#qaikusourcing

Tulin Twitteriin linkanneeksi täällä esittämäni provon, että Twitter on siihen p@skin. Kaivakaapa siitä lähtenyt keskustelu esiin ja kommentoimalla jalostakaa sitä:-) (Siis Twitterissä.)

@ubiq vois olla samaa mieltä. Osin samaa kysymystä pohdimme mekin...

Twitter on paskin ihan miten vaan.

Ning on varmaan sekavin ja perin kapitalisitiseksi muuttumassa.

Tuntuu pahalta nostaa suomalainen OVI Twitterin rinnalle, mutta se kuuluu ehdottomasti kärkikaartiin. Suomessa ajateltiin kauan, että "hyvä tuote myy itse itsenä" ja tämän lausuman valossa Twitter on ilmiönä mielenkiintoinen. SMS möi itte ittensä ja tekstaamisesta rahasammon operaattoreille. Nokian puhelimissa tekstiviestien lähettäminen on edelleen parhaiten toimiva palvelu. Inhoni FB kohtaan vähenee päivä päivältä. Alussa hyväksyin kaiken mitä FB tyrkytti, mutta nykyän kartan Apseja ja se ei tunnu yhtä sekavalta. Buzz ei ole vielä lähtenyt lentoon. Nyt hyväksyn vuorostani siellä kaikki kaveripyynnöt, mutta oikeesti en käytä sitä. Friendfeed oli yksi parhaimmista, mutta fennoskene ei ole tykännyt siitä. Nythän se on jo eilispäivää.

Mä en todellakaan ymmärrä Twitterin suosiota. Siellä on hirvittävä määrä liikennettä, mutta ei nähdäkseni mitään merkittävää.
Olen omieni lisäksi nyt perillä kolmen muun saitin suhteesta Twitteriin, ja jos ajattelee että sen kautta saisi liikennettä omalle sivulleen, niin näyttää siltä että jos postaa sinne 25 viestiä, saa sivuilleen yhden kävijän.

@visualradio Mikä on se OVI mitä tarkoitat? Nokian shopko - anteeksi maalaisuuteni.

Twitterissä kukaan (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ei tunnu alkavan mua. Muut kuin Qaikusta tutut.

Eipä näköjään innostanut ketään ehdottamaan vaikkapa jotain Wiki-, Google Docs/Buzz/Wave -tms. -pohjaisia innovointialustoja...

@herra Mä olen haalinut yhtä tulevaa saittilanseerausta varten ko. saitin Twitter-tilille muutamassa kuukaudessa n. 1000 seuraajaa (suomalaisia ihmisiä, ei botteja tai jenkkimarkkinoijia). Alustavien testien perusteella näistä voi ohjata saitille sellaiset muutama sata päivässä.

@jal Vanhaa sanontaa mukaillakseni, ei se alusta vaan sitä käyttää. Jos innovaatio on tullakseen niin sen kirjoittaa vaikka nenäliinalle, menee aikaa hukkaan somesteroidessa liikaa.

@ottoutti Mulle tulee pelkästään yhdestä osoitteesta pitkän hännän kautta 400 kävijää viikossa, vaikka en ole ko.saitilla käynytkään itse piiiiitkään aikaan.
Yksi maininta eräällä saitilla toi viime vuonna 9000 kävijää, hissukseen.
Vaikka hiljaistahan tämä on, toissa vuoteen verrattuna, luulen että tänä vuonna jää alle 300 000 käynnin.

@herra Joo, ohjaus saiteilta on tietysti ihan eri asia. Pointti oli lähinnä se, että kyllä siitä Twitteristäkin on muuhun kuin 25 tweettausta / 1 kävijä -ratioon.

Innovointiin? Mä sanoisin, että edelleen tupakkiaskin kansi, samoin kuin sata vuotta sitten. Kollaboraatioon joku riittävän reaaliaikainen ja mielellään historiaa tallentava alusta. Puhelin on aika hyvä, mutta puheripulissa puhelimen rinnalle sopii vaikka IRC, johon molemmat voivat kirjoittaa samalla, kun puhutaan.

@ferrix Puhelin on kyllä aika nihkeä juuri sen tallentamisen puolesta. Irc ja jaetut kirjoittamisen välineet kuten Google Docs ja wikit tulevat itselleni mieleen.

Riippuu mielestäni aika paljon siitä kuinka ad hoc toiminnasta on kyse ja onko joukko jo ennestään koolla jotenkin. Wiki on monesti hidas pystyttää ja perustaa (vaikka toki palveluina saa valmiina niitäkin), mutta jos sellainen on jo tai ollaan perustamassa pitempi aikaista kiinteämpää juttua, niin sitten ottaisin varmaan wikin ja sen tueksi jonkin joukolla tuetun (semi-)reaaliaikaisen keskusteluvälineen kuten irc tai Qaiku.

@sakari @ferrix oma avainsanani ei ollut innovointi, vaan kaksi sanaa/sanapari: "sosiaalinen innovointi".

@jal Omaehtoinen kokemus hajautetusta yhteistyöstö vajaan vuoden kestoisessa projektissa, jossa mukana väkeä eri puolilta Suomea, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, hyvään tekniseen lopputulokseen päästiin useiden välineiden yhteiskäytöllä projektin eri vaiheissa:

• Basecamp
• Google Docs
• Skype
• Puhelin + sms
• Office
• tapaamiset
• kirjasto
• printtitutkimusaineisto
• videot ja valokuvat
• podcasteja

Tu tänne tullut kommulla edes kommenttia eilen :E Taitaa olla viimeinen nokialaiseni tässä elämässä.

Mutta, siis, piti kirjoittamani, että jätin MindTrekiin paperin aiheesta. Paras väline riippunee tavoitteista. Tulkintani mukaan palvelun sosiaaliset siteet voivat olla kaksisuuntaisia (kaveri) tai seuraajia (follower). Edellinen (Ning, FB) tuottaa kiinteämpää sosiaalisuutta kuin jälkimmäinen (Qaiku, Twitter).

Lisäksi itse keskustelut voivat olla yhtenä lötköstriiminä (FB, Twitter) tai järjellisesti jäsennettynä threadeihin, kannuihin, aiheisiin etc. (Ning, Qaiku, IRC etc.)

Noista parametreista ikään kuin seuraa, että FB ja Twitter ovat parhautta, kun haluaa publisiteettia minikaivinkoneelleen. Ne toimivat mainioina sisäänheittäjinä jonnekin, missä itse akti tapahtuu. Facebookin Sivu ja Ryhmä ovat siinä rajamailla, sopivatko keskusteluun mutta FB tekee parhaansa ehkiäkseen pitkien aloitusten sekä kommenttien luettavuuden.

Itse akti on taas parhautta toteuttaa jossain kuten Qaikussa, Ningissä, Murossa, Vauvassa (kohderyhmän ja osallistujien) mukaan, missä keskustelu on threadeissa tjs helposti omaksuttavissa.

Voi kuulostaa vähäiseltä, mutta hubi so. keskus- ja koordinointikanava on keskeisessä roolissa monessa mielessä. Uusi innovoija pääsee nopeasti mukaan, kaikki näkee mitä on jo keksitty / tarkistettu / ammuttu alas / kerätty kasaan etc. Niin ikään tuo siteiden luonne vaikuttaa mielestäni keskeisesti. Metka ajatusjumppa on, olivatko #Innovaatiojuna ja #SomeTime tapahtumina luonteeltaan tyystin erilaisia siksi, että ne itseorganisoitiin eri välineillä?

Itse ajattelin kokeilla seuraavaksi Posterousia näihin tarkoituksiin, kunhan keksin mitä pitäisi innovoida. @visualradio Kyllä tuota kehtaisi mainostaa, mistä hankkeesta oli kyse ja onko tuloksia dokumentoitu jotenkin ymps

@ubiq On dokumentoitu diplomityön muodossa ja EKOHELL bioenergialaitoksia on toimitettu. Varsinainen innovaatio eli 1 - 10 - 20 MW CHP-laitosten sähköntuotanto esim. Stirlingmoottorilla on varhaisessa kokeiluvaiheessa. Tekninen kehitystyö jatkuu. Innovaatiotason selvittäminen on teknologiayrityksissä pitkäpiimäistä puuhaa. Stirling ei ole teknologiana uusi, mutta ko. hankkeessa teknologinen innovaatio liittyy biomassan palamisprosessiin, savukaasujen korkaan lämpöön ja alhaisiin hiukkaspäästöihin. Puhtaanapitoon liittyy käytännöllistä keksimistä.

• kansaivnälinen teknologiaselvitys
• tuottavuuslupaukset ja -rajoitukset
• teknologian kypsyyden arvioiminen
• tuotantotaloudelliset näkökohdat
• teknologioiden yhteensovittaminen (meneillään)
• tulosten pitkäkestoinen arviointi (useita vuosia)
• kunnossapidon tarve ja metodiikka
• luotettavuus, up-time (riskienhallinta, jos ei ole muuta sähköä tarjolla)
• taloudellisesta merkittävyydestä tiedetään enemmän 2013 - 2015
• läpimurto jossain 2020, kun referenssejä on riittävästi

• tieto (lähtökohtatiedot hajallaan SF, PM, EU, global, murusina maailmalla)
• tunne (peukalosäännöt ja mukavuusalueet eivät tukeneet tavoitetta)
• tahto (toimeksiantajan tahtotila oli selkeä: tulta päin!)
• tavoite (sähköntuotanto CHP-laitoksissa 1-20 MW)
• toiminta (verkottunut, ohjattu, kansainvälinen yhteistyö, kilpailijat neuvoivat)

@visualradio Kiitoksia. Tuota on kiinnostavaa peilata OITIS -hakemuksemme visioihin, mitkä asiat de facto ovat avoimia ja mitkä ei hakemuksen ulkopuolisessa reaalimaailmassa.

@ubiq Tuli vielä tuosta jatkuvasta prosessista mieleen, että diplomityö on tarkkaan määritelty formaatti, joka keskittyy tiivistettyyn asiaan ja some-metodista emme ole tehneet loogista selvitystä. Hankkeen hiljainen tieto (tacit knowledge) dokumentoituu vähitellen muissa projekteissa, mutta tajusin äsken, että senkin dokumentointiin pitäisi panostaa. Hankkeesta kumpua jatkuvasti käytännön sosiaalisen median soveltamisideoita. Tärkeitä havaintoja:

• avoimuuden hyötyjä ei näe etukäteen (epämukavuusalue monelle)
• teknologiayrityksissä varjellaan omaa tietoa (avoimuus pelottaa)
• vuorovaikutukseene heittäytminen kehittyy, kun porukat keskustelevat
• face-to-face on yliarvostettua ja usein huonosti dokumentoitua (tunnearvo)
• some-alustojen käyttötaitoa on vasta varhaisilla kokeilijoilla (Qaiku tms)
• konkreettiseen tulokseen tähtääminen edellyttää perinteistä johtamista ja selkeää tavoitetta

Ping @aharju @priio @troppone ylläoleva yleissivistykseksi :)

@ubiq jepjep, threadi noteerauksessa toki. Hyvää stuffia, kiitos vaan @visualradio ja muut.

@ubiq, varmaan noita työkalujen pohdintaa voisi laajentaa sun lyhytpaprusta pidemmäksi ja ottaa huomioon mm. ym. juttuja. Toki oletkin tätä jo pohtinut :)

@troppone Tähän kokonaisuuteen liittyy myös #FutureStore. Digitalisoituminen johtaa vääjäämättä siihen, että ideoinnista kaupankäyntiin vaiheet voidaan hoitaa verkossa (avoimesti, pilvessä, projektiputkissa), mutta suurin osa populasta on niin kiinni teollisen yhteiskunnan fyysisissä rakenteissa, että eteneminen on suunnatomatn hidasta.

Ekohell-projektin futurestoresta keskusteltiin @hyvaelama kokoamassa tiimissä S:ssä, mutta emme vielä päässeet kauhiasti eteenpäin, koska ideamme eivät mahdu S rahoitushaarukoihin. @studioarkla on parhaillaan Australiassa ja veljeni (Sydney) kanssa brainstormaamme iPad hyödyntämistä investointihyödykkeiden dokumentaatioissa (tää on laaja kokonaisuus).

Systeemisiä työkaluja on olemassa, avoimuus ja pilviteknologia soveltuvat mainiosti esimerkiksi Teknologiateollisuuden hankkeisiin, mutta yritykset elävät edelleen guthenbergiläisessä ajassa, 1900-luvulla. Auton ja sähköpostin käyttö hallitaan, mutta vain aniharvat ovat täällä tänään.

Uskon, että läpimurto tapahtuu 2010 - 2020. Suomella ei ole vaihtoehtoa. Ydinvoima tukee perinneteollisuutta. Täällä on mahdollisuus luoda huomisen uutta ihanneyhteiskuntaa. Olen vieraillut Sointulassa Vancouver Islandilla... he-he-he, se meni mönkään.

Korjaus: kirjoitin ekaksi Ainola, mutta se oli Sibeliuksen koti. Siellä luotiin musaa nälkäpalkalla.

@jal käski twitterissä mukaan keskusteluun..

@ubiq tiivisti hyvin, miten erilaisia palvelut ovat ja siksi soveltuvat täysin erilaiseen toimintaan. Ei ole syytä vertailla "paremmuutta" yleensä, vaan tiettyyn asiaan.

Innovointikeskusteluun pidän Qaikua melkein parhaana. Sisällöntuotantoon ja siihen liittyväään keskusteluun (so. tiedonrakenteluun) paras olisi eräänlainen wikin ja Qaikun yhdistelmä, jollainen onkin tulossa.

@hponka aloinpa seurata Twitter-@purotwiki:ä (jolta ei näyttänyt olevan vielä yhtään twiittausta eli aika alkuvaiheissa ollaan?)

@jal ei ihan alkuvaiheessakaan: töitä on tehty palvelun parissa vuosi ja suunniteltu useampi vuosi. On vaan pidetty salassa. Nyt on lähes valmista jo.

@hponka Purotwikiä tänne näin ja äkkiä :) On jo odoteltu kotvan tovi. Pääsisikö alphatestaajaksi? Jos tuo OITIS -hakemuksemme Tekesille menee läpi, niin sille voisi keksiä kaikenlaista virkeää käyttöä.

@hponka ihanko tulorahotteisesti ja omissa porukoissa, vai onko jotain muuta rahoitusta takana?

@ubiq Pääset, laitan linkkiä sitten. Kaikki halukkaat pääsevät testaamaan ja kriittiset qaikulaiset ensimmäisinä :-)

@jal tulorahoitteisesti, eli omasta pussista. Rahoituksen aika lienee syyskaudella, kun meillä on jotakin, mitä viedä maailmalle isommalla rummutuksella.

@hponka odotan mielenkiinnolla; kehittäjätaholla käsittääkseni on aika hyvä tuntuma verkkoinnovointiin:-)

Myöhäsyntyisesti tässä keskustelussa mukana, mikä taasen osoittaa Qaikun hyvää puolta eli tästä saa tolkkua ja tavoittaa jälkikäteen. Twitterin ehdottomasti kehnoin ominaisuus sosiaalisen innovoinnin suhteen on merkintöjen katoaminen (ja tietenkin rinnalla edellä mainitut muut puutteet). Twitter vaatii kiinteähkön osallistumisen ja ihmismuistin liimauksen eli on oltava mukana virrassa ja talletettava omaan mieleen keskustelusirusia, kuten live-elämässäkin. Omaa muistia ei voi ulkoistaa Twitterille heikkojen hakuominaisuuksien vuoksi.

Asioita kehitellessä parasta on tuottaa sisältöä ulos ja toisten saataville heti, raakileena, sinne päin. Tätä someympäristö-toimivuus-paskuus-keskustelua oli käyty toisessakin ketjussa. Sieltä jäi mieleen maininnat siitä, että eräästä tapahtumasta ei vielä ollut somekanavilla mitään, mutta ehkä jälkeen päin sitten laitetaan. Sellaista on helppo suunnitella. Harvoin toimii. Parasta on, kun kehittelyt toteutetaan suoraan verkkoon, silloinkin, kun ollaan naamakkain. Ja oleellista on, että tuotetut jutut saa jatkokehittelyyn myöhemmin.

@hponka onkos jotain hallittua vuotoa tapahtunut, kun purot-wiki on tullut tänään vastaan sekä Twitterissä että Facebookissa?

@jal Kappas, some somettaa ihan omin voimin :)

Terve Harto. Kiitos mielenkiintoisesta esityksestä ACP:ssä tänään. Kokeilen qaikua ensi kertaa.
Olisin kysynyt suositustasi helppokäyttöisestä sosiaalisen median seminaarialustasta, mitä voisi ennen seminaaria käyttää tiedottavana nettisivuna ja sisältäisi keskustelumahdollisuuden ennen seminaaria, seminaarin aikaan ja jälkeen sekä minne voisi tallentaa esitykset tiedostona ja videona? Tarvittaisiin vakikäyttöön. Simppeli, jopa ilman kirjautumista toimiva keskustelualue plussaa.

Mitä suosittelisit?
Yst.terv.
Ilkka Pekkarinen, Savonia-amk

ping @hponka (tuohon edelliseen). @ilkkapekkarinen katso @eskolius:n vinkkaama tulossa oleva juttu toisessa ketjussa tällä kanavalla.

Kiitos, täytyypä tutustua. Heh, mulla on vielä tämä @ - kieli alkutekijöissään näemmä:)

@ilkkapekkarinen, ja tietenkin yksi suhteellisen suoraviivainen - ei välttämättä kaikilta osin täydellinen - mahdollisuus on ihan Qaiku ja oma kanavan varaaminen tähän käyttöön. #Seminaarikannu -kanavalta näkee hieman osviittaa miten palvelua on käytetty. Kanavilta saa myös mm. rss-syötteen uusimmista kanavaviesteistä ulos, jolloin otsikot voi tuoda vaikka omille verkkosivuille.

Videoita ei voi tosin suoraan tallettaa Qaikuun, mutta embed-koodin tallennus on kehityslistalla (eli videon voi tallettaa vaikka Vimeoon tai Youtubeen) ja linkata sieltä näkymään qaikun viestiketjuissa.

@eholmila, kiitos kommentista. Onko tässä Qaikussa joka tapauksessa kirjauduttava jotta pääsee laittamaan viestin? Muuten tässä näyttää viestit tulevan kyllä kätevästi:)

@ilkkapekkarinen, pitää kirjautua eli anonyymikommentointi / viestien lähetys ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista. Kanavan näkyvyysasetukset voi kuitenkin itse päättää eli näkyykö kanava kaikille (myös kirjautumattomille) vai vain qaiku-tunnuksen omaaville vai vain kanavan jäsenille-.

@eholmila @hponka Minulla oli mielessä joku sellainen keskustelukanavaratkaisu, kuin mitä verkkolehdet käyttävät. Mahdollisimman simppeli, jonne voisi ilman kirjautumistakin osallistua ihan vaan käyttökynnyksen laskemiseksi.

Meillä on tulossa 28.2. Agri Open Days - maatalouden tulevaisuus 2030 seminaari johon koetetaan luoda tehokas keskustelu ennen seminaaria. Ajatuksena että seminaarin asiantuntijaluennoitsijat voivat arvioida keskustelujen todennäköisyysvaihtoehtoja.

Kirjautumisessakin on kyllä puolensa, tulisiko siinä sitten enempi asiaa oleva keskustelu kuitenkin, en tiedä, miten koet?

@ilkkapekkarinen, riippuu varmasti ihan täysin tavoitteesta. Yleisesti ottaen kirjautumispakko vähentää heti osallistujien määrää, mutta usein myös hieman nostaa laatua. Toisaalta jos kohdekeskustelijoiden joukko on käytännössä aika rajattu ja samasta aiheesta kiinnostuneita, niin voi olla ettei kirjautumisen vaatiminen tuo hirveästi lisää.

Käytännössä vaadittiin kirjautuminen tai ei, niin jos ennakkokeskustelua haetaan, niin olisi hyvä olla joitain ihmisiä ihan fasilitoimassa sitä keskustelua. Haasteena voi (?) olla tietenkin myös riittävän määrän seminaarivieraista saaminen ennakkoon keskustelemaan eli miten ennakkokeskusteluita saadaan puffattua tarpeeksi.

@ilkkapekkarinen Yksi hyvä vaihtoehto - tosin kirjautumisen vaativa - on käyttää Twitteriä ja sovittua hashtagia. Tweettejä voi sitten seurata Twazzupilla todella kätevästi ja heijastaa sen seminaarissa seinälle (päivittyy automaattisesti), kts. esim. http://www.twazzup.com/?q=sometu&...

Yksi vaihtoehto on myös ex-EtherPad-palvelun kloonit, eivät vaadi kirjautumistakaan, esim. http://typewith.me/

Simppeleistä simppelein avoin chat-kanava on http://onelinr.com/

Helmikuussa yhtenä vaihtoehtona olisi myös tuleva Purot.net-palvelu. Siinä wikisisältö on vasemmalla ja keskustelu rinnakkaisena toimintona oikealla. Tarkoitus on kehittää siihenkin reaaliaikainen ruudunpäivitys juurikin seminaareja/koulutuksia varten.