#qaikusourcing

Kehitys kehittyy - mutta mihin asti kymmenessä vuodessa? Tämä on nyt mietinnässä. http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy...

"Pieksämäen mökillämme" kuulostaa todellisesta dystopialta.

Suosittelen melkein ensin lukemaan @ubiq in aloittaman hienon ketjun http://www.qaiku.com/go/8sli/ ja sitten kommentoimaan täällä sellaisia asioita, joita pidätte erityisesti Ylen kaltaiselle toimijalle tärkeimpinä seikkoina, joita pitäisi ottaa huomioon tulevaa toimintaa ja yle.fi -kattauksen kehittämistä varten.

@Tuija Blogin eka linkki on rikki

@Ile suurkiitos nyt korjattu

Tosiaan, Yle.fi tekee tänä syksynä tulevaisuustyön, jossa hahmotellaan, millaisia teknologioita, liiketoimintamalleja ja toimijoita Suomessa ja maailmassa on lähivuosina ja siitä hieman kauemmas, enintään 10 vuoden kuluttua.

Sen teemat ovat niitä, joita täällä Qaikussa on monien tahojen toimesta jo puitu pari vuotta: Millaista yhteiskunnan sääntelyä internetille on luvassa, millaisia sosiaalisia innovaatioita syntyy - miten ihmiset toimivat yhdessä käyttäen nettiä viestinnän ja tekemisen välineenä jne.

Keräisin tässä oikeastaan aivan mielestänne tärkeimpiä juttuja, ja saa kaikin mokomin olla linkkejä tallettamiinne hyviin aikaisempiin Qaikuihin.

Ensin on opiskeltava realismia. Apple, Google ja Facebook näyttävät suuntaa. Suomi näytti mobiilisuuntaa 1990-luvulla, mutta aloite siirtyi Amerikkaan viimeistään 2007. Avoimuus sopisi meille, mutta sen merkityksen ymmärtäjiä on liian vähän.

Nokia on soveltaja, jolla ei ole aitoa syväosaamista. Kaikki muu Suomessa on mikroskooppiista, marginaalista ja kiven takana.

Qaiku on raikas 2010-luvun Parnasso. Jaiku oli ennen sitä yhtä hyvä.

Meiltä puuttuu massa ja siksi on löydettävä "sharper edge".

Suomen toisena mahdollisuutena on "totaalien tyhjän päällä kulkeminen". Jeesus teki jotain vastaavaa parituhatta vuotta takaperin: käveli vetten päällä.

Suomalainen hightech on suuri huijaus. Ei meillä ole ydinosaamista. Nokia on soveltaja, loput alistuneita alihankkijoita.

Uusi Suomi on vaativa hanke: se rakennetaan hyllyvälle suolle, ennen kuin Vapo muuntaa sen turvesuoksi.

Olemme matalan teknologian ihme!

@visualradio mikä on eurooppalaistyylisen julkisen palvelun broadcast-toimijan rooli ja tontti tässä kuviossa vuonna 2020?

Ping @kusti @kestinen @spongefile ?

Paikka menettää yhä enemmän merkitystä.
Kielimuurin luhistuminen tarkoittaa kaupan kansainvälistymistä.
Logistiikkakulut tulevat olemaan merkittävämpi kaupaneste kuin kielirajat.
Räknäsin että minun olisi edullisempaa lähettää tuotteet Lahteen Lontoosta kuin Helsingistä.
Kun vertasin kustannuksia, sen verran mitä pystyin selvittämään neljän kaupungin kesken, Lontoo, Milano, Tallinna ja Helsinki, Helsinki oli kokonaiskustannuksiltaan ehdottomasti kallein.
Toisena tuleva Lontookin peittosi selvästi Stadin.
Tämä tarkoittaa sitten sitä, että jos meillä ei voida kilpailla logistiikalla, voidaan näille sektoreilla kauppa lopettaa.
Näin esim. Suomi ei voi olla kansainvälisen postimyyntifirman operatiivinen kotimaa, vaikka yritys voikin olla suomalaisten omistama.

@Herra Suomen kannattaa siirtyä voimakkaasti virtuaalikulutusbisnekseen voittaakseen logistiikkaongelman? Habbossa tämä ymmärrettiin jo 10 vuotta sitten?

Pitäisikö, jollakin tavalla alkaa ajattelemaan kansalaisuutta ja valtiota eri tavalla kuin ennen?
Voisiko Suomi olla eräänlainen virtuaalivaltio?

Entä jos voisimme jollakin tavoin hajasijoittaa Suomen?

Miten olisi mahdollista samaan aikaan toimia vaikkapa Milanosta käsin, mutta olla silti suomalainen yritys?

Pitäisikö meidän säilyttää Suomi ja suomalainen identiteetti?

Poikani on virallisesti englanninkielinen, eikä sano tuntevansa isänmaallisia, vaan äidinkielisiä tunteita Suomea kohtaan.
Minä liikutin kun kuulen God save the Queenin, tunnen koti-ikävää Italiaan, mutta olen likimain ummikkosuomenkielinen.

Mikä on Suomen asema tässä maailmassa?

Ja vielä...
Poikani sai elämänsä ensimmäisen työtarjouksen amerikkalaiselta 12 vuotta sitten, Steve Jackson Gamesilta.
Kun hänen poikansa 15 vuoden päästä on 17v. onko sillä väliä, missä työnantaja on?
Jos on, miten me silloin pidämme lahjakkaimmat nuoret täällä?

@Herra ja jos olemme virtuaalivaltio, mikä on täällä? Jos he ovat "tuolla" mutta silti meidän kansalaisia, sehän on ihan fine.

Mutta mitä tästä hajautuneisuudesta on johdettava median tehtäväksi? Yhdistää, ja jos niin miten ja keitä keihin?

Nyt alkaa väsyttää sen verran, että saa riittää pähkäily tältä illalta. Tässä kooste koko talkoistussettiin.

Kehitys kehittyy -blogi
Kehitys kehittyy - mutta mihin asti kymmenessä vuodessa?
http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy...

Aalto-blogi
Netin käytön muutoksen alueita: hakukoneet, sosiaaliset verkostot ja netin mobiilikäyttö
http://blogit.yle.fi/aalto/netin-kayt...

Slideshare
http://www.slideshare.net/ylefi
http://www.slideshare.net/ylefi/ylefi...

Aikaleima-blogi
Sinä ja netti tästä 10 vuoden kuluttua?
http://blogit.yle.fi/aikaleima/sina-j...

@Tuija Euroopan vahvuus on mosaiikki ja pirstaleisuus. Ranskaliseit ovat taistelleet La Difference aseella. Suomi on marginaalissa ja voimamme on outouudessa. Uskon, että asemamme ei ole uhattuna, mutta on oltavava oma ittensä katsojalukujen uhalla.

Euroviisu on hyvä mittari. Häviäminen on aina suomalaisuudn voitto. Suomalaisten koulumenestys ei kiinnosta ketään, koska kulttuurimme ei tuota maailmanluokan koomikkoota.

Korkeaklultturi kiinnostaa muuamia, mutta tukee itsetuntoamme. Sms on ehkä suurin suomalainen massavientituote kautta aikojen.

Sellu ja paperi edustavat mennyttä aikaa. Mainitsen vielä tervan. Sauna on mahdollisuus, mutta emme osaa viedä sitä.

Suomen pitäisi löytää itsensä. Qaikussa on hyviä persoonia, mutta "star quality" puuttuu.

Maailmanluokan tähtikaartiin meiltä ei löydy jengiä, mutta jos panostamme marginaalisten ilmiöiden kehittämiseen, voivat sadat tai tuhannet saada globaalia huomiota osakseen.

Bollywood on mielenkiintoinen ilmiö. Voisimme oppia jotain intilaisilta. Eurooppalaiset ovat liiaksi sidoksissa historiaansa.

Ruotsi onnistui aikoinaan: Anita Ekberg ja Abba. Suomi-skenen on erilainen. La Difference on mahdollisuutemme.

Mummollani on 51 lastenlasta.
Heistä 26 taitaa olla muita kuin Suomen kansalaisia,mutta kaikki vielä osaavat suomea mutta seuraavassa polvessa suomea puhuvat ovat vähemmistö.

Mutta miksi tulevaisuuden nuoret osaaja olisivat meidän kansalaisia?
Mitä merkitystä sillä on meille, minkä maan kansalaisia he ovat?

@Herra hyviä kysymyksiä! Oletetaanko kaikkien suomalaisjuuristen ihmisten maailmalla haluavan pitää juuristaan kiinni joillakin keinoin? Entä kaikki ne muualta tulleet, jotka asuvat täällä mutta eivät tunne itseään kauhean suomalaisiksi, pitäisikö heitä saada tuntemaan itsensä enemmän suomalaisiksi tarjoamalla heille jotain yhdistäviä merkityksiä kuten julkisen palvelun sisältöjä verkossa? Onko mahdollsta palvella laadukkaasti näin moninaista yleisöä?

Tilanne on myös omalla kohdallani "epävakaa".
Suomessa asuvana minulle on tärkeää tietyn hyvinvoinnin ja turvallisuuden säilyttäminen.
Mutta sitten taas yrittäjänä.
Tutkin pari vuotta sitten erään bisneksen mahdollisuutta.
Tein koetarjouspyynnöt alihankkijoille.
Suomesta tuli, kun olin soittanut perään, yksi tarjouspyyntö.
Kun Englannista vuorokauden sisään useita ja seuraavana maantaina lisää. Tähän tietysti vaikutti se, että siellä oli kansallinen vapaapäivä.
Yhdysvalloista kaikki vastasivat, joille lähetin tarjouspyynnön.

Suomen hinta oli sama, kuin Englannin kallein ja toiseksi kallein yhteensä.

Samaan aikaan kun täällä asuvana kansallinen hyvinvointi on tärkeää, yrittäjänä minulle ei kansallinen kysymys ole mitenkään relevantti, vaan tärkeä on kannattavuus.

Yhteisöllisen vietinnän asiantuntijana olen sidoksissa Suomeen, mutta sitten taas vaatetusalan yrittäjänä minulla on mahdollisuus kansainväliseen toimintaan?

Mikä on sitten ulkomaissyntyisen sitouttamisen mahdollisuus Suomeen?