#qaikusourcing

Hyvät ystävät, löytyisköhän teiltä kiinnostavia ja erilaisia näkökulmia siihen mitä SoMe tarkoittaa järjestötoiminnassa? Mitä mahdollisuuksia, entä haasteita? Mitkä olennaisimmat työkalut? Jne.

Erityisesti näkökulmani on melko pienten, käytännössä täysin vapaaehtoisvoimin toimivien järjestöjen kannalta.

Partion puolelta voin sanoa sen verran näin äkkiseltään, että maailma on pienentynyt entisestään erinäisten palveluiden myötävaikutuksella. Tiedottaminen ja rekryäminen on muuttunut vanhoista "hyvävelikerhoista" avoimempaan ja laajempaan.

Haittapuolena tässä avoimuudessa on sen "partiominän" ja "siviiliminän" rajan häviäminen, kun samat sällit puhuvat naamakirjassa ensin hyvästä partioretkestä ja sen jälkeen päivittävät dokauskuviaan. Kuva puhtaista pulmusista häviää ropisemalla ja kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta, ei oikein ole sitä keppiä, millä ohjeistaa.

Toisena isona haittana näkisin vapaaehtoistoiminnassa olevan kyvyttömyyden käyttää sosiaalisia medioita oikein. Kun toimitaan vapaaehtoispohjalta ja ambitiot ovat pääasiallisesti muualla, kuin koneen ääressä istumisessa, sosiaalisiin medioihin ei osata mennä hakemaan sitä hyötyä, mitä voitaisiin saada. Nykyään Suomen Partiolaisilla on jopa naamakirja-sivu, jonka kautta tulee silloin tällöin sekalaista infoa, mutta tie sinne oli kivinen. Matkaan mahtui naamakirjan sääntöjen vastaista toimintaa ja täysin asiatonta viestintää, kun asialle päästettiin ihminen, jonka mielestä "on vaan kiva kokeilla jotain uutta, vaikka en mä näistä koneista tai mediasta mitään tiedäkkään".

Partio tosin on koulutusjärjestö, jossa tyrimällä oppimisesta on tehty taiteen laji, joten vaikka mentiin metsään, niin ainakin opittiin, miten sinne mennään. Mutta järjestölle, joka ei ole tottunut mainostamaan omaa toimintaansa edes omille jäsenilleen, sosiaalisen median pitäisi olla varsin helposti lähestyttävä kanava, kunhan sitä ei pelättäisi niin paljon kuin nyt.

Tämä näin niinkuin yleisesti, yritän pohtia keretessäni hieman yksittäisen lippukunnan osalta.

Istuin 10 vuotta Nylands Hantverk rf halituksessa, jäseniä yli 300 ja yritin aktivoida sekä hallitusta että jäsenkuntaa verkon käyttöön ja esim Basecamp assymmetrisiä kokouksia fyysisten tapaamisten vähentämiseksi. Skype sai hyvän vastaanoton, mutta twitteristä ei kukaan innostunut. Myöhemmin jotkut ottivat Fb tilin käyttöönsä. Kuvittelin, että verkon hyödyt olisivat avautuneet paljon todellisuutta nopeammin. Selkeänä rajoitteena oli some taitojen vähäisyys, arkuus itsensä ilmaisemiseen, jotkut suorastaan atk-kammoisia. Uskon, että edellytykset paranevat 2010 - 2020, mutta kyllä massojen aktivointi etenee kovin hitaasti, rohkeus puuttuu, epämääräisiä pelkoja, irrationaalista torjuntaa. Qaiku-aktiivit antavat vinon kuvan some-suosiosta.

Ps: renkaita vaihtamassa okkosen korjaamolla ja on aikaa tekstailuun

@netblade @visualradio kiitos kommenteistanne!

@netblade mikä mielestäsi on "oikein" käyttöä ja mikä väärinkäyttöä?! :) Mikä on sun mielestä asiatonta jne. => viittaat eräänlaiseen sosiaalisen median netikettiin => mitä järjestön siis pitäisi varoa?

@troppone: Hyvänä esimerkkinä, etsippä naamakirjasta henkilöä "Aina Valmiina". Kyseessä Pääkaupunkiseudun partiolaiset ry:n toimiston työntekijöiden tekemä henkilö. Ts. Suomen suurimman nuorisojärjestön nimissä kierretään hyvinkin selkeästi kirjoitettuja sääntöjä. Sinällään asiassa ei ole mitään pahaa, mutta itse olen ainakin oppinut, että partiossa paras johtamismalli on esimerkillä johtaminen, jota vastaan tuo sotii.

Toisena esimerkkinä, joskus keväällä samaisesta osoitteesta löytyvät henkilöt perustivat väärillä tunnuksilla (naispuoliset nimet) ryhmän nimeltään "Partiotytöt", johon keräsivät naispuolisia partiolaisia. Mainoslauseet olivat mallia "meissä on voimaa", tms. Ryhmään tuli aika paljon naispuolisia partiolaisia. Jossain vaiheessa adminit vaihtuivat miespuolisiin oikeisiin henkilöhin, ryhmän nimeksi muuttui "Meillä on tyttöjä" ja kuvaustekstiksi muutettiin "Pojat joukolla partioon! Meillä on tyttöjä!". Voitte varmaan arvatakkin, miksi aika moni naispuoleinen ryhmään liittynyt jäsen suivaantui likasesta mainostempusta. Reaktioita voi käydä lukemassa ryhmän seinältä. Toinen kyseisessä tempauksessa mukana olleista herroista on titteliltään Suomen Partiolaiset ry:n ICT-päällikkö, eli toimillaan edusti Suomen partioliikettä. Eli erittäin hyvää esimerkillä johtamista.

Molemmat esimerkit aika vähäpätöisiä, mutta nämä olivat ensimmäisiä ns. virallisia suomalaisen partioliikkeen juttuja naamakirjassa. Nyttemin siellä on jos jonkunlaista testiä siitä, mihinkä ikäkauteen kuulut, kuinka valmis olet ja niin edelleen.

All in all, mielestäni SoMe:en ryntäävien pitäisi ymmärtää, että näkyvyys on helposti jopa isompi, kuin Iltalehden sivuilta luettuna, joten sitä, mitä naamakirjaan suoltaa, pitää oikeasti harkita.

@netblade aivan mahtavia - joskin toki vähän surullisia - esimerkkejä. Sinänsä olen kuitenkin sitä mieltä, että asioita pitäisi kokeilla...into on tossa mennyt rajusti yli...

Lippukuntatasolla SoMe:n käyttö vaihtelee todella paljon. Tiedän lippukuntia, jotka ovat pitävät hallituksen kokouksia Skypessä, hoitavat melkein kaiken tiedottamisen naamakirjassa ja olen jopa kuullut eräiden kisaavan twitter-päivitysten määrästä. Mutta löytyy myös vastakohtia, joille partion yhdistäminen mihinkään tietotekniseen juttuun on kirosana.

Partiossa yhtenä kantavana voimana on aina ollu perinteet, joka on tarkoittanut muutosvastarintaa ihan kaikessa tekemisessä, joten SoMe:kin nähdään monesti auttamattoman pahana asiana. Näiden pro-SoMe-henkisten lippukuntien kohdalla onkin tapahtunut joko melkein totaalinen sukupolvenvaihdos, tai sitten on oltu niin kriisissä, että on ollut pakko keksiä uusia juttuja. Ja käsittääkseni samanlainen tilanne on muissakin vapaaehtoisjärjestöissä, vanhat tavat nähdään yleensä paremmiksi, kuin nipullinen uusia.

@netblade huhuh mitä settiä, aika erikoista toimintaa partiolaispampuilta..

@netblade @visualradio @Kusti oiskohan tarjolla myös positiivisia esimerkkejä!? :)

@troppone Kuvaamani esimerkin sisällä tapahtui kasvua ja kehitystä. Kuivittelin edistyksen noeammaksi ja kritiikkini kärki kohdistuu omiin utopioihini. Silti "embrace, engage ja participate" -kehitys on ollut marginaalista mahdollisuuksiin nähden. Suurimpana virheenä on mielestäni odotusarviona "quick-fix". Muutokset ovat aina hitaita. Useimmiten aikatauluveikkaukseni ja sitotumisennusteeni ovat olleet dramaattisesti vääriä. Tämä pätee myös qaiku-yhteisöön, jossa on somen etujoukko näppäimistöissä.

Aina Valmiina fb-tunnuksen olin noteerannut ja miettinyt, että ei tätä ehkä ihan näin pitäisi hoitaa, mutta toi tyttöryhmätemppuilu kuulostaa astetta ikävämmältä toiminnalta. :/

Ite en oo kauheen aktiivisesti partiossa viime vuosina toiminut, mutta tänä vuonna oon ekaa kertaa huomannut joistain lippukunnan (Kaskipartio) tapahtumista tehdyn fb-tapahtumia. FB-eventtiin ilmottautuminen jopa toimi pääilmottautumisena johtajien iltatapaamiseen 35-vuotisjuhlien yhteydessä.

Omassa lippukunnassa en oo suurta some-vastarintaa tai siihen liittyvää sukupolven vaihdosta havainnut. PhpBB-pohjalle avattu foorumi on ollut aktiivikäytössä jo reilu 6 vuotta, joskin sen alkutaipaleella taisi olla jotain nurinaa siitä, että kriittinen informaatio ei voi olla vain siellä, koska kaikki ei osaa/halua käyttää. En tiedä onko PhpBB varsinaisesti sosiaalista mediaa, mutta se lienee tasoittanut tietä ja asenteita nykyiselle tapahtumat facebookiin -meiningille.

@Gnomet Wikipedia määritteelee somen näin: "Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu." eli tämän määritelmän mukaan jo nyyssit olivat somea.

Nyt ollaan perustamassa uutta järjestöä "Pyöräliitto", joka on lähtenyt jo ennen perustamistaan vahvasti SoMe:n http://www.facebook.com/group.php?gid...

Mm. järjestön nimi päätettiin yleisöäänestyksen perusteella, järjestön tavoitteita muokataan avoimessa keskustelussa jne.

Keskustelua pyöräilyn valtakunnallisista tavoitteista hallitusohjelmaan

ping @annerongas
http://www.facebook.com/group.php?gid...

@apoikola @kestinen @Gnomet @Kusti Kiitos teillekin, kuten @netblade @visualradio.

Entäpä järjestöt, joiden jäsenet eivät ole mitään sossumediataitajia, oikeastaan hyvinkin aloittelijoita -> miten neuvoisitte?

@troppone Qaiku tuntuisi luontevalta harjoituskanavalta, mutta ilmeisesti Facebook on niin paljon esillä ja tapetilla, että sinne houkutteleminen onnistuu helpoitin. Varhaiset kokeiljat ovat tärkeitä. Vuoropuhelun jatkuvuuteen päästään, jos joku jaksaa vetää joukkoa perässä. On kehitettävä uusia keskustelunaiheita, jotka ovat tärkeitä osallistujille. Heitteille jätetty "ryhmä" (group) hiljenee nopeasti.

Olet, @troppone tärkeällä asialla liikkeellä! Helppimestallahan on fb-sivu, joka ei paljonkaan keskustele, mutta jolla on melkoisen laaja lukijaporukka. Sitä kautta moni tieto leviää laajemmin kuin muuten. Nyt, kun siellä on fanisakissa paljon nuorisotyöntekijäväkeä, sana kulkee laajemmallekin helposti.
Fb-viestit menevät meillä myös Twitteriin, jolloin taas tieto menee laajemmalle.

Meillä on myös hallituksella suljettu fb-sivu, jossa voi pohtia erinäisiä asioita.
Qaiku tai Twitter ei ole sillai kolahtanut jäsenistön keskuudessa, vaikka useimmilla tunnukset ovatkin -ainakin Twitteriin.

Pienen yhdistyksen kannalta olennaisena pitäisin ainakin sitä, että ylläpidossa on useampi henkilö. Sillon leipääntyminen ei tule niin nopeasti. Toisena myös se, että toiminnallisten järjestöjen kannattaisi enemmän kertoa sanoin ja kuvin tekemisistään. Pelkkä info jostain on aikas tylsää luettavaa.

@visualradio totesi tärkeän asian: Fb on jo niin tunnettu "kaikki on siellä kuitenkin", jotta sitä kautta porukan saa kasaan varmaan helpommin.
Kuten sekin, että Qaikun väki on valovuoden päässä useimmista taviksista! Nimenomaan hyötykäyttö on valtaosalla taviksista vielä s-postitasolla.

Onko oikea muoto sitten sivu vai ryhmä, siitä ollaan montaa mieltä. Mä olen sivun kannalla, mutta se on makuasia.

Blogi-puolta voisi suositella sitten enemmän tapahtumatarinoille yms. ja se sitten linkillä fb:n yhteyteen.

@nettimuori Kiitos inho- ja arkirealistisesta kommentistasi. FB on "se social network", jota suurin osa suomalaisistakin tulee käyttämään, mutta sielläkin enemmistö "seuraa" ja mikroskooppinen vähemmistö contribuoi. Tänään, joku julkisuuskipeä turkulaisproffa (Åbo) peloitteli Kauppalehdessä Some-kuplalla, kun muka mainostoimistot kovasti vierittävät viestintää printistä digitaaliseen. Hittoja minä somekuplasta välitän, mutta olet oikeassa siinä, että valtaenemmistö elää yhtä sähköpostiaikakautta ja qaikulaiset ovat ulkoavaruudesta. Jos olisi voimaa, ohjaisin aloittelijat Qaikuun, jossa vuoropuhelun opiskeleminen onnistuu äidinkielellä ja kustannuksitta. Yritykset voisivat kehittää Some-strategiansa ilmaiseksi, mutta eihän täällä ole perusyrittäjiä tai -duunareita juuri ollenkaan (tutkimusmetodina perstuntuma vahvistettuna mutu-teorialla). Tule mukaan #energiaintoa -keskusteluun. Emme saa tolkkua Some-huuhailuun muutoin kuin voimiamme yhdistämällä. Alla olevassa linkissä on pohdintaa kymmenen vuoden ajalta tiivistettynä 27 minuuttiin. http://visualradio.posterous.com/kiinteistokehitys...

@visualradio Semmoset kommentit ku on mieli. Kun tarpeeksi on takonu päätä seinään, kyllä se inho- ja arkirealismi saa vallan. En silti ikuna sano, etten kokeilisi uusia asioita ja haluaisi aina vaan oppia uutta. Mä vaan oon vissiin monessakin verkon paikassa se, joka muistuttaa aika ajoin siitä, että valtaosa verkon käyttäjistä on vielä niiiiiiin kaukana vaikkapa qaikulaisten maailmasta verkossa.

Qaiku olisi hyvä harjoittelupaikka monelle, mutta ensi vierailu täällä voi antaa käsityksen, että täällä on vain teknistä keskustelua tms. tavikselle vierasta aihetta. Auttaisiko joku #Tervetuloa tms. sivu, jossa olisi yleistä keskustelua ja nyt jo olemassaolevat ohjeet vinkkinä? Olis tavallaan Tervetuloa / Koti / Pulssi / Löydä...

Myös tuota oman kanavan mahdollisuutta kannattaisi heti tuolla tervetuloa-jutussa mainita enemmän.

Valitettavasti qaiku on edelleen kovin pienen aktiivijoukon puuhaa. Ajoittain mielenkiintoinen, mutta usein näyttää pienen joukon omien juttujen keskustelupaikkalta. Siinäkö syy qaikun pienuuteen, vaikka mahdollisuudet vaikka mihin. Satunnainen kävijä ei löydä joukkoaan. Jäjestötoimintaan varmaan toteutuksensa puolesta hyvinkin passaa.

Ongelma alkaa olla se, että porukka on valmis 1-2:n tunnukseen. Kapasiteetti monessa toimimiseen ei tunnu riittävän. Siksi fb on niin vallalla, kun "siellä kuiteskin ollaan". Näin kävi Helppimestallakin Qaikun osalta :(

Qaikulla tulisi olla houkuttimena jotain, mitä muualla ei ole. Voip ollakin; mähän olen ollut pitkään lähinnä poikkeaja. Aika paljon syy on se, mitä @Kayraranta sanoo: " joukon omien juttujen keskustelupaikka". Kun täällä on säännöllisesti, saa vastakaikua jne. mutta jos on pidempään poissa, on "ihan pihalla". Tämä ei ole valitus! Syy poissaolooni on rajallisessa vuorokauden tuntimäärässä ja ylitäydessä kalenterissa (jota meneillään oleva muutto vielä sotkee).

Taidanpa laittaa Qaikun päivän linkiksi Helppimestan Fb-sivulle :) (n. 5krt/viikko tulee uusi linkki - vinkkejä saa antaa).

Onko Qaikussa vallalla joku sisäpiirin kieli? Keskustellaanko täällä kapeasti? Millaiset elämänalueet jäävät keskustelun ulkopuolelle? Aiheuttaako tämä uudelle tulokkaalle ulkopuolisuuden tunteen? Tulipa vain tästä ketjusta mieleen... Miten ja mistä Qaiku vaikenee?

@visualradio Minä veikkaan, että eniten on kyse siitä, mitkä aiheet ovat keskusteluissa näkyvästi muita aktiivisempia. Pakostahan jotkut asiat ovat muita enemmän pinnalla, kun on ihmisistä kyse. En oikein usko sisäpiiriin, mutta aktiivisuuden määrän erilaisuuteen kyllä.
Siitä, minkä verran jostain vaietaan (vai vaietaanko), olen nyt jäävi sanomaan mitään, kun en ole paljoakaan käynyt. Aikaisemmin täällä otettiin välillä hyvinkin vankasti päivän ajankohtaisiin asioihin, miten nyt - en tiedä.
Toivottavasti edelleen uudet tulijat saavat edes joltain tervetulo-toivotuksen. Sen merkityksestä on tullut palautetetta muualla.
Keskustelun ulkopuolelle jääminenkin varmaan on taas henkilökysymys.
Tosiasiassa minun kokemus on, että hyvin on laidasta laitaan menty. Minä olen pitänyt sitä rikkautena.

Qaikun osalla mä koen enemmän ongelmana sen, ettei Qaikua tunneta laajemmalti. Vanhempainilloissa ym. kysyessä yleensä kukaan ei ole kuullutkaan... Miten tähän voisi vaikuttaa? (juu, olen tietysti kertonut siellä)

@troppone tämä kysymys järjestöjen nettityökaluista on ollut liikkeellä viimeaikoina, tein koosteen blogiin, tämä paisui vähän isohkoksi, mutta erittäin mielellään ottaisin kommentteja vastaan.

http://www.mahdollista.fi/2010/10/20/...

ping @netblade @visualradio @Kusti @Gnomet @kestinen @nettimuori @Kayraranta

@nettimuori joku presentaatio Powerpointilla, Prezillä tms. missä selostetaan hyvin konkreettisesti esimerkkejä käyttämällä mitä Qaiku on, miten se eroaa ja mitä yhtäläisyyksiä on FB:n, Twitterin ja vaikka suomi24:n kanssa.

@kestinen Hyvä ajatus, ehdottomasti. Vuorokaudessa on vaan liian vähän tunteja joulukuun puoliväliin asti. Jos ei kukaan ole siihen mennessä tehnyt, tarttee kattoa sitten.

@netblade @visualradio @Kusti @Gnomet @kestinen @apoikola @nettimuori @Kayraranta

Olen tänään puhumassa aiheesta Ystävyysseurojen liitolle.
Jos kiinnostaa, muutama etukäteen esille nostetty kysymys löytyy täältä:
http://muistio.tieke.fi/C4hvyt7dHZ

Saa kommentoida! Kiitos kaikille teille kontribuutiostanne tähän asti!

@troppone mua kiinnostaa jatkaa keskustelua tuosta järjestön it-infrasta, joten jos sinulla on kehittynyt jotain näkemyksiä ja tarpeita, niin pliis kommentoi :)

Jatkan nyt tätä partioteemaa, mutta näin meidän pienessä lippukunnassa käytetään somea:

1) Tiedotus hoidetaan blogin kautta

2) Yhteinen kalenteri on Googlen Calendarissa, ja siitä tulee syöte blogin ylälaitaan.

3) Facebookissa jaetaan tapahtumakuvia ryhmän jäsenten kesken.

Mitä some-sääntöjä tai -käytäntöjä meillä on?

1) Kuvan julkaisuun netissä pyydetään aina lupa, ja kuvan on oltava asiallinen. Ei siis mitään noloja ilmeitä tai nakusaunakuvia.

2) Blogia ylläpitää vain kaksi ihmistä, eli päivitysoikeuksia ei ole koko johtajistolla. Muuten voisi tulla epätasaista laatua ja päällekkäisiä päivityksiä.

Lisäksi olen käyttänyt Suomen Partiolaisten hankkeissa Skypeä, joka on aivan loistava matkakulujen säästäjä.

Hyyyvin myöhässä, mutta nostanpa lyhyesti esille Ropecon ry:n, joka on erityisesti hyödyntänyt wiki-intranettiä vuositolkulla erittäin menestyksekkäästi: jengille on enimmäkseen iskostunut hyvin periaate, jonka mukaan kaikki tieto laitetaan wikiin, ja toisaalta "katso ensin wikistä, kysy vasta sitten". Esim. @semi voi kertoa kans lisää.

Nyt on ulkoisella puolella myös blogia ja fb-presenssiä.

Henk.koht. olen myös pagen kannalla, ryhmät eivät näy käyttäjille tarpeeksi.

Ping @susssus voisi kertoa paljonkin esimerkkejä varmaan jos kerkeää. Samoin @marikoo ja Kulutusjuhla ry. on aika malliesimerkki :)

Harmaasudet ja Sommelo käyttää sopivan sekalaisesti sisäisiä wikejä ja naamista, tapahtumista tiedottaminen menee naamakirjan ja postilistojen kautta ja wikeillä tehdään itse tapahtumia. Ollaan siellä, missä jäsenet on. Qaikussa susilla on #harmaasudet kanava, mutta käyttö aika vähissä, kun ei ole täällä kovinkaan suurta edustusta. Kanava on aika askartelupainotteinen.
Wikien käyttö on jo niin elimellinen osa tapahtumien järjestämistä, että ilman niitä, ei osaisi kuvitella toimivansa.
Naamakirjan eventit on lisänneet etukäteistietoa siitä, ketkä ovat tulossa. Ja luulen niiden lisäävän osanottoa tapahtumiin, kun tiedotus käy näpppärästi.

Ehän mä edes ajatellut, että Ropeconin wikit ja irc voisivat olla jotenkin sosiaalista mediaa ja järjestötoimintaa ennen kuin @jahapaula asian mainitsi. Wikit ovat olleet niin luonnollinen osa sen kommunikaatiota viimeiset umm... ainakin 10 vuotta. -- Ja toisaalta jostain syystä en osaa mieltää sitä edes järjestötoiminnaksi vaikka taas hallituksessa istunkin. Facebookista en sitten niin osaakaan kertoa.

Meillä Luonto-Liitossa on käytössä päivittäistiedotukseen järjestön oma Facebook-sivu (page), projekteille lisäksi omia sivuja, uusimpana maanantaina käynnistynyt Salakaadot seis -kampanja (ks. esimerkkiä "monikanava"kampanjoinnista Facebookissa [ http://www.facebook.com/pages/Salakaa... ]).

Facebookissa siirryimme vuosi sitten ryhmästä sivuun, koska näkyvyys ja tiedonhallinta oli yksinkertaisempaa sivussa, näkyvyys parempi ja sivusta saa statistiikkaa käyttäjistä. Oli lisäksi kaikenmoista huhuilua FB:n kehittäjäkeskusteluissa siitä, että ryhmiä ei jatkossa Facebookissa tuettaisi.

Verkossa kerromme toiminnastamme ja osittain myös toimimme järjestöverkkosivuillamme, kampanjasivuillamme, blogeissa, Facebookissa ja Twitterissä, joista jälkimmäisin on jäänyt vähälle käytölle.

Mahdollisuuksia TOP 3: Nopea, ajantasainen ja osallistava tiedotus ajankohtaisista ympäristöaiheista, verkostojen edut tiedon levittämisessä, toimitus- ja tiedotusvastuun jakaminen

Haasteita TOP 3: mitä kertoa ja milloin isommalle lukijakunnalle, toimitus- ja tiedotusvastuun jakamiseen liittyvät määrittely- ja laatuongelmat, työ- ja vapaa-ajan eron hämärtyminen

Hei moderni järjestö -aiheesta, josta tässäkin ketjussa on keskusteltu järjestetään työpaja Helsingissä 26.8. http://www.mahdollista.fi/nettikansan...

ping @troppone @netblade @visualradio @Kusti @Gnomet @kestinen @nettimuori @Kayraranta @Katleena @jahapaula @ihmis-suski @jiivonen @susssus

Tutkin parhaillaan joukkoälyn soveltamista suuryritysten ympäristökuvioiden hallinnassa. Rakennamme asiantuntijaverkostoa ongelmanratkaisijoiksi. Sotkamossa on mielenkiintoinen kohde: Talvivaaran kaivos, joss nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja kobolttia rikastetaan bioliuotusmenetelmällä. Hanketta markkinoitiin siistinä ja ympäristöystävällisenä. Kaivoslaki antaa toimijoille melko vapaat kädet. Olen pohtinut joukkoälyn hyödyntämistä monimutkaisissa sosioekenomisissa kuvioissa, joissa taloudelliset arvot polkevat alleen pienten ihmisten ikiaikaisia arvoja. http://visualradio.posterous.com/