#qaikusourcing

@hyvaelama onko aiempaa inputtia jossain luettavilla? Oon vähän perseestä tän suhteen informaatioiltani huomioon ottaen että oon ite hommissa yhdessä Serven alaisessa judanssissa, joskin vaan lähinnä comical sidekickinä.

@lindstorm Oli kuulemma laaja verkkokysely ja -keskustelu, joka floppasi.
No tyhjältä pöydältä sitten toivomuksia?

@hyvaelama Mikäs keskustelun tappoi? Onko analyysia?

@RNS kuulemme usual suspektit, kandeis varmaan myydä ens kerraksi moderointipalvelua sinne

@hyvaelama :) Tässähän olis @Herra lle vinkki siis.

@RNS jep

Joo. Minä myyn moderointipalvelua.
Tarvittaessa 24 tuntia vuorokaudessa.

Oliko se moderoinnista kiinni, vai tavoittiko sana yleisöä?
Mun mielestä kuvaavinta tilanteessa on se, että täällä ollaan jauhettu jo useampi kommentti, ja linkkiä ei ole vieläkään löytynyt.

Tyhjältä pöydältä eka ajatus on se, että liika raha ei kehitä ideoita, eikä turha kokoustaminen ja palaverointi.
Suomessa isoimmat innovaatiot on minusta syntyneet pakosta ja niukkuudesta. Tekesissä en näe nykymallilla oikein kumpaakaan.

Miten tehdään pakkoa ja niukkuutta? Jaetaan projektipompseja pienemmiksi, ja helpotetaan sen raportoinnin saatanallisuutta. Nimim. näen unettomia öitä kun pitäisi tehdä raportti jota kukaan ei lue, jonka deadline oli 2 viikkoa sitten ja jonka tekemiseen ei ole aikaa kun pitäisi tehdä niitä oikeita töitä.
Meikä toki hommissa sen verran vihreä että en osaa optimoida näitä hommia, varmaan ne syntyisivät helpommallakin, jos olisi joku järjestelmä (jonka ylläpitämiseen olisi tietoa, jota minulla ei aiemmin ollut)

Pakko tulee siitä, että mikäli tulosta ei synny projektin loputtua, ensi kerralla rahaa ei tule.

Nyt se pakko on jossain raportoinnissa, joka vie jatkuvasti fokusta irti siitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä.

Moderoinnista sen verran, että monet eivät osaa sitä, ja monet eivät osaa ostaa sitä.

Kun ei osata tilata, ei saada sitä mitä tarvitaan.

@lindstorm ymmärrän yskän sama vaivaa EU projekteja: tarvitaan nopean rahoitustoiminnan joukkoja

2,5 mrd jaossa seuraavalla hallituskaudella pelkkää julkista rahaa

SUURYRITYKSET: rahan jakamiseen tarvitaan yksi analyytikko ja juristi. OHJELMAT: TEKES on kuin läävässä makaava suunaton sika, jonka ympärillä nälkiintyneet porsaat (porsaat) kamppailevat vapaasta nännistä ja kääntävät ahterinsa maailmalle ja tarpeille. Kannatan vapaana juoksevia villisikoja organisaatiomalliksi. PK-YRITYKSET eivät löydä kasvu-uraa kansallisista ohjelmista. Villisikoja maailmalle on ratkaisuehdotus. OHJAUS toimii nyt väärin päin. Yritykset kuuntelevat Tekestä, kun palvelun pitäisi toimia niin, että yrityksiä kuunnellaan. Top-down toimi aikansa, mutta nyt tämä org vatii Shokkihoitoa. MONIMUTKAISUUS: paperisota vertautuu Nokian kännyköihin. Huomion painopiste Liiketoimintasuunnitelmista liiketoimintaan. Byrokratiasta 90 % pois. Tekes ei tiedä teknologian suuntaa, rahat yrityksille.

Kaikkiaan kaikkinainen raportointi mitä nämä julkiset rahoitukset vaativat, ovat masentava suo.
Olen kuullut paristakin tapauksesta, jossa kaverit ovat jätteneet mieluummin projektin puolitiehen ja jatkaneet hitaammalla, koska ovat saaneet tarpeekseen näistä raportoinneista.
Vanha kaveri duuni.netistä (yritän saada tänne itse kertomaan) palasi töistä Euroopasta Suomeen idean kanssa.
Haki täältä julkista rahoitusta, sai sen, mutta pistikin sitten mattonsa rullalle, jätti rahat nostamatta ja perusti kioskinsa Bostoniin.
Sanoi että yksityisen rahan saaminen siellä oli vähemmän vaivan takana kuin julkinen täällä.

Selvyyden vuoksi: kriittinen asenteeni ei johdu siitä, että olisin itse kokenut vääryyttä; en ole koskaan hakenut sentin senttiä. Mutta liian moni yrittäjä puristaa nyrkkiä taskussaan ja inhoaa ylimielistä asennetta. Joko on liian innovatiivinen, ei sovi "ohjelmiin" tai sitten ei ole riittävän innovatiivinen. Yritystutkimus tähtää todellisuuden simulointiin, mutta parasta tutkimusta on yhä markkinoiden reaktio. Tekes, TEM ja EU-rahoituksen byrokratia työllistää kohta enemmän ihmisiä kuin varsinainen start-up toiminta. Viisaus ei ole TEM tai TEKES organisaatioissa: markkinavoimien suuntaan hommaa on kehitettävä, muuten jumitumme kansallisen puuhastelun syvenevään suohon. Ehkä olemme jo jumittuneet. @Herra Aivan: vaiva on suunnattava markkinoille, eikä papereiden tai monimutkaisten sähköisten lomakkeiden pyörittämiseen. VALTATASAPAINO on yritys vs. TEKES toivoton: toisaalla on valtaista monimutkaisuutta nielussaan pyröittävä organisaatio ja mikro- / pk-yrityksessä onnettoman ohut resurssointi. Yrittäjien kuuliaiksi nolaaminen onnistuu ja tiedostamatta tämä suuntaa toimintaa vääriin arvoihin.

@visualradio @Herra hyviä pointteja,
Anttosen Mika käytti taas hyvän puheenvuoron siitä, että suuryritystuki ei välttämättä tuo investointeja suomeen, joka on tärkein tehtävä kun suomalaisten verorahoja jaellaan

@visualradio @herra +1000. Itsellä kokemuksia epäonnistumisista ja onnistumisista läheltä ja sivulta katsottuna. Onnistumisissa on parissa tapauksessa rahat menneet ihan vääriin asioihin ja se on ollut ok. Lopputulos yhtä tyhjän kanssa.

@saarikko Liian monella yrittäjällä verenpaine nousee ja otsassa olevat verisuonet pullistelevat, kun ehdolle tulee TEKES-hakemuksen tekeminen. Ensin on palkattava läänin paras runoilija, joka kirjoittaa saippuaoopperasta (Liiketoimintasuunnitelma) Powerpoint-version ja sitten pyöritellään Excelillä puppunumerologiaa + tietenkin kolmen vuoden tulokset ja taseet yms. Suuryritykset juristeineineen ja asiantuntujoineen (kehittynyt hallinto) selvityvät lomakeista vaivatta, mutta niillä, joille startti- tai kehitysrahaa pitäisi jaella (mikrot ja pk-yritykset) uuden syynnyttämiseksi, on harvoin tarvittavia resursseja tai osaamista / aikaa. Yhtä hyvään tulokseen pääsisi LOTTOKONEELLA ja silloin jakoorganisaation voisi karsia minimiin. Oikeudenmukaisuuskaan ei kärsisi. Uskon, että näitä institutioita pystyy uudistamaan, mutta se edellyttäisi Tunisia-operaatiota yrittäjien taholta. Yksin kukaan ei uskalla avata suutaan. Meidän suunpieksentä tuskin vaikuttaa kehenkään. Valitettavasti.

Minä olen tällä hetkellä hieman hämmennyksen vallassa, tähän teemaan liittyen.
Suomessa yrittämisen byrokratia ei minusta sinänsä ole vaikeaa, mutta Suomessa toimiminen on sinällään vaikeaa, etenkin jos suunnittelee tuotetta globaaleille markkinoille.
Pelkästään se, että potentaalit alihankkijat eivät vastaa postiin ja sitten kun ne potkii hereille, hinnat ovat sellaisia, että vaikka toimisi lokaalisti, ei edes postitusta kannata hoitaa Suomesta.
Ja pelkästään alihankkijoiden löytäminen on vaikeampaa Suomesta kuin ulkomailta, firmat eivät kerro sivuillaan esim. mitä konekantaa heillä on, että voisi arvioida mitä he pystyvät tekemään.
Jos tähtäisi kansainvälisille markkinoille, tilanne olisi vielä kamalampi.
Löysin yhdestä postipiiristä vartissa enemmän tietoa potentiaalisista alihankkijoista kuin viikossa Suomesta.

Kaikkiaan en usko kovin vahvasti tähän Tekes-Finvera-etc kuviion. Ei niin ettei siitä olisi hyötyä, vaan että se on liian kallis, tehoton ja vaikka se jakaisi rahaa kuin Rauhan emäntä persettä, niin jos yrittämisen edellytykset eivät toimi kokonaisuudessa, se on pelkkää päristelyä-

Otetaan analysoitavaksi start-up tai yrityksen innovaatio ja verrataan sitä keskoshoitoon keskussairaalassa. Sairaala on asiantuntijaorganisaatio: eivä lääkärit edellytä keskoselta (start-up), että se ensin laatii 50 sivuisen liiketoimintasuunnitelman ennen kuin se sijoitetaan keskoskaappiin. Tekes vaatii liikaa niiltä, jotka eivät voi heittää tiskiin pätevää #ennakointi a. Kuvittelen, että tehtävänä on uuden luomisen riskirahoitus ja silloin keskosta tai potraa pienokaista pitää hoivata ja paapoa eikä alistaa ja nöyryyttää. Suuryrityksen lakimiehet voi runtata seinää vastaan ja heiltä voi vaatia vimpan päälle hankesuunnitelmia.

Pienillä ei ole varaa lahjoa kekkeriellä ja muilla mukavuuksilla yritystutkijoita, kun tarjolla ei ole muuta kuin ite-kaadettavaa kahvia ja pipareita autotallin työkalukaapista. Tämän uskottavuuskelmun takana saattaa kuitenkin olla kymmeniä tai satoja työllistävä pikkuihme.

Tätä havaitsemisen taitoa TEKES kaipaa. Se vaatii kuuntelemista ja kuulemisen ymmärtämistä. Ei helppoa, mutta keskoskuolleisuus on Suomessa erittäin alhainen. Meillä tilastot kertovat, että suuri osa starteista ei selviä 7 vuoden kuolemanlaakson läpi. Moni heittää lusikan nurkkaan (konkka tai lopetus) muutaman vuoden kuluessa. Tähän tarvitaan uutta otetta: uskon, että onnistumisprosenttia voi parantaa keskoshoitoa simuloimalla.

Mulla on tällä hetkellä tilanne, että mulla on "varastossa" 8 tuotetta, joille haluaisin suojan, mutta kun tänään maksan vakuutuksen ja puhelinlaskun, rahat riittää bussilippuun.

@hyvaelama Luen just ketjua #somus -loppuraportin äskeisestä tiedotustilaisuudesta, ja siellä on kolme ydinasiaa, joita mietin tätä ketjua varten jo ennen kuin somuksesta luin - eri sanoin vaan...

1) Minna Isomursu/VTT: Sosiaalinen media on tehokas väline koska maailma on monimutkainen – esim. globalisoitumisen ja eriarvoistumisen takia. Vaikea pysyä perillä asioista => sosiaalisesti tuotetun tiedon merkitys kasvaa!

2) F-Securen selvityksen mukaan ihmisiä huolettaa eniten mitä tulevat työnantajat näkevät digitaalisesta identiteetistä, joka on luotu somen keinoin, mitä tehnyt jne

3) Some on yksilön persoonaa esilletuova väline.

Olen puolisen vuotta analysoinut, miksi kysyntä ja tarjonta, avoin ja suljettu jne ei kohtaa ja tullut siihen tulokseen, että:

• (Tulen kirjoittamaan tästä tarkemmin, mutta) olen pystynyt omasta työurastani kohdistamaan monta etappia, jossa "kehittäminen" on kääntynyt ratkaisuiksi, jotka ovat halki organisaatioiden aiheuttaneet sellaisen ikään kuin ainoalta tuntuvan selviytymiskeinon, että opettelemalla opetellaan olemaan välittämättä mistään - tarkoittaa, että nähdään, että joka puolella mikään ei toimi, mutta asiahan on just ja moneen kertaan kehitetty
• Tässä persoona ja identiteetti ihmisen työvälineenä ja voimavarana häivytetään taka-alalle ja ne näivettyvät vähitellen todella huomaamattomiksi
• Kun tätä on jatkunut ainakin kaksi vuosikymmentä (tai niin kauan kuin laatu, palvelu, tietotekniikka, projektit ja kokonaisratkaisut osaoptimoimalla ovat olleet valtavirtaa) - ainoa todellinen tavoite on kustannusten karsinta. Kustannukset ovat karanneet täysin, koska niiden ja tulosten tuottaminen ei ole pitkään aikaan enää hekilöitynyt kenehkään. On tekesiä ja hanketta ja projektia ja AVIa ja ELYä ja kaikki kehittää.
• Olen itse tullut tästä tietoiseksi sen takia, että kehitystehtävät katkesi ja on ollut sitten pakko ja tilaisuus ottaa etäisyyttä ja oppia omaishoitajuudesta, opiskelusta ja ihmisen persoonan takaisin näkyväksi tuovasta somesta. Jos olisin jatkanut niissä samoissa kehitystehtävissä yhteen putkeen, niin hokisin tällä hetkellä, että me kehitetään kolmatta vuosikymmentä. MEIDÄN organisaation on panostanut ja dynaaminen ja trendikäs ja... vaikkapa some tai mikä tahansa uudistus uppoaisi tuohon kauan ja hartaasti rakennettuun mössöön.

K: Montako ekonomistia tarvitaan keksimään hehkulamppuvitsi?
V: Jos ihmiset tahtoisivat nauraa, markkinat toimittaisivat kyllä vitsejä.
by Jiri Salin

kyllä se vaatii lisäksi useampaa Tekesin innovointitukipakettia, että saadaan hienot nettisivut sille vitsille.
by Sampsa K

Lyhyesti jo ainakin @visualradio n ylempänä esiin nostamaan asiaa: yritystuen hakemisen pitäisi olla paljon kevyempää ja vähemmän byrokraattista - vaikka sitten sillä kustannuksella että tukea myönnettäisiin vähemmän. Ei voi olla hyvä merkki, että tässäkin maassa on tekesiltä tuen hakemiseen erikoistuneita konsultteja, jotka ottavat palkkiona osan tuesta jos hakemus menee lävitse.

Yksinkertaisena esimerkkinä, kuinka järkevää aloittelevan tai t&k:hon panostavan yrityksen näkökulmasta on panostaa useita viikkoja työaikaa ja lisäksi useita kuukausia odotusaikaa siihen että rahoitusta voidaan mahdollisesti jossain vaiheessa saada vai olisiko kuitenkin hyvä että ko. yritys panostaisi tuon ajan erityisesti siihen itse mahdollisesti uutta teknologia / liiketoimintaa luovaan toimintaan.

Lisäksi osin voi olla - varsinkin aloittelevien yritysten kohdalta - ongelmallista se, että tuki maksetaan jälkikäteen kustannusten pohjalta. Toisin sanoen, yrityksen pitää ensin tuhlata, että se voi saada tukea. Jälleen esimerkkinä, kumpi on järkevämpää kokonaisuuden kannalta:

Yritys saa tukea Tekesiltä 30ke, käyttää sen suoraan kokonaisuudessaan palkkoihin yms. ja tekee proton.

Yritys saa tukipäätöksen 50% tuesta Tekesiltä 60ke:oon, neuvottelee TOISEN ulkopuolisen rahoituksen jotta saa 60ke kasaan, ja jos käyttää kaiken - tarvitsee tai ei -, niin saa Tekesiltä jälkikäteen 30ke - jos yritys on käyttänyt em. 60ke tiettyjen rahankäyttöperiaatteiden ja rajoitusten mukaan ja raportoi pari kertaan enemmän ja vähemmän raskaasti

Kummassakin tapauksessa on yhteistä se, että Tekes on valmistautunut "häviämään" ko. summan kokonaisuudeessaan. Ensimmäinen tapa on vain helkutin paljon joustavampi ja kevyempi yrityksen kannalta, joka saattaa tarvita rahaa pelkästään palkkakustannusten kattamiseen.

Ensimmäistä voi kritisoida toki siten, että se voisi mahdollistaa väärinkäytöksiä "helpommin", mutta imho on skreenausvaiheen eli tukipäätösprosessin tehtävä a) poistaa epäkelvot hakemukset ja b) toistuvat hakemukset samoilta henkilöiltä / yrityksiltä jos tuloksia ei missään vaiheessa tule.

Ts. vaikka puhutaankin että pitää olla mahdollisuus epäonnistua, niin tukirahoilla epäonnistumista ei tarvitse imho tukea kerrasta toiseen. Menestystä pitäisi pystyä osoittamaan viimeistään tokan kerran rahaa saadessa, ei enää sen jälkeen.

Oma kysymyksensä onko kaikkeen em. missään casessa mahdollisuuksia. Jos Tekes on siinä mielessä harmaa virasto että päätökset ovat turavallisia virastopäätöksiä ts. liiketoimintaosaamista ei ole talon sisällä tarpeeksi, verhotaan se nimenomaan em. raskaisiin prosesseihin ja käytäntöihin.

Pieni patouma :)

@pirkka Tässä on kaipaamasi esimerkki avoimesta strategian valmistelusta. :)

@hyvaelama Saisiko / mistä löytäisi taustatietoja miten tuo toteutettiin? Usein - ei aina - nettifasilitaattori auttaa =)

@eholmila OIkein hyvää ajattelua. Tuolla tavalla tarvittaisiin pienempi määrä koneistoa, lisättäisiin varmasti yrittävien määrää ja jätettäisiin aikaa keskittyä olennaiseen.

Tuo kaksi peräkkäistä yritystä ilman onnistumista voisi olla hyvä sääntö. Sitten vaikka parin vuoden karenssi ja uutta putkeen.

Veikkaan, että tuolla mallilla tulokset olisivat merkittävästi parempia ja kokonaisinvestointi pienempi.

USA:ssa Obaman administraation juuri linjaaman mallin mukaan rahoja jaetaankin tulevaisuudessa kilpailujen kautta (tyyliin http://www.xprize.org/)::)

"Recently passed legislation will shift much of the government's funding for innovation into contests that award prizes, rather than straightforward grants."

http://blog.entrepreneur.com/2011/01/...

Tuleekohan tämmönen malli sovellettuna Suomeenkin joskus?

@eholmila Mainio kiteytys :)

+1 @eholmila @saarikko : fiksummin sanottuna se mitä yritin oksentaa.

Tuo @eholmila kirjoitus olisi hyvä pohja jos tehtäisiin Hesasin vieraskynään tai Mielipiteeseen yhteistyössä täällä Qaikussa juttu? Näyttää että asiasta on harvinaisen yksimielinen lähtökohta.

@VesaAuvinen Suhtaudun vähän varovoisesti kilpailu/palkinto-ajatukseen. Perinteinen venture capital (olkookin raha osittain valtion rahaa) toimii aika helekutin hyvin.

TEKES on osa TEM-konsernia ja pääsinpä mielenkiintoiseen prosessiin, jota briifattiin meille tämän ap kokouksessa. Joka oli mielenkiintoinen sessio TEMissä, TEM:n konsernistrategia sessiota valmisteltiin pienellä porukalla panelistien (Anna Granskog/McKinsey, Mika Pantar (Aalto ja kuluttajatutkimuslaitos, meikäläinen, TEM:stä kokouksessa ovat mukana teollisuusneuvokset Antti Joensuu ja Matti Pietarinen. Mika ja meikeläinen ei oikein uskoneet ylhäältä alas politiikan tekoon. Konsultti oli keskitetyn ja hallitujen rakenteiden ajattelun kannalla. Naamat hiukan punottivat tuulettelusta. Toivoivat meidän haastavan ministeritkin ja muun TEM konserni johdon keskiviikon konserninohjausfoorumissa.
Kiitos @anttijoensuu kutsusta

Jos Piilaakson raha perässä joukseva venture capitalist Vinod Khosla sanoo: " We are not interested in reasonable proposals at all. We don't spend any time with reasonable proposals. We don't want them." Niin miksi julkisen innovaatiotoiminnan rahan jako on vain järkeviin suunnitelmiin perustuvaa.

@hyvaelama Kahjot esiin ;)

@visualradio ja unelmoijat, intohimottajat sillä unelma = epärealistinen suunnitelma

Täältä niitä kohta tulee: Plan B Nokialle. Sitä samaa tarvitsee koko teknologiateollisuutemme. Oltu kuin kusi sukassa ja Lex Nokia avoimuus-asenteella liikkeellä. Paskamaisia perkeleitä tarvitaan. Otetaan oppia Steve Ballmarista, joka kaappaa hyväuskoisen nokian ILMAISEKSI. Julmuutta kehiin hakkapeliittojen hengessä. Hakkaa päälle Suomen poika, ette Jenkki meitä voita. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusi...

@hyvaelama Kiitos tosta sitaatista! Just noin!

@hyvaelama, olen viime aikoina miettinyt tätä aihetta vähän kohtaanto-ongelman näkökulmasta. Meillä on hyviä osaavia tekkifirmoja, mutta niillä ei välttämättä ole seuraavaa kuningasideaa / riskinsietokykyä / osaamista tai kontakteja sijoitusten hakuun. Meillä on hulluja innovaattoreita, mutta näillä ei välttämättä vahvaa / riittävän lajaa teknistä osaamista / osaamista tai kontakteja sijoittajiin. Meillä on sijoittajia (julkisia ja yksityisiä), mutta kevyellä perstuntumalla ainakin jonkinlainen osa heille tulevista hakemuksista on "vanhoilta tutuilta".

Jos miettisi hieman toiselta kantilta, niin Tekes voisi tehdä mahdollisesti paljon hyvää a) karsimalla vanhojen tuttujen hakuja ts. kaikki rahat eivät mene aina samoille ammattitekestukien hakijoille kts. yltä kahden hutin sääntö :), b) auttamalla kohtaamisessa eli osaaminen yhdistää ihmisiä ja yrityksiä sekä sijoittajia keskenään ja c) myös toimia itse soveltuvin osin yrityksiä suoraan enkelimäisesti rahoittavana (vaikka sitten pientä prosenttiosuutta vastaan). Ajatuksena saada siis esimerkiksi vaikka se ei-mitään-teknistä-osaamista omaava mutta kultaisen idean omaava henkilö x tuomaan se tekesille punnittavaksi --> tarpeeksi hyvä --> siemenrahoitus ja PUNNITTUSTI OSAAVA tekninen tiimi ja/tai hallitusammattilaisia.

Seuraava pieni esimerkki tietenkin tutuimman eli oman firman eli wepin alalta, ja totta kai tässä on sen verran ketunhäntä kainalossa, että tälläinen malli voisi hyvin kiinnostaa meitä itseämme A:n asemassa :)

Tämä lähtee siitä ajatuksesta, että mm. te-keskukset tarjoavat "sovittuun hintaan" erilaisia konsulttipalveluita esim. liiketoimintasuunnitelman hiomiseen yms. Nyt en suoraan muista onko Tekesilläkin vastaavia, mutta sillä ei ole niin väliä. Ajatus kulkisi jotenkin niin, että Tekes ottaisi selkän roolin kohtaannuttamisessa:

• A) Tekesillä olisi rekisterissä hyviä tekijöitä, joilla on jotain track recordia ja joiden kanssa on myös sovittu jonkinlainen valmis puitesopimus tjs. Nämä tahot pitäisi validoida jokin ulkopuolinen bisneskriittinen kaarti, ettei tule mitään em. tyyppisten julkisten rahojen syöttöä loisille automaattia, vaan että mukaan huolittavat ovat kivenkovia ammattilaisia. Validoinnin pitää olla myös jatkuvaa ja joka projektin jälkeen (arvio työnjäljestä, kommentit projektin leadilta jne)
• B) Tekesillä on mentorihengessä eri aloijen kovia "hallitusammattilais"tekijöitä, jotka voivat tuoda osaamista ja verkostoja käyttöön, Myös nämä pitää validoida jatkuvasti (arvio työnjäljestä, kommentit projektin leadilta jne)
• C) Tekesillä on myös nykyinen rahoituksen tarjoamisrooli

@eholmila kuvasit juuri mitä tarvitaan

Jos olen jotakin oppinut yrittämisestä, niin mieluummin olen köyhä pummi, kuin haen suomalaista julkista rahoitusta.

@Herra myönnettäköön että tuotekehitys asiakasrahoituksella on aina tuntunut helpommalta tieltä.

Mulla on neljä tavoitetta.
Eka on välttää konkurssi nyt.
Toinen tavoite on saada aikaan paitakauppa, joka myy maaiman parhaat paidat.
Kolmas tavoite on tarkoitus rahoittaa toisella, mutta se on sitten hanke, joka toteutetaan, jos toteutetaan muualla kuin Suomessa.
Ja jos tavoitan kolmannnen, lähden katsomaan toteutuuko neljäs, joka sekin on sitten projekti, joka toteutetaan muualla.

Ja yksi tekijä on se, että ei täällä kannata, jos ei tarkoitus ole riistää sikahinnalla kuluttajaa.
Saman paketin lähettäminen Lontoosta tännemaksaa 13,60€, paketin lähettäminen täältä Lontooseen maksaa 20,15€
Jos Suomesta toimivan yrityksen on vedettävä tuo ero katteesta...
Sanotaan että myydään 6000 tuotetta kuukaudessa ympärimaailmaa, se tarkoittaa että suomalainen yritys maksaa vuodessa 400 000 enemmän kuljetuksista.

Korjaus edelliseen. Tietysti yrityssopimus laskisi hintaa niin Isossa-Britanniassa kuin Suomessa, mutta kallein Royal Mailin laskurin hinta puolen kilon lähetykselle on £11.59 (13,832) Halvin hinta puolen kilon paketille, yksittäin lähetettynä £4,4 (4,7€)
Suomesta sinne päin, samoilla parametreillä halvin hinta on 28,23€
Suomessa

Puolen kilon paketin lähettäminen Suomen sisällä maksaa halvimmillaan 5,4443, jos lähetyksiä on yli 2400 kerralla.

@hyvaelama, joo, yhtenä ajatuksena oikeastaan se, ettei Tekesin pitäisi olla vain rahoituksen myöntäjä vaan olla kiinnostunut ja parhaansa mukaan varmistaa että sen rahoittamat yritykset pärjäävät, esim. em. keinoin. Kaikkea osaamista on epätodennäköistä saada Tekesin sisälle, joten voisi olla toimivampaa edistyä validoitujen ja läpinäkyvästi valittujen verkostojen kautta, joissa käytetyillä solmuille tulee myös oma taloudellinen insentiivi pistää asiat tapahtumaan.

Mietin tuossa eilen vielä vähän lisää, ja luulen että hackedforwardin -malli oli jollain tavalla jäänyt kummittelemaan takaraivoon. Ei ehkä yksi-yhteen, mutta ehkä yhtenä mielenkiintoisena benchmarkattavana vaihtoehtona. @Mikkoj osannee kertoa - jos ehtii - tuosta tarkemmin tai millaisia asioita/oppeja sieltä voisi huomioida tässä asiakontekstissa.

@eholmila Kiitos linkistä! Tuo ajatus rahoittajan verkostoitumisesta koko toteutettavan tuotanketjun rönsyihin on hieno - ja tosi uusi rahoituksesta päättäville. Tulee mieleen, kun olin vuosi sitten ELY -keskusten tarjoamassa ESR -hakukoulutuksessa - niin siellä tuli yllättävänkin voimakkaasti esille prosessin jämähtäneisyys, mutta kertaakaan ei mainittu, että rahoitusta myöntävä taho alkaisi tavoitella toisenlaisia toimintatapoja, vaan keskityttiin siihen, että hakija trimmaa hakutaitojaan!

Hypätkää lautalta. Hait voivat olla yhtä ystävällisiä ;) Tällä tarinanavauksella kerron, miten vahvoja tunteita yrittäjät kokevat TEM ja TEKES kohtaan. Moni poistaa katkaistusta haulikosta varmistimen, kun nuo mainitaan (vrt. sana KULTTUURI). Nämä liekihtämättömät pysähtyneiden kulttuurin alustat pitää räjäyttää. Yrittäjät elävät joka ikinen päivä 7 / 24 / 365 haiparvien ja krokotiilien keskuudessa. Lauttojen ja norsunluutornien räjäyttäminen tuovat virkamiehet ja -naiset samaan liemeen. Uutta verta tarvitaan ;) Tämä on minulta positiivista ajattelua. Luovutaan piemän ja tuntemattoman pelkäämisestä. NYT!

@hyvaelama Kiitos työstäsi TEM:n konsernistrategiatuuletuksessa tänään panelistina hyvässä ryhmässä (Granskog-Kuittinen-Pantzar)! Kiitosta on satanut sen verran meikäläisen laariin, että annan nyt tässä julkisesti hyvin ansaitun osan tunnustuksesta oikealle taholle.

Kiitokset @AnttiJoensuu mahdollisuudesta tuuletteluun TEM konsernijohdon foorumilla - olipa liekittävä sessio - voi olla että intohimottaminen alkaa toimia temmissä! Ei siellä ollutkaan pelon ilmapiiri.

@eholmila no sui ajatukset tuntuu järkeviltä. Myös EU tasolle sovellettuna, oletko tutustunut ICT finance marketplace projektiin, sille voisi soveltaa ideoitasi. Onkos jollain kokemusta hackedforward-mallista.

@hyvaelama +1 unelma = epärealistinen suunnitelma! Albert Einsteinia lainatakseni Tekesin strategiassa voisi olla: "If at first, the idea is not absurd, then there is no hope for it" ->absurdin tunnistaminen, kypsyttäminen ja kiihdyttäminen :)

@hyvaelama Oikeastaan iso ongelma on se, että me suomalaiset olemme niin varovaisia. Tekesissä on hyvin hienoa väkeä töissä, siellä tiedetään, mitä pitäisi tehdä. Muttana matkassa on se, ettei saa, koska julkisen (yhteisen) rahan jakaminen on niin tarkoin säädeltyä. Pitääkin olla, ettei tule väärinkäytöksiä. Vaan nyt se säätely onnistuu halvaannuttamaan järkevän toiminnan. Pitäisi varmaan julistaa jokin kasvuyrityserityiskriisi ja erikoiskriisisäännöillä joustaa vanhoista toimintatavoista ja tehdä vaikka aluksi ne parannukset, joista talon sisällä tiedetään ja unelmoidaan, mutta nyt ei voi tai uskalleta tehdä. Siellä on paljon hyviä ideoita, mutta ei saa tehdä. Sellainen on suomalainen kulttuuri. Riskiä ei oteta.

Tuo edellinen viimeinen tilaisuus kenties meni jo, mutta uusia tulee :-)

Rahoituksessa, Tekesin ja muidenkin, pitäisi keskittyä enemmän tuloksiin ja vähemmän kokouspullien hintaan. Eli etukäteen tarkemmat ja avoimemmat kriteerit, valtavasti avoimempi käsittelyprosessi, tarkemmin määritellyt vaatimukset tuloksille, ei rahankäytölle.

Sitten projektin aikana myös seurataan tuloksia, myös jälkikäteen. Nyt on ihan turhaa jumppaamista tehdä rahoitushakemuksen muutoshakemus sen takia, että vaikka konferenssiin konserttitalo sponssattuna paljon suunniteltua halvemmalla, ja haluttaisiin käyttää säästynyt raha konferenssin sisällön parantamiseen.

Tai puuseppää ei tarvitakaan, kun projektissa on mukana kädentaitoisia ihmisiä. Tai mitä tahansa ennakoimatonta.

Pitäisi olla kokonaisbudjetti, keskeiset toteuttavat henkilöt ja organisaatiot, tavoitteet ja aikataulu. En ymmärrä sitä intoa, jolla pitää niin tarkasti selvittää, mihin lokeroihin raportoidaan samalla kuitilla ostetut usb-tikku ja tiskiaine tai lasketaanko kolmen tunnin kokouksessa tarjotut patongit lounaaksi vai ei.

@VesaAuvinen @Mitro @SamuliK Hyvää pohdintaa yrittämisestä, kasvusta, starteista ja riskinotosta. Liian yksityiskohtainen suunnittelu toimii innovoinnin esteenä. Uusien toimintojen luomiseen littyy aina epävarmuus: tänään ei voi tietää, miten jonku ongelma ratkeaa joulukuussa. Ehkä muutaman kuukauden päästä ei ole ongelmaa ollenkaan. Minä kannatan ajatusta väljemmästä suunnittelusta ja raportoinnista. Riskejä on pakko ottaa tiskin molemmilla puolilla. Suunnittelu on tärkeää firman sisällä. Sen pitää suunnitella operatiivista toimintaa, mutta TEKES tai riskirahoittajan tulisi olla kiinnostuneita strategisemmasta toiminnasta. Mitään oikeaa mallia tuskin on, joten väljempään suuntaan tulisi kulkea. TEKES ja TEM kulttuurinen malli on kuitenkin niin syvällä organisaatioissa, etten oikeastaan usko muutoksiin niissä. Yrittäjien on pakko kehittää omat selviytymis- ja kehittämisratkaisunsa. En pidä epäisänmaallisena rahoitukseen hankkimista ulkomailta. Parasta, jos apurahaa ei tarvitse lainkaan.