritys) pystyisi julkista työnvälitystä paremmin yhdistämään tietyn alueen työnhakijan ja työntarjoajan tarpeet palveluprosesseillaan, tätähän ei pitäisi estää vaan tukea...

Näin koko kansantalouden kilpailukykyä pystytään pitkällä aikavälillä parantamaan, kun eri toimijat itseorganisoituvasti löytävät oman roolinsa ja oppivat tuottamaan maksimaalisesti arvoa kokonaisuudelle. @VesaAuvinen Tällainen win-win-winland luo mahdollisuuksia yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseen kestävältä pohjalta.

Mukavaa pohdintaa ;-)

Niin ja tervetuloa Qaikuun @jone. Aiempia näihin ajatusmaailmoihin sopivia keskusteluja löytyy #Suomi2 -kanavalta, jossa vaatimattomasti speksaillaan Suomi 2.0:aa..

Vielä yksi erilainen aspekti tuli mieleen, tämäkin tosin liittyy yritystoiminnan huomioimiseen tietoyhteiskuntavisiossa:

Isojen ylikansallisten yritysten ylivaltaa voi vähentää tuottamalla innovatiivisten pienien yritysverkostojen toimintaa tukevia rakenteita.

Mikäli sopiva "innovaatioinfra" olisi olemassa aiemmin peräänkuuluttamani "operatiivisten prosessien infran" lisäksi, pienet erityistietämyksen omaavat yritykset voisivat projektiluontoisesti nopeasti verkostoituja ja haastaa isot toimijat. Useimmiten tietotekniset innovaatiot eivät vaadi mittavia investointeja, vaan osaamista ja sen fokusointia yhteisen haasteen ratkaisemiseksi.

Siis samoin kuin kansalaiset, tulevaisuuden visiossa yritykset muodostavat yhteisöjä !-)
Tietysti juuri aktiiviset kansalaiset muodostavat näitä dynaamisia linkkejä edustamiensa mahdollisesti useiden yritysten välillä...

( Kaikkea tätähän oli varmaankin jo ajateltu @RNS tekstiluonnoksessa, taisin kaivata vaan asian bisneslähtöisempää muotoilua... ettei yritystoiminta-aspekti julkishallinnon päättäjiltä unohtuisi ;-)

@Ile Kiitos vinkistä - toivottavasti en kyllästyttänyt puhkijauhetuilla teemoilla...

@jone Et varmasti, tässä on tullut taas uusia näkökulmia...

Nämä pohdintasi osuvat hyvin siihen isoon kauhaan jolla @visualradio Qaikua välillä hämmentää ja saa näin alulle mitä maukkaimpia keitoksia ;-)

@Ile Kiitos kommentistasi, jonka tulkitsen näin: veljeni on vuosi puhunut ravintolan perustamisesta, jonka nimeksi tulisi KEITTELI & PAISTELI. Nimen etuosa vääntyy sukunimestä Keitel... Pitäisikö siirtyä ravintola-alalle soppakattilaa hämmentämään? ;)

@visualradio Älä ihmeessä, jos tuo nimi olisi enne, et tekisi sitä kovin pitkään ;-)

@Ile Historiankirjoitukseltahan se kuulostaa ennen aloittamista eli tärkeitä eivät ole pienet teot vaan suuret puheet.

@visualradio Historiankirjoitus on siirtynyt kyllä nyt aikaan, jossa arjen historia on merkittävää. Suuret puheet ovat kuitenkin tärkeitä silloin kun yhteistä missiota luodaan. Tarvitaan energiaa ja sen yhteistä tahtotilaa ja vain suurista asioista voidaan löytää yhteisiä nimittäjiä. Tietoyhteiskunta on sellainen, joksi sen määritämme haaveissamme, käytännössä elämä aina hieman haalistaa asioita. Mutta jos ei pyri hyvään ja ideaaliin, ei voi koskaan saavuttaa mitään.

@oaw Hyvä että joku muukin uskoo unelmiin, minustakaan visio ei ole tosiasioita sisältävä suunnitelma vaan innostava haave. Kun on visio niin reitit ja strategiat on helpompi laatia. Unelmia on kiva toteuttaa suunitelmat tuppaa jäämään suunnitelmiksi!
Enpä ole vieläkään hirveitä virheitä nähnyt tässä unelmassa.

itseorganisoituvuuskin on tärkeä osa uutta maailmaa

@oaw Puhumalla avaamme uusia ovia ja horisontteja. Uskon rohkeiden käsikirjoitusten voimaan. Usko lähtee sanasta. Konkreettinen uusia syntyy ensin ajatuksina ja sanoina. Teot seuraavat hitaampina perässä.

@Jone: MLM oli pelkkä mun oma heitto muiden olemassaolevien konseptien (crm, scm, km, ero) rinnalle. Olen samaa mieltä siitä et omaa elämää ei voi hallita. Ajatukseni liittyi juuri mainitsemiisi palveluketjujen hanskaamiseen, mutta myös muihin relevantteihin toimintoihin sekä näihin liittyvään tiedonhallintaan. (mm oma terveystiedon hallinta ja omat aktiviteetit hyvinvoinnin edistämiseksi)

MLM kuulostaa Zuboffin support economyltä, jossa talouden mallit ja teollisuus rakenteet kääntyy ihmislähtöisiksi.
Edellisessä työpaikassa kehittelimme human centric mallia jossa Viherän mallit ihmisestä aktiivisena toimijana ja itsensä toteuttajan olivat keskiössä.

Tästä esim. Hämäläisen Timo on edelleen kehittänyt support society konseptia.

@hyvaelämä: Kiitokset zuboff ja hämäläisvinkistä, support society on kiinnostava konsepti, en ollut siihen ennen törmännytkään.

http://www.minedu.fi/export/sites/def...

Mahtavaa, tartun ihan pikimmiten tähän kaikkeen. (Olen valitettavasti ollut muutaman päivän sivussa Qaikuelämästä...)

Hei tämäkin vielä kaikille tiedoksi: Julkishallinnon johtamisohjelman sisältöihin voi vaikuttaa juuri nyt, katsokaa https://www.strategysignals.com/22149...

@ferrix @visualradio @TarjaO @hyvaelama @vimma @ekurvine @Herra @mtarvainen @apoikola @sarliosi @pe3 @Samuel @jone @ubiq @reaktori @totoroki @Ile @nettimuori @VesaAuvinen @oaw

@RNS Käyty ja kerrottu ajatuksia.

@ferrix @visualradio @TarjaO @hyvaelama @RNS @vimma @ekurvine @Herra @mtarvainen @apoikola @sarliosi @pe3 @Samuel @jone @ubiq @reaktori @Ile @nettimuori @VesaAuvinen @oaw (Hassua kun tämä tuntuu välillä ihan sellaiselta entisaikaiselta lehmien huutelulta laitumelta jollottavalla äänellä, jos tiedätte mihin viittaan. Ptrrruuuuui Mustikki Mansikki Orvokki jne.)

Kiitos paneutuvasta annistanne tietoyhteiskuntavisiokeskusteluun! Qaikuttamisen ja muun verkkotyöstämisen jälkeen visiotekstiä myllättiin vielä yhdessä livetyöpajassa, ja seuraavaan päädyttiin. Ei ole mikään perinteinen yhden lauseen visio mutta ainakin minusta tuntuu elävältä ja innostavalta. Eriävät mielipiteet sallittuja :)

Tietoyhteiskuntastrategiatyö jatkuu tästä vuoden 2010, ja ymmärtääkseni keskustelua on tarkoitus pitää auki mahdollisimman paljon ja tänne Qaikuunkin on suunniteltu lisäavauksia. Täällä lisää tietoa: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/i...

Mutta siis alla visioteksti.

---

Vuoden 2020 suomalaisen tietoyhteiskunnan lähtökohta on ihmisyys. Uusia palveluita ja ja teknologioita suunniteltaessa keskitytään siihen, että ne ovat merkityksellisiä ihmisille, turvallisia ja esteettömiä. Helppokäyttöisyys pitää kaikki kansalaiset mukana digitoituneessa kulttuurissa. Ilmastonmuutos on ollut tietoyhteiskunnan kehityksessä voimakas taustatekijä: sen hillitsemiseksi on suosittu bittejä atomien kustannuksella.

Ihmisille tarjottavien palveluiden laatua mitataan niiden helppokäyttöisyydellä ja merkityksellisyydellä. Ne ovat personoituja ja ennakoitavia. Esimerkiksi terveydenhuollossa keskitytään terveyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen, jossa myös sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetään huomiota lääketieteellisten lisäksi.

Virtuaali on todellista ja todellisuus virtuaalia. Laadukkaasta tietoverkosta on tullut elintärkeä, joten sen huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota. Automatiikalla ja tekoälyllä on saatu ihmisten työpanos pois rutiineista, mutta teknologialla ei korvata merkityksellisiä kohtaamisia esimerkiksi hoitotyössä.

Tietoyhteiskunnassa innovaatioita syntyy verkostoissa eri organisaatioiden rajapinnoilla, kun tietoa jaetaan yli siilojen ja perinteisten hierarkioiden. Liiketoimintaa ei voi enää perustaa kontrollille, vaan se syntyy yhdessä jalostamisesta. Suomi on saanut globaaliin kilpailuun lisää virtaa monialaisen innovaatioympäristön myötä, jossa pientenkin yritysten on mahdollista menestyä.

Tärkeä ja tuottava työ tapahtuu globaalissa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Menestys syntyy arvojenmukaisuudesta, siitä, että keskustelun kautta on päästy yhteisymmärrykseen toiminnan tavoitteista. Yhteistyökyvykkyyttä mitataan (”yhteistyökrediitit”) ja yhteistyötä johdetaan yli organisaatiorajojen. Kommunikaatiotaidot yli ammatti-, kieli-, ja kulttuurirajojen ovat keskeisiä. Tietotyö ja globaalit kumppanuudet edellyttävät muita kuin teollisen yhteiskunnan käytäntöjä kuten työn tekemistä työpaikalla tai ns. työaikana. Leikin ja luovuuden tukeminen on sekä yksilöiden oman hyvinvoinnin että yhteisen edun mukaista, sillä sen myötä syntyy aidosti uutta.

Oppimisessa korostuu digitaalisten materiaalien, verkostojen ja oppimaan oppimisen merkitys. Hyvä yleissivistys antaa valmiudet tasa-arvoiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen. Oppimista tapahtuu kaikissa ikävaiheissa, kouluissa, töissä ja vapaa-ajalla. Kouluissa painotetaan tiedon ja taitojen yhdessä jalostamisen kulttuuria, jossa osaamisen jakaminen ja erehdyksistä oppiminen ovat keskeisessä asemassa. Pelillisyys auttaa oppimisessa.

Ihmiset ja yritykset tekevät tietoyhteiskunnassa enemmän ja julkishallinto on omaksunut mahdollistajan roolin. Hallinto on johdonmukaisesti edistänyt avoimia toimintatapoja ja tiedon hyötykäyttöä sekä luonut perusedellytykset, joiden pohjalta kuka tahansa voi jatkaa tekemistä.

Julkisesti tuotettu sisältö (ml. kartta-, tilasto-, ja julkisen palvelun mediasisällöt) on lisensoitu avoimeksi ja raakadata tarjotaan maksutta kaikkien käytettäväksi ja jatkojalostettavaksi silloin kun se ei vaaranna yksityisyydensuojaa eikä yleistä turvallisuutta. Ihmiseen liittyvä tieto kulkee hänen mukanaan ja on hänen omaisuuttaan. Esimerkiksi tieto terveydentilasta pysyy saatavilla, vaikka hoitopaikka vaihtuisikin. Tähän päästään avoimilla tietorajapinnoilla.

Julkisen ja yksityisen sektorin raja on liuennut yhteistyön myötä: julkinen sektori osaa toimia tehokkaasti ja joustavasti ja yritystoiminnalla voidaan tehdä yhteistä hyvää. Ihmisten mahdollisuus palveluihin ja osallistumiseen on irrotettu aluerajoista. Maaseudun ja luonnonvarojen nouseminen yhä tärkeämmäksi on tukenut tätä kehitystä.

Suora demokratia ja toimiminen yhteisten asioiden edistämiseksi on lisääntynyt. Hallinnollisten prosessien tueksi käynnistetään laajoja kansalaisten lähetekeskusteluja ja kokeiluja joilla etsitään kokemusta uusista ilmiöistä ennen suurta toimeenpanoa. Myös kaikilla kansalaisilla, yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus esimerkiksi tehdä aloite lainvalmistelun käynnistämisestä. Valtakunnan- ja kunnanfasilitaattorit ja esim. media pilkkovat laajoja ja vaikeita aiheita pienemmiksi osioiksi keskustelun helpottamiseksi ottamatta kantaa itse keskustelun sisältöihin. Päätöksentekoprosesseihin liittyvät materiaalit ovat sekä kansalaisten että päätöksentekijöiden saatavilla vertailtavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Päätöksentekoon liittyvässä keskustelussa keskitytään taustaoletusten purkamiseen auki.

@totoroki Upeaa, leikki on päässyt mukaan ja avoimet rajapinnat!

@totoroki aika tosi hyvä. Ehkä pulpahtelee liian monesti terveys/terveydenhoito/huolto/lääketiede esille, mutta muuten hyvin tasapainoinen.

Tuo on toki liian hillitty 2020-visiotekstiksi (sanoisin mielummin että 2013), mutta kontekstin huomioiden annetaan anteeksi

Joo @teroheiskanen, tietoisesti pidin editointivaiheessa ton terveydenhuollon jatkuvasti esimerkkinä mukana. Toivottavasti tulee ymmärretyksi niin eikä että tietoyhteiskunta olisi jotenkin erityisen terveydenhuoltokeskeinen.

@teroheiskanen, @totoroki ja muut.
terveydenhuolto on tärkeä mahdollistava tekijä ihmisille elää ihmisarvoista ja hyvää elämää, kukin omista toimintaedellytyksistään lähtien. ihan niinkuin koulutus ja osaamisen kehittäminen. nuo molemmat ovat hyvinvointiyhteiskuntamme erinomaisia edellytystekijöitä. ilman niitä emme voimaannu. siksi on hyvä, että molemmat ovat vahvasti mukana visiossa (leikin lisäksi) . tietoyhteiskunta ja ennaltaehkäisevä näkökulma terveydenhuoltoon sitäpaitsi mahdollistaa "vähemmällä enemmän".

Ping @hyvaelama

Visiossa on hyvä henki - nykyisessä hyvinvointi yhteiskunnassa on vajetta sille, että ihminen kokee olevansa kuultu, nähty ja ymmärretty ? Mikä paremmin tukisi hyvinvointia kuin kansalaisosallistuminen, jota on mainiosti tuotu esille tässä visiossa.

@RNS @hyvaelama @totoroki pääsisiköhän joku Sitrasta esittelemään tietoyhteiskuntavisiota Eläketurvakeskukseen noin tusinalle asiantuntijoita 20.4. aamupäivällä?

Kiinnostaisi myös Julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma.

@Samuel Voisin tullakin ja tarkistaa johtamisohjelmasta kans

@hyvaelama loistavaa, kiitokset! Meiltä varmaankin joku on yhteydessä lähiaikoina.

Jee hyvä @Samuel ja @hyvaelama kun homma on hoidossa!