Hiljaista on ollut viime aikoina? Tässä yksi melko tuore opinnäytetyö, kaatumissuojatakki.
Sähköä johtavista materiaaleista on markkinoilla Adidaksen ja Polarin yhteistyötuote: juoksupaita, jonka tekstiilikuidut mittaavat juoksijan sydämen sykkeen. Tekstiili voi myös vaihtaa väriä esimerkiksi auringonvalossa. (linkki).
Lasketaanko sellaista moottoripyöräilijän liiviä älykkääksi vaatteeksi, joka törmäyksessä muuttaa olomuotoa kovaksi panssariksi? Eli pehmeä/joustava muovi, joka iskun saadessaan muuttuu kovaksi (toimii esim. jos sitä lyö vasaralla). Tähänkin on viittaus tuossa edeltävässä linkissä.
Mun pitäis pitää älyvaatteesta esitys maanantaina, esittää joitakin uusua ajatuksia ja eikä yhtään ideaa, minne päin lähteä. Olisin paljon mieluummin ottanut aiheeksi uudet kuidut, mutta sen vuoksi kai sain aiheeksi älyvaatteen.
@Herra Lukaise tuo minun toisessa kommentissa linkkaama työ. Siinä on ihan mukavaa analyysiä.
Aivan viime aikoina kännykät on edistyneet niin huimasti (iPhone + muut älyluurit), että enää vaatteissa ei tarvita tietokonetta eikä kommunikointia ulkomaailmaan, joten niissä voisi keskittyä anturointiin, CANiin (keksin juuri, cloth area network) ja itse vaatteen olomuodon muutoksiin (väri, muuttuva kuosi jne). Varsinainen äly + kommunikaatio ulkomaailmaan voisi tosiaan hoitua taskussa olevan kännykän kautta.
Kaikkiaan vaatetusala Suomessa on monellakin tapaa katoavaa kansaperinnettä. Turo on nykään Liettulais-Ukrainalainen, vain suunnittelu ja markkinointi on Suomessa. Merkittävin suomalainen vaatetusalan tuottaja miesten vaatteiden puolella on nykään Matex. Ainut jonka tuotanto on kokonaan Suomessa.
Minulla on itselläni eräs vaatetusalaan liittyvä tuoteidea, jonka arvioisin voivan työllistää 8 ihmistä, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, kannattaisiko se, työllistää niitä ihmisiä Suomessa, kun oikeasti pelkästään siirtämällä yritys 90 kilometriä Stadin keskustasta etelään säästäisi 80 000 vuodessa.
@Herra Niinpä, tuo on konkreettinen esimerkki siitä, miksi kaikkia töitä ei vain kannata tehdä täällä. Mistä tuo 80000 koostuu? Materiaalit, tilat, palkat?
Sitten jos ajattelee tilaa, niin laskin, että mahdollisista asiakkaista merkittävä osa olisi Lontoossa, Pohjois-italiassa tai Saksan eteläisissä osissa.
Lontoossa toimitilat maksaisivat jokseenkin saman kuin täällä, mutta logistiset yhteydet ja asiakkaiden läheisyys olisi aivan toista.
Italiassa kiinteistökulut olisivat puolet Suomen kuluista ja Saksassa siltä väliltä. Suomessa vuokrataso on aivan älytön.
